Joo nuo on tullut nähtyä, mutta niistä puuttuu tuo ura. Jos ohueen palikaan alkaa itse tekemmään uraa, on vaarana, ettei se enää kestä nostamista.Eilen 8.4. klo 14 alkaen löytyy tästä ketjusta keskustelua asiasta ja biltsun linkki esimerkiksi.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Joo nuo on tullut nähtyä, mutta niistä puuttuu tuo ura. Jos ohueen palikaan alkaa itse tekemmään uraa, on vaarana, ettei se enää kestä nostamista.Eilen 8.4. klo 14 alkaen löytyy tästä ketjusta keskustelua asiasta ja biltsun linkki esimerkiksi.
Joo nuo on tullut nähtyä, mutta niistä puuttuu tuo ura. Jos ohueen palikaan alkaa itse tekemmään uraa, on vaarana, ettei se enää kestä nostamista.
No helpoimmalla varmaan selviää kun selvittää uran koon ja katsoo mahtuuko tekemään tollaseen palikkaan. Ite oon joskus splitannut tollasen parin euron kumin ja liimannut vanerin palaan ja nostellut sillä.Joo nuo on tullut nähtyä, mutta niistä puuttuu tuo ura. Jos ohueen palikaan alkaa itse tekemmään uraa, on vaarana, ettei se enää kestä nostamista.
Itselle tein jackstandeille vastaavanlaiset ihan jääkiekoista, rälläkällä passeli ura kiekkoon ja käsissä on valmis tuote. Ständeille leikkasin vielä "kyljistä" siivut pois, mutta tunkille sopinee suoraanSaako Suomesta mistään tämän tyyppistä kampetta (Jackpad) tunkkiin? Postikulut vs tuotteen hinta ei oikein puolla tilaamista ulkomailta. Edit: siis tuo valmis ura on se, mitä kaipaan.
En usko että niistä tavan tallaajista kaikki saa edes pölykapseliä irti puhumattakaan että tietäisi mistä tunkkaa jne.Yleistät aika rajusti tavan tallaajan kyvyn saada pultti/mutteri lähellekään momenttiin.
Otetaan kadulta 10 ihmistä ja sanotaan että vedä tuolla metrin vääntövarrella 125Nm momenttiin pultit. Veikkaan että tulos vaihtelee 50-500Nm välillä.
Onneksi meillä on kuitenkin arvon foorumisteja^tm jotka saa renkaat 1Nm tarkkuudella momenttiin vaikka vasemmalla kädellä..
Kyllä se ylikiristys vaatii jo yrittämistä. Itsellä varmaan jää hiukan alle noiden ohjemomenttien, hyvin on pyörät tulleet mukana mullakin. Aluvanteiden kanssa jokatapauksessa se ja sama mihin kireyteen vetää niin irtoaa jos on irrotakseen.Olis kiva testata kuinka kireelle tulee ilman momenttiavainta renkaat laitettua. Hyvin on renkaat auton mukana tuleet, ei siinä mitään. Veikkaan vaan että tulee vedettyä ilman monettiavainta ylikireelle. Tosin en ole siitä mitään haittaa huomamnut olevan.
Jälkikiristystä alleviivataan, mutta 7 VW:n otannalla väittäisin, että volkkarilla kiristyy itekseen niin ettei jälkikiristykset yleensä ole tulleet tarpeeseen. Tuon ylikiristyksen tuntuu useampi sekoittavan myös siihen ettei ole vaseliinia tai mitään muutakaan voitelua välissä ja vanhat pyörän pultit on puolen vuoden päästä ihan siksi tiukassaEn usko että niistä tavan tallaajista kaikki saa edes pölykapseliä irti puhumattakaan että tietäisi mistä tunkkaa jne.
Ymmärrän kyllä pointin mutta luulisi nyt jokaisen tajuavan että ei niitä pyöriä tarvitse hyppimällä kiristää, toki näitäkin olen nähnyt. Mun pointti oli ehkä enempi se, että ilmankin sitä avainta pärjää kyllä kun järkeä käyttää. Toki jos kokoajan pyöriä vaihtaa niin se avain voi olla paikallaan.
Kyllä se ylikiristys vaatii jo yrittämistä. Itsellä varmaan jää hiukan alle noiden ohjemomenttien, hyvin on pyörät tulleet mukana mullakin. Aluvanteiden kanssa jokatapauksessa se ja sama mihin kireyteen vetää niin irtoaa jos on irrotakseen.
Totta, tässä on aika paljon autokohtaisia eroja. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteen gm autoissa (Saab, Opel) esiintyy aluvanteilla ironisesti molempia ongelmia: ekaksi kiristät pultit (jopa momenttiin kokeiltu kerran) mutta lähes 100% todennäköisyydellä joku kulma alkaa kolkottamaan ekan 20km aikana kun pultit löystyy. Sitten jälkikiristys (momenttiin sekin joskus kokeiltu ja todettu että ei ole hyötyä) niin seuraavana keväänä pultit saa avata metrisellä varrella kunnon pamauksen saattelemana. Vaseliinit on kierteissä mutta ei paljoa tunnu jämähtämiseen auttavan. ~20 auton ja vannesarjan otannalla voinee sulkea pois autokohtaiset vaivatkin.Jälkikiristystä alleviivataan, mutta 7 VW:n otannalla väittäisin, että volkkarilla kiristyy itekseen niin ettei jälkikiristykset yleensä ole tulleet tarpeeseen. Tuon ylikiristyksen tuntuu useampi sekoittavan myös siihen ettei ole vaseliinia tai mitään muutakaan voitelua välissä ja vanhat pyörän pultit on puolen vuoden päästä ihan siksi tiukassa
Millä momentilla ne alumiinivanteet edes pitää kiristää? Kai vanteisssakin eroja?
Itse pärjännyt vallan hyvin jo toistakymmentä vuotta ristikkoavaimella ja sillä kiristän mitä saa. Ei tolla vivuvarrella kauhean kireeseen edes saa.
Yleisimmät valmistajien ohjearvot on siinä 110-130Nm haarukassa eli esim 120Nm on hyvä ohjearvo.Millä momentilla ne alumiinivanteet edes pitää kiristää? Kai vanteisssakin eroja?
Itse pärjännyt vallan hyvin jo toistakymmentä vuotta ristikkoavaimella ja sillä kiristän mitä saa. Ei tolla vivuvarrella kauhean kireeseen edes saa.
Täällä ainakin prosessi vakiintunut tähän:Yleisimmät valmistajien ohjearvot on siinä 110-130Nm haarukassa eli esim 120Nm on hyvä ohjearvo.
Jos renkaat on tapana vaihtaa aina itse, niin ne välineet mitä siihen hommaan kerran investoisin olisi muutaman kympin hydraulinen pieni hallitunkki, edullinen perus momenttiavain jollain 40-200Nm haarukalla, breaker bar eli kiinteä 1/2 tuuman karalla oleva väännin järkevällä varrella ja sit joko perus 1/2 räikkäavain tai pulttipyssy riippuen budjetista sekä sopiva hylsy ja joku perus jatko siihen.
Yleensä kun vaihdan renkaat niin jos ei satu pulttipyssy käsille, niin kierrän auton breakerbarin kanssa ja pyöräytän sen puoli kierrosta kaikkia pultteja auki. Sit nurkka kerrallaan ylös ja räikkäavaimella vaan auki, toinen rengas ja kiinni ja alas. Lopuksi sit momenttiavaimella kaikki läpi. Jos mulla on pulttipyssy niinkun yleensä on niin ammun vaan pultit auki, ja vedän sellasella momenttivarrella ampumalla kiinni ja muuten sit lopuksi sama et momenttiavaimella kiristys.
Noh, jos pulttipyssy on samassa paikassa kun muutkin tavarat ja toimii akulla, niin kyl siinä aikaa säästyy Varmaan kriittisin aikaa säästävä tekijä on kuitenkin toi, että vetää ton esilöysytyksen kerralla kaikkeen kun on työkalu jo käsissä ja sit nurkka kerrallaan saa iisisti vaan nykästä renkaan irti ja toisen takasin.Täällä ainakin prosessi vakiintunut tähän:
1. Teleskooppivartisella mutteriavaimella kaikkien renkaitten pultit löysälle (esim. 1/2 kierrosta)
2. Hallitunkilla nurkka ylös ja pultit irti sormin käyttämällä hylsyä kiinnitettynä 150 mm jatkovarteen
3. Rengas irti ja toinen kiinni. Kiristys sormivoimin.
4. Neljännen renkaan jälkeen kaikkien pulttien kiristys momenttiin.
Löytyisi myös pulttipyssy akulla ja paineilmalla, mutta näiden asettaminen käyttökuntoon ei kyllä mitenkään säästä aikaa vs. sormikääntely, vaikka kahteen autoon tuon homman tekeekin.
Mihin ihmeeseen tota momenttiavainta tarvitsee yksittäisessä renkaanvaihdossa jossei sitä tarvitse sitten muihin hommiin.
Näppituntumalla saa ihan nätisti sen 100-150nm kireyttä kunhan nyt ei pompi sen varren päällä tai ammu pultteja kiinni pää punasena. Toki eikai siitä nyt haittaa ole momenttiavaimella kiristellä mutta esim allekirjoittanut ruuvaa varmaan 100 rengasta vuodessa paikalleen enkä vaivaudu tuota varten edes hakemaan sitä momenttiavainta pakista.
Joku tukivarren kiinnityspiste tms. on aikalailla vahvempi kuin joku pellin pokkaus. Esim mk7 Transhitissä jo ohjekirja neuvoo nostamaan etutukivarren takakiinnityspisteestä.Se helma on yleensä ainoa nostopaikka joka on ohjekirjassa neuvottu. Auttaisi paljon jos siellä olisi selkeästi merkattu nostopaikat (muut kuin ne helmat) kun ei nyt ihan mistä vaan voi nostaa.
Enpä ole vielä ikinä momenttiavainta käyttänyt renkaanpulttien/mutterien kanssa. Toki noiden autojen kanssa tulee pelattua useamman kertaa viikkoon. Ainoita ongelmia on ollut, kun on rengasliikkeessä pultit laitettu kiinni, niin saa hyppiä metrin varren päällä tosissaan ennen kuin aukeaa.Kyllä tuon renkaanvaihdon tekee monesti auton omalla paskatunkillakin. Jotkut ovat jopa ihan hyvin suunniteltuja ja voittavat huonoimmat hallitunkit. Jos pukkeja ei ole käytettävissä, kannattaa pitää aina jotain rengasta sopivasti helman alle varastoituna. Se kannattelee autoa tunkin mahdollisesti pettäessä kivammin kuin vaikkapa oma jalka.
Momenttiavain on ihan ehdoton alumiinivanteiden kanssa. Itse saisin ristikkoavaimella käsipelillä varmaan jollain 20% heitolla oikeaan momenttiin, mutta tuota on reenattu momenttiavaimen kanssa joitakin tuhansia kertoja. Myös jälkikiristys on tärkeä. Nimenä se on vähän harhaanjohtava, kyseessä on ennemminkin kireyden tarkistus. Pultti joko löystyy alumiinivanteen kanssa tai ei. Ja tätä tapahtuu vaikka se olisi tasan tarkkaan oikeaan momenttiin kiristetty. Eikä ne välttämättä löysty kaikki, vaan vaikka vain yksi per rengas. Äärimmäisen harvoin löystyy vain vähän, joten jälkikiristykseen momenttiavain ei ole niin ehdoton. Harvinaistahan toi löystyminen on, mutta kohdalle sattuessa voi aiheuttaa isojakin ongelmia. Kannattaa siis tarkistaa.
Jos pyöränpultteja joutuu aukomaan metrisen varren kanssa, kannattaa varmistaa ettei ne viimeksi kiristänyt sankari tee enää mitään remonttia siihen autoon. Syy on lähes poikkeuksetta ylikiristys, joka sitten murjoo kierteitä, vanteita tai venyttelee pinnapultteja. Ei välttämättä tule ongelmaksi vielä ekalla kerralla, mutta muutaman toiston jälkeen alkaakin sitten esimerkiksi pinnapultit napsumaan poikki. Eli korjaamon vaihto, rengasliikkeen vaihto tai momenttiavaimen osto jos syyllinen on peilissä.
Eikä voidella niitä kierteitä. Korkeintaan jotain tervaa tai muuta vastaavaa, mutta ei rasvaa. Voitelu helpottaa ylikiristämistä todella paljon. On Suomessa varmaan ne sata autoa, joiden pyöränpultit oikeasti ruostuvat kauden aikana jumiin. Niihinkin voisi harkita uusia muttereita/pultteja joissa pintakäsittely on vielä kunnossa.
Rengasliikkeissä ja korjaamoilla olen pyörinyt työntekijänä ja asiakkaana. Niiden kanssa homma on vähän arpapeliä, koska sesonkiaikaan tekijöitä on ihan laidasta laitaan. Isommilla ketjuilla on kuitenkin monesti edes pätevästi perehdytettyä porukkaa. Halvin tuskin on koskaan paras.
Muistettakoon vielä se, että melkein joka toinen DIY-renkaanvaihtaja tekee hommansa keskimääräistä huonommin.
Kukin vaihtaa tavallaan.
Itsellä kokemusta ~35v renkaiden vaihdosta itse, löytyy periaatteessa halli nosturilla vähän matkan päästä, hallitunkki, pukit, momenttiavain, akku-mutterinväännin, momenttivarret, teräsharjat, kompura, rasvat yms.
Silti joka kerta kun nuo pitää vaihtaa, prosessi on about tämä:
- Kaiva renkaat varastosta
- Mieti että hitto jaksa mihinkään hallille tai renkaanvaihtopalveluun, vaihetaan tässä pihalla äkkiä
- Hallitunkilla yks kulma kerrallaan ilmaan, liinalla pahimmat paskat välistä pois ja uus rengas paikalle
- Ryobbin max-asennossa ilman momenttivartta paukuttaa sopivan kireelle
- Kun kaikki on vaihdettu ja auto alhaalla niin käsin vielä jatkovarsi-vääntimellä pultit läpi että ovat suhteellisen kireellä
- Renkaat pussiin ja taas se varastorumba
Autoja kaksi, hyundai i20 -18 ja 330 bemari -09. Ekassa peltivanteet, tokassa orkkisalut
Sitten jos joskus jaksaa jarrupaloja/levyjä vaihdella niin tulee vähän enemmän ehkä hifisteltyä, mutta nuo kausivaihdot menee laiskana about noin
että alle vaan..
Mutta mitenhän tuo jälkikiristys? Riittääköhän jos kokeilen ristikkoavaimella, että pultit on tiukassa?
En tiedä, mietin kanssa, mutta sitten totesin että momenttiavain on varsin halpa kapine ja uudessa autossa on varsin suuri momentti (175Nm) niin päädyin siihen että parempi maksaa 20€ ja olla varma että renkaat ovat oikein kiinni kun arpoa tuollaisia jotka menevät kuitenkin väärin.Onkohan kukaan mitannut, paljonko ihmisen painosta siirtyy vipuvarteen? Jos siis varsi on jokseenkin vaakatasossa ja sen varaan siirretään omaa painoa käsin nojaamalla (mutta ei hyppimällä). Kolmannes?
Tällä menetelmällä kun olen itse kiristellyt viime vuodet, varren pituus n. 60 cm. Jos 80-90 kg elopainosta kolmannes siirtyisi varteen, niin se olisi vajaa 300 newtonia. Vivun pituus laskennallisesti 0,5 m, jolloin vääntö olisi vajaa 150 nm? Meneekö se näin?
ВАНСО BH13000 Tunkki , onko tuossa tunkki millä pärjä?
Pitäisi ostaa tunkki millä nostaa loppuelämän ts sähköautojakin, niin mikä malli suositus?
Mikä vaan tunkki jaksaa nostaa sen yhden nurkan mitä kerrallaan nostetaan.Halvan hallitunkin kanssa pelattuani...
1. Paljonko autossa on maavaraa ja miten korkea tunkki on? Ts. mahtuuhan tunkki nostokohdan alle?
2. Kuinka syvälle auton alle tunkki pitää saada ja yltääkö se sinne, kun hydrauliikkaa pitäisi vielä pystyä pumppaamaan kammesta?
3. Tuleeko mukana "kupin" lisäksi sopiva "palanen", jota voi käyttää auton nostoon helmasta?
4. Missä nostat ja onko tunkki käytännöllinen olosuhteet huomioiden? Betonilla nosto on aina eri juttu kuin märässä hiekkamaassa, jossa tunkki pyrkii liikkumaan...
Mulla oli tälläinen kunnes lainaan annettua joku onnistu laittamaan ruosteeseen.ВАНСО BH13000 Tunkki , onko tuossa tunkki millä pärjä?
Pitäisi ostaa tunkki millä nostaa loppuelämän ts sähköautojakin, niin mikä malli suositus?
Laitoin tilalle Bilteman alumiini/teräksen Tuotenro. 15-784. On toki rimpulampi mutta huomattavasti mukavampi kannell
No ei tuota Biltsuakaan toki kevyeksi voi sanoa, vaikka tuo 25kg onkin ihan kohtuullinen.
Paino 25,9 kg
Toimivia jos pystyy nostamaan suoraan akselin alta että pyörä nousee heti eikä jousituksen ulosjousto pilaa hommaa. Kuten totesitkin niin ne on aika korkeita pienetkin ja nostomatka mallista riippuen aika rajallinen.Kun nyt tunkkikeskustelua tuli, niin olen miettinyt, että onko pullotunkit mistään kotoisin? Jostakin syystä hirmu korkeita vaikuttavat kaikki olevan matalimmassakin asennossa, melkein pitää olla maastoautoa nostamassa, että saa alle. Mutta noin muuten näyttävät melko käteviltä vehkeiltä ja ovat melko edullisiakin.
ВАНСО BH13000 Tunkki , onko tuossa tunkki millä pärjä?
Pitäisi ostaa tunkki millä nostaa loppuelämän ts sähköautojakin, niin mikä malli suositus?
ВАНСО BH13000 Tunkki , onko tuossa tunkki millä pärjä?
Pitäisi ostaa tunkki millä nostaa loppuelämän ts sähköautojakin, niin mikä malli suositus?
Tavallista renkaanvaihtajaa hämää tässä korkeuden lisäksi tuo laitteen hyvin pieni 'footprint', pitää olla tosi tasainen ja suora alusta ettei lähde vetämään vinoon. Kai se sellaiseen käyttöön toimii jossa leveyssunnassa renkaanvaihtoon on tosi vähän tilaa? En ole oikein keksinyt miksi tuollaista käyttäisi hyvän tavallisen tunkin sijaan.Kun nyt tunkkikeskustelua tuli, niin olen miettinyt, että onko pullotunkit mistään kotoisin? Jostakin syystä hirmu korkeita vaikuttavat kaikki olevan matalimmassakin asennossa, melkein pitää olla maastoautoa nostamassa, että saa alle. Mutta noin muuten näyttävät melko käteviltä vehkeiltä ja ovat melko edullisiakin.
Tavallista renkaanvaihtajaa hämää tässä korkeuden lisäksi tuo laitteen hyvin pieni 'footprint', pitää olla tosi tasainen ja suora alusta ettei lähde vetämään vinoon. Kai se sellaiseen käyttöön toimii jossa leveyssunnassa renkaanvaihtoon on tosi vähän tilaa? En ole oikein keksinyt miksi tuollaista käyttäisi hyvän tavallisen tunkin sijaan.
No tässä vertasin pullotunkkia hallitunkkiin jota käyttänyt nyt useamman vuoden ajan. Saksitunkkia tullut käytettyä myös aikanaan aika paljon (ei kyllä toi video tee mitään oikeutta saksitunkeille, erikoisin versio mitä tullut vastaan oli opelin rimpulan näköinen 'puolikas' saksitunkki joka kumminkin tasaisella alustalla toimi todella hyvin ja vieläpä nopeasti kun yhdellä kädellä pystyi veivailemaan) Pullotunkkia käyttänyt vain muutaman kerran olosuhteiden pakosta enkä kyllä sitä mitenkään paremmaksi kokenut kuin saksitunkkia, hallitunkista puhumattakaan. Olisi kiva kuulla että missä käytössä pullotunkit sitten loistavat?Tarkoitatko tavallisella tunkilla saksitunkkia? Kun on saksitunkilla vaihtanut vuosien ajan ja sitten siirtynyt hallitunkkiin, niin ei kyllä tee mieli enää koskaan koskea saksitunkkiin. Yhdestä tunkista onnistuin vääntämään mutkalle sen vääntövarrenkin... Noin sinänsä pullotunkin ja saksitunkin tukialue taitaa olla aika samanlainen ja voihan sinne alle laittaa vaneria tai muuta alustaa.
Niillä voi nostaa ja pakottaa vaikka mitä. Toimivat työkoneiden tai koneen osien erilaisissa nostoissa, rakennusten korjauksissa ja hydraulipuristimen voimanlähteenä. Auton nostamiseen pullotunkki ei pääsääntöisesti sovi, paitsi kuten edellä mainittua, akselista nostettaviin maastoautoihin ym. kunhan homma on muuten hallussa ja nostopaikka sekä nostokita asiallinen.Olisi kiva kuulla että missä käytössä pullotunkit sitten loistavat?
Tarkoitatko tavallisella tunkilla saksitunkkia? Kun on saksitunkilla vaihtanut vuosien ajan ja sitten siirtynyt hallitunkkiin, niin ei kyllä tee mieli enää koskaan koskea saksitunkkiin. Yhdestä tunkista onnistuin vääntämään mutkalle sen vääntövarrenkin... Noin sinänsä pullotunkin ja saksitunkin tukialue taitaa olla aika samanlainen ja voihan sinne alle laittaa vaneria tai muuta alustaa.
Pullotunkkeja käytettiin aikoinaan kun autoissa oli jäykät etu- ja taka-akselit.
nythän kitumaasturit on ollu jo kauan nosteessa. ja isot autot muutenki. eikö sellaset nouse pullotunkeilla hyvin.??
Tunkki on tarkoitettu auton nostamista varten, ei sen pitempiä aikoja ylhäällä pitämistä varten. Auton alla kun aletaan touhuamaan remontteja/huoltoja, niin auto on laskettu akselipukkien varaan. Kun tunkki pettää siellä pyöräkotelossa touhutessa niin voi käydä kipeää.Sitä en ymmärrä miksei vaihtaisi jarrulevyjä/paloja/nesteitä talvea vasten renkaiden vaihdon yhteydessä. Samallahan nekin hoituisi. Joskaan 20€ tunkin kanssa en kyllä lähtis sitä tekemään. 99€ tunkilla kylläkin, kun saa kaks rengasta ilmaan yhdellä kertaa. Juuri vaihdoin eteen palat ja poistin levyistä ruosteen tapaiset purseet reunoilta.