TM:n talvirengaisvertailu luettavissa ilmaisnäytteenä alla olevasta linkistä (bongattu toisaalta...):
tekniikanmaailma.fi
Talvirenkaat - yleisketju
- Keskustelun aloittaja Kautium
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- kitka nasta talvirengas talvirenkaat
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 231
Joo, näillä lähdetään kokeilemaan seuraavat talvet.
Tuossa TM postauksessa jos oikein luin, niin 4ksi parhaat.
Milloin renkaan profiili nousee liian korkeaksi?
Nykyiset kesäkumit ovat 215 / 55 / R17 Mazda 6 alla, ja mittari näyttää tällöin melkein täysin oikein, ja renkaat tuntuvat ja näyttävät auton alla ihan sopusuhtaisilta. Hakkapeliitta 10 olisi kiikarissa, ja auton vakio talvirengaskoko on 205/60/R16. Tämän halkaisija on 1,6cm kesärenkailta pienempi, jolloin mittarivirhettä tulee 2km/h satasen nopeudessa. Jos sen sijaan ottaisi 205/65/R16 koon, olisi tämä 0,5cm isompi halkaisijaltaan kuin kesärenkaat, ja mittarivirhettä ei autoon jäisi enää ollenkaan. Lisäksi tässä 65 profiilirenkaassa olisi pienempi kantavuus kuin 60 profiilillisessa (95 vs. 96 XT) (mutta silti riittävä autoon), joten pitäisi toimia paremmin auton alla? Tuo 65 profiili tuntuu vaan aika hurjalta, joten olisiko sittenkin noista eduista huolimatta fiksumpaa ottaa auton vakiorengaskoko 60 profiililla?
Nykyiset kesäkumit ovat 215 / 55 / R17 Mazda 6 alla, ja mittari näyttää tällöin melkein täysin oikein, ja renkaat tuntuvat ja näyttävät auton alla ihan sopusuhtaisilta. Hakkapeliitta 10 olisi kiikarissa, ja auton vakio talvirengaskoko on 205/60/R16. Tämän halkaisija on 1,6cm kesärenkailta pienempi, jolloin mittarivirhettä tulee 2km/h satasen nopeudessa. Jos sen sijaan ottaisi 205/65/R16 koon, olisi tämä 0,5cm isompi halkaisijaltaan kuin kesärenkaat, ja mittarivirhettä ei autoon jäisi enää ollenkaan. Lisäksi tässä 65 profiilirenkaassa olisi pienempi kantavuus kuin 60 profiilillisessa (95 vs. 96 XT) (mutta silti riittävä autoon), joten pitäisi toimia paremmin auton alla? Tuo 65 profiili tuntuu vaan aika hurjalta, joten olisiko sittenkin noista eduista huolimatta fiksumpaa ottaa auton vakiorengaskoko 60 profiililla?
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 2 110
Itselläkin uusien kitkojen osto edessä ja Hankookit mennevät hankintaan. Goodyearin UC3:set ottaisi muuten hyvien asfalttiominaisuuksien takia, mutta harmillisesti noita ei jostain syystä saa koossa 215/60R17
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 233
215 60 R17 Winter Ice Zero Asimmetrico XL
Pohjoismainen ICE ZERO™ ASIMMETRICO kitkarengas on Pirellin talvirengas, joka on suunniteltu tarjoamaan maksimaalista pitoa ja turvallisuutta lumisilla ja jäisillä teillä. Tämä rengas hyödyntää epäsymmetristä kuviointia, joka takaa paremman
www.reff.ee
Pirellit saa.
- Liittynyt
- 14.07.2018
- Viestejä
- 1 430
195/65R15 oli pitkään lukuisten Volkswagenien alla, joten jos 195/65 toimii, niin miksipä ei myös 205/65? Jutun mukaan Audi 100:ssa oli 195/70 renkaat, jollaisia myös Mersulla suosittiin, joten siihen nähden tuon 205/65:n sivuseinämä on sentään matalampi.
- Liittynyt
- 13.03.2024
- Viestejä
- 367
Ja tässä kyseisestä TM 2025 talvirengastestistä tulokset TL;DR-versiona niille, joita kiinnostaa vain loppujärjestys ja pisteet:TM:n talvirengaisvertailu luettavissa ilmaisnäytteenä alla olevasta linkistä (bongattu toisaalta...):
Tekniikan Maailma
NASTARENKAAT
1. Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 8,7
2. Continental IceContact 3 8,5
3. Goodyear UltraGrip Arctic 3 8,5
4. Michelin X-Ice North 4 8,5
5. Bridgestone Blizzak Spike 3 8,3
6. Pirelli Ice Zero 2 8,3
7. Kumho WinterCraft Ice Wi32 8,1
KITKARENKAAT
1. Continental VikingContact 8 8,5
2. Nokian Tyres hakkapeliitta R5 8,5
3. Goodyear UltraGrip Ice 3 8,3
4. Hankook Winter I*Cept IZ3 7,8
5. Falken Winterpeak F-Snow 1 7,7
6. Michelin X-Ice Snow 7,6
7. Radar Dimax Ice 6,9
- Liittynyt
- 02.05.2021
- Viestejä
- 146
Missäköhän on Triangle..?
Kumho tipahti sitten viime vuotisen. Onkohan DOT24 parempi kuin DOT25? Tod.näk. sama, mutta testaajilla ollut erilainen fiilis?
Voittaja selviää toki jo etukannen jälkeen.
Kumho tipahti sitten viime vuotisen. Onkohan DOT24 parempi kuin DOT25? Tod.näk. sama, mutta testaajilla ollut erilainen fiilis?
Voittaja selviää toki jo etukannen jälkeen.
Kitkoissa näyttäisi olevan top 2 samat pisteet. Ja Goodyear UltraGrip Ice 3 on kolmantena hyvillä pisteillä myös.
Vähän kyllä tökkii tuo pisteytys kun tyyliin jarrutusmatka jäällä eroa 10 ja 7 suorituksen välillä on yli 20 metriä, mikä on aika helvetisti. Pitäisi antaa jotain 3-4 tulokseksi tuollaisesta erosta.
Jarrutusmatka lumella ero 10 ja 7 välillä on metri.
Jarrutusmatka lumella ero 10 ja 7 välillä on metri.
- Liittynyt
- 16.09.2025
- Viestejä
- 4
Goodyssä silmään pistää ettei ole varsinaisia miinuksia keksitty. Vaikuttaisi tasapainoiselta renkaalta, pitää laittaa kokemuksia jahka tulisi kelejä ensin.
Itse ajoin noilla viime talven ja olivat kyllä erinomaiset.
Rengasvalinnoissa ei itsellä ole koskaan ennen tullut niin rajua pettymystä ku uuteen autoon otin ekaa kertaa kitkat. Contin testivoittajat.
Pk seudun jäisillä motareilla ja kehillä (mitä ei huhupuheista huolimatta juurikaan suolata) niin aivan saatanan huonot. Joo kyllä niillä pärjää, kuten pärjäisi kesärenkaillakin mutta mielestäni liikenteessä ei pidä olla sillä millä sattuu pärjäämään.
Pk seudun jäisillä motareilla ja kehillä (mitä ei huhupuheista huolimatta juurikaan suolata) niin aivan saatanan huonot. Joo kyllä niillä pärjää, kuten pärjäisi kesärenkaillakin mutta mielestäni liikenteessä ei pidä olla sillä millä sattuu pärjäämään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 979
Tänä vuonna testattiin samalla kertaa myös noiden peruskokojen lisäksi sähköautojen yleinen 255/55r16 koko, jonka raportti tulee seuraavassa numerossa joten noita kiinamerkkejä ei haluttu varmaan ottaa mukaan koska budjetti on rajallinen ja ei voida testata kymmeniä renkaita samalla kerralla kuten ehkä jossain isommalla budjetilla toimivalla onnistuu.
Toinen syy voi hyvin olla se, että Trianglen edustajana toimiva vannetukku on useampana vuonna osoittanut olevansa kusettaja ja käyttää TM:n testituloksia valikoiden markkinoinnissa. Eli sitä ainoata hyvää ominaisuutta korostetaan ja ne 10 muuta jotka tekevät Trianglesta kelvottoman unohdetaan.
Trianglesta on sen verran dataa olemassa, että se on parempi rengas kuin täysin loppuun ajettu laatumerkki, mutta toisaalta jos niitä pitää ostaa vuoden-kahden välein vs laatumerkkiä 3-4 vuoden välein ja hintaero on yleensä juuri se 100% niin mikä pointti?
Edit. Ja tuo vihjailu Nokianin ja TM:n mainostus vs. testitulos yhtyedestä on niin väsynyt läppä että kannattaa varmaan siirtyä sinne esson baariin. Jos et huomannut, niin sivulla 45 on Kumhon mainos ja sivulla 47 Michelinin mainos.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 979
En tiedä onko PK-seudulla sitten ei olosuhteet kuin täällä pirkanmaalla, mutta oma kokemus on että keli on joko täysi talvikeli ja full mayhem päällä, tai sitten suolalla märäksi asvaltiksi tehty keli tai sitten kuiva asvaltti ja reilusti pakkasta. Sellaista jäistä asvalttia on todella harvoin, lähinnä silloin kun keli lauhtuu todella nopeasti ja silloin on tottakai todella liukasta oli alla sitten kitkat tai nastat.
Vaikea uskoa, että suolaus olisi jotenkin harvinaista PK-seudulla, kun raskasta liikennettä todennäköisesti paljon enemmän ja raskas liikenne on juuri se joka siitä suolauksesta on paljon riippuvaisempi.
Ainakin viime talvena oli lähinnä pelkästään joko märkää tai sitten jäätä.
Siis siitä on muutamana vuotena ollut ulinaa lehdissäkin ku ei suolata eikä jos lunta aurata ajoissa ja sit on rekat ympäriinsä pitkin pientareita tai linkussa kehä3 tiksin jälkeisessä mäessä.
Siis joo tietysti tuolla pärjäilee kitkojen kanssa ihan hyvin mutta en näe yhtään syytä ottaa seuraavaksi niitä uudelleen, on mielestäni kaikilta ominaisuuksiltaan paskemmat. Etenki ku nastojen kanssa ei tule sellaista tilannetta vastaan mikä kitkoilla voi tulla että "oispa nastat"
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 979
Jokaisen kannattaa valita omaan käyttöön parhaimmat renkaat ja tietyissä olosuhteissa nastarenkaat on selvästi paremmat kuin kitkat. Kuitenkin, jos testituloksia katsotaan niin kitkarenkaat on useissa ominaisuuksissa paremmat mitä nastarenkaat joten tuo maininta siitä että kitkat on mielestäsi kaikesssa paskemmat on nimenomaan mielipide samalla tapaa kuin muutkin mielipideasiat.
Ja jos nyt otetaan esimerkkinä tilanne jossa kelataan +100km/h vauhtia tre-hki motarilla kuivassa kelissä niin saattaa hyvinkin tulla mieleen nastakuskilla, että "oispa kitkat".
Mutta menemättä nastat vs. kitkat väittelyyn enempää(siihen on oma ketju) niin tuo nasta ja kitkarenkaiden kutistuva ero mikä TM:n testissäkin on todettu on aika hämmästyttävä tuotekehityksen saavutus. Käytännössä enää se liukas jääpinta on kitkarenkaiden tekemätön paikka, mutta liki kaikissa muissa olosuhteissa ollaan tasoissa. Eli tässä voi palata edelleen tuohon ensimmäiseen lauseeseen eli valitse renkaat jotka on omaan käyttöön parhaat.
Tässä pääasiassa uudellamaalla pyöriessä niin kuten testi osoittaa niin just siinä pikkupakkasilla jäisellä tiellä nasta täysin ylivoimainen. Täällä millään lumipinnoilla ajeta ikinä ja märällä+kuivalla pito about sama.
Näistä voisi väitellä vaikka loputtomiin mutta en itse näe kitkoissa yhtään parempaa ominaisuutta. (rengasmelu voisi olla muttei sekään nykyautoissa ole merkittävä tekijä).
- Liittynyt
- 16.08.2017
- Viestejä
- 594
Tämä oli varmaan yleisellä tasolla tarkoitettua pohdintaa, mutta jos pohjoismaisista talvirenkaista puhutaan, niin Nokian on ihan Nokia/Nokia.
Yleisellä tasolla; Kiinasta saa ihan laadukasta tavaraa, mutta hintakin on senmukainen. Kyllä siellä oikeasti hyvää valmistamista osataan monella alalla, mutta tuntuu, että tänne meillepäin valuu vain se halpa tauhka. Ainakin kuluttajille.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 979
Olen samaa mieltä, että lumijarrutuksen pienehköjä eroja on hieman liioiteltu antamalla suuria arvosanaeroja. Sinäkin kyllä liioittelet selvästi.
Tarkistetaan ensin väitteesi: "jäällä eroa 10 ja 7 suorituksen välillä on yli 20 metriä".
Paras kympin rengas jääjarrutuksessa on Bridgestonen nasta, 32,3 m. Paras seiskan rengas on Michelinin kitka, 45,6 m. Noiden erotus on 13,3 m, mikä ei ole yli 20 m.
Heikoin kympin rengas jääjarrutuksessa on Nokian nasta, 33,9 m. Heikoin seiskan rengas on Goodyearin kitka, 50,2 m. Noiden erotus on 16,3 m, mikä sekään ei ole yli 20 m.
Jos vertaisi parasta kympin rengasta kutosen Radar/Hankook kitkaan, niin sitten ero jäällä olisi noin 21 m. Tarkoititko arvosanan 7 sijaan kutosta?
Seuraavaksi väitit: "Jarrutusmatka lumella ero 10 ja 7 välillä on metri.". Tuossa tuskin on isoa heittoa, mutta tarkistetaan sekin. Paras (ja ainoa) lumijarrutuksesta arvosanan 7 saanut oli Kumhon nasta, 51,0 m. Vastaavasti paras kympin rengas oli Nokian kitka, 49,5 m. Noiden erotus on 1,5 m (pyöristettynä 2 m). Tässä ei ollut suurta eroa (paitsi suhteellisesti) väittämääsi metriin. Toki vertailussa oli heikompikin kympin rengas Contin kitka, 49,6 m, jolloin ero olisi 1,4 m. Paras vertailukohde kuitenkin on kunkin arvosanan paras vs. paras, tai sitten heikoin vs. heikoin. Silloin arvosanojen askelvälit tulee mitattua oikein.
Liioittelit jään 10:n ja 7:n 13,3-16,3 metrin eron yli 20 metriksi, eli vähintään 23-50 % suuremmaksi. Samalla vähättelit lumen 1,5 m eron yhdeksi metriksi, mikä ei yksinään olisi suuri heitto, mutta yhdistettynä jääjarrutuseron jopa yli 50 % liioitteluun ne saavat TM:n arvosteluasteikon vaikuttamaan enemmän pielessä olevalta kuin se oikeasti onkaan.
Nyt on enää pari asiaa, jotka haluan tarkentaa. Ensinnäkin jarrutukset on suoritettu eri kitkakertoimilla ja nopeuksilla. Tuosta seuraa se, että törmäysnopeusero onkin paljon vähemmän kuin jään 13,3-16,3 m vs. lumen 1,5 m suuresta erosta voisi äkkiseltään päätellä. Lasketaan tarkemmin:
Jää 50-0 km/h:
Paras 10-rengas 32,3 m
Paras 7-rengas 45,6 m
Seiskan renkaan törmäysnopeus@32,3 m, missä kympin rengas on pysähtynyt:
50 km/h / (sqrt(45,6 m / (45,6 m - 32,3 m))) = 27,0 km/h
Jää 50-0 km/h:
Heikoin 10-rengas 33,9 m
Heikoin 7-rengas 50,2 m
Seiskan renkaan törmäysnopeus@33,9 m, missä kympin rengas on pysähtynyt:
50 km/h / (sqrt(50,2 m / (50,2 m - 33,9 m))) = 28,5 km/h
Lumi 80-0 km/h:
Paras 10-rengas 49,5 m
Paras 7-rengas 51,0 m
Seiskan renkaan törmäysnopeus@49,5 m, missä kympin rengas on pysähtynyt:
80 km/h / (sqrt(51,0 m / (51,0 m - 49,5 m))) = 13,7 km/h
Törmäysnopeus jäällä onkin vain 1,97-2,08-kertainen vs. lumella, vaikka jarrutusmatkaeroissa oli valtava ero, 1,5 m lumella vs. 13,3-16,3 m jäällä. Jäällä matkojen ero on 8,9-10,9-kertainen vs. lumella. Nopeuserojen 1,97-2,08 toiseen korotettuna pitäisi tarkoittaa 3,9-4,3-kertaista jarrutusmatkaeroa/törmäysenergiaa. Tuon tuntuva ero 8,9-10,9:ään johtuu eri aloitusnopeuksista ja kitkakertoimesta.
Minut ainakin yllättää se, että jäällä 50,2 metrin rengas törmää@33,9 m 28,5 km/h, kun taas lumella 51,0 metrin rengas törmää@49,5 m 13,7 km/h. Ei tuo laskematta mene kaaliin. Molemmilla pinnoilla heikompi rengas pysähtyy noin 50 metrissä, mutta erotuksessa parempaan on huima ero, jäällä 16,3 m vs. lumella 1,5 m. Silti törmäysnopeus jäällä on vain 2,08x, jäällä 28,5 km/h vs. lumella 13,7 km/h.
Viimeisenä TM:n "arvosteluvirhettä" laimentaa se, että jääjarrutuksen (törmäysnopeus 27,0-28,5 km/h) arvosanan painoarvo on 10 %, kun taas lumijarrutuksen (törmäysnopeus 13,7 km/h) vain 5 %.
Kun huomioi eri pintojen eri aloitusnopeuksien ja kitkakertoimien takia yllättävän suuren vaikutuksen törmäysnopeuteen lumella, ja lisäksi lumijarrutuksen arvosanan puolta pienemmän painoarvon, niin TM ei ole tehnyt lainkaan niin suurta virhettä arvostelussa kuin sinä annoit ymmärtää liioittelemalla molempien pintojen metrimääriä sopiviin suuntiin.
Toistan kuitenkin vielä, että minustakin lumijarrutusten arvosanat olisivat saaneet olla lähempänä toisiaan, kun erot olivat vain 1,5 m. Parhaalle 10 ja heikoimmalle vähintään 8, kun eihän törmäys@13,7 km/h ole kovin paha kopsaus.
Edit. Seiskan renkaan törmäysenergia on 3,9-4,3-kertainen jäällä vs. lumella (27,0-28,5 km/h vs. 13,7 km/h. Seiskan rengas saa tuosta kokonaisarvosanan menetystä vs. kympin rengas 0,1 * (10 - 7) = 0,3 jäällä ja 0,05 * (10 - 7) = 0,15 lumella (suurin kokonaisarvosana on 10,0, eli seiskan jääjarrutusrengas voi saada enintään 9,7, ja seiskan lumijarrutusrengas enintään 9,85, eli pyöristettäisiin 9,9). Kokonaisarvosanamenetysten suhde on seiskan renkailla tasan 2x (0,3 jäällä vs. 0,15 lumella).
Tuo 2x ei tosiaan ole aivan linjassa, koska seiskan törmäysenergia jäällä oli 3,9-4,3-kertainen vs. lumella. Törmäysenergia per kokonaisarvosanamenetys on jäällä 1,95-2,15-kertainen vs. lumella. Minusta tuon pitäisi olla lähempänä ykköstä, joten pielessä on. Jos lumella olisi annettu huonoimmalle seiskan sijaan kasi:
(0,1 * (10 - 7)) / (0,05 * (10 - 8)) = 3
Tällöin törmäysenergia per kokonaisarvosanamenetys olisi jäällä 1,3-1,43-kertainen (3,9-4,3 vs. 3) vs. lumella, mikä olisi jo siedettävän lähellä ykköstä.
Palataan vielä hetkeksi tuohon 1,95-2,15. Siinä on törmäysenergia per kokonaisarvosanamenetys, eli painoarvoero 10 % vs. 5 % on huomioitu samoin kuin törmäysnopeuden neliö, eli törmäysenergia. Eikö 1,95-2,15 olekin todella yllättävän paljon pienempi ero kuin pelkkiä kuvaajien metrimääriä katsomalla voisi päätellä? Jäällä 13,3-16,3 m vs. lumella 1,5 m tekee suhdeluvuksi 8,9-10,9, mikä kuulostaa aivan pielessä olevalta. Aloitusnopeuseron, kitkakerroineron ja painokerroineron huomioivan törmäysenergiaero per kokonaisarvosanamenetys tuottama 1,95-2,15 onkin erittäin paljon vähemmän pielessä kuin kuvaajien metrimäärien 8,9-10,9-kertainen ero.
Sinä vielä liioittelit lukemalla eroksi jäällä yli 20 m ja lumella 1 m, mikä tarkoittaisi metrimäärissä olevan yli 20-kertainen ero. Todellisuudessa jäällä törmäysenergia per kokonaiarvosanavaikutus olikin vain 2-kertainen (1,95-2,15) vs. lumella, eli vain kymmenesosa lukemastasi erosta.
Edit2. Peräänkuulutit arvosanoja 3 tai 4:
"...jäällä eroa 10 ja 7 suorituksen välillä on yli 20 metriä, mikä on aika helvetisti. Pitäisi antaa jotain 3-4 tulokseksi tuollaisesta erosta.
Jarrutusmatka lumella ero 10 ja 7 välillä on metri.".
Kun huomioi painokertoimet, niin tehollisesti jäällä annettu seiska verottaa kokonaisarvosanaa täsmälleen yhtä rankasti kuin lumella annettu nelonen verottaisi.
Kokonaisarvosanamenetys jäällä 7 vs. 10:
0,1 * (10 - 7) = 0,3
Kokonaisarvosanamenetys lumella 4 vs. 10:
0,05 * (10 - 4) = 0,3
Sitten on vielä se, että olit lukenut jäällä 10 ja 7 renkaan eroksi yli 20 m. Ainostaan kahden parhaan kympin renkaan ja kutosen Radar/Hankook kitkan välillä oli yli 20 m (~21 m). Tuosta kertomastasi yli 20 m jarrutusmatkaerosta jäällä on annettu todellisuudessa arvosana 6, joka verottaa kokonaisarvosanaa täsmälleen yhtä rankasti kuin lumella annettu 2 verottaisi.
Kokonaisarvosanamenetys jäällä 6 vs. 10:
0,1 * (10 - 6) = 0,4
Kokonaisarvosanamenetys lumella 2 vs. 10:
0,05 * (10 - 2) = 0,4
Toivomuksesi kuului: "Pitäisi antaa jotain 3-4 tulokseksi tuollaisesta erosta.".
Käytännössä jääjarrutuksen yli 20 m erosta annettiin arvosana kaksi (jos vertaa lumen painoarvolla), joten toivomuksesi täyttyi ja ylikin.
Luulit tilanteen olevan:
yli 20 m eroa jäällä, 10 -> 7
1 m eroa lumella, 10 -> 7
Todellisuudessa *tehollisesti:
~21 m eroa jäällä, 10 -> "2"
1,5 m eroa lumella, 10 -> 7
*Huomioitu painokertoimien eron (10 % vs. 5 %) lisäksi se, että yli 20 m ero jäällä olikin 7:n sijaan kutosen rengas (Radar/Hankook kitka).
Noita metrimääriä ja tehollisia arvosanoja katsellessa pitää vielä huomioida se, että suuremman kitkakertoimen takia lumella yhden metrin ero tarkoittaa suurempaa törmäystä kuin yhden metrin ero jäällä. Sama kymmenen metrin jarrutusmatkaero kuivalla asfaltilla kitkakertoimella 0,99 tarkoittaa yhdeksänkertaista törmäysenergiaa vs. jäällä 0,11 kitkakertoimella. Asfaltilla (0,99) 10 metrin jarrutusmatkaerolla törmää 50,2 km/h vs. liukkaalla jäällä (0,11) 16,7 km/h. Siksi jäällä 10 m jarrutusmatkaero ei ole niin iso juttu kuin 10 m ero asfaltilla. Pieni pusu vs. kunnolla keula kasaan.
Viesti paisuu kuin pullataikina, joten totean lyhyesti, että parhaan kympin renkaan kitkakerroin oli jäällä 0,3044 ja lumella 0,5085. Suhdeluku on 1,67. Jaetaan tuolla kutosen renkaan jään jarrutusmatkaero (~21 m), jotta saadaan törmäysenergiavastaavuus lumella:
Luulit tilanteen olevan:
yli 20 m eroa jäällä, 10 -> 7
1 m eroa lumella, 10 -> 7
Todellisuudessa *tehollisesti:
"~12,6 m" eroa jäällä, 10 -> "2"
1,5 m eroa lumella, 10 -> 7
Tuli selitettyä turhan pitkästi. TLDR:
1. Liioittelit reilusti matkaeroa jäällä.
2. Vaihtoehtoisesti tarkoitit jäällä kutosen rengasta vaikka puhuit seiskasta.
3. Vähättelit aavistuksen matkaeroa lumella.
4. Metrimääräiset kuvaajien palkit eivät paljasta sitä, että kitkakerroinerojen takia lumella yksi metri jarrutusmatkan pidennystä tarkoittaa 1,67-kertaista törmäysenergiaeroa vs. yksi metri pidennystä jäällä.
5. Et huomioinut, että painokertoimien eron takia jäällä annettu kutonen (se yli 20 m rengas, josta puhuit) verottaa kokonaispisteitä yhtä paljon kuin lumella annettu kakkonen (arvosana 2) verottaisi. Lumella heikoimmalle ei kuitenkaan annettu kakkosta vaan seiska.
6. Minusta lumella heikoimmalle olisi pitänyt antaa seiskan sijaan vähintään kasi, koska se hävisi vain 1,5 m parhaalle. Jos lumijarrutuksen painokerroin olisi sama 10 % kuin jääjarrutuksessa, olisin antanut tuolle heikoimmalle lumella ysin, koska se hävisi vain 1,5 m parhaalle.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.04.2024
- Viestejä
- 1 831
Viime talvena oli muutamia satunnaisia päiviä, että kitkoilla ei pystynyt ajamaan 100km/h nopeutta turun motarilla. Auto ei vain yksinkertaisesti pysynyt kaistalla ja pahinta tässä oli se, että hetken päästä pitoa oli monta kilometriä, kunnes taas hetken päästä aivan peilijäässä monta kilometriä.
Tietää että on liukasta, kun vitosella alkaa 900cc turbossa luistonesto vilkkumaan 80km/h vauhdissa. Toki renkaat eivät nyt aivan uusimmat kun 4v vanhat, mutta kuitenkin hyvät kitkat goodyear ultragrip ice 3.
En mä silti kitkoja pois vaihda muutaman tapauksen tähden, niin paljon mukavammat kaikkina muina aikoina, toki merkeissäkin paljon eroa. Nokia R3 kitkat on todella löysän tuntuiset ja sama auto Goodyereilla menee luoti suoraan urista välittämättä, kun taas Nokialla uraherkkä ja joutuu koko ajan ohjaamaan (kesärenkailla ei tällaista ilmiötä ole).
Tässä tarkassa analyysissä jää näkemättä metsä puilta. Jäällä erot jarrutusmatkassa olivat 40% luokkaa eli erittäin merkittäviä mutta lumella eroilla (1-2%) ei ole käytännön merkitystä. Jos keskimääräinen suoritus on 50m, paras 49,5m ja huonoinkin 51m, niin näille voisi hyvin antaa saman arvosanan.
Nämä törmäysnopeuslaskut liioittelevat tarkoitushakuisesti eroja. Toki ne on totta, jos sattuisi käymään juuri niin, että auto pysähtyy parhailla renkailla nipin napin ennen estettä ja huonoilla taas ei. Käytännössä jarrutuksen aloittaminen ja alkunopeus on sattumanvaraisia, joten on hyvin epätodennäköistä, että juuri näin kävisi.
Jäällä taas erot on niin suuria, että nastoilla auto voi pysähtyä ennen risteystä siinä missä kitkoilla luistellaan rekan eteen.
Törmäysenergiatarkastelut on sinänsä mielenkiintoisia mutta onko niillä käytännössä juurikaan merkitystä? Jos törmäysnopeus on vähänkään enemmän kuin joku 10 km/h, keulasta menee niin paljon kallista rikki, että vähänkään iäkkäämpi auto on lunarissa joka tapauksessa. Turvalaitteet taas riittävät aika paljonkin korkeampaan törmäysnopeuteen.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 233
Ja kun jäätestauksen tuloksista vedetään syvään henkeä ja muistetaan, että ne tehdään peilikurkkaalla sileällä jääkoneen tasoittamalla jäällä (koska muuten ei voitaisi vakioida testauksen olosuhteita) ja kuinka usein itse ajaudumme arjessamme keliolosuhteisiin, jossa kitka on vakioituna, tasaiseksi kiillotetuksi peilijääksi talviliikenteessä?
#zen
#zen
Tuo ylläoleva testi oli 16", 19" vertailu tulee ens numerossa
Renkaat tuli viikko sitten ja oli leimattu kaikki 17/25, eli ihan tuoretta tavaraa. Sit jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, kun pääsee renkaat vaihtamaan, että toimiiko rengaspaineanturit. Luulisi että toimii, kun pyytivät kuitenkin tarkat tiedot autosta.
En meinaa pystyä tekemään päätöstä ostaako nastat ja kitkat. Nyt on 2020 valmistetut Nokian kitkat, joissa ehkä 1mm laillista pintaa jäljellä. Viime talvena pari kertaa jäisellä motarilla jouduttiin tilanteeseen, että vakkarilla ajaessa auto (takavetoinen sähköauto) alkoi suttaamaan tyhjää ja perä vähän heilahteli. En haluaisi joutua samaan tilanteeseen, ja ajattelin ensin nastojen auttavan tässä. En kuitenkaan haluaisi nastoja, koska vaihtoikkuna on paljon pienempi ja se ropina ei houkuttele. Noita peilijääkelejä ei täällä etelässä kovin monta kertaa talvessa ole.
Olisko mitään taustatukea: jos laitan uudet CVC 8 alle, niin oliskohan tässäkin jo sen kertaluokan parannus, ettei nastoja tulisi ikävä? Nastoissa ainoa ominaisuus mitä kaipaan on se, että pidon rajamailla kuulee kun alkaa lipsumaan.
Olisko mitään taustatukea: jos laitan uudet CVC 8 alle, niin oliskohan tässäkin jo sen kertaluokan parannus, ettei nastoja tulisi ikävä? Nastoissa ainoa ominaisuus mitä kaipaan on se, että pidon rajamailla kuulee kun alkaa lipsumaan.
Varmasti noi kasit on paremmat kuin aiemmat. Lisäksi kandee muistaa, että kun hiukan lipsahti, niin luultavasti vähensit vähän vauhtia ja ajoit muutenkin tarkemmin, joten todennäköisesti kokonaisuutena vähintään yhtä turvallisesti kuin nastoilla. Jos on niin liukasta, että motikalla lipsuu kitkoilla, niin nastoillakin ollaan ihan pidon rajoilla.
Starglazer
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 608
Minulla oli 22 paistetut Nokia Nordmanit eikä niissä viime talvena enää ollut pitoa. Uudet kitkat tuovat varmasti huomattavan parannuksen. Uskon että uusilla kitkoilla saat tilanteen paranemaan merkittävästi.
- Liittynyt
- 18.04.2024
- Viestejä
- 1 831
En ymmärrä tätä, kyllähän sen tuntee perseessä jos rengas alkaa lipsumaan ja talvellahan rengas lipsuu nyt käytännössä "koko ajan" jos vähänkään lunta tai jäätä tiellä.
Kitkojen paras ominaisuus on juuri tämä, että ei nastat rapise turhaan koko ajan ja liikkeelle pääsee helpoiten kun painaa kaasua reilusti ja antaa luistoneston hoitaa työ.
Itsellä oli viime talvena muutaman kerran tilanne, että motarilla piti pudottaa nopeutta (100 -> 80), kun ei vain kitkoissa pito riittänyt, mutta muista autoista päätellen, ei se sen helpompaa muillakaan ollut ja joukossa oli varmasti myös nastarenkailla meneviä jotka joutuivat hiljentämään. Itseä ei luisut ja muut lipsumiset haittaa, mutta ei viitsi muiden joukossa motarilla vaaraa aiheutta kerta selvästi alijäähtynyttä vettä tiellä.
Tähän sen verran, että kaikissa autoissa ei huomaa kitkoilla pientä lipsumista muualta kuin mittaristosta jossa vilkkuu luistoneston valo. Näin ainakin Volvon plugarilla koettua. Mutkissa/kaarteissa huomaa helposti liukkauden, mutta taajamanopeuteen suoralla rauhallisesti sähköllä kiihdyttäessä ei liukkautta huomaa kuin mittariston merkkivalosta. Työkaverin vastaava kulkine nastarenkailla toimii juuri Tzit mainitsemalla tavalla, että rapinaa kuuluu heti kun mittaristossakin vilkkuu.
Ainakin oma kokemus nastoilla ajelusta on se, että käännöksissäkin nastaropina/jyrinä kasvaa ennen kuin auto alkaa aliohjaamaan merkittävästi. Vielä 10v sitten manuaalibensalla ajaessa olisin varmaan ollut samaa mieltä, että kyllä sen tuntee perseessä, mutta nykyinen sähköauto on tähän asti omistamistani autoista selvästi tunnottomin. Ehkä se osin liittyy siihen, että moottorin äänestä ei voi enää päätellä kierrosten vaihtelua ja vääntöä on tarjolla jatkuvasti ihan eri tavalla.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 2 532
Varmasti tulee parannusta. CVC8 on sellaisenaan parempi rengas kuin millainen nykyinen renkaasi ikinä oli. Lisäksi renkaiden kuluminen rankaisee kitkarenkaissa. Kun kulutuspinta hupenee samalla madaltuvat renkaan lamellit ja pitoa tuottava elementti heikentyy. Käyttöikää ei kannata mielestäni venyttää laillisen rajoille eikä edes suositusminimiin 4mm.
Peilijääkelissä ei kyllä mikään rengas toimi kunnolla ja kitkarenkaat vielä huonommin kuin kunnolliset nastat.
Starglazer
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 608
Eikä pelkkä kulutuspinnan määrä ratkaise pitoa kitkoissa vaan kumin pito heikkenee muutenkin. Omissa vanhoissa renkaissa oli kulumismerkit kahdessa yli 6 milliä ja kahdessa yli 8 milliä. Silti ei vaan pitoa enään ollut.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 2 532
Näin se on kyllä, ikä ratkaisee toki myös.
Edelliset CVC7:t käytin neljä talvea, ajoa n. vähän yli kymppitonni talvi. Kolme talvea olivat hyvät, neljäskin meni mutta kyllä jo tuntuivat siinä vaiheessa jo huonommilta. Ei tehnyt mieli viidettä talvea edes yrittää vaikka pintaakin oli renkaissa vielä reilusti. Taidan itse pitää kolme talvea jatkossa rajana vaikka renkaiden vaihdon kustannus aina kirpaiseekin.
Edelliset CVC7:t käytin neljä talvea, ajoa n. vähän yli kymppitonni talvi. Kolme talvea olivat hyvät, neljäskin meni mutta kyllä jo tuntuivat siinä vaiheessa jo huonommilta. Ei tehnyt mieli viidettä talvea edes yrittää vaikka pintaakin oli renkaissa vielä reilusti. Taidan itse pitää kolme talvea jatkossa rajana vaikka renkaiden vaihdon kustannus aina kirpaiseekin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 484
Harmillisesti meni 0,5 talvea ajetut bridgestonen kitkat autokaupoilla vanhan mukana.
Vaihdokin mukana tuli alkuperäiset 2018 vuoden nokian nastat
Katsoin vähän niitä ja ihmettelin että miten viime talvi on pysytty edes tiellä...nastat poikki ja kumi selvästi kovettumaan päin. Kaikenlaisilla paskoilla sitä ihmiset viitsii ajella.
Ajattelin tänä vuonna kokeilla Pirellin kitkoja. Tuli juuri uusi malli Ice Friction ja ainakin naapurimaan testissä heti kakkossijalle Winter Tire Test by Teknikens Värld — 2025 Hinta oli selvästi halvempi mitä Conti, misukka, noksu yms premiumeilla. Allelaitettuna 907,88€. (235/65/17) Ei nyt mikään puoli-ilmainen kierros mutta kohtuuhinta kuitenkin.
Vaihdokin mukana tuli alkuperäiset 2018 vuoden nokian nastat
Katsoin vähän niitä ja ihmettelin että miten viime talvi on pysytty edes tiellä...nastat poikki ja kumi selvästi kovettumaan päin. Kaikenlaisilla paskoilla sitä ihmiset viitsii ajella.Ajattelin tänä vuonna kokeilla Pirellin kitkoja. Tuli juuri uusi malli Ice Friction ja ainakin naapurimaan testissä heti kakkossijalle Winter Tire Test by Teknikens Värld — 2025 Hinta oli selvästi halvempi mitä Conti, misukka, noksu yms premiumeilla. Allelaitettuna 907,88€. (235/65/17) Ei nyt mikään puoli-ilmainen kierros mutta kohtuuhinta kuitenkin.
- Liittynyt
- 14.07.2020
- Viestejä
- 323
Alert - 10 päivää vanhaan vastaus...
Linglong lienee paras halpis, sitten keskiluokasta Kumho ja Hankook joilla itse lähtisin kokeilemaan.
Joku syksy aiheutin myrskyn vesilasissa kun rohkenin ihmetellä myynnissä olevien, vähänkäytettyjen CVC7:n määrää, Moottorin tuoreen testin perusteella tuossa on jotain perää:
www.autoliitto.fi
Jotkut renkaat toimii jonkun alustageometrian kanssa paremmin kuin toiset. Tuohon kun lisää vaikka sähkärin terävän kaasuvasteen, jäykän alustan ja matalan painopisteen niin soppa voi olla valmis. Joo joo, Cupra Bornista tuli tehomalli ja kiukuttaa kun se ei kumminkaan sovi tänne landen talveen..
Linglong lienee paras halpis, sitten keskiluokasta Kumho ja Hankook joilla itse lähtisin kokeilemaan.
Joku syksy aiheutin myrskyn vesilasissa kun rohkenin ihmetellä myynnissä olevien, vähänkäytettyjen CVC7:n määrää, Moottorin tuoreen testin perusteella tuossa on jotain perää:
Moottori testasi: Miten käytetty talvirengas pärjää uutta vastaan?
Moottori selvitti, miten premium-talvirenkaiden ominaisuudet muuttuvat ajokilometrien ja käyttövuosien kertyessä. Verrokkina testissä olivat myös uudet edulliset nastalliset ja nastattomat renkaat.
www.autoliitto.fi
Jotkut renkaat toimii jonkun alustageometrian kanssa paremmin kuin toiset. Tuohon kun lisää vaikka sähkärin terävän kaasuvasteen, jäykän alustan ja matalan painopisteen niin soppa voi olla valmis. Joo joo, Cupra Bornista tuli tehomalli ja kiukuttaa kun se ei kumminkaan sovi tänne landen talveen..
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.07.2020
- Viestejä
- 323
Männävuosien testeissa tuota heikkouksien puuttumista hehkutettiin, mutta pilaan päivän ja pystyn nimeämään mukavuuspuutteet, eli epätasaisuudet tulee herkästi läpi ja melutaso lienee pohjolakitkojen korkeimpia. Kuluminen tuntuisi rokottavan pitoa keskimääräistä enemmän. Mutta ajettavuudeltaan todella hieno talvirengas. Viety perinteisestä naksu keskieuroopan suuntaan.
- Liittynyt
- 14.07.2020
- Viestejä
- 323
Vahva suositus ruottalaisten testeille, etenkin meille etelän hetelmille joilla voi tulla vastaan vesi- tai loskaliirtoa, jota kotimaiset toimijat eivät noteeraa. Joku rohkea suomalainen taisi muuten pari sivua sitten tilata tämmöiset:
The last place is occupied by Mazzini Ice Leopard, which turned out to be a studded tire with grip on ice, like that of "friction" tires of the European type, which is quite surprising in itself. Mazzini were also the cheapest tires in their class among those that the testers could find, and they have no significant advantages except for the price.
- Liittynyt
- 13.03.2024
- Viestejä
- 367
Nämä mainitsemasi mukavuuspuutteet voivat olla monesti ajoneuvokohtaisia, eli sama rengas tuntuu näiden osalta erilaiselta eri autoissa.
No tuolla noita eroja jo ehdittiinkin setviä, mutta parasta noissa arvosteluissa/taulukoissa on se, että nyt pystyt itse säätämään mitä haluat painottaa. Jos tämä jarrutusmatka oli se tärkein renkaan ominaisuus, niin sen kun säädät sen painoarvon haluamaksesi, kuten kaikki muutkin ominaisuudet, jolloin saat taulukon omilla preferensseilläsi. Keskimääräiselle pulliaiselle nykyinen painotus lienee sopivin, mutta jokainen tyylillään.
- Liittynyt
- 14.07.2020
- Viestejä
- 323
Ton kun kaikki hokais niin testien tekeminen loppuis kuin seinään. Kun kaikki ominaisuudet ovat, ääritilannekäytös eniten ja jarrutus vähiten jos vesiliirrot unohdetaan?
Lienee kiistatonta ettei jäykkä rengas haittaa jos auton löysä jousitus pystyy kompensoimaan sen. Itse ottaisin tuollaiseen esim. Nokialaisen koska kokonaisuus. Meidän yhdistelmä on mielestäni sen suhteen järkevä, ajettava auto johon on haettu ajettava rengas OEM-koossa ja lopputulos on erittäin hyvä pl. nuo mukavuuspuutteet.
Tyre Reviews:iltä tuli tänään testi ulos, siinä ei havaittu ongelmia mukavuudessa:
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=qsMd5sY3Fvo
Tuossa oli testattu Golfilla kapein peltivantein ja korkealla rengasprofiililla. Ainakin tuo 225/45 17 Goodyear on tosi kapea ja 8" vanteille tulee hieman venyä, voi korostaa ongelmaa. 8,5":sille ei tarvinnut edes haaveilla..
Kävin eilen vaihdattamassa CVC7:t pois alta ja 8:t tuli tilalle. Vanhat oli ostettu ja otettu käyttöön joulukuussa 2020 ja paistoleima oli vuoden 2019 viimeisiltä viikoilta. Viime syksynä harkitsin jo renkaiden vaihtoa, mutta suhteellisen vähäisen ajomäärän ja samalla käynnissä olleen talonrakennusprojektin kanssa tuli sitten päädyttyä ajamaan vielä vanhoilla. Kyllähän se fiilis oli aika selvä, että pitoa on menetetty vuosien varrella, vaikka urasyvyyden puolesta ne olisivat voineet mennä vielä vuosia.
Riippuu varmaan ajomääristä, mutta voisin hyvin kuvitella, että renkaiden vaihtoa on pitkitetty, jos vaan laillisuuskriteeri jollain tavalla täyttyy ja varsinkin jos tulevaisuudessa on jo mietitty auton vaihtoa, niin ei ole haluttu satsata enää vanhaan autoon rahaa.Vaihdokin mukana tuli alkuperäiset 2018 vuoden nokian nastat
Aikanaan myin yhden auton pois, johon olin hankkinut juuri uudet kitkat ja niillä oli ajettu alle 5 tkm. Paransi varmaan auton "myytävyyttä", mutta muilta osin tuntui vähän, että renkaat menivät "lahjoituksena" ostajalle. Enemmän olisi varmaan jäänyt käteen, jos olisin auton hukannut vanhoilla renkailla. Auton vaihto tuli silloin vähän ad hocisti eteen ja siksi ennätin renkaat juuri ennen vaihtaa.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 2 532
Jos auton mukana tulee ihan surkeat vanhat renkaat voi olla siitäkin kyse, että edellisen omistajan omassa käytössä olleet hyvät renkaat otettu talteen seuraavaa autoa varten ja myytävään autoon laitettu alle varta vasten jemmatut (tai jopa pikkurahalla ostetut) vanhat mutta nimellisesti lailliset renkaat.
Sitä näkee yllättävän usein että toinen rengassarja vanteineen on jokin juuri ja juuri alle sopiva ja pinnat lailliset ja huokuu sitä ettei ole ikinä ollut kyseisessä autossa alla.
Toki jos toinen setti on jokin arvokkaampi ja vaikka just uusilla renkailla niin miksi sitä mukaan antamaan kun ihan hyvän tilin tekisi kun hakee torista jotku halvimmat autoon sopivat. Ei Minultakaan ole koskaan kysytty sen enempää ku että onko toinen rengassarja vaiko ei.
Henk koht kokemus käytettyjen autokaupoilla on muutenkin, että vähintään toinen rengassarja on uusimistarpeessa, vaikka ei olisikaan muilta osin renkaiden kanssa puljattu.
Toisaalta itselle se on sinänsä passannut, koska joskus on tullut vastaan niitäkin, missä auton "myytävyyttä" on koitettu parantaa uusilla kumeilla ja että sitä voidaan myynti-ilmoituksessa mainostaa, mutta sitten ne on jotkut halvimmat kiinalaiset trianglet tai vastavaat, jotka täyttävät lähinnä pyöreän ja mustan määritelmän, mutta maantielle niillä ei uskalla lähteä.
Ihan samaan päädyin itse. Autoa myytiin parilla renkailla, yksillä vanteilla. Kun sain kuvat niistä talvirenkaista, niin eihän niissä ollut edes kulutuspintaa jäljellä, niin sanoin ettei tarvitse edes toimittaa (toki pyrin huomioimaan tämän tarjouksessani). Auto kun tuli, niin takarenkaiden sisäreunasta näkyi kankaat... edessä eri kokoiset renkaat ja niissä olikin hyvin pintaa. Mutta kun auto myytiin: kyllä tällä vielä ajaa, niin aika helposti heltyi ja hain taakse käytettyä settiä vastaamaan sitä, mitä oletin niiden ostotilanteessa olevan. Ei jäänyt sinänsä paha maku asiasta: joko asiat huomioidaan etukäteen tai korjataan jälkikäteen. Voihan sitä (etäkaupassa erityisesti) pyytää sopimukseen vaikka kulutuspinnan paksuuden sopimukseen, niin silloin on ainakin selkeää, missä kunnossa autoa ollaan myyty.
- Liittynyt
- 11.06.2020
- Viestejä
- 496
Itse totesin nykyisen auton kanssa ostaessa että hyvin on pintaa molemmissa, jälkeenpäin älysin että molemmat renkaat oli alkuperäiset eli heti 8v vanhat. Nooooh, juuri varasin ajan uusien kitkojen alle vaihtoon.
Uutiset
-
OpenAI julkaisi ChatGPT Atlas -selaimen syvälle integroiduilla tekoälytoiminnoilla
23.10.2025 15:26
-
Starcloud ja NVIDIA vievät datakeskuksen avaruuteen
23.10.2025 14:53
-
Samsung julkaisi Android XR -käyttöjärjestelmää hyödyntävät Galaxy XR -lasit
22.10.2025 22:28
-
Uusi artikkeli: Testissä Apple iPhone 17 Pro
22.10.2025 17:10
-
Cooler Master julkaisi uudet V4 Alpha 3DHP Black- ja Hyper 212 3DHP -prosessoricoolerit
21.10.2025 23:11
