Taloyhtiölaajakaistat, operaattorit ja hinnat

Pyysittekö DNA:lta tarjousta vai miksi vaihdoitte? Ymmärrän, että Dnan pelkkä KTV oli kallis, jos sopimusta ei ollut vuosiin tarkastettu. Mutta aika raskas operaatio yhtiölle ja asukkaille, jos olisi vain pyytänyt DNA:n päivittämään sopimusta?

Näin siinä pääsi käymään. Laitoin sähköpostia pari viikkoa aiemmin isännöitsijälle, että tällainen muutos tulossa ja pitäisi hänen tai taloyhtiön hallituksen pistää joku tiedote siitä osakkaille vaikka sähköpostilla samaa reittiä kuin yhtiökokouskutsut tulevat, että kiinteät nettiyhteydet menevät poikki kenellä on ja kaapeliteevee lakkaa näkymästä ellei hae kanavia uudelleen. Ja laput kerrostalon ulko-oviin ja ilmoitustaululle, niin menee tieto myös vuokralaisille. Ja tieto että jatkossa saa maksutta netin perusnopeuden ja Technicolor CGA437 maksutta Elisan kautta tilattua vaikka netistä tai Elisan myyntinumerosta.

Muistutin asiasta uudelleen viikkoa myöhemmin kun mitään ei ollut tapahtunut. Aikoi huollolle ilmoitella että vievät laput sinne.

Osa asukkaista oli saanut ilmeisesti kirjeen siitä DNA:lta ja Elisalta. Oli mallia "Asunnon Haltija, Asunnon numero ja katuosoite ja postinumero ja toimipaikka". Ainakin noin päättelen siitä kun kaksi tuollaista kirjekuorta oli avaamatta jäänyt pyykkitupaan joltakin. Vein ne sitten siitä asunnon oven postilaatikkoon.

Mitään ei ollut tapahtunut sinäkään päivänä tiedotuksen osalta kun kaapeliteevee lakkasi näkymästä ja nettiyhteys oli mennyt poikki. Vaihdoin itse uuden kaapelimodeemin tulille ja hain kanavat uudelleen televisioon, niin alkoi toimia.

Vaivasi tuo itseä niin paljon olematon tiedotus, että vein siitä omalla luvalla selkokielisen lapun ilmoitustaululle, että tuollainen vaihto on tapahtunut ja hakea kanavat uudelleen televisioon ja Elisalta saa netin maksutta tai lisänopeuksilla toimimaan kun ilmoittaa kaapelimodeemin MAC osoitteen Elisalle ja halutessaa saa maksutta tuon uuden kaapelimodeeminkin ja se kannattanee ottaa jos oma laite on vanhempi tai huonompi.

Reilua vuorokautta myöhemmin kun siirto tapahtui, niin oli ne ilmoitukset tulleet taloyhtiön ulko-oveen. Näytti kopioiduilta lapulta kun hitusen epäterävää teksti ja operaattorin logot mustavalkoisina siinä. Luultavasti olivat samat kolme lappua mitä osalle oli tullut kahdessa kirjeessä kotiin.

Muuten tuo siirto oli erinomainen liikku ja neuvoteltu sopimus hyvä. Suunnilleen samalla hinnalla sai Elisalta kaapelitelevision ja 25 Mbit/s perusnopeuden joka huoneistoon kuin mitä DNA:lla oli pelkkä kaapelitelevisio. Ja mukaan neuvoteltu DOCSIS 3.1 kaapelimodeemi laadukas. Hintaluokka per huoneisto käsittääkseni noin viisi euroa kuussa taloyhtiölle tai alle. En tiedä tarkkaa kun en ole nähnyt lopullisia sopimuksia vaan viime kesänä tarjouksen mikä oli tullut Elisalta.

Ainoa huono puoli tuossa oli tuo tiedotus. Luultavasti taloyhtiön hallituksessa tai isännöitsijän puolesta eivät ymmärtäneet oikein mitä se siirto käytännössä tarkoittaa asukkaiden kannalta eli televisio lakkaa näkymästä, jos ei ymmärrä kanavia hakea uusiksi ja bitti lakkaa kulkemasta netissä, jos ei hoksaa modeemin MAC osoitetta ilmoittaa uudelle operaattorille. Luultavasti nyt ymmärtävät, kun lienee saaneet monta vihaista puhelua että netti ei toimi ja tempparit ei näy televisiosta tai joku jääkiekko. Kaikille sitten selittää erikseen samat asiat ja antaa ohjeet puhelimessa. Luulisi, että se olisi helpompi pari lappua tulostaa taloyhtiön asukkaille etukäteen.
 
Pyysittekö DNA:lta tarjousta vai miksi vaihdoitte? Ymmärrän, että Dnan pelkkä KTV oli kallis, jos sopimusta ei ollut vuosiin tarkastettu. Mutta aika raskas operaatio yhtiölle ja asukkaille, jos olisi vain pyytänyt DNA:n päivittämään sopimusta?

Aiemmin DNA kaapeliteeveen hinta oli 2,50 - 3 euron nurkilla per huoneisto. Huoneistoja luokkaa sata. Tuo hinta mitä laskin auki siitä tilinpäätöksestä.

En oikein tarkkaan tiedä miten tuo kuvio ja kilpailutus meni kun pari vuotta sitten muutin tänne. Taloyhtiössä ei ollut mitään taloyhtiönettiä. Olin siitä itsekin yhteydessä isännöitsijään ja talon hallitukselle esitin sitä ennen yhtiökokousta. Isännöitsijän mukaan sitä ei oli muutkin kysellyt, mutta tuskin edistyy kun hallitus on sellainen kuin on.

Esitin myös vaihtoehdot, että hoitaa taloyhtiönetti joko kaapelitelevision kautta kilpailuttamalla kolme operaattoria kaapelitelevision kanssa ja toinen vaihtoehto saneerata taloyhtiöön sisäverkko ja kilpailuttaa sen jälkeen taloyhtiönetti yhdessä ja erikseen kaapelitelevision kanssa. Ja toin esiin sen, että kaapelitelevisiossa kaista on jaettua ja jossain vaiheessa 2030-luvulla se ei ei enää riitä nettikäyttöön ja pitää silloin viimeistään sisäverkko rakentaa taloyhtiöön. Ja riittävän nopea se perusnopeus hommata kaikille, että se riittäisi monilla ilman lisänopeuksia eli vähintään joku 20 Mbit/s molempiin suuntiin.

Taloyhtiö on rakennettu tuossa vuosituhannen vaihteessa. Ainoat kaapelit on puhelinkaapeli ja kaapelitelevisio. En tiedä onko antenniverkko edes Tähti800 verkko vai joku ketjuverkko.

Telialta asuintoihin olisi saanut jonkun "Valokaapeli Extra" tms. nimisen liittymän kiinteänä kun muutin. Kyselin, että mikä tämä oikein on kun saatavuuskyselyssä näkyi nopeudeksi muistaakseni 100 megaa alas ja 10 megaa ylös. Laitoin sitten viestiä Telialle onko tässä joku virhe kun valokaapelissa noin matala tuo upload kaista. Kyseessä olkini joku puhelinmodeemipaske ja upload kaistaa ei saanut isompaa millään eikä siinä vaikuttaisi asiaan vaikka asuisin 5 metrin päässä taloyhtiön "puhelinkeskuksesta" eikä ala asiakaskohtaisesti mitään säätämään tai sitä ethernetiksi kytkemään. Ainoa millä sai kiinteä yhteyden riittävän nopealla upload-kaistalla oli se kaapelimodeemi DNA:n kautta.

Luultavasti taloyhtiön tiloihin tuli myös Telian valokaapeli valmiiksi. Taloyhtiön sijainta on vielä sellainen, että käsittääkseni parinkymmenen metrin päässä talosta menee vielä luokkaa 10 operaattorin valokaapelit.

Toisena vuonna yhtiökokoukseen mennessä taloyhtiön hallituksen suuntaan oli tullut muilta lisää painetta taloyhtiölaajakaistasta.

Syynä varmaan se, että DNA:lla se halvin kiinteä kaapelimodeeminetti maksoi sen 480 euroa vuodessa per huoneisto toistaiseksi voimassa olevalla sopimukselle ja 420 euroa kun vuoden välein teki 12 kuukauden määräaikaisen. Päälle toki sitten ostaa myös itse se kaapelimodeemilaite. Kysyin itsekin pari kertaa DNA:lta, että onko tämä teidän hinta tosiaan tällainen apteekin ryöstöhinta, niin oli se eikä siitä saa sentinkään alennusta millään. Ei kait siinä sitten. Itse taas entistä aktiivisemmin aloin edistämään tuollaista rosvohinnoittelijaa mäkeen taloyhtiöstä.

Elisalta oli tullut tarjous, jossa kaapelitelevision ja taloyhtiölaajakaistan saa taloon suunnilleen samalla hinnalla kuin DNA:lla pelkkä kaapeliteeveen. Ihan tarkkaa hintaa en tiedä enkä tiedä onko julkista tietoa se. Siihen hintaan kuuluu se 25 megan perusnopeus, kaapelimodeemi maksutta asukkaille ja 300 megan lisänopeus maksoi sitten noin 12 euroa kuussa.

Eli säästöä kiinteässä yhteydessä nelisen sataa euroa per huoneisto per vuosi. Tai sitten 300 euroa sillä noin 300 "megan" yhteydellä vuodessa.

Ilmeisesti DNA:lla oli menneet paskat jo viime kesänä housuun, kun tänne saikin kaapelimodeeminetin hintaan 25 euroa kuussa 24 kk sopparilla.

Tosin niin monta vuotta rosvonneet jo DNA:lle ylihintaa ja tarjouspyynnöissä eivät pystyneet vastaamaan Elisan hintaan, niin ei muuta kuin mäkeen tuollainen rosvofirma ainakin minun mielestä. Olisivat myyneet suoraan alle 10 euron kk hintaan tuota kaapelimodeeminettiään tänne, niin luultavasti se olisi käytössä vielä "kaikilla" eikä kukaan jaksaisi taloyhtiönettiä edistää.

Ei tuo asukkaiden kannalta mikään iso homma ole kaapelioperaattoria vaihtaa. Kanavat pitää hakea kertaalleen uudelleen televisioon. Luultavasti moni uusi televisio päivittää automaattisesti sen kanavalistan uusiksi. Ja sitten toinen on, että pitää se oman kaapelimodeemin MAC osoite ilmoittaa uuden kaapelioperaattorin asiakaspalveluun ja tilata mahdollinen maksullinen lisänopeus.

Kerran viidessä vuodessa jos tuon vaikka kilpailuttaa, niin ei tuo iso vaiva ole suhteessa saatavaan säästöön.

Ainoa että pitäisi osata tiedottaa ajoissa selkokielisesti tuollaisesta muutoksesta ja kertoa mitä tapahtuu ja mitä tehdä että televisio ja netti pelaa jatkossa.
 
Aiemmin DNA kaapeliteeveen hinta oli 2,50 - 3 euron nurkilla per huoneisto. Huoneistoja luokkaa sata. Tuo hinta mitä laskin auki siitä tilinpäätöksestä.

En oikein tarkkaan tiedä miten tuo kuvio ja kilpailutus meni kun pari vuotta sitten muutin tänne. Taloyhtiössä ei ollut mitään taloyhtiönettiä. Olin siitä itsekin yhteydessä isännöitsijään ja talon hallitukselle esitin sitä ennen yhtiökokousta. Isännöitsijän mukaan sitä ei oli muutkin kysellyt, mutta tuskin edistyy kun hallitus on sellainen kuin on.

Esitin myös vaihtoehdot, että hoitaa taloyhtiönetti joko kaapelitelevision kautta kilpailuttamalla kolme operaattoria kaapelitelevision kanssa ja toinen vaihtoehto saneerata taloyhtiöön sisäverkko ja kilpailuttaa sen jälkeen taloyhtiönetti yhdessä ja erikseen kaapelitelevision kanssa. Ja toin esiin sen, että kaapelitelevisiossa kaista on jaettua ja jossain vaiheessa 2030-luvulla se ei ei enää riitä nettikäyttöön ja pitää silloin viimeistään sisäverkko rakentaa taloyhtiöön. Ja riittävän nopea se perusnopeus hommata kaikille, että se riittäisi monilla ilman lisänopeuksia eli vähintään joku 20 Mbit/s molempiin suuntiin.

Taloyhtiö on rakennettu tuossa vuosituhannen vaihteessa. Ainoat kaapelit on puhelinkaapeli ja kaapelitelevisio. En tiedä onko antenniverkko edes Tähti800 verkko vai joku ketjuverkko.

Telialta asuintoihin olisi saanut jonkun "Valokaapeli Extra" tms. nimisen liittymän kiinteänä kun muutin. Kyselin, että mikä tämä oikein on kun saatavuuskyselyssä näkyi nopeudeksi muistaakseni 100 megaa alas ja 10 megaa ylös. Laitoin sitten viestiä Telialle onko tässä joku virhe kun valokaapelissa noin matala tuo upload kaista. Kyseessä olkini joku puhelinmodeemipaske ja upload kaistaa ei saanut isompaa millään eikä siinä vaikuttaisi asiaan vaikka asuisin 5 metrin päässä taloyhtiön "puhelinkeskuksesta" eikä ala asiakaskohtaisesti mitään säätämään tai sitä ethernetiksi kytkemään. Ainoa millä sai kiinteä yhteyden riittävän nopealla upload-kaistalla oli se kaapelimodeemi DNA:n kautta.

Luultavasti taloyhtiön tiloihin tuli myös Telian valokaapeli valmiiksi. Taloyhtiön sijainta on vielä sellainen, että käsittääkseni parinkymmenen metrin päässä talosta menee vielä luokkaa 10 operaattorin valokaapelit.

Toisena vuonna yhtiökokoukseen mennessä taloyhtiön hallituksen suuntaan oli tullut muilta lisää painetta taloyhtiölaajakaistasta.

Syynä varmaan se, että DNA:lla se halvin kiinteä kaapelimodeeminetti maksoi sen 480 euroa vuodessa per huoneisto toistaiseksi voimassa olevalla sopimukselle ja 420 euroa kun vuoden välein teki 12 kuukauden määräaikaisen. Päälle toki sitten ostaa myös itse se kaapelimodeemilaite. Kysyin itsekin pari kertaa DNA:lta, että onko tämä teidän hinta tosiaan tällainen apteekin ryöstöhinta, niin oli se eikä siitä saa sentinkään alennusta millään. Ei kait siinä sitten. Itse taas entistä aktiivisemmin aloin edistämään tuollaista rosvohinnoittelijaa mäkeen taloyhtiöstä.

Elisalta oli tullut tarjous, jossa kaapelitelevision ja taloyhtiölaajakaistan saa taloon suunnilleen samalla hinnalla kuin DNA:lla pelkkä kaapeliteeveen. Ihan tarkkaa hintaa en tiedä enkä tiedä onko julkista tietoa se. Siihen hintaan kuuluu se 25 megan perusnopeus, kaapelimodeemi maksutta asukkaille ja 300 megan lisänopeus maksoi sitten noin 12 euroa kuussa.

Eli säästöä kiinteässä yhteydessä nelisen sataa euroa per huoneisto per vuosi. Tai sitten 300 euroa sillä noin 300 "megan" yhteydellä vuodessa.

Ilmeisesti DNA:lla oli menneet paskat jo viime kesänä housuun, kun tänne saikin kaapelimodeeminetin hintaan 25 euroa kuussa 24 kk sopparilla.

Tosin niin monta vuotta rosvonneet jo DNA:lle ylihintaa ja tarjouspyynnöissä eivät pystyneet vastaamaan Elisan hintaan, niin ei muuta kuin mäkeen tuollainen rosvofirma ainakin minun mielestä. Olisivat myyneet suoraan alle 10 euron kk hintaan tuota kaapelimodeeminettiään tänne, niin luultavasti se olisi käytössä vielä "kaikilla" eikä kukaan jaksaisi taloyhtiönettiä edistää.

Ei tuo asukkaiden kannalta mikään iso homma ole kaapelioperaattoria vaihtaa. Kanavat pitää hakea kertaalleen uudelleen televisioon. Luultavasti moni uusi televisio päivittää automaattisesti sen kanavalistan uusiksi. Ja sitten toinen on, että pitää se oman kaapelimodeemin MAC osoite ilmoittaa uuden kaapelioperaattorin asiakaspalveluun ja tilata mahdollinen maksullinen lisänopeus.

Kerran viidessä vuodessa jos tuon vaikka kilpailuttaa, niin ei tuo iso vaiva ole suhteessa saatavaan säästöön.

Ainoa että pitäisi osata tiedottaa ajoissa selkokielisesti tuollaisesta muutoksesta ja kertoa mitä tapahtuu ja mitä tehdä että televisio ja netti pelaa jatkossa.
Kannattaa kaikki operaattorit kilpailuttaa ja toisella kierroksella sitten ilmoittaa, että toinen operaattori tarjoaa halvemmalla niin saa vielä paremman tarjouksen. 100 asunnon yhtiöön voi hyvin saada alle 1€/huoneisto/kk perusnopeuden ja kaapelitv:n.

Jos kilpailutusta ei hallitus tee, niin hinta nousee pikku hiljaa.
 
Kannattaa kaikki operaattorit kilpailuttaa ja toisella kierroksella sitten ilmoittaa, että toinen operaattori tarjoaa halvemmalla niin saa vielä paremman tarjouksen. 100 asunnon yhtiöön voi hyvin saada alle 1€/huoneisto/kk perusnopeuden ja kaapelitv:n.

Jos kilpailutusta ei hallitus tee, niin hinta nousee pikku hiljaa.

En tiedä ottivatko kirikierrosta täällä tarjouksista. Hinta jos alkaa olemaan tuollainen 2,5 euroa tms. kaapelitelevisiolle ja 25 megan perusnopeudelle kuussa ja mukaan myös kaapelimodeemi maksutta asukkaille, niin alkaa olla hinta kohdillaan jo.

Tuo perusnopeus mikä kuuluu siihen kaikille maksutta kannattaa minusta vaatia riittävän isoksi. 25 megaa jo menettelee siinä ja se riittänee suurimmalle osalle hyvin. Toki vielä parempi olisi 50 tai 100 megaa.

Monessa taloyhtiössä se maksuton perusnopeus on 10 megaa. Alkaa olla minusta liian pieni vähän kaikkeen käyttöön jo. Ei mitään mahdollisuuksia jotain 4k netflixiä vaikka katsoa sen yli. Ja sitten seuraava nopeus on joku 100-200 "megaa" ja maksaakin jo 17 euroa kuussa tms.

Varmaan se operaattorin tarjouksen hinnassa sitten näkyy onko se perusnopeus kaikille 10 vai 100 megaa kun sata megainen vähentänee lisänopeuksien ottamista jo varmaan 80-90 prosenttia hatusta vetömällä.

Onhan tuo kaapelimodeemi sellainen siirtymäkauden ratkaisu, jolla saadaan sisäverkon rakentaminen lykättyä vaikka 2030-luvun lopulle. Tekniikkana se on melkoinen mopo verrattuna kuituun tai vaikka CAT8 kaapelointiin.
 
Menee vähän foliohattuosastolle mutta onkohan Elisa alkanut tahallaan aiheuttaa vikaa niille kenellä on käytössä vielä VDSL2-modeemi jolla yhteys myös toimii, kun eivät saaneet aikanaan pakkomyytyä kaikille G.FAST-modeemia jota ei välttämättä tarvitse.

Aiemmat VDSL2-ajan pätkimiset loppui kuin seinään G.FAST-muutoksen jälkeen ja yhteys toimikin hienosti yli vuoden pätkimättä, käytössä sama Asuksen DSL-AC68U VDSL2-modeemi.

Nyt 5.3.25 ja tänään 19.4.25 molempina öinä n. klo 2 mennyt yhteys poikki ja joutunut buuttaamaan modeemin.
Voi toki olla sattumaakin ja laite tulossa tiensä päähän, mutta...

Onko muilla urheasti edelleen VDSL2-modeemilla G.FAST-laineilla surffaavalla tullut samanlaista ongelmaa nyt samoihin aikoihin?

Jos jotain positiivista niin Elisa vaihtanut sen pakkomyydyn C64-lisälaitteen näköisen matolaatikon tuohon Zyxeliin jota kyselin maahantuojalta Suomen markkinoille silloin reilu vuosi sitten.
Ehkä tuommoisen voisi nyt ostella pakkomyynnin sijaan vapaaehtoisesti, jos vaikka loppuisi tämä mystisesti alkanut pätkiminen...
Hinta näköjään sama 149€ kuin sillä aikanaan pakkomyydyllä pömpelillä.


Ja jos joku nyt ihmettelee mikä tää case, niin etsikääpäs tästä ketjusta g.fast ja vuosilta 23-24 niin löytyy monelta muultakin avautumista tuosta pakkomyynnistä.
Sinänsä jännä juttu että KKV ei ole vieläkään ottanut yhteyttä vaikka tein silloin aikanaan kanteen tuosta pakkomyynnistä, ehkä se sitten on ihan ok että pakkomyydään ihmisille laitteita joita he eivät tarvitse...
 
Vielä viime kesänä olisi ilmeisesti saanut minkä tahansa nopeuden liittymän niin että olisi VDSL2-tuki, tosin tuettuna vain profile 17a eli max. 150/50M.
Myöhemmin muuttivat ehtojaan niin että 150/50M liittymä vaatii jo G.FAST-modeemin, eli ilmeisesti pudottaneet tästä nopeammista liittymistä VDSL2-tuen pois.

"Nettinopeudet M-XXL edellyttävät G.fast-tekniikkaa tukevaa modeemia. Nettinopeudet XS-S toimivat myös VDSL2-tekniikkaa tukevalla modeemilla."

Vähän ovat muuttaneet sanamuotoa, mutta edelleen:
"Perusnopeus kuitenkin toimii myös VDSL 2-yhteensopivan modeemin kanssa.”

Tällaisen hieman harhaanjohtavan ovat lisänneet:
"Toiminnan ja valitun nopeuden varmistamiseksi suosittelemme hankkimaan Elisan tarjoaman G.fast modeemin."

Kun menee tilauksessa eteenpäin, niin eivät he näköjään sitä modeemia kuitenkaan tarjoa vaan siitä pitää maksaa 149€

Screenshot_20250419-054747~2.pngScreenshot_20250419-054645~2.pngScreenshot_20250419-054559~2.png
 
Menee vähän foliohattuosastolle mutta onkohan Elisa alkanut tahallaan aiheuttaa vikaa niille kenellä on käytössä vielä VDSL2-modeemi jolla yhteys myös toimii, kun eivät saaneet aikanaan pakkomyytyä kaikille G.FAST-modeemia jota ei välttämättä tarvitse.
Ottamatta kantaa siihen miten kyseenalaista pakkomyynti on tää teoria ei kuulosta ihan hirveän uskottavalta, koska Elisan logiikan pitäisi olla luokkaa "heikennetään tahallaan VDSL-modeemien toimivuutta ja sitten toivotaan että asiakkaat ostaa meiltä uuden G.FAST-modeemin, sen sijaan että ostaisivat jostain uuden VDSL-modeemin tai vaihtaisivat operaattoria". Aika tarpeetonta säätöä riskeihin nähden, VDSL:ään verrattuna 5G kun voi olla jopa parempi ratkaisu monissa paikoissa on hyvin mahdollista että asiakas sitten vie vaan rahansa muualle.
 
VDSL2-modeemin toimintaan G.fast-yhteyksissä kommenttia.

G.fast on DSL-protokolla siinä kuin VDSL2:kin.

Voisin kuvitella, että taloyhtiön jakamossa oleva DSLAM-laite (Elisan toimittama laite) kättelee huoneistossa olevan modeemin kanssa ja tunnistaa mitä DSL-protokollaa modeemi tukee ja yhteys muodostuu siten modeemin mukaisesti joko VDSL2- tai G.fast -protokollalla.

VDSL2-protokollan maksiminopeus taitaa olla 200 Mbps nurkilla, joka sopii hyvin tuohon yllä olevaan Elisan ohjeistukseen.

Tässä on analogiaa LAN-porttien toimintaan: jos esim. kytkimessä on 1 Gbps LAN-portti, mutta siihen kytketyssä laitteessa on vain 100 Mbps-verkkokortti, niin yhteysnopeus on maks. 100 Mbps.
 
Viimeksi muokattu:
Otetaanpa foliohattu sittenkin pois päästä, tällä kertaa ASUS olikin sus, modeemi pääsee viettämään eläkepäiviä SER-kierrätykseen.
Virtalähteestä tulee edelleen 19V ulos, mutta modeemiin ei tule enää mitään eloa.

Otin kaapista vanhan Telewell TW-EAV501AC VDSL2-modeemin käyttöön ja heitin failover-yhteydeksi vielä kaapista löytyneen 4G-nettitikun niin eiköhän noilla pysy taas yhteydet toiminnassa.
 
Tein haun Elisan taloyhtiölaajakaistaan. Lisänopeus 150M maksaa jo 16,99 euroa. Ennen tarjosi tuplakaistapakettia mobiililla, mutta ei tarjoa enää?

Onko Elisalla enää mahdollistakaan tilata taloyhtiölaajakaistan lisänopeuden viereen mobiilikaistan halvemmalla?
 
Tein haun Elisan taloyhtiölaajakaistaan. Lisänopeus 150M maksaa jo 16,99 euroa. Ennen tarjosi tuplakaistapakettia mobiililla, mutta ei tarjoa enää?

Onko Elisalla enää mahdollistakaan tilata taloyhtiölaajakaistan lisänopeuden viereen mobiilikaistan halvemmalla?
Tarjouslinkin kautta pitäisi tänään vielä saada tuo 150M taloyhtiökaista 4,99 eurolla ilman avausmaksuja.
 
Tilasin elisalta nykyisen 250/50 M taloyhtiöliittymän nopeuden noston. Uusi nopeus on 600/600 M. Hinta on halvempi kuin nykyinen ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen vitosen kalliimpi kuin nykyinen hinta. Ei määräaikaa. Taloyhtiö voi vaihtaa sen vuoden aikana valokuidun toimittajaa, jos parhaaksi näkee.
 
Tilasin elisalta nykyisen 250/50 M taloyhtiöliittymän nopeuden noston. Uusi nopeus on 600/600 M. Hinta on halvempi kuin nykyinen ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen vitosen kalliimpi kuin nykyinen hinta. Ei määräaikaa. Taloyhtiö voi vaihtaa sen vuoden aikana valokuidun toimittajaa, jos parhaaksi näkee.
Arvostettavaa jos taloyhtiössä on useamman firman kuitu, useimmat on jumissa siinä yhdessä firmassa. Ei siinä että itsellä olisi Elisassa valittamista, yhteys toimii moitteetta ja taloyhtiöhinta on hyvin kohtuullinen.
 
100 asunnon yhtiöön voi hyvin saada alle 1€/huoneisto/kk perusnopeuden ja kaapelitv:n.
Eurolla molemmat, tuon kokoiseen ?

KTV "vetovoima" on hiipunut, joskus operaattorit saatoi laskea että KTV asiakkaille voi myydä palvelua , joten ne tuuppas sitä nettisopparin kylkeen, ajatuksella lisänopeudet ja KTV kanavapaketeille tehdään liikevaihtoa.

Ymmärtääkseni KTV kanavapakettin kysyntä hiipunut, joten operaattorin pitää siitä KTV saada kulut perusmaksuilla. Onko hajua paljonko se asuntoakohtia.

Jos asukkaat profiloitus nopeaa nettiähaluavaksi niin hitaasta perusnopeudesta voi saada hyvän tarjouksen, mutta siinä ei taasen ole asukkaille mitään järkeä, joku vuokrakämppäyhtiö voi lämmetä.

Joo tiedän että vuosien saatossa kovassa kilpailutilanteessa on ollut todella kovia tarjouksia, joilla ihan vain ostettu paalupaikka kiinteistöllä.

Jos ihan kannattavasti ilman lisämyynti, liikevaihtoa kahdeksankymppi kuussa, kopiosto/teosto, aspa, myyjäkin tarvii jotain. Jos meganen perusnopeus, ja viiskymppistä voi myydä puolelle asuntoja kolmella kympillä, niin sitten....
 
Arvostettavaa jos taloyhtiössä on useamman firman kuitu, useimmat on jumissa siinä yhdessä firmassa. Ei siinä että itsellä olisi Elisassa valittamista, yhteys toimii moitteetta ja taloyhtiöhinta on hyvin kohtuullinen.
Ei tämä hyvältä näytä. 600/600 M liittymä ja tällainen tulos.

17708906528.png
 
Kyllä tuo on Elisalla vaan vaihteluväleissä eli 600/600Mbit/s on 300-600/300-600Mbit/s.
Jännä juttu, kun kyseessä on kuitenkin valokuitu liittymä. Ennen, kun oli tuo 250/50 M liittymä, oli nopeus 249/49 M. Nyt jäädään suhteessa huomattavasti tästä nopeudesta.
 
Oletko kokeillut yhteyttä ilman välikäsiä suoraan kotijakamosta tai seinässä olevasta kuitupistokkeesta poissulkeaksesi reitittimen aiheuttamat ongelmat?
En vielä ole kokeillut. Kokeilen huomenna suoraan RJ45 liittimestä, johon netti tulee kellarin kuitukytkimestä.
 
Oletko kokeillut yhteyttä ilman välikäsiä suoraan kotijakamosta tai seinässä olevasta kuitupistokkeesta poissulkeaksesi reitittimen aiheuttamat ongelmat?
Tässä on nyt mitattu suoraan eteisen RJ45 pistokkeesta. 600/600 M netti.
Näyttökuva 2025-05-09 162936.png

Ilmeisesti sata Megaa näyttää katoavan kodin sisäverkkoon, kytkimeen ja WLAN reitittimeen. Ennen tällaista ei ole tullut eteen. Jos kaiken nopeuden haluaa käyttöönsä, on ilmeisesti investoitava uuteen verkkoon (kytkin + WLAN reititin)?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on nyt mitattu suoraan eteisen RJ45 pistokkeesta. 600/600 M netti.
Näyttökuva 2025-05-09 162936.png

Ilmeisesti sata Megaa näyttää katoavan kodin sisäverkkoon, kytkimeen ja WLAN reitittimeen. Ennen tällaista ei ole tullut eteen. Jos kaiken nopeuden haluaa käyttöönsä, on ilmeisesti investoitava uuteen verkkoo(kytkin + WLAN reititin)?
Kahden laitteen kautta siis kiertää? Eikö pelkän WLAN reitittimen voisi sinne eteiseen jättää josta huonejakoihin kaapelit.
 
Tässä on nyt mitattu suoraan eteisen RJ45 pistokkeesta. 600/600 M netti.
Näyttökuva 2025-05-09 162936.png

Ilmeisesti sata Megaa näyttää katoavan kodin sisäverkkoon, kytkimeen ja WLAN reitittimeen. Ennen tällaista ei ole tullut eteen. Jos kaiken nopeuden haluaa käyttöönsä, on ilmeisesti investoitava uuteen verkkoo(kytkin + WLAN reititin)?
Jos suoraan noususta tulee se mitä pitää, ja reitittimen perästä kupariportista tahmaa, niin reittimestä loppuu paukut, 500 megaa on aika vaativa vauhti jos reittimessä on jotain softapohjaista juttua käytössä(*, palomuuria, Qos juttua jne. Jälkimmäinen voi tietenkin rajat ihan tarkoituksella yksittäisen laitteen netti vauhtia.

Normaali kytkin pystyy siihen mikä se on, eli jos giganen kytkin, niin sen pitäisi siihen pystyä portista porttiin.

Jos testailut WiFillä, niin sen suorituskyky on asetuksista, ruuhkasta isosti kiinni ja toki leitteen suorituskykykin tulee jossain vastaan, ja toki modernimpi voi pärjätä ruuhkassakin paremmin, ja voi olla paremmat RF ominaisuudet.


(*
Eli vähän vilasta mitä ruksittu käyttöön, jos joku reititin pystyy 600/600 rauta pohjaisella natilla ja minimi palomuuri toiminnoilla, niin ruksimalla kehittyneempia ominaisuuksia voi netti vauhti hiipua murto-osaan.
 
Kahden laitteen kautta siis kiertää? Eikö pelkän WLAN reitittimen voisi sinne eteiseen jättää josta huonejakoihin kaapelit.
Eteisen sähkö kaappiin ei mahdu kuin pieni kytkin. Siellä on ristikytkentä lisäksi, jolla olen tuonut netin kytkimestä olohuoneen RJ45 pistokkeeseen. Siellä on WLAN-reititin, josta on langallinen yhteys televisiolle ja myöskin paluu toiselle WLAN-reitittimelle. Yhdessä ne muodostavat mesh-verkon. Periaatteessa voisin poistaa eteisestä kytkimen ja kytkeä suoraan ristikytkennässä netin suoraan olohuoneeseen. Aikoinaan sain täällä neuvon, että siihen sähkö kaappiin pitää laittaa tulevaisuuden varalle kytkin.
 
Eteisen sähkö kaappiin ei mahdu kuin pieni kytkin. Siellä on ristikytkentä lisäksi, jolla olen tuonut netin kytkimestä olohuoneen RJ45 pistokkeeseen. Siellä on WLAN-reititin, josta on langallinen yhteys televisiolle ja myöskin paluu toiselle WLAN-reitittimelle. Yhdessä ne muodostavat mesh-verkon. Periaatteessa voisin poistaa eteisestä kytkimen ja kytkeä suoraan ristikytkennässä netin suoraan olohuoneeseen. Aikoinaan sain täällä neuvon, että siihen sähkö kaappiin pitää laittaa tulevaisuuden varalle kytkin.
Mikä tuon kytkimen tehtävä tuolla ristiinkytkentä kaapissa on ? Eli miten olet kytkenyt.

Eli perus johdotus, noususta (netti) suoraan reittimelle, reitittiimestä kytkimelle. ja sen perään kotiverkon laitteet.

Jos ristiinkytkentään mahtuu kytkin niin mahtuu sinne reititinkin jossa muutama LAN portti, toki jos tarvitse kytkimen jossa enemmän portteja, ja käytännössä kaksi laitetta, niin moni tila käy ahtaaksi.

Pieniä wifi reittimiäkin on, mutta wifi tukarille ristiinkytkentä kaappi ei ole kovin hyvä, varsinkin jos se on peltinen, toki monessa osakehuoneistossa sellainen ainoana wifi tukarina sinne kuitenkin tunketaan ja hyvin pärjäävät.
 
Mikä tuon kytkimen tehtävä tuolla ristiinkytkentä kaapissa on ? Eli miten olet kytkenyt.

Eli perus johdotus, noususta (netti) suoraan reittimelle, reitittiimestä kytkimelle. ja sen perään kotiverkon laitteet.

Jos ristiinkytkentään mahtuu kytkin niin mahtuu sinne reititinkin jossa muutama LAN portti, toki jos tarvitse kytkimen jossa enemmän portteja, ja käytännössä kaksi laitetta, niin moni tila käy ahtaaksi.

Pieniä wifi reittimiäkin on, mutta wifi tukarille ristiinkytkentä kaappi ei ole kovin hyvä, varsinkin jos se on peltinen, toki monessa osakehuoneistossa sellainen ainoana wifi tukarina sinne kuitenkin tunketaan ja hyvin pärjäävät.
Se kytkin on erittäin pieni viiden lähdön kytkin. Näkyy tuossa pohjalla. CAT6 kaapeli oli liian pitkä, siksi se on tuossa päällä "kerällä".
1000009332.jpg

1000009333.jpg

Netti tulee tuohon toiseen vihreään RJ45 liittimeen. Ei nuo kaapelit kauniisti ole laitettu, se myönnettäköön.
 
Olisko tälläinen vk.fi


Ahdasta. mutta jos reititin ei ole tuolla, niin ristiinkytkennästä nettinoususta suoraan siihen liittimeen missä reititin WAN, portti ja reittimen LAN portista sitten takaisin toisella kaapelilla tuonne ristiinkytkentää, se kytkimeen, ja kytkimeen kaikki muutkin huoneiston rasiat mitkä käytössä.

Jos reittimen sijoituspaikalle ei ole kuin yksikaapeli ja tuo TP-Linkin on hallittava kytkin, jossa yhdellä kaapelilla hoidat WAN netin viemisen kytkimelleä VLANilla ja samala sitten toisella VLANilla LAN kytkimelle, niin siitä syntyy pullonkaula netti liikenteessä, eli se netti bitti menee tuolla sinne reittimen ja sieltä takaisin tuolle kytkimelle, eli gigasella ethernetillä tulee raja vastaan. Tosin kuvauksen perusteella tuota vähän epäilen, vaatisi sen että reittimesi hanskaa VLANit, tai sen että reittimen edessa olisi toinen kytkin joka purkaa VLANin

Ilmeisesti tuonne mahtuisi vähän pidempi/leveämpi (kuvassa alaspäin) laite,paksumpikin
Verkkokauppa.com jotain, kaikkien suosittelema Ubiquitti Unifi Cloud Ultra (UCG-Ultra) on jo 141.8 x 127.6 x 30 mm
EdgeRouter X ER-X on taasen jo vanha, mutta pieni, ja vähän nuhanen tänäpäivänä.


Tyypilinen ongelma tuo pistorasia joka vie tilaa, tekee siitä vähästä vieläkin vaikeammin käytettävän.

Se kytkin on erittäin pieni viiden lähdön kytkin. Näkyy tuossa pohjalla. CAT6 kaapeli oli liian pitkä, siksi se on tuossa päällä "kerällä".
1000009332.jpg

1000009333.jpg

Netti tulee tuohon toiseen vihreään RJ45 liittimeen. Ei nuo kaapelit kauniisti ole laitettu, se myönnettäköön.

VLAN eli virtua LAN, eli samalla ethernet yhteydellä voidaan erotella eri LANit

Edit
Netti tulee tuohon toiseen vihreään RJ45 liittimeen. Ei nuo kaapelit kauniisti ole laitettu, se myönnettäköön.
Vihreään ?
Tarkoitat tuota alhaalla vasemmalla ilmeisesti teippaus "IN", harmaa kaapeli, meneekö se suoraan tuohon "3" liittimeen, jonka perässä reititin, ja arvaus että reitittimen LAN portista tuolee tuohon "4" liittimeen, josta sitten kytkimeen, josta sitten kaikkiin muihin portteihin.
Eli olisi ihan ok. Ja tarkoittaa että reititin on se mistä puhti loppuu
 
Olisko tälläinen vk.fi


Ahdasta. mutta jos reititin ei ole tuolla, niin ristiinkytkennästä nettinoususta suoraan siihen liittimeen missä reititin WAN, portti ja reittimen LAN portista sitten takaisin toisella kaapelilla tuonne ristiinkytkentää, se kytkimeen, ja kytkimeen kaikki muutkin huoneiston rasiat mitkä käytössä.

Jos reittimen sijoituspaikalle ei ole kuin yksikaapeli ja tuo TP-Linkin on hallittava kytkin, jossa yhdellä kaapelilla hoidat WAN netin viemisen kytkimelleä VLANilla ja samala sitten toisella VLANilla LAN kytkimelle, niin siitä syntyy pullonkaula netti liikenteessä, eli se netti bitti menee tuolla sinne reittimen ja sieltä takaisin tuolle kytkimelle, eli gigasella ethernetillä tulee raja vastaan. Tosin kuvauksen perusteella tuota vähän epäilen, vaatisi sen että reittimesi hanskaa VLANit, tai sen että reittimen edessa olisi toinen kytkin joka purkaa VLANin

Ilmeisesti tuonne mahtuisi vähän pidempi/leveämpi (kuvassa alaspäin) laite,paksumpikin
Verkkokauppa.com jotain, kaikkien suosittelema Ubiquitti Unifi Cloud Ultra (UCG-Ultra) on jo 141.8 x 127.6 x 30 mm
EdgeRouter X ER-X on taasen jo vanha, mutta pieni, ja vähän nuhanen tänäpäivänä.


Tyypilinen ongelma tuo pistorasia joka vie tilaa, tekee siitä vähästä vieläkin vaikeammin käytettävän.



VLAN eli virtua LAN, eli samalla ethernet yhteydellä voidaan erotella eri LANit

Edit

Vihreään ?
Tarkoitat tuota alhaalla vasemmalla ilmeisesti teippaus "IN", harmaa kaapeli, meneekö se suoraan tuohon "3" liittimeen, jonka perässä reititin, ja arvaus että reitittimen LAN portista tuolee tuohon "4" liittimeen, josta sitten kytkimeen, josta sitten kaikkiin muihin portteihin.
Eli olisi ihan ok. Ja tarkoittaa että reititin on se mistä puhti loppuu
Kytkin on juuri tuollainen, jonka linkkasit. Netti tosiaan tulee tuohon, jossa lukee IN. Se luki siinä jo valmiiksi, ei ole minun liimaama tarra.
Olohuoneen RJ45 pistorasiassa on kaksi paikkaa. Toiseen tulee netti kytkimestä ja toiseen RJ45 liittimeen reitittimeltä menee netti toiselle reitittimelle. Ristikytkennässä yhdistetty vitonen ja kolmonen paikat tätä varten.
 
Kytkin on juuri tuollainen, jonka linkkasit. Netti tosiaan tulee tuohon, jossa lukee IN. Se luki siinä jo valmiiksi, ei ole minun liimaama tarra.
Olohuoneen RJ45 pistorasiassa on kaksi paikkaa. Toiseen tulee netti kytkimestä ja toiseen RJ45 liittimeen reitittimeltä menee netti toiselle reitittimelle. Ristikytkennässä yhdistetty vitonen ja kolmonen paikat tätä varten.
Hmm vai 1 ja 3 yhdistetty ?

Mihin menee nelonen ja kutonen ? Violetti ja valkoinen kaapeli ?

Seuraava van olettaen tarpeitasi.

Kytke netti suoraan reittimen LAN porttiin, netin ja reittimen välissä et tarvitse kytkintä
Reittimen LAN portista piuha kytkiimeen ja kaikki muut sen perään.

Jos nyt olet kytkenyt netin suoraan kytkimeen, ja kytkimeen olet kytkenyt muitkin laitteita kuin reittimen, niin ne laitteet on suoraan julkisessa netissä, eli huomattava riski, ja jos niissä on jotain palveluita, niin ne voi olla sitten koko netin käytettävissä.
Muuta lisähaittaa on se että ne vievät yhden julkisen IPn muutamalla vanhalla operaattorilla saa viisi julkista IPtä, eli reittimen lisäksi neljä muuta sinänsä toimii.

Toinen haitta on se että noista ei pääse sisäverkkoon, eli jos tarve sisäverkon laitteiden välisiin yhteyksiin niin tökkii pahasti.

Mutta suurin riskihaitta on se että ne on julkisessa verkossa ilman alkeellistakaan palomuuria, ihan sen laitteen oman palomuurin varassa, jos niissä sellainen sattuu olemaan.

Mutta jos tarkoituksella haluttu useamman laitteen suoraan julkiseen nettiin ja homma halussa, niin silloin nimenomaan tarvitaan kytkin suoraan nettiporttiin.

Ilmeisesti kytkimeen et ole vetänyt kotiverkon piuhaa, eli LANista kytkimelle, eli koko kotiverkko ei ole julkisessa netissä.
 
Kirjoitin väärin. Siis ykkönen ja vitonen yhdistetty. Violetti menee kytkimelle. Nelonen ja kolmonen menee kytkimelle. Ristikytkennästä vitonen ja kutonen menee olohuoneen RJ45 pistorasiaan.
 
Kirjoitin väärin. Siis ykkönen ja vitonen yhdistetty. Violetti menee kytkimelle. Nelonen ja kolmonen menee kytkimelle. Ristikytkennästä vitonen ja kutonen menee olohuoneen RJ45 pistorasiaan.

Ok, jos pysyin kärryllä, niin ainoa reititin on se olohuoneen, ja siihen suoranetti tulee kytkimestä. se violetti kaapeli.

Kolmonen ja nelonen nyt vähän jännittää miten niiden perässä. jos jotain telkkaa, pleikkaa, tietkonetta, tulostin yms sellaista niin ne pois suorasta netistä.

Suoraan kaapelilla netti reittimen WAN porttiin, eli ilmeisesti tuo kutonen, violetti piuha tuohon IN, missä nyt harmaa. Eli kytkimeen menevä IN suoraan reittimen WAN porttiin.
Kaikki loput kytkimeen.

Tärkeää siis se että mikään muu ei ole suoraan netissä kuin palomuurireitittin.

Muutos tuskin ratkaisee speed test ongelmaa, eli sitä varten pitää vilasta reittimen asetuksia, tai vaihtaa suorituskykyisempään.
 
Kolmonen ja nelonen menee makuuhuoneeseen. Siellä ei ole mitään laitetta kiinni. Ne on varalla.
Ei suorassa netissä ole kiinni kuin reititin kytkimen kautta. Kuten tuossa aiemmin kerroin, on reitittimestä kytketty toiseen reitittimeen mesh laitteeksi. Siksi että kylpyhuoneessa on pesukone, joka on liitetty nettiin. Tämä on kivitalo ja on monta seinää välissä, joten WLAN ei kulje pesukoneelle olohuoneesta asti. Tai sen signaali on riittämätön pesukoneelle. Voisi tämän tietysti toteuttaa toisinkin, mutta sattui olemaan kaksi samanlaista reititintä ja asetuksista toinen on asetettu mesh laitteeksi.
 
Kolmonen ja nelonen menee makuuhuoneeseen. Siellä ei ole mitään laitetta kiinni. Ne on varalla.
Ei suorassa netissä ole kiinni kuin reititin kytkimen kautta. Kuten tuossa aiemmin kerroin, on reitittimestä kytketty toiseen reitittimeen mesh laitteeksi. Siksi että kylpyhuoneessa on pesukone, joka on liitetty nettiin. Tämä on kivitalo ja on monta seinää välissä, joten WLAN ei kulje pesukoneelle olohuoneesta asti. Tai sen signaali on riittämätön pesukoneelle. Voisi tämän tietysti toteuttaa toisinkin, mutta sattui olemaan kaksi samanlaista reititintä ja asetuksista toinen on asetettu mesh laitteeksi.
Ok, no hyvä, eli ainoa mikä on kytkimessä kiinni on reitin. Eli sen voi ottaa irti.

Eli kaikki piuhalaitteet on suoraan reittimen LANporteissa. ihan ok juttu, ja ihan ok tuo juttu että MESH orja on suoraan reittimessä kiinni.


Joo, sori. vääntäminen. Tuo kytkin kannatta kuitekin kytkeä irti netistä ja jos MESh orjaa ei siihen kytke, niin voi olla ilman virtojakin siihen esti kun tarvii makkarissa piuha yhteyttä.(jolloin MESH orja kytkee kytimeen, ja sen reititin paluun kytkimeen)

Ja muistinko oikein , reittimen LAN portista nettivauhti jäi siihen neljänsadan pintaan. ja makkarin rasiasta nimellisnopeus. (suoraan nettiin, kuvan kyhtkennällä)

Ja tosiaan jos reitittimellä on nykyään hyvä paikka niin ei sitä uutta tarvi kaappiin tunkea ja ja tuo reititin on gigabittinen, eli sillä se toteutuu porttien välillä.
 
Melkein viisisataa Megaa on tuo nettinopeus WLAN kautta.
1746813999972.png

Ihan riittävä tämä nettinopeus on. Parempi kuitenkin kuin ennen. Toistaiseksi ei ole varaa ostaa uutta reititintä, kun pitäisi olla myös tuo mesh orja laite.
 
Melkein viisisataa Megaa on tuo nettinopeus WLAN kautta.
1746813999972.png

Ihan riittävä tämä nettinopeus on. Parempi kuitenkin kuin ennen. Toistaiseksi ei ole varaa ostaa uutta reititintä, kun pitäisi olla myös tuo mesh orja laite.
Wlanilla tuo ihan hyvä, moni arvostaa wlanissa ihan muita juttuja kuin piikki nopeus.

Eli tuosta ei voi päätellä reittimen suorituskykyä, eli siitä pitää kokeilla vielä sieltä kupariportista. Jos rajoittuu samaan, niin sitten reittimen asetuksia voi tiirailla. jos välttämättä haluaa kokeilla paljonko irtoaa.

Jos reittitin laulaa maximiä piuhalla, niin jos nyt haluaa testailla kuinka lujaa WiFillä pääsee, niin se on sitten WiFi tukarin asetuksia katseleen. Käytön kannalta laatu, toimivuus, tasainen suorituskyky , energiatehokkuus on ristiriidassa max nopeuden kanssa. Lisäksi WiFi on riippuvainen käyttöpaikan RF ruuhkasta.

Jos "ruuhkaa" niin kanava leveyden lisääminen (siis se asetus missä leveys 20Mhz, 40Mhz, 60Mhz, 80Mhz jne) niin vaikka leveämpi mahdollistaa suuremman vauhdin, niin se ruuhkaisilla paikoilla voi tarkoittaa enemmän vuoron odotusta. Jotkin yhdistelmät osaa dynaamisen valita.
Wifi nopeuteen vaikuttaa myös asiakkaat, mitä ne tukee, miten ne käyttäytyy.


Edit:
Olit tilannut lisänopeuden, perus 250/250, onhan tuo siihen lisää ja jos ei ole 250 ja 600 välissä jälkimmäistä edullisempaa, niin miettiä sitten onko nykyinen riittävästi iloa vs perusnopeus.
 
Olit tilannut lisänopeuden, perus 250/250, onhan tuo siihen lisää ja jos ei ole 250 ja 600 välissä jälkimmäistä edullisempaa, niin miettiä sitten onko nykyinen riittävästi iloa vs perusnopeus.
Ennen tuo nopeus oli 250/50. Nyt siis 600/600. Tuo vanha nopeus oli tavallaan jäänne vanhalta ajalta, kun alun perin tämä oli Anvian netti. Elisa osti Anvian vuosia sitten. Nyt olisin voinut vaihtaa 300/300 nopeuteen, mutta 600/600 oli vain viisi euroa tyyriimpi kuin tuo 300/300.
 
Eteisen sähkö kaappiin ei mahdu kuin pieni kytkin. Siellä on ristikytkentä lisäksi, jolla olen tuonut netin kytkimestä olohuoneen RJ45 pistokkeeseen. Siellä on WLAN-reititin, josta on langallinen yhteys televisiolle ja myöskin paluu toiselle WLAN-reitittimelle. Yhdessä ne muodostavat mesh-verkon. Periaatteessa voisin poistaa eteisestä kytkimen ja kytkeä suoraan ristikytkennässä netin suoraan olohuoneeseen. Aikoinaan sain täällä neuvon, että siihen sähkö kaappiin pitää laittaa tulevaisuuden varalle kytkin.
Normaalistihan kytkintä käytetään näin:
Netti asuntoon - ristikytkentä rasialle - reititin WAN
sitten reititin LAN - rasialta ristikytkentäkaapille takaisin - kytkin
Kytkin - loput ristikytkennän portit.
 
Normaalistihan kytkintä käytetään näin:
Netti asuntoon - ristikytkentä rasialle - reititin WAN
sitten reititin LAN - rasialta ristikytkentäkaapille takaisin - kytkin
Kytkin - loput ristikytkennän portit.
Olisin näin ehkä tehnytkin, jos sähkökaappi olisi tilava ja siellä olisi tilaa reitittimelle. Monesti on vain tämä tilanne, että sähkökaappi on pieni ja metalliovella myöskin. Näin oli kaverilla. Hän sai jotenkin reitittimen sopimaan sinne, mutta WLAN signaali ei kantanut edes viereiseen huoneeseen. Ratkaisu oli, netti ohjattiin ristikytkennästä eteisen RJ45 pistorasiaan. Asennettiin reititin katonrajaan. Kaapelit kulkemaan sellaiseen siistiin kanttiseen "kaapeliputkeen", joka on avattava. Se oli liimattu kaksipuolisella teipillä seinään.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
276 826
Viestejä
4 764 403
Jäsenet
77 540
Uusin jäsen
Eetu kumpuniemi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom