Taloyhtiön hallitus

[ShavedSasquatch]

Kannattaa myös selvittää, että onko suihkukaappi heikon vesieristyksen takia laitettu. Jos suihkukaappi on alunperin tehty osakasmuutoksena, niin taitaa silloin mennä sinun piikkiin.

 

[Kaalip]

Kannattaa myös selvittää, että onko suihkukaappi heikon vesieristyksen takia laitettu. Jos suihkukaappi on alunperin tehty osakasmuutoksena, niin taitaa silloin mennä sinun piikkiin.

Pitääpä vääntää kättä vielä isännöitsijän kanssa mutta varaudun laittaan kättä taskuun.

 

[Lumimies]

Ei yleensä kuulu taloyhtiölle suihkukaappi, menee samaan kategoriaan kuin altaat, ammeet jne.

 

[jjs]

Suosittelen tosiaan, että tämä ulkoistetaan jonnekin isännöitsijälle tai liikkeelle. Huonot puolet on siinä, että ne varmasti perii maksua avaamisesta, mutta sitten vastuukysymyksissä niillä voi olla enemmän rahaa maksaa, jos heidän avaimensa joutuu vääriin käsiin. Luulisi uudelleensarjoituksen menevän 100% heidän piikkiinsä.

Nooooh, eipä tuntunut pohjoismaiden suurimpana itseään mainostava isännöintitoimisto haluavan ottaa vastuuta kun kadottivat yleisavaimen. Parin kuukauden etsinnäin jälkeen lopulta löysivät.

 

[hsalonen]

Nooooh, eipä tuntunut pohjoismaiden suurimpana itseään mainostava isännöintitoimisto haluavan ottaa vastuuta kun kadottivat yleisavaimen. Parin kuukauden etsinnäin jälkeen lopulta löysivät.

Kyllä ne ottaa vastuuta, kun sanot, että tästä vähennetään teidän kuukausimaksusta, jos ei löydy.

Kokemusta on yhdestä isännöintitoimistosta, jonka kanssa meni sukset ristiin niin pahasti, että vaihdettiin toiseen. Kyllä ne hoisi minimivelvoitteen, mutta siinä oppi, että kaikesta on reklamoitava ajallaan tai kiemurtelevat siitä irti. Näissä on se, että kuinka kauan te katselette tuollaista menoa?

 

[Hyrava]

Nooooh, eipä tuntunut pohjoismaiden suurimpana itseään mainostava isännöintitoimisto haluavan ottaa vastuuta kun kadottivat yleisavaimen. Parin kuukauden etsinnäin jälkeen lopulta löysivät.

En olisi itse kyllä hyväksynyt muutaman kuukauden etsintäaikaa, kuitenkin jos yleisavain olisi päätynyt epärehellisen henkilön haltuun niin sillähän olisi päässyt kaikkiin taloyhtiön tiloihin. Tuossa olisi mielestäni voinut jo vaatia koko taloyhtiön lukkojen uudelleensarjoitusta tai vähintään sillä uhkaamista, kustannus luultavasti olisi ollut aika monta tonnia. Joku viikko ehkä olisi ollut siedettävä aika, kuitenkin kyse koko taloyhtiön kaikista tiloista osakkaiden asuntoja myöden.

 

[murpur]

Kuuluuko suihkukaappi osakkaan vastuulle jos se on alkuperäinen? Isännöitsijä sanoi että kuuluisi. Haluaisin normaalin hanan ja suihkun tilalle, nämä kuuluisi normaalisti taloyhtiölle mutta kuuluuko nekin nyt osakkaalle kun niitä ei alunperin ole?

Riippuu mitä yhtiökokouksessa tai ehkä(?) yhtiöjärjestyksessä määrätty. Selvitä onko aiempi osakas tehnyt suihkukaapin asennuksen. Voit kysyä minkä perusteella suihkukaappi on osakkaan vastuulla isännöitsijältä. Isännöitsijä vastaa todennäköisesti, että se on tehty osakkaan muutostyönä tai yhtiökokouksessa on päätetty niiden olevan osakkaan vastuulla. Muutostyöilmoituksen tarkastusasiakirjasta näkee todennäköisesti sen ehdon, että se on osakkaan vastuulla.

 

[kilroy1]

Meneekö vähän aiheen ohi.. mutta seuraava tilanne.

Oy (ei siis as oy, mutta,omistajina kolme lähellä olevaa as oy:tä) omistaa rakennuksen ja yleisen parkkipaikan johon suunniteltu sähköautojen latauspaikkaa. 2x22kw olisi teknisesti helppo toteuttaa ja syksyllä kaivetaan parkkipaikan vierestä kaapelia muutenkin.

Miten toteuttaa latauspaikat niin että laskutus olisi helposti hoidettavissa. Mielellään pienillä kuluilla. Lähteekö kukaan latausasemia pyörittävä yhtiö tekemään tuollaista, paikka keskellä pientaloaluetta (rivareita ja omakotitaloja). Optimitilanne olisi jos oy saisi latauksista provikoita edes vähän..

Sama tilanne voi tulla taloyhtiölle vastaan jos latausmahdollisuus järjestetään vaikka parille yleiselle taloyhtiön parkkipaikalle.

 

[kilroy1]

Meneekö vähän aiheen ohi.. mutta seuraava tilanne.

Oy (ei siis as oy, mutta,omistajina kolme lähellä olevaa as oy:tä) omistaa rakennuksen ja yleisen parkkipaikan johon suunniteltu sähköautojen latauspaikkaa. 2x22kw olisi teknisesti helppo toteuttaa ja syksyllä kaivetaan parkkipaikan vierestä kaapelia muutenkin.

Miten toteuttaa latauspaikat niin että laskutus olisi helposti hoidettavissa. Mielellään pienillä kuluilla. Lähteekö kukaan latausasemia pyörittävä yhtiö tekemään tuollaista, paikka keskellä pientaloaluetta (rivareita ja omakotitaloja). Optimitilanne olisi jos oy saisi latauksista provikoita edes vähän..

Sama tilanne voi tulla taloyhtiölle vastaan jos latausmahdollisuus järjestetään vaikka parille yleiselle taloyhtiön parkkipaikalle.

 

[Taneli-]

Miten toteuttaa latauspaikat niin että laskutus olisi helposti hoidettavissa.

Tuo on juuri se ongelma. Eli ne paikkojen tekemisen kustannukset JA niitä käyttävien tahojen sähkölasku pitäisi saada kohdennettua juuri niille henkilöille jotka niitä sitten käyttäisivät.

Porukoidenkin taloyhtiössä yrittävät väsytystaktiikkana suunnilleen joka toinen vuosi tehdä kyselyä luokkaa "miten paljon haluaisit sähköautopaikkoja taloyhtiöön" jne. Vaikka siitä on useamman kerran äänestetty "ei".

Eli ongelmaksi nousee se että jos on vain muutama (3kpl) henkilö jotka niitä paikkoja tahtoisivat, mutta he myös tahtoisivat ne paikat mieluusti taloyhtiön rahoilla ja siten että käytetty sähkö maksettaisiin yhteisesti.

Eihän siinä olisi ongelmaa jos tehtäisiin sopimus missä jokainen saisi itse maksaa tolpan jos haluaa sekä erillisen erikseen luettavan (omiin / osakkeen nimiin tulevan) sähkösopimuksen. Mutta jos on "yleisiä" paikkoja vaikka 3kpl taloyhtiössä missä on vaikka 60 asuntoa sen tietää että vain nuo kolme jotka hanketta ajavat sitten pitäisivät sähköautojaan niissä "yleisissä" paikoissa eikä siinä olisi tasavertaisuuden nimissä esim. viikkoa per osakas (jolloin sitä voisi esim. vuokrata tms) tai edes taloyhtiön vieraat eivät niitä pääsisi käyttelemään. Lisäksi jos useampi hankkisi myöhemmin sähköauton sen tietää että heille ei olisi paikkaa enää missä pitää sitä autoa ja ladata => pitäisi sitten yhdenvertaisuuden nimissä jokaiselle sellainen paikka aina rakentaa viimeistään sitämyöden kun uusia sähköauton käyttäjiä ilmestyisi.

Tässä omassa pienemmäkin taloyhtiössä olemme hieman tuosta puhuneet ja teoriassa jos tehtäisiin esim. yksi yleinen vieraspaikka mitä kuka tahansa saisi käyttää se olisi muuten OK mutta miten sen sähkön saisi sitten eriteltyä. Nyt kun autopaikka maksaa sen 5€/kk sisältäen sähköt jne.. olen aika varma että se hinta "hieman pompsahtaisi" jos joku hankkisi sähköauton ja käyttelisi sitä kaikille yleistä latauspaikkaa. Toki myös tulisi ongelmaa jos kaikki hankkisivat sähköauton koska yhdenmukaisuuden nimissä silloin jokaisen pitäisi saada yhtäsuuren määrän aikaa sitä omaa autoaan ladata (ainakin osakkeiden määrän verran). Lisäksi tietysti tarvisi varmaan nostaa (taas) sulakkeiden määrää mikä on oma erillinen maksettava juttunsa.

Päätimme sitten koska sellainen paikka on pakko tehdä vasta jos tulee kohtuu isoa remonttia niin emme sitä vielä tee.

 

[ZarekX]

Meneekö vähän aiheen ohi.. mutta seuraava tilanne.

Oy (ei siis as oy, mutta,omistajina kolme lähellä olevaa as oy:tä) omistaa rakennuksen ja yleisen parkkipaikan johon suunniteltu sähköautojen latauspaikkaa. 2x22kw olisi teknisesti helppo toteuttaa ja syksyllä kaivetaan parkkipaikan vierestä kaapelia muutenkin.

Miten toteuttaa latauspaikat niin että laskutus olisi helposti hoidettavissa. Mielellään pienillä kuluilla. Lähteekö kukaan latausasemia pyörittävä yhtiö tekemään tuollaista, paikka keskellä pientaloaluetta (rivareita ja omakotitaloja). Optimitilanne olisi jos oy saisi latauksista provikoita edes vähän..

Sama tilanne voi tulla taloyhtiölle vastaan jos latausmahdollisuus järjestetään vaikka parille yleiselle taloyhtiön parkkipaikalle.

Eikö toi laskutus eritelly onnistuis käytäjä kortilla. Eli jos halua käytää niin pitää olla tili.

 

[jrp]

Meneekö vähän aiheen ohi.. mutta seuraava tilanne.

Oy (ei siis as oy, mutta,omistajina kolme lähellä olevaa as oy:tä) omistaa rakennuksen ja yleisen parkkipaikan johon suunniteltu sähköautojen latauspaikkaa. 2x22kw olisi teknisesti helppo toteuttaa ja syksyllä kaivetaan parkkipaikan vierestä kaapelia muutenkin.

Miten toteuttaa latauspaikat niin että laskutus olisi helposti hoidettavissa. Mielellään pienillä kuluilla. Lähteekö kukaan latausasemia pyörittävä yhtiö tekemään tuollaista, paikka keskellä pientaloaluetta (rivareita ja omakotitaloja). Optimitilanne olisi jos oy saisi latauksista provikoita edes vähän..

Sama tilanne voi tulla taloyhtiölle vastaan jos latausmahdollisuus järjestetään vaikka parille yleiselle taloyhtiön parkkipaikalle.

Jos kaikki taloyhtiöiden autopaikat ovat kyseisellä alueella ja jokaisella on oma paikka niin helpointa ja edullisinta asentaa tarvittaville paikoille uudet tolpat joissa kulutusmittari ja kytkin jolla sitä voidaan käyttää perinteisenä lämmitystolppana. Tämän jälkeen joku vapaaehtoinen lukee mittarit pari kertaa vuodessa ja ilmoittaa ne laskuttajalle. Latauskäytöstä veloitetaan hieman korkeampaa kuukausimaksua kuin lämmityskäytöstä ja sähkö todellisen kulutuksen mukaan.
Tämä siis toimii tällä hetkellä eikä aiheuta suuria investointeja. Tulevaisuudessa, kun ladattavien autojen määrä on kasvanut, löytyy luultavasti jotain älykkäämpiä vaihtoehtoja joissa hallinta säilyy taloyhtiöillä. Siihen mennessä tämä järjestelmä on maksanut itsensä takaisin.
Niissä taloyhtiöissä missä tiedän olevan kaupallisen latausyhtiön tolppia, niin harvat ovat käytössä, koska tulee edullisemmaksi ladata vaikka ABC:llä. Sama tulee helposti eteen mikäli taloyhtiö itse alkaa tavoittelemaan latauksella voittoa.

 

[kilroy1]

Tässä mutkistaa asiaa vielä se että parkkipaikka on ns. lämpöyhtiön parkkipaikka missä ei ole yhtään tolppapaikkaa eikä nimettyä parkkipaikkaa. Lämpöyhtiön omistaa kolme taloyhtiötä mutta parkkipaikkaa käyttää muutkin lähiyhtiöiden asukkaat jos taloyhtiön omat paikat loppuvat kesken..

 

[jjs]

Tässä mutkistaa asiaa vielä se että parkkipaikka on ns. lämpöyhtiön parkkipaikka missä ei ole yhtään tolppapaikkaa eikä nimettyä parkkipaikkaa. Lämpöyhtiön omistaa kolme taloyhtiötä mutta parkkipaikkaa käyttää muutkin lähiyhtiöiden asukkaat jos taloyhtiön omat paikat loppuvat kesken..

Mites joku plugit.fi tmv? Ei omaa kokemusta, mutta jossain tullut vastaan.

 

[murpur]

Tässä mutkistaa asiaa vielä se että parkkipaikka on ns. lämpöyhtiön parkkipaikka missä ei ole yhtään tolppapaikkaa eikä nimettyä parkkipaikkaa. Lämpöyhtiön omistaa kolme taloyhtiötä mutta parkkipaikkaa käyttää muutkin lähiyhtiöiden asukkaat jos taloyhtiön omat paikat loppuvat kesken..

Kysykää eri latauspalvelujen tuottajilta tarjouksia. Realistisesti kuulostaa huuhaalta, jos kyse on omakotitalo/rivari aluetta, että saisitte mitään merkittävää "provikkaa" siitä.

 

[tietokonerikki]

Mielenkiintoinen juttu mahdollisista maalämmön ongelmista, joka on hallitustenkin hyvä tiedostaa.

Taloyhtiö vaihtoi maalämpöön – nyt Maria Haikara ei voi asua asunnossaan, eikä kukaan osta sitä

Tapaukset, joissa lämpöpumpusta lähtevä melu tekee asunnosta asumiskelvottoman, ovat harvinaisia, mutta sitäkin hankalampia ratkaistavia.

yle.fi

- Taloyhtiön maalämpölaitteet tehneet joissain taloissa asumiskelvottomia huoneita. Ja yhtiöt "haluttomia" korjaamaan aina riittävän hyvin, uhkasakkojakin tiedossa.

Artikkelin kommenteissa:
Minun asunnossani on ollut maalämpölaitteiden aiheuttama ääniongelma jo vuodesta 2015, jolloin taloyhtiö siirtyi maalämpöön. Laitteet sijaitsevat asuntoni alapuolella ja ääniongelma on vain minun asunnossani, joten taloyhtiö on ollut haluton asiaa mitenkään hoitamaan ja asiaa vähätellään..
Joudun pitämään vastamelukuulokkeita kotana päivisin ja öisin korvatulppia, jotta olisi mahdollista jotenkin nukkua. Ongelma on pahimmillaan lämmityskaudella, jolloin laitteet pauhaavat täysillä. Ääni on kompressorin aiheuttamaa matalataajuista pärinää ja toinen ääni on jatkuva korkea ujellus, mikä tekee olon todella tukalaksi.


Ainakin kuvissa kun asunnot näyttäisivät olevan ensimmäisen kerroksen asuntoja ja tekniset tilat siinä alla. Toisin sanoen asennusvaiheessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota tilojen äänieristykseen ja jälkikäteen sitä eristystä on vaikea lisätä purkamatta ja siirtelemättä isoa osaa koneistosta, mikä taas johtaisi pitkiin lämmityksen ja lämpimän käyttöveden käyttökatkoihin.

Voi olla että tuon ääniongelman voisi korjata ihan vain asentamalla lämmityshuoneen seinälle pari halpaa ja raskasta mattoa kasvattamaan ääntä imevää massaa, tai lisäämällä äänieristyksen pistorasiaan, mikä on yleensä käytännössä tyhjä putki huoneiden välillä ja johtaa loistavasti ääntä.

Matalien taajuuksien pysäytys ei suju vuorivillalla, vaan ainoa joka toimii varmasti on iso ja painava massa joka absorboi energiaa. Jousi-punnus- värähtelijä voisi myös toimia.

Omana kommenttina
Noita tehdessä olisi hyvä laittaa ainakin niihin, joihin ei laitteita purkamatta enää pääse, seinän/ katon osiin ääntä vaimentavia ratkaisuja, varsinkin jos sijaitsevat asuin huoneistoa vasten:
- IV-konehuoneissa käyttettävä verkollinen äänieristys villa. Poistaa korkeita ääniä.

Matalat äänet ovat hankalia, niihin auttaa rakenteen massa lisääminen
- muotit betoniavalua varten jos ei suoraan tee. Niin, että voidaan jälkivalaa tarvittaessa.
- tai paksua teräslevyä,jolla toi laitteisto sitten vuorataan, ne painaa vaan tosi paljon. 30mm (paksuus hatusta) teräslevy painaa n.240Kg/m2 (2mx3m levy Taloon,com:ssa 11500€)
- irrotus äänenvaimennuskumein/ jousin lattiassa ettei runkoäänetet enesi.

Maalämpöpumppujen sijoitus siten (mikäli mahdollista), ettei asuinhuoneita ole ko. tilaa vasten.

 

[Taneli-]

Mielenkiintoinen juttu mahdollisista maalämmön ongelmista, joka on hallitustenkin hyvä tiedostaa.

Taloyhtiö vaihtoi maalämpöön – nyt Maria Haikara ei voi asua asunnossaan, eikä kukaan osta sitä

Tapaukset, joissa lämpöpumpusta lähtevä melu tekee asunnosta asumiskelvottoman, ovat harvinaisia, mutta sitäkin hankalampia ratkaistavia.

yle.fi

- Taloyhtiön maalämpölaitteet tehneet joissain taloissa asumiskelvottomia huoneita. Ja yhtiöt "haluttomia" korjaamaan aina riittävän hyvin, uhkasakkojakin tiedossa.

Nuo on onneksi aika harvinaisia, esim. harvinaisempia kuin että ilmalämpöpumppu aiheuttaisi ääntä ja ongelmaa siten että naapurit eivät saisi nukuttua. Kuten mainitsit niin yleensä olisi hyvä asennuksen yhteydessä katsoa saako jotain äänenvaimennusta tehtyä ja voiko esim. lattia/maa-asennusta tehdä (ettei pahimmillaan suoraan seinään kiinni ulkoyksikköä resonoimaan talon runkoon)

Toki niitä silti tapahtuu ja pahimmillaan on sitten asunto missä ei saa esim. yöpyä melun takia. Meilläkin kun siirryttiin maalämpöön täytyi tehdä patterien tasausta (kun varmaan noin 40v ei sitä oltu tehty...) kun osa valitteli että lämmöt on jopa 16-18C ja itsellä ihan "mukavasti" jos täysillä piti jotain +25C. Eli en pidä talvisin pattereita täysillä ja pyrin säätämään sinne jonnekin 22-23C paikkeille.

 

[kibe]

Nuo on onneksi aika harvinaisia, esim. harvinaisempia kuin että ilmalämpöpumppu aiheuttaisi ääntä ja ongelmaa siten että naapurit eivät saisi nukuttua. Kuten mainitsit niin yleensä olisi hyvä asennuksen yhteydessä katsoa saako jotain äänenvaimennusta tehtyä ja voiko esim. lattia/maa-asennusta tehdä (ettei pahimmillaan suoraan seinään kiinni ulkoyksikköä resonoimaan talon runkoon)

Toki niitä silti tapahtuu ja pahimmillaan on sitten asunto missä ei saa esim. yöpyä melun takia. Meilläkin kun siirryttiin maalämpöön täytyi tehdä patterien tasausta (kun varmaan noin 40v ei sitä oltu tehty...) kun osa valitteli että lämmöt on jopa 16-18C ja itsellä ihan "mukavasti" jos täysillä piti jotain +25C. Eli en pidä talvisin pattereita täysillä ja pyrin säätämään sinne jonnekin 22-23C paikkeille.

Kyllä tuo maalämmön ääniongelma on todellinen monessa taloyhtiössä. Ainakin täälläpäin ne tungetaan pääasiassa lämmönjakohuoneisiin ja koko huone vuorataan jollain äänieristysmatolla. Silti jos asuntoja on suoraan lämppärin yläpuolella, vähintään jotain ääntä siirtyy näihin kämppiin. Periaatteessa maalämpöpaketti voisi olla lämpöeristetyssä kontissa taloyhtiön pihalla tai ihan jossain muussa tilassa kuin ljh jos mahdollista, mutta tästä tulevat kustannukset koetaan koviksi, kun putkivetoja pitää vedellä. Toki jos yksi kämppä muuttuu käyttökelvottomaksi, mikä tahansa ratkaisu olisi tuossakin tullut halvemmaksi. Toinen ongelma pienissä lämmönjakohuoneissa on ihan tila. Se alkaa maalämpöpaketin takia olla monesti niin täynnä putkia, että kaikki korjaukset hankaloittuu/muuttuu mahdottomaksi.

 

[tietokonerikki]

Kyllä tuo maalämmön ääniongelma on todellinen monessa taloyhtiössä. Ainakin täälläpäin ne tungetaan pääasiassa lämmönjakohuoneisiin ja koko huone vuorataan jollain äänieristysmatolla. Silti jos asuntoja on suoraan lämppärin yläpuolella, vähintään jotain ääntä siirtyy näihin kämppiin. Periaatteessa maalämpöpaketti voisi olla lämpöeristetyssä kontissa taloyhtiön pihalla tai ihan jossain muussa tilassa kuin ljh jos mahdollista, mutta tästä tulevat kustannukset koetaan koviksi, kun putkivetoja pitää vedellä. Toki jos yksi kämppä muuttuu käyttökelvottomaksi, mikä tahansa ratkaisu olisi tuossakin tullut halvemmaksi. Toinen ongelma pienissä lämmönjakohuoneissa on ihan tila. Se alkaa maalämpöpaketin takia olla monesti niin täynnä putkia, että kaikki korjaukset hankaloittuu/muuttuu mahdottomaksi.

Niin toi äänieristysmatto ei tehoa mataliin ääniin kunnolla. Lämmönjakokeskus on luonnollinen paikka, koska siellä ne vaihtimet/kattilat ovat ennen muutosta.
Noiden koot vaihtelevat valtavasti (vanhoista hiilikattilan tilalle tehdyistä näihin uusiin piniin).

Ongelma on iso jos omalle kohdalle sattuu. Hyvä, että Yle nosti tota esiin. Uskon, että noissa lämpöpumpuissa voitaisiin tehtaallakin jo paremmin suojata ääntä vastaan. Kun on kysyntää sille kyllä pyritään ratkaisu tarjoamaan.

 

[Taneli-]

Noiden koot vaihtelevat valtavasti (vanhoista hiilikattilan tilalle tehdyistä näihin uusiin piniin).

Tuo on tietysti totta enkä miettinyt ihan loppuun asti varmaan asiaa. Eli aika monessa paikassahan voi olla että ei ole ollut alunperin mitään öljy tms. lämmitystä ja isompi kerrostalokokonaisuus missä useampia taloja ja vaikka keskellä yhteinen pihamaa mihin yritetään mahduttaa kaikkien lämpökaivot.

Sekä sitten pieniin tiloihin tehdään mallia aivan täynnä ehkä jopa liian pienet laitteet mitkä käyvät sitten ylikierroksilla. Kyllä siinä varmaan silti säästöjä syntyy mutta se alkuinvestointi voi olla "hieman" tyyriimpi (täällä kun tuli vielä ARA avustusta noin 50% hinta jäi hieman alle 100m2 asuntoon noin 4500€ luokkaan mikä maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin ja vastiketta voitiin jopa alentaa tuon jälkeen 2v sitten kun remontti valmistui).

Kun täällä on ns. tarpeeksi pihaa (varmaan puolet jäi käyttämättä, teoriassa 2kpl rivitaloja joiden keskellä pyörävarasto sekä pannuhuone sijaitsee) ja vain toisen pihan alueelle jouduttiin hieman autokatoksen taakse tekemään (3kpl) kaivoja. Oli entuudestaan öljylämmitys ja tästä tuli jopa hieman hiljaisempi kuin entinen lämmitys oli. Myös putket ovat kohtuu hiljaiset, ennen varsinkin talvella ne pitivät enemmän (eivät häritsevästi kuitenkaan) ääntä minkä saattoi huomata hiljaisempana aikana tai jos pisti esim. korvan kiinni putkeen / patteriin.

 

[Grazer]

Mikä näkemys muilla on, voiko taloyhtiön hallitus kieltää siirrettävien ilmastointilaitteiden käytön ja vaatia että mikäli osakas tai asukas haluaa ilmastointilaitteen asuntoonsa, hänen on asennutettava kiinteä split-jäähdytin/ILP.

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Kyseisen asunnon omistaja on ollut melko flegmaattinen asian hoitamisen suhteen ja kun asianlaitaa on vuokralaiselta tiedusteltu, hän ei ole suostunut tekemään vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön ja vaikuttaakin vähän siltä että vuokranantajan vaatimuksista huolimatta tällä ei ole kotivakuutusta.

Kun on yhteiskuntaa seurannut ja huomannut, että uusavuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää edes perusasioita lisääntyy kaiken aikaa, mielelläni tällaiset toilailut estäisi sillä että kieltäisi nuo pingviinit.

 

[sikiham]

Mikä näkemys muilla on, voiko taloyhtiön hallitus kieltää siirrettävien ilmastointilaitteiden käytön ja vaatia että mikäli osakas tai asukas haluaa ilmastointilaitteen asuntoonsa, hänen on asennutettava kiinteä split-jäähdytin/ILP.

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Kyseisen asunnon omistaja on ollut melko flegmaattinen asian hoitamisen suhteen ja kun asianlaitaa on vuokralaiselta tiedusteltu, hän ei ole suostunut tekemään vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön ja vaikuttaakin vähän siltä että vuokranantajan vaatimuksista huolimatta tällä ei ole kotivakuutusta.

Kun on yhteiskuntaa seurannut ja huomannut, että uusavuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää edes perusasioita lisääntyy kaiken aikaa, mielelläni tällaiset toilailut estäisi sillä että kieltäisi nuo pingviinit.

Hallitus ei varmaan voi kieltää kyseisten laitteiden käyttöä mutta voi vaatia, että niin kiinteiden kuin siirrettävienkin laitteiden asennukset ja käyttö suoritetaan niin ettei talon rakenteille koidu ongelmia asennuksen, kondenssiveden tai laitteen tuottaman äänen muodossa.

 

[eeeno]

Mikä näkemys muilla on, voiko taloyhtiön hallitus kieltää siirrettävien ilmastointilaitteiden käytön ja vaatia että mikäli osakas tai asukas haluaa ilmastointilaitteen asuntoonsa, hänen on asennutettava kiinteä split-jäähdytin/ILP.

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Kyseisen asunnon omistaja on ollut melko flegmaattinen asian hoitamisen suhteen ja kun asianlaitaa on vuokralaiselta tiedusteltu, hän ei ole suostunut tekemään vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön ja vaikuttaakin vähän siltä että vuokranantajan vaatimuksista huolimatta tällä ei ole kotivakuutusta.

Kun on yhteiskuntaa seurannut ja huomannut, että uusavuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää edes perusasioita lisääntyy kaiken aikaa, mielelläni tällaiset toilailut estäisi sillä että kieltäisi nuo pingviinit.

On mahdollista,ettei kotivakuutus korvaa tuommoista. Miten taloyhtiön oma vakuutus?
Myös on vähän epäselvää voiko tuosta oikeasti oikeaa vahinkoa syntyä, etteikö rakenne muka pääsisi kuivamaan, sillä kyllähän seiniin sataa vettä, ne kastuu ja sitten myös kuivaa.

Kannattaa tiedottaa asukkaita miten tällaisia käytetään. Hyvä olla asumisohjeissa. Jos on typerä hallitus, niin eihän se tietenkään mitään tee.

 

[leripe]

Mikä näkemys muilla on, voiko taloyhtiön hallitus kieltää siirrettävien ilmastointilaitteiden käytön ja vaatia että mikäli osakas tai asukas haluaa ilmastointilaitteen asuntoonsa, hänen on asennutettava kiinteä split-jäähdytin/ILP.

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Kyseisen asunnon omistaja on ollut melko flegmaattinen asian hoitamisen suhteen ja kun asianlaitaa on vuokralaiselta tiedusteltu, hän ei ole suostunut tekemään vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön ja vaikuttaakin vähän siltä että vuokranantajan vaatimuksista huolimatta tällä ei ole kotivakuutusta.

Kun on yhteiskuntaa seurannut ja huomannut, että uusavuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää edes perusasioita lisääntyy kaiken aikaa, mielelläni tällaiset toilailut estäisi sillä että kieltäisi nuo pingviinit.

Ei voi vaatia eikä estää millään tasolla. Kuten ei voi estää sähköpatterien käyttöä lämmitykseenkään.

 

[Nomber]

Mikä näkemys muilla on, voiko taloyhtiön hallitus kieltää siirrettävien ilmastointilaitteiden käytön ja vaatia että mikäli osakas tai asukas haluaa ilmastointilaitteen asuntoonsa, hänen on asennutettava kiinteä split-jäähdytin/ILP.

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Kyseisen asunnon omistaja on ollut melko flegmaattinen asian hoitamisen suhteen ja kun asianlaitaa on vuokralaiselta tiedusteltu, hän ei ole suostunut tekemään vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön ja vaikuttaakin vähän siltä että vuokranantajan vaatimuksista huolimatta tällä ei ole kotivakuutusta.

Kun on yhteiskuntaa seurannut ja huomannut, että uusavuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää edes perusasioita lisääntyy kaiken aikaa, mielelläni tällaiset toilailut estäisi sillä että kieltäisi nuo pingviinit.

Tuskinpa voi kieltää ja olisiko siitä mitään apua muutenkaan, eihän tuo ollut oikein edes tuon laitteen vika vaan käyttäjän tahallinen vahingonteko? Jos siis tarkoituksella laittanut letkun paikkaan jonne ei vettä saa laittaa? Yhtä hyvin olisi voinut kaataa ämpärillä tuonne vettä.

 

[Tonnin Seteli]

Mikä näkemys muilla on, voiko taloyhtiön hallitus kieltää siirrettävien ilmastointilaitteiden käytön ja vaatia että mikäli osakas tai asukas haluaa ilmastointilaitteen asuntoonsa, hänen on asennutettava kiinteä split-jäähdytin/ILP.

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Kyseisen asunnon omistaja on ollut melko flegmaattinen asian hoitamisen suhteen ja kun asianlaitaa on vuokralaiselta tiedusteltu, hän ei ole suostunut tekemään vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöön ja vaikuttaakin vähän siltä että vuokranantajan vaatimuksista huolimatta tällä ei ole kotivakuutusta.

Kun on yhteiskuntaa seurannut ja huomannut, että uusavuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää edes perusasioita lisääntyy kaiken aikaa, mielelläni tällaiset toilailut estäisi sillä että kieltäisi nuo pingviinit.

Normaali kotivakuutus on lähinna irtaimistovakuutus ja vastuu- sekä oikeusturvavakuutus. Kiinteistön vakuuttaminen ei ole vuokralla huoneistossa asuvan vastuulla. Niinikään täysin päätön ilkivalta taas on tekijän vastuulla eikä sitä mikään vakuutusyhtiö suoraan ja rutisematta saati lisävaatimuksia esittämättä maksa. Normaalien kodinkoneiden käyttöä ei tietenkään ja onneksi voi ihmisiltä kieltää vaikka miten paha tahto olisi jonkun kyyläyhtiön hallituksen muumien kesken.

Nyt vaan kävi huono tuuri. Sillä tuskin on juurikaan merkitystä, oliko pellellä polkupyörällä bemarin kolarointia ja oman telkkarin pudottamista korvaava vakuutus. Ihmisen ei kuuluisi lorottaa vettä taloyhtiön rakenteisiin tahallaan, kuten ei kuulu lyödä naapuria pampulla. Tämä on se omistavan luokan ongelma. Taloyhtiössä asuminen on riski, koska siinähän jaetaan vastuuta myös random vuokralaisille ja vaikka airbnb-hotelleille. Omien seinien kanssa ei yleensä tarvitse törmätä siihen, että jonkun mällit valuvat omaan kämppään. Sanoisin että asunto-osakkeita kannattaa omistaa joko noin nolla kappaletta tai sitten kymmenestä ylöspäin. Jos osuu tälle välille, suosittelen pörssiosakkeita.

 

[Grazer]

On mahdollista,ettei kotivakuutus korvaa tuommoista. Miten taloyhtiön oma vakuutus?
Myös on vähän epäselvää voiko tuosta oikeasti oikeaa vahinkoa syntyä, etteikö rakenne muka pääsisi kuivamaan, sillä kyllähän seiniin sataa vettä, ne kastuu ja sitten myös kuivaa.

Kannattaa tiedottaa asukkaita miten tällaisia käytetään. Hyvä olla asumisohjeissa. Jos on typerä hallitus, niin eihän se tietenkään mitään tee.

Taloyhtiön vakuutusyhtiöllä teetettin tästä tarkastus ja ilmoittivat, että yhtiön vakuutus ei korvaa, koska kyseessä ei ole äkillinen, eikä ennalta-arvaamaton tapahtuma, vaan vuokralaisen tuottamuksellisesti aiheuttama.

Pintakosteusmittaukset tehtiin kun vahinko havaittiin kesällä ja totesin tuolloin isännöitsijälle että antaa kuivua. Näkyvät vauriot toki pitää jossakin välissä korjata alemmista asunnoista.

Se tässä tulevaisuutta ajatellen mietityttääkin, kun tuntuu siltä että monillakaan ei ole minkäänlaisia asumiseen liittyviä taitoja tai kykyä loogiseen ajatteluun. On aika loputon suo, jos taloyhtiö joutuu kädestä pitäen opastamaan, miten asunnossa asutaan.

Koomisia piirteitä on toki tässäkin. Vuokralainen on virolainen rakennusmies, joka heti ensimmäisenä ilmoitti isännöitsijälle että ei hän ole korvausvelvollinen, kyse on selvästi rakennusvirheestä. Asunnon omistaja taasen on yhden helsinkiläisen suurehkon lakitoimiston osakas, joka oli kyllä vaatinut asukasta ottamaan kotivakuutuksen, mutta ei ollut tarkistanut kirjallisesti, että näin tosiaan on.

Noh, vaurio täytyy toki jossakin välissä korjata ja laittaa sitten maksuvaade vuokralaiselle, jos tosiaan käy ilmi ettei hänellä vakuutusta ollut. Isännöitsijä tuota nyt vähän kyselee Kiinteistöliiton juristilta, mutta sanoin että oikeuteen tuskin kannattaa lähteä, kun korjauksissa ei oletettavasti ole kyse merkittävästä summasta. Kirjallinen varoitus tästä toki lähtee asunnon omistajalle ja vuokralaiselle ja pihaparlamentissa on toki tiedotettava muille asukkaille, kenestä ja mistä asunnosta on kyse. Samaten vaatimus jokaiselle osakkaalle tarkastaa kirjallisesti, että vuokralaisilla on kotivakuutukset, koska tuon tarkastuksen jälkeen, mikäli ei ole ja jotakin tapahtuu, tuolloin voi yrittää asiaa sälyttää osakkaalle sillä perusteella, ettei hän ole asunto-osakeyhtiölain mukaisesti toiminut riittävän huolellisesti.

On toki suhteellisen harvinaista, että vuokranantajana toimivalta osakkaalta olisi mahdollisuus vaatia korvauksia, mutta ei täysin tavatonta, joskin tässä hovioikeus vapautti osakkaan korvausvastuusta, vaikka käräjäoikeus oli tuominnut.

Osakkaan ja asukkaan vastuu vaurion ilmoittamatta jättämisestä - Kuhanen | Asikainen | Kanerva

Helsingin hovioikeus on antanut 31.5.2018 tuomion (nro 663) asiassa, joka koskee osakkaan ja huoneiston asukkaan vastuuta ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista vahingoista. Asunto-osakeyhtiössä oli havaittu alakerran kahdessa huoneistossa...

www.kak-laki.fi

 

[eeeno]

Taloyhtiön vakuutusyhtiöllä teetettin tästä tarkastus ja ilmoittivat, että yhtiön vakuutus ei korvaa, koska kyseessä ei ole äkillinen, eikä ennalta-arvaamaton tapahtuma, vaan vuokralaisen tuottamuksellisesti aiheuttama.

Pintakosteusmittaukset tehtiin kun vahinko havaittiin kesällä ja totesin tuolloin isännöitsijälle että antaa kuivua. Näkyvät vauriot toki pitää jossakin välissä korjata alemmista asunnoista.

Se tässä tulevaisuutta ajatellen mietityttääkin, kun tuntuu siltä että monillakaan ei ole minkäänlaisia asumiseen liittyviä taitoja tai kykyä loogiseen ajatteluun. On aika loputon suo, jos taloyhtiö joutuu kädestä pitäen opastamaan, miten asunnossa asutaan.

Koomisia piirteitä on toki tässäkin. Vuokralainen on virolainen rakennusmies, joka heti ensimmäisenä ilmoitti isännöitsijälle että ei hän ole korvausvelvollinen, kyse on selvästi rakennusvirheestä. Asunnon omistaja taasen on yhden helsinkiläisen suurehkon lakitoimiston osakas, joka oli kyllä vaatinut asukasta ottamaan kotivakuutuksen, mutta ei ollut tarkistanut kirjallisesti, että näin tosiaan on.

Noh, vaurio täytyy toki jossakin välissä korjata ja laittaa sitten maksuvaade vuokralaiselle, jos tosiaan käy ilmi ettei hänellä vakuutusta ollut. Isännöitsijä tuota nyt vähän kyselee Kiinteistöliiton juristilta, mutta sanoin että oikeuteen tuskin kannattaa lähteä, kun korjauksissa ei oletettavasti ole kyse merkittävästä summasta. Kirjallinen varoitus tästä toki lähtee asunnon omistajalle ja vuokralaiselle ja pihaparlamentissa on toki tiedotettava muille asukkaille, kenestä ja mistä asunnosta on kyse. Samaten vaatimus jokaiselle osakkaalle tarkastaa kirjallisesti, että vuokralaisilla on kotivakuutukset, koska tuon tarkastuksen jälkeen, mikäli ei ole ja jotakin tapahtuu, tuolloin voi yrittää asiaa sälyttää osakkaalle sillä perusteella, ettei hän ole asunto-osakeyhtiölain mukaisesti toiminut riittävän huolellisesti.

On toki suhteellisen harvinaista, että vuokranantajana toimivalta osakkaalta olisi mahdollisuus vaatia korvauksia, mutta ei täysin tavatonta, joskin tässä hovioikeus vapautti osakkaan korvausvastuusta, vaikka käräjäoikeus oli tuominnut.

Osakkaan ja asukkaan vastuu vaurion ilmoittamatta jättämisestä - Kuhanen | Asikainen | Kanerva

Helsingin hovioikeus on antanut 31.5.2018 tuomion (nro 663) asiassa, joka koskee osakkaan ja huoneiston asukkaan vastuuta ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista vahingoista. Asunto-osakeyhtiössä oli havaittu alakerran kahdessa huoneistossa...

www.kak-laki.fi

Siinä sitten juhlisivat vain juristit palkkioillaan. Jos kotivakuutus olisi, voisi vakuutusyhtiö todeta, ettei rakennusvirheistä johtuvia vahinkoja korvata.

Ennen oli ihan asumisohjeet kansiossa. Järjestyssäännöt nyt ainakin hyvä olla tiedossa ja vähä lisätietoja. Taloyhtiössä syntyy hirveä soppa, jos siellä sekoillaan miten sattuu.

 

[jad]

Meillä kävi kesällä niin, että eräs nollatauluvuokralainen veti ilmastointilaitteensa kondenssivesiletkun parvekkeen ja talon seinän väliseen elementtisaumaan, jota ei luonnollisesti ole tarkoitettu kondessi- tai muillekaan vesille. Tämä kyseinen parvekelinja on alhaalta kannatettu (eli pilarien varassa talon vieressä seisovaa mallia) ja ilmeisesti sitten jostakin julkisivun kiinnityspisteistä vesi pääsi vuotamaan seinäelementin sisälle ja tuosta aiheutui jonkin sortin kosteusvaurio kahteen alempaan asuntoon.

Menee jo vähän OT, mutta tarkemmin tietämättä näillä lähtötiedoilla kyllä komppaan virolaista rakennusmiestä ja kallistun rakenusvirheen puolelle. Eikö samanlainen vuoto olisi mahdollista esim. syksyisen rankkasateen ja tuulen aiheuttamana, kun vettä tulee vaakana talon julkisivuun. Toki vesisade on lyhytaikaisempi, kuin tuollainen koko kesän kestävä kondenssiveden liruttelu.

 

[Taneli-]

Menee jo vähän OT, mutta tarkemmin tietämättä näillä lähtötiedoilla kyllä komppaan virolaista rakennusmiestä ja kallistun rakenusvirheen puolelle. Eikö samanlainen vuoto olisi mahdollista esim. syksyisen rankkasateen ja tuulen aiheuttamana, kun vettä tulee vaakana talon julkisivuun. Toki vesisade on lyhytaikaisempi, kuin tuollainen koko kesän kestävä kondenssiveden liruttelu.

Ei tuo taida mennä kuitenkaan rakennusvirheenä lävitse. Hieman sama kuin aiemmin oli tapaus missä appiukko pesi talon painepesurilla pilalle, sitä käytiin hovioikeutta myöden lävitse:

Appiukko aiheutti vakavan vesivahingon painepesurilla – riita 372500 euron talokaupoista päättyi lopullisesti

Loppulasku taloriidassa lähentelee puolta miljoonaa.

www.is.fi

+

Appiukko pesi pariskunnan omakotitalon painepesurilla pilalle – hovioikeudelta ei valituslupaa

Helsingin hovioikeus ei antanut valituslupaa kiinteistöriidassa, jossa uusi omistaja vaati entiseltä talonomistajalta ensisijaisesti 372 500 euron kaupan purkua ja toissijaisesti yli 150 000 euron hinnanalennusta.

www.is.fi

Lyhyesti:
"
Talon hankkinut mies maksoi 1960 valmistuneesta pytingistä 372 500 euroa.

Jonkin ajan kuluttua ostaja totesi, että rakennuksessa oli virheitä, jotka edellinen omistaja salasi. Ostaja piti tekoa sopimusrikkomuksena.

Ostaja halusi purkaa kaupan, koska talon rakenteista löytyi kosteusvaurioita. Kun riitaa käsiteltiin Espoon käräjäoikeudessa paljastui, että ostajan appiukko oli pessyt talon painepesurilla.

Rakennuksen huokoiset tiiliseinät eivät kestäneet kova vesisuihkua, joka tunkeutui tiilirakenteen lävitse. Rakenteet alkoivat homehtua ja mikrobikasvusto pääsi vauhtiin.

Talo oli rakennettu oman aikansa rakennustavan mukaisesti. Kyse oli tiili-villa-tiili-rakenteesta, jossa ei ollut ilmarakoa.
+
Ostaja hävisi riidan käräjäoikeudessa. Hän vei käräjäoikeuden ratkaisun vielä Helsingin hovioikeuden käsittelyyn. Hän hävisi jutun myös hovissa. Nyt KKO antoi lopullisen tyrmäyksen.

Pelkistä oikeudenkäynneistä ostajalle koituu lähes 100 000 euron lasku. Loppulasku tyhjillään seisovasta talosta lähentelee jo puolta miljoonaa euroa.

Painepesurin aiheuttama vahinko on huomattava. Noin 250-neliöinen talo on seissyt arvokkaalla tontilla asumattomana yli vuoden. Taloa on yritetty myydä.
"

Ei vakuutus tuollaista korvaa eikä kuulukaan korvata. Se että "joskus ja jouluna" sataa hieman ja ehkä tuuli saa osan sateesta osumaan seinään vs. joku lorottelee omatoimisesti jatkuvalla syötöllä siihen seinään ja saumaan vettä on asia erikseen.

 

[kibe]

Ei tietenkään vesiä saa ohjata paikkoihin joihin ne ei kuulu. jos kondenssiveden ohjaa vaikkapa parvekkeen lattiakaivoon tai mikä reikä niissä onkaan sadevesille ja siitä aiheutuisi vahinko, se olisi rakennusvirhe. Tai edes parvekelasien ulkopuolelle mihin sataa suoraan.

 

[leripe]

Ei tietenkään vesiä saa ohjata paikkoihin joihin ne ei kuulu. jos kondenssiveden ohjaa vaikkapa parvekkeen lattiakaivoon tai mikä reikä niissä onkaan sadevesille ja siitä aiheutuisi vahinko, se olisi rakennusvirhe. Tai edes parvekelasien ulkopuolelle mihin sataa suoraan.

Eikös parvekelaseja saa pitää auki vaikka 247365 ja partsin pitäisi kestää sade ja lumi?
Olen monesti itse tätä pohtinut ilppien vesien valuttamisella suoraan vain parvekkeen lattialle.

 

[kibe]

Eikös parvekelaseja saa pitää auki vaikka 247365 ja partsin pitäisi kestää sade ja lumi?
Olen monesti itse tätä pohtinut ilppien vesien valuttamisella suoraan vain parvekkeen lattialle.

Onhan niissä raot ja parvekkeelle tulee yleensä lunta ja vettä. Siksi parvekkeissa on yleensä jonkinlainen viemäröinti ränniin

 

[murpur]

Eikös parvekelaseja saa pitää auki vaikka 247365 ja partsin pitäisi kestää sade ja lumi?
Olen monesti itse tätä pohtinut ilppien vesien valuttamisella suoraan vain parvekkeen lattialle.

Totta kai saa pitää. Asukkaalla/osakkaalla on vastuu parvekkeen puhtaanapidosta/siistimisestä ja tähän kuuluu esim. lumen poisto parvekkeelta tarvittaessa. Parvekkeet kyllä kestää sateet ja lumet, mutta kaikki ne kuluttavat rakenteita esim. parvekelattian pinnoite.

 

[eGe]

Eihän kaikilla parvekkeilla edes ole lähtökohtaisesti lasitusta olemassakaan. Kuinka paljon tuollaisesta pingusta edes mitään kondenssivesiä tulee pihalle ja miten se vertautuu esim. runsassateiseen syksyyn? Onko tuo kondenssivesiputki vain osa totuutta vai onko yhtiössä sattumalta havaittu täysin tästä riippumaton vesivahinko muuten vaan?

 

[kilroy1]

Miksiköhän ihmiset lähtevät taloyhtiön hallitukseen jos ei mihinkään halua mitään sanoa?

Olen itse kahdessa taloyhtiön hallituksessa mukana, oma motivaatio on omaisuuteni perään katsominen.

Hallitukset joissa olen mukana ovat sinänsä helppoja, ainoa ongelma on ettei osaa tunnu kiinnostavan homma lainkaan. Kuitenkin he vuosi vuodelta yhtiökokouksessa ilmoittavat että jatkavat mielellään. Jos ei homma kiinnosta miksi sinne hingutaan mukaan? Mitään raha yms palkkioita ei näistä saa..

Vähän turhauttavaa kun hallituksen jäsenet eivät vastaa sähköposteihin tai WhatsApp viesteihin mitään. Käytännössä pari henkilöä saa rauhassa päättää kaikki ja muu hallitus on hiljaa..

 

[Taneli-]

Miksiköhän ihmiset lähtevät taloyhtiön hallitukseen jos ei mihinkään halua mitään sanoa?

- Osalla se varmaankin on se "maine" eli kuuluu hallitukseen, on hallituksen PJ. Se ei välttämättä ole edes henkilö itse joka sitä haluaa vaan se toinen puolisko (voi teoriassa kait olla kumpi vaan itse nähnyt enempi naisilla sitä että heille on tärkeää miten mies on ns. silmää tekevä)

- Osa tekee sitä tavan takia, ei halua mutta koska ei ole muita halukkaita niin suostuu ja nuokkuu mukana ns. velvollisuuden tunnosta kun on kerran suostunut / saatu lähtemään mukaan. Eli mieluusti antaisivat paikkansa pois jos joku muu tahtoisi pestin mutta muita vapaaehtoisia ei ilmaannu joten säästävät aikaa tms. kun kokoontumisessa aina kertovat miten ovat valmiita jatkamaan (tai eivät ainakaan vastusta kun muut ehdottavat juuri heidän nimiään tai "jatkevaan vanhalla kokoonpanolla").

 

[Algron28]

Kyllähän noita "pelkkiä nimiä" näkee varsinkin pienissä talonyhtiöissä joissa voi muutenkin olla haastavaa saada vastuutehtävät jaettua. Esim omassa n. reilun tusinan asunnon talonyhtiössä kun pitää se 3 jäsentä hallitukseen saada niin ei se aina helppo rasti ole jos yhtiökokoukseen ei välttämättä edes puolet osakkaista saavu.

 

[sikiham]

Kyllähän noita "pelkkiä nimiä" näkee varsinkin pienissä talonyhtiöissä joissa voi muutenkin olla haastavaa saada vastuutehtävät jaettua. Esim omassa n. reilun tusinan asunnon talonyhtiössä kun pitää se 3 jäsentä hallitukseen saada niin ei se aina helppo rasti ole jos yhtiökokoukseen ei välttämättä edes puolet osakkaista saavu.

Joillakin motivaationa hallitusjäseneksi alkamiseen voi olla ihan oman edun(vaikka ihan nimellisen) tavoittelu. Meillä oli takavuosina hallituksessa eräs nainen jolle hallitustyöskentelyn kohokohta oli taloyhtiön piikkiin luvattu ruokailu kerran vuodessa. Tämä tuli esille ilmiselvästi kun yhtiökokouksen jälkeisen hallituksen järjestäytymiskokouksen jälkeen hänen kiireellisin asia oli kysyä "Milloin lähdemme syömään?".

 

[kilroy1]

Kyllähän noita "pelkkiä nimiä" näkee varsinkin pienissä talonyhtiöissä joissa voi muutenkin olla haastavaa saada vastuutehtävät jaettua. Esim omassa n. reilun tusinan asunnon talonyhtiössä kun pitää se 3 jäsentä hallitukseen saada niin ei se aina helppo rasti ole jos yhtiökokoukseen ei välttämättä edes puolet osakkaista saavu.

Meillä reilu 20 asuntoa.. alle puolet osakkeenomistajista jotka asuvat yhtiössä tulevat paikalle.. sijoittaja-omistajista yleensä ei tule kukaan. Aika rauhassa saa hallituksessa toimia, osa hallituksen jäsenistä ei vastaa viesteihin millään tavalla. Käytännössä hallitus tekee päätökset yhtiökokousta varten koska molemmissa yhtiöissä päätökset menevät aina läpi.