Taloyhtiön hallitus

[Centteri]

Mitä tuohon purkamiseen kuuluu, minkälainen/kokoinen terassi? Kaikki runkoineen kaikkineen edestä pois? Joku kuva selventäisi.

Kaikki pois, runkoineen. Pois kuljetus yms. Piha rakennettu/suljettu aidoin viime kesänä eli aitasysteemi pitää purkaa koska muuten ei pysty paskaa kuljettamaan pois.

 

[Butali]

.

 

[Rollerix]

En ole juurikaan naapureiden kanssa jutellut ja asia oikaistaan jokatapauksessa jollain lailla, koska se rikkoo juurikin asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta.
On vaan hieman minunkin oikeustajulleni monimutkainen tapaus.

Hoitovastike kuuluisi mielestäni ehdottomasti mennä pinta-alakohtaisesti, kuten myös esimerkiksi yhtiölaina, joka on otettu lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi, mutta en toisaalta näe miksi piharemonttilainasta pitäisi kenenkään yläkerrallisen osakkaan maksaa enemmän sen vuoksi, että on ottanut asuntonsa yläkerran käyttöön.

Taitaa olla viisainta ehdottaa kuten vastasitkin, eli hoitovastike pinta-alaperustaiseksi. Menee muuten turhan paljon hiusten halkomiseksi.

Tässä mielenkiintoisessa tapauksessa kannattaa huomioida myös se onko yläkertaan rakennetut tilat todella sellaisia että ne voidaan laskea asuinpinta-alaksi. Siis pientalossa huonekorkeus pääosin vähintään 240 cm ja ikkunan valoaukon oltava vähintään 1/10 huoneen pinta-alasta. Alle 160 cm huonekorkeutta ei lasketa. Täytyy tunnustaa etten tiedä miten asunto-osakeyhtiöissä pinta-alat ja osakemäärät sovitetaan keskenään, siis katsotaanko asuinpinta-alaa, huoneistoalaa, kokonaisalaa vai jotain muuta. Jos rakennettu yläkerta ei ole kunnollista asuinpinta-alaksi kelpaavaa tilaa tuntuisi vähän epäreilulta että se rinnastettaisiin 1:1 alakerran kunnon tiloihin.

Vielä toinen asia tuli mieleen. Mikä on rakennetun yläkerran todellinen vaikutus lämmityskustannuksiin? Jos esimerkiksi sellaisessa asunnossa, jonka yläkertaa ei ole rakennettu, lämpöä vuotaa alakerrasta puoliksi kylmään ullakkotilaan, voi olla että sellainen rakennettu yläkerta, jossa esim. katto on eristetty aiempaa paremmin, ei vaadikaan kovin paljoa enempää lämmitystehoa. Silloin taas olisi vähän erikoista vaatia lisämaksua 100 % pinta-alan mukaan.

En nyt tässä yhtään yritä väittää että tähänastinen tilanne yhtiössänne olisi reilu, kunhan pohdiskelen asioita, joiden kanssa voitte joutua vänkäämään.

Rakennuksen pinta-ala – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[zamerok]

Ollaan muuttamassa uuteen rivitaloyhtiöön ja siellä ei ole vielä tehty periaatepäätöstä ilmalämpöpumppujen asennuksesta.

Yhtiökokouksessa ei ollut vastustusta ilpeille, mutta ei myöskään erityistä intoa niiden puolesta.

Nyt näyttää siltä, että hallituksen puheenjohtaja viivyttelee ja hidastelee tähän liittyvissä asioissa. Minun oli tarkoitus hoitaa kaikki tähän liittyvät asiat, mutta tarvitsen hallitukselta tiettyjä valtuuksia. Näiden saamisessa tuntuu kestävän todella kauan. Esimerkiksi rakennusvalvonnaltahan tarvitsee luvan siihen mihin kohtaan julkisivua ulkoyksikön saa asentaa. Ja luvan hakemista varten tarvitsee valtuutuksen taloyhtiöltä.

Kiinteistövälittäjä sanoi asuntoa ostaessa, että taloyhtiö ei voisi estää ilpin asentamista. Onko se näin vai miten nämä asiat nykyään menee?

 

[Taneli-]

Kannattaisi varmaan koota lista halukkaista (ja kertoa samalla että tarjouksen mukaan saisi myös alennusta mitä useampi sen samalla hankkisi) ja siten viedä hieman painetta puheenjohtajaa kohtaan. Koska on helppoa olla välittämättä yhdestä (uudesta) asukkaasta mutta mitä useampi asiasta soittelee ja kyselee häneltä sen enemmän siitä on myös vaivaa hänelle. Mikäli hän on useammalle vaivaksi hänet myös helpommin korvataan uudella seuraavassa yhtiökokouksessa mitä hän tuskin haluaa...

 

[kjns]

Kiinteistövälittäjä sanoi asuntoa ostaessa, että taloyhtiö ei voisi estää ilpin asentamista. Onko se näin vai miten nämä asiat nykyään menee?

Tästähän tuli se KKO päätös mikä linjaa osakkaan oikeutta asentaa pumppu parvekkeelle niin, että asentamista ei voida kieltää perusteettomasti. Taasen julkisivuun asentamisen taloyhtiö voi kyllä edelleen kieltää.

Osaltaanhan tämä ennakkopäätös varmaan muovaa käytäntöjä yleiselläkin tasolla sallivampaan suuntaan, kun tähän saakka monet hallitusmulkut ovat halunneet kieltää pumput kaikilta ihan vaan koska. Asiaa kannattaa kyllä lähteä viemään eteenpäin hallitusti ja pyrkiä luomaan pelisäännöt valmiiksi. Kuvittelisin että aika monet nykyään sen pumpun kuitenkin asuntoonsa haluaa.

Korkein oikeus (KKO) katsoi tuoreessa ennakkopäätöksessään, että ilmalämpöpumpun asentamista osakehuoneiston parvekkeelle oli arvioitava osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä.

KKO:n mukaan siltä osin kuin rakennuksen ulkoseinä sijaitsee osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston ja huoneistoon kuuluvan parvekkeen välissä, ulkoseinä jää osakehuoneistoon kuuluvan alueen sisäpuolelle. Huoneisto, sen vieressä sijaitseva parveke ja näiden välissä oleva osa rakennuksen ulkoseinää muodostavat luonnollisen ja kiinteän kokonaisuuden. Kokonaisuuden vähäisen osan, parvekkeen kohdalla olevan rakennuksen ulkoseinän, erottaminen muutostyöoikeuden suhteen osakehuoneistoon kuuluvasta kokonaisuudesta olisi keinotekoinen ja käytännön tarpeita vastaamaton ratkaisu.

Oikeus muutosten tekemiseen parvekkeella ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Taloyhtiöllä ja toisella osakkeenomistajalla on ratkaisun mukaan oikeus asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Kohtuuton muutostyö voidaan myös kieltää kokonaan. Tässä tapauksessa ilmalämpöpumpusta katsottiin aiheutuvan hyötyä huoneiston viilentämisessä, kun taas yhtiölle asianmukaisesta asennuksesta aiheutuva haitta oli suhteellisen vähäinen.

KKO linjasi osakkeenomistajan oikeutta asentaa ilmalämpöpumppu parvekkeelleen - Korkein oikeus

 

[noreth]

Kiinteistöliiton ohje ohessa, meillä tämä jaettiin yhtiökokouskutsussa kaikille ja saatiin lupa asennukseen.

Kerrostaloasunnon viilennys ilmalämpöpumpulla - ohje osakkaan

Ohjeessa käsitellään ilmalämpöpumpun hankintaa viilennyskäyttöön asuinkerrostalossa osakkaan omana muutostyönä. Ohjeen ovat laatineet yhteistyössä laatineet yhteistyössä Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ja Rakennustieto. Viimeisin päivitys 18.10.2021

issuu.com

 

[samim]

Kiinteistövälittäjä sanoi asuntoa ostaessa, että taloyhtiö ei voisi estää ilpin asentamista. Onko se näin vai miten nämä asiat nykyään menee?

Hallituksen tehtävä on ensisijaisesti valvoa taloyhtiön etua, ja toissijaisesti osakkaiden etua.

Jos hallitus antaa sinulle luvan asentaa ILP, niin lupa avautuu myös muille. Epäselvä asia on, jos päätät muuttaa ja ILP hajoaa tai se halutaan syystä x poistaa, kuka maksaa kulut. Jos asiasta ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä, vastuu kaatuu taloyhtiölle -> tämän takia ei lupia.

Jos perustelet, tehdään osakassopimus sinun kanssasi, niin se ei sido seuraavaa osakasta. -> yhtiö maksaa.

-> Ehdotus yhtiökokoukseen muutoksesta yhtiöjärjestykseen ja sitä myöden eteenpäin.

 

[Grazer]

Ei nyt suoranaisesti liity taloyhtiön hallituksen toimintaan, mutta tiesittekö että Lindströmin vaihtomattopalvelussa on 12 kk irtisanomisaika. Meillä tuo soppari tehty perustajaurakoitsijan toimesta talon valmistumisen aikoihin ja nyt kun oltiin sitä kilpailuttamassa niin tuli tuollainen pikku juttu ilmi. Kuulostaa aika protektionistiselta.

 

[leripe]

Ei nyt suoranaisesti liity taloyhtiön hallituksen toimintaan, mutta tiesittekö että Lindströmin vaihtomattopalvelussa on 12 kk irtisanomisaika. Meillä tuo soppari tehty perustajaurakoitsijan toimesta talon valmistumisen aikoihin ja nyt kun oltiin sitä kilpailuttamassa niin tuli tuollainen pikku juttu ilmi. Kuulostaa aika protektionistiselta.

Kaippa tähänkin pätee, että eikai se ole tyhmä joka pyytää.
Uskoisin, ettei kuitenkaan 12kk irtisanomisaikaa oikein voisi olla ilman, että sopimus on määräaikainen eikä toistaiseksi voimassa oleva.
Tai kaippa yrityspuolella voinee sopia mitä vain, mutta yleensä se on palvelutarjoojaan puolelta 6kk ja asiakkaan puolelta 1-3kk irtisanomisaika määräaikaisuuden/1-3v jälkeen.

 

[Zimi]

Ei nyt suoranaisesti liity taloyhtiön hallituksen toimintaan, mutta tiesittekö että Lindströmin vaihtomattopalvelussa on 12 kk irtisanomisaika. Meillä tuo soppari tehty perustajaurakoitsijan toimesta talon valmistumisen aikoihin ja nyt kun oltiin sitä kilpailuttamassa niin tuli tuollainen pikku juttu ilmi. Kuulostaa aika protektionistiselta.

Ihan ymmärrettävää Lindströn on kuitenkin tehnyt asiakaskohtaiset matot ja uusii niitä silloin tällöin. 12kk irtisanomisaikana matot saa kulutettua loppuun.

 

[Grazer]

Ihan ymmärrettävää Lindströn on kuitenkin tehnyt asiakaskohtaiset matot ja uusii niitä silloin tällöin. 12kk irtisanomisaikana matot saa kulutettua loppuun.

Nuo on vakiosarjan mattoja, ei designia.

 

[Maxwell]

12 kk irtisanomisajat eivät ole yritysmaailmassa mitenkään harvinaisia. Olen törmännyt tuohon useasti töissä, esimerkiksi kahvikoneen irtisanomisaika oli tuo 12 kk. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus, ei määräaikainen. Tuo tekee niistä de facto aina kerrallaan vuodeksi sitovia (ei varsinaisesti määräaikaisia, koska määräaikaisen määritelmään kuuluisi sen päättyminen itsestään vuoden kuluttua).

Ensimmäisen kerran minäkin opin tuon kantapään kautta, eli loppusuoralla ollut toimittajanvaihdos eräässä asiassa tyssäsi tuohon.

 

[maustevoi]

Rivarissa, jossa oma autokatos siinä asunnon yhteydessä heti. Saako laittaa ihan itse esim
Sovellan tai elfan hyllyt katoksen perille? Onhan naapureillakin ilmalämpöpumppua seinätelineellä, joten miksen minäkin voi jotain kiinnittää? Saako vaan laittaa hyllyt vai miten lie? Eihän ne elfat mitään massiivisia ole?

 

[FireCube]

Rivarissa, jossa oma autokatos siinä asunnon yhteydessä heti. Saako laittaa ihan itse esim
Sovellan tai elfan hyllyt katoksen perille? Onhan naapureillakin ilmalämpöpumppua seinätelineellä, joten miksen minäkin voi jotain kiinnittää? Saako vaan laittaa hyllyt vai miten lie? Eihän ne elfat mitään massiivisia ole?

Varmistat isännöitsijältä? Tuskin mitään esteitä (yhdenvertaisuusperiaate)

 

[Rantakemisti]

Rivarissa, jossa oma autokatos siinä asunnon yhteydessä heti. Saako laittaa ihan itse esim
Sovellan tai elfan hyllyt katoksen perille? Onhan naapureillakin ilmalämpöpumppua seinätelineellä, joten miksen minäkin voi jotain kiinnittää? Saako vaan laittaa hyllyt vai miten lie? Eihän ne elfat mitään massiivisia ole?

Taloyhtiö päättää eli kysy isännöitsijältä. Kysymys ei ole siitä, että onko naapureilla ILP:t seinätelineessä vaan mitä yhtiöjärjestyksessä ja yleisesti taloyhtiössä on sovittu autokatoksien käytöstä. Kannattaa myös lukaista tämä vaikka kyseessä ei suoranaisesesti ole piha-alue. Osakkaan muutostyöt piha-alueella - Suomen Kiinteistölehti

 

[Copper]

Onkos kellään kokemusta, että mitäs jos asennetaan taloyhtiön katolle aurinkopaneelit?

Läjä tyhmiä kysymyksiä, selviää varmasti isännöitsijältä/netistä. Yhtiökokous on ens kuun puolella, niin sieltä viimeistään. Mutta mielelläni selvittelisin asioita etukäteen.

- ALV:t joutunee maksaa normaalisti?
- Mahtaako näihin projekteihin saada jotain kunta/EU-turhaketukea?

- Jos/kun paneelit asennetaan. Voiko tuotetun sähkön hyvittää suoraan 0c/kWh/asunto, vaikka kaikilla onkin sähkösopparit ties missä.
- TAI jos kaikki sähkö myydäänkin pörssiin, pitääkö siitä As Oy maksaa verot jne. Jonka jälkeen voitaisiin hyvittää vastikkeissa osakkeiden mukaan myyty sähkö.

Paljon muutakin varmaan tulisi mieleen. Mutta nuon niinkun pääpiirteittään jos joku osaisi edes potkia oikeille jäljille.

Edit: Kerrostalo, kolme kerrosta, 19 asuntoa. Uudenmaanlääni. Talo pitkittäin etelä-pohjoissuunnassa. Varmaan joku 50kWp saa mahtumaan.

 

[leripe]

Onkos kellään kokemusta, että mitäs jos asennetaan taloyhtiön katolle aurinkopaneelit?

Läjä tyhmiä kysymyksiä, selviää varmasti isännöitsijältä/netistä. Yhtiökokous on ens kuun puolella, niin sieltä viimeistään. Mutta mielelläni selvittelisin asioita etukäteen.

- ALV:t joutunee maksaa normaalisti?
- Mahtaako näihin projekteihin saada jotain kunta/EU-turhaketukea?

- Jos/kun paneelit asennetaan. Voiko tuotetun sähkön hyvittää suoraan 0c/kWh/asunto, vaikka kaikilla onkin sähkösopparit ties missä.
- TAI jos kaikki sähkö myydäänkin pörssiin, pitääkö siitä As Oy maksaa verot jne. Jonka jälkeen voitaisiin hyvittää vastikkeissa osakkeiden mukaan myyty sähkö.

Paljon muutakin varmaan tulisi mieleen. Mutta nuon niinkun pääpiirteittään jos joku osaisi edes potkia oikeille jäljille.

Edit: Kerrostalo, kolme kerrosta, 19 asuntoa. Uudenmaanlääni. Talo pitkittäin etelä-pohjoissuunnassa. Varmaan joku 50kWp saa mahtumaan.

Itse soittelisin esim. Oomille suoraan ja kyselisin, ne kyllä vastailee ihan noihin kaikkiin varmasti.

 

[Copper]

Itse soittelisin esim. Oomille suoraan ja kyselisin, ne kyllä vastailee ihan noihin kaikkiin varmasti.

Pitääpä itse asiassa laittaa paikalliselle sähköyhtiölle spostia. Heillä on muutenkin noita paneeleita asennettuna.

 

[leripe]

Pitääpä itse asiassa laittaa paikalliselle sähköyhtiölle spostia. Heillä on muutenkin noita paneeleita asennettuna.

Kannattaa toki kilpailuttaa kuitenkin.

 

[stabbulamus]

Onkos kellään kokemusta, että mitäs jos asennetaan taloyhtiön katolle aurinkopaneelit?

Läjä tyhmiä kysymyksiä, selviää varmasti isännöitsijältä/netistä. Yhtiökokous on ens kuun puolella, niin sieltä viimeistään. Mutta mielelläni selvittelisin asioita etukäteen.

- ALV:t joutunee maksaa normaalisti?
- Mahtaako näihin projekteihin saada jotain kunta/EU-turhaketukea?

- Jos/kun paneelit asennetaan. Voiko tuotetun sähkön hyvittää suoraan 0c/kWh/asunto, vaikka kaikilla onkin sähkösopparit ties missä.
- TAI jos kaikki sähkö myydäänkin pörssiin, pitääkö siitä As Oy maksaa verot jne. Jonka jälkeen voitaisiin hyvittää vastikkeissa osakkeiden mukaan myyty sähkö.

Paljon muutakin varmaan tulisi mieleen. Mutta nuon niinkun pääpiirteittään jos joku osaisi edes potkia oikeille jäljille.

Edit: Kerrostalo, kolme kerrosta, 19 asuntoa. Uudenmaanlääni. Talo pitkittäin etelä-pohjoissuunnassa. Varmaan joku 50kWp saa mahtumaan.

Esim. Carunalla taitaa olla semmoinen palvelu, että aurinkovoimalan tuotto jaetaan liittymän käyttöpaikkojen kesken ja vasta jos niiden kulutus ei käytä kaikkea niin ylimenevä menee myyntiin. Muilla verkoilla voi olla vastaavia palveluita.

Energia-avustusta taloyhtiöille tarjoaa ARA.

 

[Copper]

Kannattaa toki kilpailuttaa kuitenkin.

Joo tottakai. Itseltä löytyisi jopa asennuskokemusta. Tänään viimeksi olin 15,4kWp järjestelmää asentelemassa OKT-katolle.

Mutta tää As Oy on oudompaa hommaa.

 

[Nomber]

Onkos kellään kokemusta, että mitäs jos asennetaan taloyhtiön katolle aurinkopaneelit?

Läjä tyhmiä kysymyksiä, selviää varmasti isännöitsijältä/netistä. Yhtiökokous on ens kuun puolella, niin sieltä viimeistään. Mutta mielelläni selvittelisin asioita etukäteen.

- ALV:t joutunee maksaa normaalisti?
- Mahtaako näihin projekteihin saada jotain kunta/EU-turhaketukea?

- Jos/kun paneelit asennetaan. Voiko tuotetun sähkön hyvittää suoraan 0c/kWh/asunto, vaikka kaikilla onkin sähkösopparit ties missä.
- TAI jos kaikki sähkö myydäänkin pörssiin, pitääkö siitä As Oy maksaa verot jne. Jonka jälkeen voitaisiin hyvittää vastikkeissa osakkeiden mukaan myyty sähkö.

Paljon muutakin varmaan tulisi mieleen. Mutta nuon niinkun pääpiirteittään jos joku osaisi edes potkia oikeille jäljille.

Edit: Kerrostalo, kolme kerrosta, 19 asuntoa. Uudenmaanlääni. Talo pitkittäin etelä-pohjoissuunnassa. Varmaan joku 50kWp saa mahtumaan.

Yhteistäkin sähköä menee, jos tuotto riittäisi kattamaan yhteisten tilojen sähkön niin sittenhän vastiketta voi laskea sen verran mitä sähkö maksoi, eikä tarvitse miettiä yksittäisen osakkaan saamaa hyötyä omassa sähkölaskussaan?

Meillä on maalämpö ja 54 asuntoa, yhteistä sähköä tuohon maalämpöön/valaistukseen jne menee aika paljon, joten jos laittaisi katon täyteen paneeleita niin saisi varmaan nuo niillä katettua.

 

[Rensu]

Onkos kellään kokemusta, että mitäs jos asennetaan taloyhtiön katolle aurinkopaneelit?

Läjä tyhmiä kysymyksiä, selviää varmasti isännöitsijältä/netistä. Yhtiökokous on ens kuun puolella, niin sieltä viimeistään. Mutta mielelläni selvittelisin asioita etukäteen.

- ALV:t joutunee maksaa normaalisti?
- Mahtaako näihin projekteihin saada jotain kunta/EU-turhaketukea?

- Jos/kun paneelit asennetaan. Voiko tuotetun sähkön hyvittää suoraan 0c/kWh/asunto, vaikka kaikilla onkin sähkösopparit ties missä.
- TAI jos kaikki sähkö myydäänkin pörssiin, pitääkö siitä As Oy maksaa verot jne. Jonka jälkeen voitaisiin hyvittää vastikkeissa osakkeiden mukaan myyty sähkö.

Paljon muutakin varmaan tulisi mieleen. Mutta nuon niinkun pääpiirteittään jos joku osaisi edes potkia oikeille jäljille.

Edit: Kerrostalo, kolme kerrosta, 19 asuntoa. Uudenmaanlääni. Talo pitkittäin etelä-pohjoissuunnassa. Varmaan joku 50kWp saa mahtumaan.

Energiayhteisö taitaa olla avainsana millä asiaa kannattaa tutkia. Se mahdollistaa taloyhtiön energian käytön osakkaiden hyödyksi. En ole asiaan kummemmin perehtynyt, mutta tuli vasta eteen kun lueskelin aurinkopaneeli juttuja yleisesti.

 

[KiLLPaTRiCK]

Kannattaako paneeleita laittaa mihinkään? Sähkössä maksaa siirto kohta kaiken.
Kaivo/kaivot hoitamaan lämmitys. Kirpaisee, mutta sitten ei tarvitse huolehtia.

 

[Myrkky]

Kannattaako paneeleita laittaa mihinkään? Sähkössä maksaa siirto kohta kaiken.
Kaivo/kaivot hoitamaan lämmitys. Kirpaisee, mutta sitten ei tarvitse huolehtia.

Tarvii huolehtia sitten 8-10 vuoden päästä kun systeemi hajoaa. Tästä kokemusta parin kaverin omakotitaloista. Toki ei tarvitse porata uusia reikiä tms, mutta lompakko auki taas.
Näitä systeemeitä kyselin itse vuosia sitten, mutta firma jonka omistaja asuu melkein naapurissa sanoi ettei ole mitään järkeä tällä maaperällä kun joutuisi poraamaan kiinaan saakka.

Yhdellä kaverilla taas joka asuu puolen kilsan päässä, on siten katto täynnä paneeleita. Tuottaa hyvin, paitsi ketään ei ole kotona silloin kun sitä ilmaista sähköä saisi. Jotain toki myy takaisin mutta ne paneelitkaan ei ilmaisia olleet, ja kestää aikansa.

Ei nyt taloyhtiöön varsinaisesti kuulu, mutta tälläistä tullut vastaan.

 

[Taneli-]

Tarvii huolehtia sitten 8-10 vuoden päästä kun systeemi hajoaa. Tästä kokemusta parin kaverin omakotitaloista. Toki ei tarvitse porata uusia reikiä tms, mutta lompakko auki taas.
Näitä systeemeitä kyselin itse vuosia sitten, mutta firma jonka omistaja asuu melkein naapurissa sanoi ettei ole mitään järkeä tällä maaperällä kun joutuisi poraamaan kiinaan saakka.

"
LÄMMÖNSIIRTYMINEN ENENERGIAKAIVOSSA
Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, viilenevät kaivo sekä sitä ympäröivä kallio lämpövirtauksen seurauksena. Aluksi kallion ja lämpökaivon välinen lämpövirtaus on radiaalista. Mitä pidempään lämpöä kaivosta otetaan, sitä suurempi osa lämpövirrasta on peräisin maanpinnalta. 25 käyttövuoden jälkeen noin 32 % lämpökaivoon virtaavasta lämmöstä on peräisin maanpinnalta ja loput 68 % kaivoa ympäröivästä maasta ja kalliosta.
Kaivon sisäinen lämpötila laskee ajan kuluessa, kun sieltä otetaan lämpöä. Kun lämmönotto kaivosta aloitetaan, laskee kaivon lämpötila ensimmäisen päivän aikana kolmasosan stationääritilanteeseen verrattuna ja kaksi kolmasosaa kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Kun lämmönoton aloittamisesta on kulunut viisi vuotta, kaivon lämpötila on lähes vakiintunut. 25 - 100 vuoden kuluttua lämmönoton aloituksesta tapahtuu noin 5 % lasku kaivon lämpötilassa.
"
+
"
6.3.1 Kallioperä
Suomen kallioperässä graniittiset kivilajit ovat yleisin kivilajiryhmä. Suomen kallio-
perän kokonaispinta-alasta 52,5 % on graniittisia kivilajeja.

Taulukosta 3 nähdään, että kvartsipitoisella kalliolla on selkeästi paras lämmönjohto-
kyky verrattuna muihin kivilajeihin.
TAULUKKO 3. Kallio- ja maaperässä olevien aineiden lämmönjohtavuuksia /18,
s.14, muokattu/
Kallio- tai maalaji Lämmönjohtavuus
(W/mK)
Savi (kuiva) 0,4-0,9
Savi (märkä) 0,9-2,2
Hiekka (kuiva) 0,4
Hiekka (märkä) 1,4
Gneissi 1,9- 4,0
Graniitti 2,1- 4,1
Kvartsi 3,6- 6,6
Vesi 0,6
Jää 2,2
Kallioperän rikkonaisuudella on suuri vaikutus energiakaivosta saatavaan energiamäärään. Mikäli kallio on rikkonaista ja sen raoissa liikkuu paljon vettä, voidaan saada enemmän energiaa, kuin "ehjästä" kalliosta veden lämmönjohtavuuden ansiosta. Rikkonaiseen kallioon poraamisessa on kuitenkin riskinä porakaivon sortuminen, joka aiheuttaa lisäkustannuksia
"

Linkki materiaaliin: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf


Suosittelen ensin lukemaan tuon. Toki jos sitä kalliota ei löydy ja pahimmillaan asunto ja piha on kuivaa hiekkaa vaikka kilometrin poraisi alaspäin en itsekään tuota maalämpöä suosittelisi.

Sitten taas tuosta kestävyydestä, muutamia asioita mitä itse kysyin kun projekti oli ajankohtainen viimevuoden marraskuussa:
"
– Jos ja kun esim. 30 vuoden päästä olemme vaihtamassa uudempaan pumppuun mutta käytämme samoja kaivoja mitä pitää ottaa huomioon? Eli toimiiko ns. ”vajaakäyttöinen pumppu” (uudempi kun on aina tehokkaampi), olette varmaan vaihtaneet pumppuja 80-90 luvulla tehtyihin sovelluksiin, saisiko tästä hieman tietoa?
- Onko tulevaisuudessa järkevää / mahdollista hankkia esim. aurinkopaneelia tai jonkinlaista akkua esim. sähkökatkoja varten, mahdollistaako nykyinen malli sen (sekä onko meillä tilaa edes moiselle)?
"

Vastaukset olivat:
"
Oikein asennetun maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat pienet, mutta sekä omakotitalon että suuremman kiinteistön maalämpöjärjestelmä on syytä tarkastaa vuosittain. Suuremmissa kiinteistöissä järjestelmään saattaa kuulua useita maalämpöpumppuja ja varaajia, ja järjestelmään on mahdollisesti yhdistetty poistoilman lämmön talteenotto. Laaja järjestelmä on järkevää ottaa etävalvottavaksi, jotta maalämmön sähkönkulutusta ja tuotettua lämpöenergiaa voidaan seurata jatkuvasti. Näin varmistetaan, että järjestelmä toimii koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla.

Maalämpöpumpun kuluvien osien uusimiskustannukset eivät ole pitkällä aikajänteellä merkittävät. Maalämpöpumpun arvokkain käytössä kuluva osa on kompressori. Sen tyypillinen käyttöikä on noin 20 vuotta, ja uusimiskustannukset ovat joitakin tuhansia euroja. Käyttövuotta kohti uusimiskustannukset ovat siis noin 100–500 euroa järjestelmän laajuudesta riippuen. Muita maalämpöpumpun kuluvia osia ovat lähinnä kiertovesipumput, joiden käyttöikä on tavallisesti yli kymmenen vuotta, ja hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta tuhanteen euroon. Myös kolmitieventtiilin toiminta saattaa pitkän ajan kuluessa heikentyä. Sen uusimishinta on joitakin satoja euroja. Näin laskien maalämmön kustannukset kuluvien osien suhteen ovat reilusta sadasta eurosta joihinkin satoihin euroihin vuodessa.
"
+
"
On mahdollista tehdä tulevaisuudessa myös aurinkopaneelia ja tuossa onkin jo jonkinlainen akkusysteemi joten ihan pienet katkokset sähkössä eivät katkaise nykyisen systeemin toimintaa.
"

+
"
Bonuskysymys: Luvattiin että viikko -28C pakkasta ei vaadi vielä lisäsähkön käyttöä. Onko lupaus miten pitkään voimassa: a) 2kk b) 5v c) 25-100v? (kts ensimmäisen sivunlämmönsiirtyminen energiakaivossa artikkeli).
"

Tuohon vastattiin että noin Tampereen (Pirkanmaan) alueella 600 metrin kaivo olisi riittävä, koska porattiin muistaakseni 750m tuokin on otettu huomioon.

Eli lyhyesti:
Jos investoi noin 100-500€ vuodessa ns. korjausrahaa se riittää "ikuisesti" tuollaisen kunnossapitoon tarvittaviin kustannuksiin (otaksuen että taloyhtiössä on edes 10 osakasta se tekisi noin 10-50€ vuodessa eli 84 centtiä - 4,16€ kuukaudessa).
Lisäksi tuon summan säästää moninkertaisesti vs kevytpolttoöljy tai suorasähkö lämmitys kuluihin verrattuna.
Tietysti jos on todella uusi asunto mikä on pieni ja esim. kerrostalossa (sanotaan nyt uusi 18m2 kämppä) sitä säästöä ei nyt niin järin paljoa tulisi (eli kyseisen asunnon omistajan henkilökohtainen takaisinmaksuaika voisi olla kohtuu pitkä).
Lisäksi anoimme ja saimme ARA rahoitusta mikä tarkoittaa sitä että 50% hinnasta ei tullut meidän maksettavaksemme. Projektiin sisältyi myös öljysäiliön ja vanhan systeemin poistaminen "samaan hintaan".

 

[Kaalip]

Onko mitä keinoja estää osakasta pysäköimästä vieraspaikalle, rajoittamatta varsinaisten vieraiden pysäköintiä? Homma on jatkunut ilmeisesti jo useamman vuoden eikä lukuisat hallituksen tai isännöitsijän huomautukset asiasta ole tehonneet. Pysäköintiruutu ei olisi kuin 15€/kk vastikkeen päälle, mutta isännöitsijä ei oikein halunnut ainakaan pakolla lisätä sitä maksua tämän osakkaan vastikkeeseen kun sitä ehdotettiin ettei tule ongelmia. Tämän osakkaan mielestä hänen pysäköintinsä on vieraspysäköintiä koska ilmeisesti hän ei ole kirjoilla osakkeessaan, mutta hänen autonsa on useamman vuorokauden viikosta yhtiön vieraspaikalla, joka viittaisi siihen että hän tosiasiallisesti asuu osakkeessaan. Alunperin isännöitsijä ei ollut laskuttanut tästä osakkeesta edes vesimaksua koska siellä ei ole ilmoitettu asuvan ketään mutta hallituksen huomautettua asiasta vastikkeeseen lisättiin vesimaksu pakollisena. Osakkaiden yhdenvertainen kohtelu tässä on vaakalaudalla jos nuut joutuvat maksamaan ruudustaan ja yksi on vapaamatkustajana.

 

[Copper]

Onko mitä keinoja estää osakasta pysäköimästä vieraspaikalle, rajoittamatta varsinaisten vieraiden pysäköintiä? Homma on jatkunut ilmeisesti jo useamman vuoden eikä lukuisat hallituksen tai isännöitsijän huomautukset asiasta ole tehonneet. Pysäköintiruutu ei olisi kuin 15€/kk vastikkeen päälle, mutta isännöitsijä ei oikein halunnut ainakaan pakolla lisätä sitä maksua tämän osakkaan vastikkeeseen kun sitä ehdotettiin ettei tule ongelmia. Tämän osakkaan mielestä hänen pysäköintinsä on vieraspysäköintiä koska ilmeisesti hän ei ole kirjoilla osakkeessaan, mutta hänen autonsa on useamman vuorokauden viikosta yhtiön vieraspaikalla, joka viittaisi siihen että hän tosiasiallisesti asuu osakkeessaan. Alunperin isännöitsijä ei ollut laskuttanut tästä osakkeesta edes vesimaksua koska siellä ei ole ilmoitettu asuvan ketään mutta hallituksen huomautettua asiasta vastikkeeseen lisättiin vesimaksu pakollisena. Osakkaiden yhdenvertainen kohtelu tässä on vaakalaudalla jos nuut joutuvat maksamaan ruudustaan ja yksi on vapaamatkustajana.

Aikarajoitus vierasparkkiin esim. 2h klo 6-22. Ja sitten ne parkkikoijarit vahtimaan. Tai parempi jos saa kunnallisen tjsp. hoitamaan valvontaa.
Ne muutamat viikonloppu vieraat varmaan löytää kauempaakin sitten ilmaisen parkin.

 

[leripe]

Lopetatte vierasparkin tarjoamisen ja teette siitä maksullisen paikan.

 

[stabbulamus]

Onko mitä keinoja estää osakasta pysäköimästä vieraspaikalle, rajoittamatta varsinaisten vieraiden pysäköintiä? Homma on jatkunut ilmeisesti jo useamman vuoden eikä lukuisat hallituksen tai isännöitsijän huomautukset asiasta ole tehonneet. Pysäköintiruutu ei olisi kuin 15€/kk vastikkeen päälle, mutta isännöitsijä ei oikein halunnut ainakaan pakolla lisätä sitä maksua tämän osakkaan vastikkeeseen kun sitä ehdotettiin ettei tule ongelmia. Tämän osakkaan mielestä hänen pysäköintinsä on vieraspysäköintiä koska ilmeisesti hän ei ole kirjoilla osakkeessaan, mutta hänen autonsa on useamman vuorokauden viikosta yhtiön vieraspaikalla, joka viittaisi siihen että hän tosiasiallisesti asuu osakkeessaan. Alunperin isännöitsijä ei ollut laskuttanut tästä osakkeesta edes vesimaksua koska siellä ei ole ilmoitettu asuvan ketään mutta hallituksen huomautettua asiasta vastikkeeseen lisättiin vesimaksu pakollisena. Osakkaiden yhdenvertainen kohtelu tässä on vaakalaudalla jos nuut joutuvat maksamaan ruudustaan ja yksi on vapaamatkustajana.

Luulisi isännöitsijän tietävän mut vaatineeko tuo esim. yhtiöjärjestykseen uuden kohdan yhtiön hallinnassa olevien vieraspaikkojen käytöstä? Esim. jokaisen vieraspaikkoja hyödyntävän osakkeen pitää anoa vieraspysäköintilupa isännöitsijältä (tämäkin voi maksaa jotain tai ei sit mitään) ja tuota on sitten käytettävä pysäköidyssä autossa ja mitä muita sääntöjä siihen nyt haluaakaan lisäksi. Vaikka täysikielto omilta asukkailta. Jos asukas sitten rikkoo tieten tahtoen yhtiöjärjestyksen sääntöjä niin isännöitsijän kautta kirjallisia varoituksia ja viimekädessä osakkeen haltuunotto yhtiön hallintaan tms . Aika raskasta tavaraa, mutta eipä noita vekkuleita muuten ruotuun saa.

Meillä noita väärin pysäköityjä taidettiin "virka-avun" kautta hinauttaa kaupungin toimesta. Mutta tämä vaatinee et on ne pysäköintisäännöt.

 

[JaySon]

Onko mitä keinoja estää osakasta pysäköimästä vieraspaikalle, rajoittamatta varsinaisten vieraiden pysäköintiä? Homma on jatkunut ilmeisesti jo useamman vuoden eikä lukuisat hallituksen tai isännöitsijän huomautukset asiasta ole tehonneet. Pysäköintiruutu ei olisi kuin 15€/kk vastikkeen päälle, mutta isännöitsijä ei oikein halunnut ainakaan pakolla lisätä sitä maksua tämän osakkaan vastikkeeseen kun sitä ehdotettiin ettei tule ongelmia. Tämän osakkaan mielestä hänen pysäköintinsä on vieraspysäköintiä koska ilmeisesti hän ei ole kirjoilla osakkeessaan, mutta hänen autonsa on useamman vuorokauden viikosta yhtiön vieraspaikalla, joka viittaisi siihen että hän tosiasiallisesti asuu osakkeessaan. Alunperin isännöitsijä ei ollut laskuttanut tästä osakkeesta edes vesimaksua koska siellä ei ole ilmoitettu asuvan ketään mutta hallituksen huomautettua asiasta vastikkeeseen lisättiin vesimaksu pakollisena. Osakkaiden yhdenvertainen kohtelu tässä on vaakalaudalla jos nuut joutuvat maksamaan ruudustaan ja yksi on vapaamatkustajana.

Vieraspaikalle 2h tai 4h aikaraja 24/7. Toiminee kun alkaa vituttaa se auton vekslailu.

 

[Kaalip]

Kiitos vastauksista, ajatuksena siis ettei varsinaisten vieraiden pysäköinti tarvitsisi vaikeuttaa rajoituksilla, mutta se taitaa olla helpoin vaihtoehto. Ikävä vaan kaikille muille osakkaille kun yksi kusee muroihin.

 

[Taneli-]

Kiitos vastauksista, ajatuksena siis ettei varsinaisten vieraiden pysäköinti tarvitsisi vaikeuttaa rajoituksilla, mutta se taitaa olla helpoin vaihtoehto. Ikävä vaan kaikille muille osakkaille kun yksi kusee muroihin.

Se on lähes ainoa vaihtoehto. Koska toinen skenaario on että yhdellä perheellä on useampia autoja (isä, äiti ja vaikka lapsi). Sama ongelma siitäkin tulisi, eli kaksi kolmesta autosta olisi pahimmillaan 24/7 tai vaikka läpi talven vieraspaikalla.

Mutta jos on jokin sääntö miten pitkään siinä saa autoa pitää voi aina (jos ystävällinen puhe ei auta) hinauttaa sen auton pois tyylillä "oh, en tiennytkään että se on teidän, varsinkin kun olette ilmoittaneet että ette edes asu kyseisessä asunnossa...".

 

[Charlie Glide]

Kiitos vastauksista, ajatuksena siis ettei varsinaisten vieraiden pysäköinti tarvitsisi vaikeuttaa rajoituksilla, mutta se taitaa olla helpoin vaihtoehto. Ikävä vaan kaikille muille osakkaille kun yksi kusee muroihin.

Meillä taas laitettiin kaikkiin parkkipaikkoihin "Varattu"-kyltti ilman sen kummempia lisätekstejä. Siitä sitten ollaan puskaradiolla kerrottu vieraille että saa pysäköidä vapaasti. Meillä tosin parkkipaikkoja on aika hyvin että niissä voi myös asukkaat/osakkaatkin pysäköidä halutessaan.

Kaikenlainen lisävalvonta vaan tuo ongelmansa ja lisäbyrokratian joka tavalla tai toisella maksaa taloyhtiölle. Ehkä teillä tuo pysäköintikiekkohomma voisi olla sopivampi.

 

[GGoljatti]

Tuo on kyllä paha jos joku osakas pitää vieraspaikkaa omanaan. Vähän riippuen että minkä kokoinen siä vs. naapuri niin kävisin ihan juttelee
Tuo aikarajoitus on ihan viimeinen keino mutta varmaan tehokkain. Välimalli olisi ehkä yhtiön lappu ilmoitustaululle missä puututtaisiin vieraspaikoille pysäköintiin.

 

[Rollerix]

Kaikenlainen lisävalvonta vaan tuo ongelmansa ja lisäbyrokratian joka tavalla tai toisella maksaa taloyhtiölle. Ehkä teillä tuo pysäköintikiekkohomma voisi olla sopivampi.

Pysäköintivalvontafirman saa valvomaan ihan ilman kustannuksia taloyhtiölle. Tai jos ei saa, parempia diilejä on olemassa. Ihan turhan iso kynnys ratkaista parkkiongelmat valvonnan avulla.

 

[leripe]

Pysäköintivalvontafirman saa valvomaan ihan ilman kustannuksia taloyhtiölle. Tai jos ei saa, parempia diilejä on olemassa. Ihan turhan iso kynnys ratkaista parkkiongelmat valvonnan avulla.

Joo mutta yksityisen tontin valvonnan "sakkoja" ei tarvitse maksaa, jollei parkkiukko saa sinua kuvaan mukaan, kun voit aina kiistää pysäköineesi. Eli vähän turha sellaista hankkia tuohon.

 

[Rollerix]

Joo mutta yksityisen tontin valvonnan "sakkoja" ei tarvitse maksaa, jollei parkkiukko saa sinua kuvaan mukaan, kun voit aina kiistää pysäköineesi. Eli vähän turha sellaista hankkia tuohon.

Höpsis. Pysäköintivirhemaksua ei yksityinen firma voi antaa, mutta sen sijaan yksityisoikeudellisen valvontamaksun voi.

Yksityinen pysäköinnin valvonta – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

www.kkv.fi

 

[kibe]

Joo mutta yksityisen tontin valvonnan "sakkoja" ei tarvitse maksaa, jollei parkkiukko saa sinua kuvaan mukaan, kun voit aina kiistää pysäköineesi. Eli vähän turha sellaista hankkia tuohon.

Niissä harvoissa oikeuskeisseissä jotka parkkipellet on voittaneet on juuri näitä jossa on pysäköity kodin tai työpaikan lähelle. Ei ne yleensä kuvaile kuskeja, mutta todisteeksi riittää muutkin asiat, ei todisteita siitä, että olisi itse muualla kun lappuja annettu. Ei vaimoa, vaimolla oma auto, pari napattua kuvaa. Riippunee myös oikeudesta. Sen parkkipaikan saa tuollaisessa tapauksessa paljon halvemmalla ihan laillisesti .

 

[leripe]

Höpsis. Pysäköintivirhemaksua ei yksityinen firma voi antaa, mutta sen sijaan yksityisoikeudellisen valvontamaksun voi.

Yksityinen pysäköinnin valvonta – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

www.kkv.fi

No siis juuri tuo. Todistus taakka on lapun jättäjällä. Pelkkä autosta kuva ei ole todiste siitä, että henkilö x on sen siihen pysäköinyt.

 

[leripe]

Niissä harvoissa oikeuskeisseissä jotka parkkipellet on voittaneet on juuri näitä jossa on pysäköity kodin tai työpaikan lähelle. Ei ne yleensä kuvaile kuskeja, mutta todisteeksi riittää muutkin asiat, ei todisteita siitä, että olisi itse muualla kun lappuja annettu. Ei vaimoa, vaimolla oma auto, pari napattua kuvaa. Riippunee myös oikeudesta. Sen parkkipaikan saa tuollaisessa tapauksessa paljon halvemmalla ihan laillisesti .

Joo mutta tässä on erityisen hankalasta henkilöstä kyse, niin luuletko ettei se juuri käyttäisi kaikkia porsaanreikiä.
Oikeuteenkin lähteminen on kallista touhua sille, joka sitä maksua yrittää periä eli tuskimpa kovin äkkiä sinne ketään vie.

 

[kibe]

Joo mutta tässä on erityisen hankalasta henkilöstä kyse, niin luuletko ettei se juuri käyttäisi kaikkia porsaanreikiä.
Oikeuteenkin lähteminen on kallista touhua sille, joka sitä maksua yrittää periä eli tuskimpa kovin äkkiä sinne ketään vie.

Se on parkkifirman ongelma, ei taloyhtiön. Se, että on hankala ei vielä tarkoita että haluaa ottaa kymppitonnin riskin pelkän parkkipaikan takia. Toki jos on työtön ja varaton, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin pyytää kauniisti ja sitten vähemmän kauniisti. Viime kädessä poistaa koko vieraspaikka ja hoitaa pysäköinti jotenkin muuten.

 

[leripe]

Se on parkkifirman ongelma, ei taloyhtiön. Se, että on hankala ei vielä tarkoita että haluaa ottaa kymppitonnin riskin pelkän parkkipaikan takia. Toki jos on työtön ja varaton, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin pyytää kauniisti ja sitten vähemmän kauniisti. Viime kädessä poistaa koko vieraspaikka ja hoitaa pysäköinti jotenkin muuten.

Joo mutta jos tosiaan lainsäädäntö ei ole muuttunut, niin tuosta on iha kko päätöksiä, että ajoneuvon kuljettaja on eri kuin omistaja tai haltija ja siten todistustaakka on parkkifirmalla siitä, että juuri sinä olet sen auton siihen pysäköinyt.
Eli niitä ei vain yksinkertaisesti tarvitse maksaa eikä välittää.

 

[kibe]

Joo mutta jos tosiaan lainsäädäntö ei ole muuttunut, niin tuosta on iha kko päätöksiä, että ajoneuvon kuljettaja on eri kuin omistaja tai haltija ja siten todistustaakka on parkkifirmalla siitä, että juuri sinä olet sen auton siihen pysäköinyt.
Eli niitä ei vain yksinkertaisesti tarvitse maksaa eikä välittää.

Menee vähän ohi jo ketjun aiheesta, parkkifirmaketju parempi tälle. Mutta tällä hetkellä oikeuksissa vallitsee käytäntö, että pelkällä "en ajanut, en tiedä kuka ajoi" häviää. Eri asia jos on vaikkapa todiste, että on lapun annon hetkellä ollut muualla tai pystyt todistamaan toisen kuljettajan ajaneen autoa. Vastaavia häviöitäkin on, mutta niissä on edellämainittuja puolustuksen todisteita.

ParkkiPate voitti kaksi pysäköintikiistaa – näin onnettomilla näytöillä ei pärjää oikeudessa

Yksityinen pysäköinninvalvontaa harjoittava yritys ParkkiPate Oy kävi kaksi voittoisaa oikeusriitaa, jotka etenivät Helsingin hovioikeuteen saakka.

www.is.fi

 

[Exodus]

Onko taloyhtiön hallituksella oikeus kieltää kattamattoman ja aidattoman pergolan rakentaminen? Vetoavat siihen että asuntojen väliaidat ovat noin 160cm korkeat ja pergola näkyy naapurille. Eli hallituksen mielestä mitää yli 160cm korkeaa ei saa rakentaa terassille tai pihalle.

 

[jad]

Onko taloyhtiön hallituksella oikeus kieltää kattamattoman ja aidattoman pergolan rakentaminen? Vetoavat siihen että asuntojen väliaidat ovat noin 160cm korkeat ja pergola näkyy naapurille. Eli hallituksen mielestä mitää yli 160cm korkeaa ei saa rakentaa terassille tai pihalle.

Kuulostaa hieman siltä, että hallitus koostuu vanhoista jääristä

Itse kysymykseen ei ole näillä tiedoila yksiselitteistä vastausta.
- Mitä sanoo yhtiöjärjestys piha-alueiden hallinnasta ? Onko alue johon pergola olisi tulossa yhtiön vai osakkaan hallinnassa ? Usein rivitaloissakin on vain pieni kaistale osakashallinnassa, vaikka aidattuna olisi isompikin alue.
- Kaupungin / kunnan rakennusmääräykset, näissäkin lienee paikkakuntakohtaisia eroja, joku sallii esim. alle 12 m² kokoiset rakennelmat ilman lupia tai ilmoituksia, toiset vaativat toimenpideluvan.
- Onko asiasta tehty yhtiökokouksessa päätöksiä ?

 

[Exodus]

Kuulostaa hieman siltä, että hallitus koostuu vanhoista jääristä

Itse kysymykseen ei ole näillä tiedoila yksiselitteistä vastausta.
- Mitä sanoo yhtiöjärjestys piha-alueiden hallinnasta ? Onko alue johon pergola olisi tulossa yhtiön vai osakkaan hallinnassa ? Usein rivitaloissakin on vain pieni kaistale osakashallinnassa, vaikka aidattuna olisi isompikin alue.
- Kaupungin / kunnan rakennusmääräykset, näissäkin lienee paikkakuntakohtaisia eroja, joku sallii esim. alle 12 m² kokoiset rakennelmat ilman lupia tai ilmoituksia, toiset vaativat toimenpideluvan.
- Onko asiasta tehty yhtiökokouksessa päätöksiä ?

Joo, yksi jäärä on sitä mieltä että mitään ei saa rakentaa.
-Pihat ovat yhtiön hallinnassa. Jokaiselle on myönnetty lupa tehdä terassi, siis ihan minkäkokoinen vaan. Pergola tulisi terassin päälle.
-Kaupungin puolesta kattamattoman rakennelman saa tehdä.
-Asiasta on keskusteltu yhtiökokouksessa, mutta korkeuden rajoittaminen ei miellyttänyt juuri ketään joten sovittiin että hallitus saa tehdä pätökset että rakennelmat ovat asiallisia. Eli se tässä ihmettyttää että se yksi jäärä voi sitten estää hallituksessa kaiken rakentamisen.

 

[leripe]

Joo, yksi jäärä on sitä mieltä että mitään ei saa rakentaa.
-Pihat ovat yhtiön hallinnassa. Jokaiselle on myönnetty lupa tehdä terassi, siis ihan minkäkokoinen vaan. Pergola tulisi terassin päälle.
-Kaupungin puolesta kattamattoman rakennelman saa tehdä.
-Asiasta on keskusteltu yhtiökokouksessa, mutta korkeuden rajoittaminen ei miellyttänyt juuri ketään joten sovittiin että hallitus saa tehdä pätökset että rakennelmat ovat asiallisia. Eli se tässä ihmettyttää että se yksi jäärä voi sitten estää hallituksessa kaiken rakentamisen.

Ehkä kannattaa sitten ottaa ylimääräinen yhtiökokous ja siinä päättää nuo asiat. Silloin ei yhden jäsenen hallituksen suuruuden hulluus ole tiellä, kun hänen äänensä painaa tasan sen verran kuin osakkeita.

 

[jad]

-Pihat ovat yhtiön hallinnassa. Jokaiselle on myönnetty lupa tehdä terassi, siis ihan minkäkokoinen vaan. Pergola tulisi terassin päälle.

Tämä hieman mutkistaa asiaa. Jos alue olisi osakashallinnassa, niin muutostyöilmoitus riittäisi ja hallituksella pitäisi olla joku oikea syy muutostyön kieltämiseksi. "Näkyy naapuriin" ei ole sellainen syy.

Nyt kun kyse on yhtiön hallinnassa olevasta alueesta, niin hallitus voi kieltää rakentelut ihan vaan koska syyt. Kannattaa pistää hallitukselle pyyntö, että seuraavassa yhtiökokouksessa päätetään suuntaviivat siitä minkä kokoisia pergoloja saa rakentaa.

Tai vaihtoehtoisesti unohdat koko hallituksen ja hankit terassille esimerkiksi jonkin tälläisen:

Paviljonki terassille edullisesti | Upea valikoima

Paviljonki eli aurinkokatos on ihanan miellyttävä kesäkuumalla. Parhaat tuotemerkit. Tilaa paviljongit ja puutarhateltat osoitteesta Netrauta.fi!

www.netrauta.fi

Nuo on ihan päivänvarjoon rinnastettavia pihakalusteita, joihin taloyhtiöllä ei ole mitään sanottavaa