Talon lämmitysratkaisut

[Kvarkki]

Voi olla MLP:lle vaikea paikka?

Se huonelämpöanturi ja sopivat säädöt/korjaukset siihen, niin saattaisi auttaa ehkä?

Mikö siitä vaikean tekisi MLP syöttää vähän pidempään kuumempaa vettä? Vanhan Oumanin pohjalta lähdin etsimään jotain integrointiaikaa, mutta tuo epäsymmetrisyys tuossa hämää. Liian pitkällä seurantavälillä sen luulisi sitten toimivan huonosti riippumatta kumpaan suuntaaan ulkolämpö menee.

e: Haen tällä siis sitä, että josko joku Jämä/nibe asentaja suoraan osaisi kertoa mikä parametri se on, joka tuohon vaikuttaa.

 

[jm82]

Mikö siitä vaikean tekisi MLP syöttää vähän pidempään kuumempaa vettä? Vanhan Oumanin pohjalta lähdin etsimään jotain integrointiaikaa, mutta tuo epäsymmetrisyys tuossa hämää. Liian pitkällä seurantavälillä sen luulisi sitten toimivan huonosti riippumatta kumpaan suuntaaan ulkolämpö menee.

e: Haen tällä siis sitä, että josko joku Jämä/nibe asentaja suoraan osaisi kertoa mikä parametri se on, joka tuohon vaikuttaa.

Mulla yhdessä talossa jo vanha Nibe F1217-10kW ja 200m kaivo.

Ei siinä ole ainakaan mitään säätöä tuolle, kun ohjekirjakin on lukaistu joskus läpi. Tuohonkin saisi huonelämpötila-anturin, joka on lisävaruste ainakin tuohon pumppuun.

Eli pumppu vain seuraa kait lämpökäyrää ja ulkolämpötilaa.


En toki varma ole, että onko ihan uusiin pumppuihin laitettu lisää säätöjä?

 

[PornReindeer]

Mulla yhdessä talossa jo vanha Nibe F1217-10kW ja 200m kaivo.

Ei siinä ole ainakaan mitään säätöä tuolle, kun ohjekirjakin on lukaistu joskus läpi. Tuohonkin saisi huonelämpötila-anturin, joka on lisävaruste ainakin tuohon pumppuun.

Eli pumppu vain seuraa kait lämpökäyrää ja ulkolämpötilaa.


En toki varma ole, että onko ihan uusiin pumppuihin laitettu lisää säätöjä?

Periaatteessa säätimen D:ta muuttamalla voisi vaikuttaa, mutta se toimisi molempiin suuntiin ja onko edes käytössä.

Meillä on Oilonin pumppu (Siemensin ohjain) ja ei täälläkään ole säätöjä tuohon listattu manuaalissa. Siemensissä voisi olla, mutta nuo ovat vähän sellaisia ettei niillä saa koko säätimen ohjauksen rikki niin epäilen ettei valmistaja halua niitä ronkittavan.

 

[Kvarkki]

Periaatteessa säätimen D:ta muuttamalla voisi vaikuttaa, mutta se toimisi molempiin suuntiin ja onko edes käytössä.

Meillä on Oilonin pumppu (Siemensin ohjain) ja ei täälläkään ole säätöjä tuohon listattu manuaalissa. Siemensissä voisi olla, mutta nuo ovat vähän sellaisia ettei niillä saa koko säätimen ohjauksen rikki niin epäilen ettei valmistaja halua niitä ronkittavan.

D?

Lähinnä mietin, että jotain asteminuutteja muuttamalla laittaisi pumpulle lyhyeämmän reagointiajan. Riskinä tietysti turha käyttö ja lämpötilan heilunta. Tosin mun tapauksessa pitäisi ennemmin hidastaa järjestelmän käyttäytymistä sellaiseen tilanteeseen, että järjestelmä edelleen reagoi riittävästi lämmön laskuun, mutta ei vedä tehoja pois liian nopeasti. Nämä asteminuutit vaan on saatanan sekavia Oumanin näkökulmasta katsottuna, jossa oli ihan selkeä aikaperustainen mittausajan säätö.

 

[kosteusvaurio]

Mistähän mahtaa johtua, että maalämpöpumpun pattereille syöttämä vesi on oikein kovalla pakkasella muutaman asteen viileämpää kuin nyt pakkasen lauhtuessa? Esim. eilen pakkasta oli yli 20 C ja pattereille menevä vesi ei oikein noussut yli 43-44 C, vaikka pyynti ainakin 50 C. Tänään taas ulkolämpötilan ollessa -15 C, patterivesi on pyynnin mukaisesti 47-48 C.

Lämpimän käyttöveden kierto jonkin verran pätkii lämmitystä, mutta kierto on ollut samalla asetuksella koko ajan. Sähkövastuskin menee ihan asianmukaisesti päälle. Maapiiriin menevän liuoksen meno- ja paluulämpötiloissa ei ole erityistä eroa eilisen ja tämän päivän välillä.

Ymmärtäisin että kovalla pakkasella patterivesi jää tuohon 48 asteeseen, mutta miksi se jää tuonne vielä viileämmäksi? Oilon Geopro MH13 kyseessä.

Meikäläisellä ei ainakaan pelkkä kompura jaksa lämmittää jos on yli -20c. Sitten lähtee vastukset mukaan ja veden lämpötila nousee pyyntiin. En tiedä voiko sulla olla jotain samanlaista? Miten asteminuutit?

 

[Kimly]

Meillä on Oilonin pumppu (Siemensin ohjain) ja ei täälläkään ole säätöjä tuohon listattu manuaalissa. Siemensissä voisi olla, mutta nuo ovat vähän sellaisia ettei niillä saa koko säätimen ohjauksen rikki niin epäilen ettei valmistaja halua niitä ronkittavan.

Oilon SH7 maalämpöpumpusta Siemens säätimellä löytyy asetus Rakennuksen aikavakio, jolla menoveden lämpötilan laskua "hidastetaan". Itsellä tuo asetus on 10h (ilmeisesti tehdasasetus?) Parametriin pääsy vaatii asiantuntia koodin.

 

[jm82]

Tosin mun tapauksessa pitäisi ennemmin hidastaa järjestelmän käyttäytymistä sellaiseen tilanteeseen, että järjestelmä edelleen reagoi riittävästi lämmön laskuun, mutta ei vedä tehoja pois liian nopeasti. Nämä asteminuutit vaan on saatanan sekavia Oumanin näkökulmasta katsottuna, jossa oli ihan selkeä aikaperustainen mittausajan säätö.

Asteminuutti asetus voi vähän toimia "miten sattuu" riippuen kohteesta.

Olikohan, että asteminuutteja voisi laittaa enemmän miinukselle. Patteritalossa kai normaali -60 ja lattialämmön kanssa -120. Tai sitten Se oli vaan 60 ja 120 asetukset.

Kun asteminuutteja säätää enemmän miinukselle, niin se lisää lämmitysveden "huojuntaa".

Lisäksi sitten pitää säätää vielä sähkövastukselle ne samat asteminuutit. Eli lukua pitäisi sitten kanssa suurentaa, että pumpussa ei menisi vahingossa sähkövastus päälle? Kompura on siis kauemman aikaa päällä ja pieni hyöty voisi mahdollisesti tulla?

 

[Rimmon]

Asteminuutti asetus voi vähän toimia "miten sattuu" riippuen kohteesta.

Olikohan, että asteminuutteja voisi laittaa enemmän miinukselle. Patteritalossa kai normaali -60 ja lattialämmön kanssa -120. Tai sitten Se oli vaan 60 ja 120 asetukset.

Kun asteminuutteja säätää enemmän miinukselle, niin se lisää lämmitysveden "huojuntaa".

Lisäksi sitten pitää säätää vielä sähkövastukselle ne samat asteminuutit. Eli lukua pitäisi sitten kanssa suurentaa, että pumpussa ei menisi vahingossa sähkövastus päälle? Kompura on siis kauemman aikaa päällä ja pieni hyöty voisi mahdollisesti tulla?

Ainakin Nibessä/Jämässä voi asteminuutteja säätää vapaasti. Mulla on asteminuutit -250 ja hyvin toimii.

 

[PornReindeer]

Oilon SH7 maalämpöpumpusta Siemens säätimellä löytyy asetus Rakennuksen aikavakio, jolla menoveden lämpötilan laskua "hidastetaan". Itsellä tuo asetus on 10h (ilmeisesti tehdasasetus?) Parametriin pääsy vaatii asiantuntia koodin.

Minun manuaalissa ei muistaakseni ole listattu tuota, mutta pitääpä tarkastaa. Toki jos nuo on asiantuntija-tilan alla niin sittenhän se on juurikin kuten veikkasin ettei noihin haluta roplausta ja jätetty käyttäjän manuaalista pois.

Eipä siinä, pääsen verkon yli kyllä katsomaan että Siemensissä ne tosiaan on jos joskus tulee tarvetta

 

[taffeli]

Meikäläisellä ei ainakaan pelkkä kompura jaksa lämmittää jos on yli -20c. Sitten lähtee vastukset mukaan ja veden lämpötila nousee pyyntiin. En tiedä voiko sulla olla jotain samanlaista? Miten asteminuutit?

Mistä tämä muuten on kiinni, kompurasta vai kaivosta? Pohdin vain jos sähkön hinta kovin jatkaa nousuaan, niin pitää itsekin joskus päivittää järjestelmää.

Ja ilmeisesti jatkossa ilmaston lämpeneminen tulee kasvattamaan lämmitystarvetta

 

[Tonnin Seteli]

Mistä tämä muuten on kiinni, kompurasta vai kaivosta?

Tätä voidaan arvioida keruupiirin lämpötilojen datan perusteella.

E: Lisäksi jos kysymys ei ole kummastakaan vaan lämmönjaosta, kiertoveden lämpötilan perusteella. Tiedän kokemuksesta(ja tämä empiria vastaa perusfysiikkaa), että kiertovesi voi saavuttaa maksimin johon ilman vastuksia päästään ilman että lämpöpumpun maksimiteho on vielä lähellä tai keruupiirissä ongelmaa. Tämä koskee lähinnä patterijärjestelmiä eikä niinkään lattialämmitystä. Olen toki amatööri joten juttuihini kuuluu suhtautua varauksella eikä minua tule haastaman oikeuteen virheistä.

 

[kosteusvaurio]

Mistä tämä muuten on kiinni, kompurasta vai kaivosta? Pohdin vain jos sähkön hinta kovin jatkaa nousuaan, niin pitää itsekin joskus päivittää järjestelmää.

Ja ilmeisesti jatkossa ilmaston lämpeneminen tulee kasvattamaan lämmitystarvetta

Mun tapauksessa kummastakin. Liian matala kaivo ja liian tehoton maalämpöpumppu.

 

[pipo]

Mistä tämä muuten on kiinni, kompurasta vai kaivosta? Pohdin vain jos sähkön hinta kovin jatkaa nousuaan, niin pitää itsekin joskus päivittää järjestelmää.

Meidän alueella maaperä on ilmeisen huonoa maalämpökaivoille ja toisaalta alue on rakennettu täyteen maalämmöllä lämpiäviä omakotitaloja. Kaivolla on tapana jäätyä tai mennä ainakin todella kylmäksi. Miinusasteet tulevassa liuoksessa ovat ihan tyypillisiä. Samalla Gebwellin on-off pumppu lattialämmityksen kanssa on mitoitettu (vain) vähän alimittaiseksi. Tällöin talo ei koe lämpövajetta, jotta vastukset tulisivat apuun. Pumppu sen sijaan kävisi koko ajan täysillä, jos en olisi säätänyt osaa päivästä poissa-tilaan, jolloin pyynnin laskiessa pumppu ja sitä myöten myös kaivo saavat hetken huilia. Aurinko lämmittää jo sen verran, ettei tule vilu tauon aikana.

 

[taffeli]

Minkähän kokoinen maalämmön maapiirin pitäisi vähintään olla, pihalla on nurmikkoa 700m2 ja metsää paljon enemmän?

 

[Juh44]

Minkähän kokoinen maalämmön maapiirin pitäisi vähintään olla, pihalla on nurmikkoa 700m2 ja metsää paljon enemmän?

Montako metriä putkea tarvitset?
Ei tuohon ole selvää vastausta jos ei ole pumpun koko selvillä...
Joihinkin taloihin riittää 6kw pumppu ja joku tarvitsee 16kw...

 

[Rimmon]

Minkähän kokoinen maalämmön maapiirin pitäisi vähintään olla, pihalla on nurmikkoa 700m2 ja metsää paljon enemmän?

Sehän riippuu täysin tarvittavasta energiamäärästä.

 

[Tonnin Seteli]

Minkähän kokoinen maalämmön maapiirin pitäisi vähintään olla, pihalla on nurmikkoa 700m2 ja metsää paljon enemmän?

Ihan realistisesta mittakaavasta tuossa jo puhutaan. 0,2 hehtaarin peltoheitolle sai amatöörityönä kätkettyä puolisen kilometriä letkua käyttämättä kovin tarkkaan koko pinta-alaa. Tarkat lukemat ovat kadonneet ulkomuistista. Tuo ei ole mikään pienin mahdollinen järjestelmä ja mitoitettiin aikanaan muistaakseni 13 kilowatin koneikolle.

E: Tarkoitan siis sanoa, että pieni keruupiiri mahtuu kyllä 700 neliön nurtsin alle. Loppu riippuu sitten siitä, paljonko on "paljon enemmän" metsää ja millaista metsää ja ollaanko valmiita oikeasti kaivamaan sinne ojaa satoja metrejä, kaatamaan paljon puita, tuhoamaan muidenkin puiden juuret jolloin ne myöhemmin kaatuvat, mahdollisesti repimään kiviä.

E2: Asianhan voi myös laskea, kun valitsee sellaisen asiantuntijan tai lähteen, jonka arvioon tarvittavista metreistä ja keruukentän minimivälistä putkien välillä luottaa. Vaihtoehtoisesti mutuilee. Toki on syytä huomata, että putken taivutussäde ei ole ihan pieni.

E3: Kaikkiaan pidän vaakatasoista keruupiiriä oikein suositeltavana, hyvänä, aliarvostettuna, taloudellisena ja turhaan unohdettuna ratkaisuna. Jos on mahdollista käyttää sitä, sanoisin että pääsääntönä kannattaa. Se on potentiaalisesti paljon edullisempi, ja se on parempi kuin kaivo ellei satu saamaan oikein hyvää kaivoa. Tietysti kynnys on monella tontilla kova. Menee paljon pinta-alaa uusiksi jolloin se ei enää olekaan halpaa.

E4: Amatöörityöllä tarkoitan sitä, että paikalla ei kaivettaessa ollut yhtään maalämpöalan ihmistä. Keruupiirin putki laitettiin maahan ilman muodollisia piirustuksia eli omalla mutulla, toki suunnittelijan kertoma metrimäärä suunnittelijan päättämään syvyyteen. Kaivinkonetta ohjasti niinikään erittäin osaava ammattimies ja täten putki saatiin erittäin pienellä toleranssilla tasoon ilman ihmeempiä instrumentteja. En tiedä oliko koneenkäyttäjä koskaan kaivanut maalämpöputkelle ojaa. Totta kai kentän jakokaivon kytkennän teki maalämpöä asentava LVI-spesialisti. Tämän aiheen mainitsen siksi, että kaivuupäivä(niitä taisi olla 2 eli ojan vedolle ja peittämiselle) oli törkeän edullinen verrattuna kaivon tekoon. Vain kaivinkoneen ja kuljettajan tuntilaskutusta ja paikalle tuonti, plus mitä nyt laskee parin amatöörin puliukkotyön arvoksi menetettyinä vapaapäivinä. Vai onko se edes menetetty vapaapäivä vai hienoa harrastetoimintaa? Moni varmaan maksaisi päästäkseen tekemään tällaisia projekteja.

 

[Juh44]

Ihan realistisesta mittakaavasta tuossa jo puhutaan. 0,2 hehtaarin peltoheitolle sai amatöörityönä kätkettyä puolisen kilometriä letkua käyttämättä kovin tarkkaan koko pinta-alaa. Tarkat lukemat ovat kadonneet ulkomuistista. Tuo ei ole mikään pienin mahdollinen järjestelmä ja mitoitettiin aikanaan muistaakseni 13 kilowatin koneikolle.

E: Tarkoitan siis sanoa, että pieni keruupiiri mahtuu kyllä 700 neliön nurtsin alle. Loppu riippuu sitten siitä, paljonko on "paljon enemmän" metsää ja millaista metsää ja ollaanko valmiita oikeasti kaivamaan sinne ojaa satoja metrejä, kaatamaan paljon puita, tuhoamaan muidenkin puiden juuret jolloin ne myöhemmin kaatuvat, mahdollisesti repimään kiviä.

E2: Asianhan voi myös laskea, kun valitsee sellaisen asiantuntijan tai lähteen, jonka arvioon tarvittavista metreistä ja keruukentän minimivälistä putkien välillä luottaa. Vaihtoehtoisesti mutuilee. Toki on syytä huomata, että putken taivutussäde ei ole ihan pieni.

E3: Kaikkiaan pidän vaakatasoista keruupiiriä oikein suositeltavana, hyvänä, aliarvostettuna, taloudellisena ja turhaan unohdettuna ratkaisuna. Jos on mahdollista käyttää sitä, sanoisin että pääsääntönä kannattaa. Se on potentiaalisesti paljon edullisempi, ja se on parempi kuin kaivo ellei satu saamaan oikein hyvää kaivoa. Tietysti kynnys on monella tontilla kova. Menee paljon pinta-alaa uusiksi jolloin se ei enää olekaan halpaa.

Kun ostaa oman 30t kaivinkoneen niin se on suorastaan ilmaista. (Kokemusta on)

 

[taffeli]

Sehän riippuu täysin tarvittavasta energiamäärästä.

200m2 lämmintä tilaa on, joku 15MWh/v on mennyt pl. auton lataus, talo 15 vuotias ja LTO löytyy. Ilppi on näemmä vienyt 3,2MWh viime vuonna, ja tämä lämmittää kaiken muun paitsi autotallin, kosteat tilat ja eteisen. Talli vie näillä pakkasilla 20kWh/vrk, kesällä toki ei mitään. Muu lattialämmitys näemmä vie 17kWh/vrk näillä pakkasilla.

 

[Juh44]

200m2 lämmintä tilaa on, joku 15MWh/v on mennyt pl. auton lataus, talo 15 vuotias ja LTO löytyy. Ilppi on näemmä vienyt 3,2MWh viime vuonna, ja tämä lämmittää kaiken muun paitsi autotallin, kosteat tilat ja eteisen. Talli vie näillä pakkasilla 20kWh/vrk, kesällä toki ei mitään. Muu lattialämmitys näemmä vie 17kWh/vrk näillä pakkasilla.

Mulla on kämpän neliöt ja kulutus samaa luokkaa autoineen ja 8kw on/off pumppu on hieman reilu -> joku 6(7)kw invertteripumppu voisi olla lähellä sopivaa ja sellainen kaipaa ≈ 2kpl 200-250m putkia.

Äkkiseltään miettien tuo 700m² läntti on hieman nafti tuolle putkimäärälle. Se on suunnilleen.. 15*45m alue ja jos sinne miettisi putket 1,5m väleillä -> 15/1,5-> 10*45m -> 450m putkea.

Siirtymät ja käännökset vievät oman tilansa ja liian tiheään sitä putkea ei kannata laittaa jotta riittää maapalloa jäähdytettäväksi...

 

[338lm]

Löytyi tämmöinenkin ketju niin laitanpa omaa pohdintaa tulevaisuuteen.

Talo hirrestä, rakennettu 2013, neliöitä noin 100, kaksi ihmistä nykyisin, Nilan EC9 ja varaavatakka, Warmian putket lattiassa, kylpyhuone erillisellä piirillä tarvittaessa. Piirit auki/laattaa lattiassa jolloin termostaattien hyöty lähinnä "haittaamista" Nilanin säädöt tasaa lämmön koko taloon. Noin 20-22 pidetty lämpönä.

Nilan ei varmaan kaipaa enempää kertomista, sen kanssa on oppinut tutkimaan säätöjä, ihmettelemään miksi puhaltaa kylmää, kuuntelemaan sirinää ja vaihtamaan moottorit todeten että parempi vaihtaa vaan laakerit. Sinänsä kuitenkin huoleton kukkarolle että mitään isoa (kaikki pieni kyllä) ei ole hajonnut VIELÄ.

Kysymys että mitä tilalle kun tämä tulee pisteeseen "ei jaksa korjata"?

Itse olen pohtinut seuraavia ratkaisuja (viime kesänä vähän kyselinkin ja silloin tuli jo esille se että talo on "liian pieni" .

Nykyisin se että Nilan rajoitettu, lattia max 28 astetta ja ilmanvaihto ykkösellä kovalla pakkasella, takalla loput. Kokonaissähkö noin 13-14000kwh ja puuta menee heittomotteina varmaan se 10 helposti.

1. Vaihdan Nilanin uuteen (myyjän mukaan entistä parempaan) malliin noin 9000-10000€.

2. Vilp. Karkea arvio 10000€+ ilmanvaihtokone 4000€ ja viilentämiseen Ilp noin 2000€

3. Sama kuin yllä mutta maalämmöllä jolloin kaivosta se 2000-3000€ lisää. Tätä ratkaisua muistaakseni Boschin myyjä pitä minun tapauksessa järkevimpänä jos vaihdan Nilanin pois. Kalliotontti ja helppo asennus niin hän totesi että vaikka tällä laitteella tuskin saa investointikuluja takaisin niin tulevaisuudessa ei tarvitse miettiä puita tai takan uusimista. Lisäksi kaikki komponentit erillisiä.

4. Oma erillinen ajatus joka ei ehkä edes ole mahdollista (energialaskenta) Jäspin kattila, ilmanvaihtokone ja ilp. Tämä tekee noin 10000-12000€.

Äkkiä voi tuntua helpolta ratkaisulta että ostaa vaan sen uuden Nilanin (sitä se Nilanin kauppiaskin mulle selitti ) mutta jotenkin vaan ajatus näistä muistakin ratkaisuista käy mielessä.

Vanhalla aion päästellä sen mitä vielä kestää. Tori ja hakusana Nilan on tuttu Mutta mielelläni kuuntelen jos jollain ajatuksia tai kokemustakin vastaavasta, vaikka vaan uudesta Nilanistakin.

Niin ja tiedän että mikään näistä ei ole huoleton, yksi tuttavani totesi maalämmöstäkin että hyvin se pelaa, eka kompura takuuna ja toinen omaan laskuun mutta onhan se kohta 10v vanhakin.