Talon lämmitysratkaisut

[HarryDunne]

Maalämpö tuntuu jotenkin vähän yliampuvalta 80m2 kämppään. Vesistöä ei ole vieressä, ja maa on kalliota.
Vaikka mökki ei iso olekaan, niin kuluttanee kuitenkin jonkin verran hirsiseinien ja suuren ikkunapinnan takia.
Vesikierron ajattelin kyllä laittaa lattiaan joka tapauksessa..voi sit helpommin myöhemminkin päivitellä lämmönlähdettä jos tarve tulee. Ja sen verran kermaperseitä ollaan että lämmin lattia on kyllä pakollinen.

Vilpin huolettomuus myös vähän arveluttaa. Lunta on paljon (mukaan lukien tykkilunta), joten ulkoyksikötön pilp olisi siinä mielessä hyvä. Vähän vain ristiriitaisia kommentteja kuulee, että tekeekö noilla oikein mitään..

 

[Euroshopperi 2]

Tarkoitus on rakentaa ympärivuotiseen käyttöön tuleva loma-asunto Kainuuseen, ja lämmitysjärjestelmän valinta tulee pian ajankohtaiseksi.
Asunnon spekseistä tullee kutakuinkin seuraavat:

Huoneistoala 80m2/rakennusala 90m2
Yksikerroksinen, vino sisäkatto, huonekorkeus max ~3.2m
Seinämateriaali: Hirsi ~200mm
Vesikiertoinen lattialämmitys
Yksi seinä käytännössä kokonaan lasia
Ei takkaa
Alue on erittäin lumista
Kesäaikaan viilennys olisi kiva
Ilmanvaihtokonetta ei vielä ole valittu.
Lisäksi puolilämmin varasto autokatoksen yhteydessä (~10m päärakennuksesta)

Mökistä kun on kyse, niin siellä tullaan oleilemaan lähinnä viikonloppuisin, ja mökki lienee tyhjillään välillä viikkojakin. Jonkinmoinen etäohjaus siis olisi toiveena, jotta lämpötilaa voisi pitää matalampana silloin kun mökillä ei olla. (ja vastaavasti nostaa lämpötila sopivaksi jo ennen mökille saapumista jne).
Mökillä tulee oleilemaan 3 henkilöä, joiden vedenkulutus varmaankin keskimääräistä suurempi.

Millaista lämmitysjärjestelmää viisaammat palstalaiset suosittelisivat, ja mitä asioita erityisesti pitäisi huomioida?
ILP/PILP/VILP vai peräti MLP?

Alustavissa ajatuksissa on VILP (esim Nibe Polar 8kW), mutta kuulostaako tuo järkevältä?
Kiitokset etukäteen kommenteista

Tämä olisi kuin tehty tuollaiseen mökkimaailmaan. Lämmön levitysjärjestelmä tulee pilkkahintaan samalla ja toimii myös aidosti lämmitysjärjestelmänä.

Maa-ilmalämpöpumppu :: Jaasahko

Hyvä lämmitysratkaisu esimerkiksi mökille tai pieneen omakotitaloon. Toimii päälämmönlähteenä ja on huomattavasti hankintahinnaltaan edullisempi kuin esim maalämpö. Putkisto asennetaan maahan, vesistöön tai kaivoon. Ulos ulkoyksikkö (kuva), jonka avulla lämpö siirretään...

www.jaasahko.fi

 

[EuropeanSwallow]

Olen ajatellut ostaa -58 rakennettu okt, jossa öljylämmitys 4500l per vuosi ja vesikietoinen lattialämmitys. Ennen kuin uskallan laittaa tarjouksen niin haluaisin kuulla vähän tarkemman hinta-arvion maalämpöön siirtymisestä. Alaa on 250m2 sisältäen lämpimän autotallin ja varaston. Haluan ylimitoittaa, olen lukenut liikaa juttuja joissa kaivot jääty kun on yritetty säästää väärästä paikasta. Talo on Lahdessa.

Lisäksi minua hämmentää maaviileä, se ei ilmeisesti ole taloudellista joten ilmalämpöpumpun asentaminen viilentämiseen olisi järkevää?

Onko vieläkin järkyttävän pitkät odotusajat vai meneekö jo yli vuoden päähän? Mitä jos hakee ELY rahoitusta mutta maalämpö on jo rakennettu ajat sitten, niin miten se toimii?

 

[Zigh]

Olen ajatellut ostaa -58 rakennettu okt, jossa öljylämmitys 4500l per vuosi ja vesikietoinen lattialämmitys. Ennen kuin uskallan laittaa tarjouksen niin haluaisin kuulla vähän tarkemman hinta-arvion maalämpöön siirtymisestä. Alaa on 250m2 sisältäen lämpimän autotallin ja varaston. Haluan ylimitoittaa, olen lukenut liikaa juttuja joissa kaivot jääty kun on yritetty säästää väärästä paikasta. Talo on Lahdessa.

Lisäksi minua hämmentää maaviileä, se ei ilmeisesti ole taloudellista joten ilmalämpöpumpun asentaminen viilentämiseen olisi järkevää?

Onko vieläkin järkyttävän pitkät odotusajat vai meneekö jo yli vuoden päähän? Mitä jos hakee ELY rahoitusta mutta maalämpö on jo rakennettu ajat sitten, niin miten se toimii?

22-26ke ennen vähennyksiä arvioisin hinnaksi. Meillä on reilu 300 neliön kohteeseen pyörineet järkevät tarjoukset tuossa 25-26ke välissä (Espoo).
Edit: tässä ei ole huomioitu öljysäiliön yms. purkuja kun niiden kustannuksista ei mitään käsitystä. Meillä kaukolämpö.

Porauksen voi saada parissa kuukaudessa, mutta pumppuja voi joutua odottamaan puolikin vuotta jos haluaa juuri jonkun tietyn (Bosch. Nibe).

 

[Charlie Glide]

Mitä jos hakee ELY rahoitusta mutta maalämpö on jo rakennettu ajat sitten, niin miten se toimii?

ELY-keskukselle voi laittaa hakemuksen sisään (jos ne niitä huolii vielä) ja työt saa aloittaa heti vaikka päätöstä ei olekaan, jälkeenpäin sitä ei saa hakea.

Me haettiin tukea 5/2021 ja päätös tuli tasan vuoden kuluttua joten jonoa on. Toinen vaihtoehto on tuo kotitalousvähennys joka on tänä vuonna suurempi kuin viime vuonna, mutta jos kotitalousvähennystä tarvitsee johonkin muuhun niin silloin kannattaa tuo ELY-keskuksen kautta hakea.
Huomioitavaa tuossa tuessa on, että ne edellyttävät toki öljypolttimen purkua, mutta myös öljysäiliön, ellei se ole sellaisessa tilassa johon ei pääse hajottamatta kantavia rakenteita.
Meillä öljysäiliö oli sokkelissa maan päällä, johon pääsi suhteellisen helposti käsiksi ja sen purku maksoikin noin 400 euroa. Purkulaskussa pitää sitten lukea "öljysäiliön purku" koska sen kopion toki ELY-keskus vaatii. Jos se olisi jossain hankalassa paikassa, niin silloin tarvitsevat muistaakseni ammattilaisen lausunnon.

 

[stabbulamus]

Olen ajatellut ostaa -58 rakennettu okt, jossa öljylämmitys 4500l per vuosi ja vesikietoinen lattialämmitys. Ennen kuin uskallan laittaa tarjouksen niin haluaisin kuulla vähän tarkemman hinta-arvion maalämpöön siirtymisestä. Alaa on 250m2 sisältäen lämpimän autotallin ja varaston. Haluan ylimitoittaa, olen lukenut liikaa juttuja joissa kaivot jääty kun on yritetty säästää väärästä paikasta. Talo on Lahdessa.

Lisäksi minua hämmentää maaviileä, se ei ilmeisesti ole taloudellista joten ilmalämpöpumpun asentaminen viilentämiseen olisi järkevää?

Onko vieläkin järkyttävän pitkät odotusajat vai meneekö jo yli vuoden päähän? Mitä jos hakee ELY rahoitusta mutta maalämpö on jo rakennettu ajat sitten, niin miten se toimii?

Tuolla kulutuksella menee maalämpökoneen teholuokka invertterinä 4-16kW, joka on pykälää kalliimpi(11t€). Maalämpökaivosta voinee olla montaa mieltä, mutta urakoitsijat osannee sen laskea ja tähänkin kannattaa 10-12t€ varata. Loppu onkin sitä kohteen mukaan määräytyvää purkua, asennusta ja tarviketta ja heitetään mutulla 3-4t€ tähän.

 

[EuropeanSwallow]

Eli alta 30t pitäisi päästä, tää sopisikin mun budjettiin.

En tullut ajatelleeksikaan että ne öljyjututkin pitää purkaa. Tarkoitetaanko sillä öljypolttimen ja säiliön purulla että ne asennetaan pois (ja mahdollisesti myydään eteenpäin) vai pitääkö ne tuhota ja viedä kaatopaikalle?

 

[Charlie Glide]

En tullut ajatelleeksikaan että ne öljyjututkin pitää purkaa. Tarkoitetaanko sillä öljypolttimen ja säiliön purulla että ne asennetaan pois (ja mahdollisesti myydään eteenpäin) vai pitääkö ne tuhota ja viedä kaatopaikalle?

ELY-keskuksen avustus edellyttää poispurkua. Itse teetin säiliön puhdistuksen vielä erikseen, sillä puhdistusfirma olisi ottanut tuplahinnan säiliön purkamisesta mitä valittu firma otti. (ero 300eur)
Toki avustusta tai ei, olisin varmaan purkanut säiliön joka tapauksessa.
Öljypoltinkin pitää purkaa ja siitä pitää olla myös maininta, muistaakseni lämpöurakoitsijan laskulla.

Mitä niillä tekee poispurkamisen jälkeen, sillä ei liene merkitystä. Oma öljykattila meni johonkin "uusiokäyttöön" jonnekin joka sen huoli, niistä myös maksetaan romurautahintaa, ja vaikka se on ollut viime aikoina kasvussa, niin käsittääkseni siitä 300kg valurautapannusta olisi saanut kaiketi noin 15 eur.
Öljysäiliömme oli muovia ja se piti paloitella jotta sai purettua -> kaatopaikalle. Toki puhdistus ennen sitä niin ei ollut enää ongelmajätettä sinänsä.

Tässä nyt vielä ELY-keskuksen sivuilta:

AVUSTUKSEN HAKEMINEN
Mitä selvityksiä minun on toimitettava avustusta hakiessani?

Hakemukseen kirjataan kustannusarvio ja liitetään suunnitelma, mahdolliset valtakirjat, mahdollinen hallinnanjakosopimus sekä osakeyhtiöiden osalta yhtiöjärjestys tai muu vastuunjakoselvitys. Tätä avustusta varten et tarvitse esimerkiksi energiatodistusta. Suunnitelmassa tulee esittää esimerkiksi tarjouksen/tarjousten muodossa, kuinka vanha öljylämmitysjärjestelmä poistetaan sekä tiedot uudesta lämmitysjärjestelmästä ja sen asentamisesta. Suunnitelmassa/tarjouksessa pitää eritellä vanhan järjestelmän purkamiseen ja uuden järjestelmän asentamiseen liittyvät kustannukset. Suunnitelma voi olla myös vapaamuotoinen selvitys itse toteutettavasta työstä. Suunnitelman on sisällettävä tiedot seuraavista toimenpiteistä:

1. öljykattilan, öljypolttimen, öljysäiliön ja öljyputkien poistaminen ja
2. korvaavan lämmitysjärjestelmän asentaminen.

Öljysäiliö tulee lähtökohtaisesti aina poistaa öljylämmitysjärjestelmän vaihtamisen yhteydessä, jos toimenpiteeseen haetaan avustusta. Poikkeukset:

1. Maan alla sijaitsevaa öljysäiliötä ei tarvitse poistaa, jos ympäristösuojeluviranomainen on myöntänyt luvan poiketa poistamisvelvollisuudesta.
2. Rakennuksen sisällä olevaa öljysäiliötä ei tarvitse poistaa, jos se ei ole mahdollista vaurioittamatta rakennuksen kantavia rakenteita. Kantavia rakenteita voivat olla esim. perustukset, sokkeli ja kantavat ulko- ja väliseinät.

Avustus öljylämmityksen vaihtajalle - UKK - ely - ELY-keskus

www.ely-keskus.fi

 

[dot1q]

Olen ajatellut ostaa -58 rakennettu okt, jossa öljylämmitys 4500l per vuosi ja vesikietoinen lattialämmitys. Ennen kuin uskallan laittaa tarjouksen niin haluaisin kuulla vähän tarkemman hinta-arvion maalämpöön siirtymisestä. Alaa on 250m2 sisältäen lämpimän autotallin ja varaston. Haluan ylimitoittaa, olen lukenut liikaa juttuja joissa kaivot jääty kun on yritetty säästää väärästä paikasta. Talo on Lahdessa.

Lisäksi minua hämmentää maaviileä, se ei ilmeisesti ole taloudellista joten ilmalämpöpumpun asentaminen viilentämiseen olisi järkevää?

Onko vieläkin järkyttävän pitkät odotusajat vai meneekö jo yli vuoden päähän? Mitä jos hakee ELY rahoitusta mutta maalämpö on jo rakennettu ajat sitten, niin miten se toimii?

Tee kaivosta tarpeeksi pitkä, tai kaksi pienempää kaivoa. Tällöin ei tarvi stressata jäätymistä, kun kaivo(jen) kapasiteetti riittää. Hatusta vetäisin että 270 m kaivoa olis sinun tarve. Itsellä Etelä-Suomen puolella 200 m2 nurkissa saman tyyppinen asunto ja laskennallinen mitta 200 m, hyvä reaalimitta 220 m

Täällä: Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet
On kaivon mitoittamisesimerkkejä runsaasti. Kannattaa sieltä ottaa läpikahlaamalla näppitutumaa kaivojen mitoitukseen.

@EuropeanSwallow päädyin itse sitten ilmavesilämpöpumpun hankintaan. Koska talon muut remontit sopivat sen käyttöön ajallisesti parhaiten. MLP putkisto olisi viemäri/salaoja/pihan uusimisrumbassa mennyt rikki, mun tuurilla. Joten ajellaan nyt nämä hankitut "tossun" puhaltimet seuraavan +10 vuoden (?) Aikana loppuun ensin. Ulkoyksikkö on ilman kumitassuja/mitään parhaillaan kiinni puurunkoisessa seinässä ja sen seinän taakse (keittiö) se kuuluu kyllä kumeana jurraamisena. Se vaan että seinäkellokin pitää isompaa raksutusta kuin tuo laite, ilman mitään vaimentimia. Ei paha. 18k€ homma - vanhat purettuna ja poisvietynä. Uudet asennettuna. 4000€ apustus takataskussa, lunastamista vaille valmis. Öljysäiliön jätin ja ajan sen loput löpöt pois pihan pinnan uusimisen yhteydessä kaivurin tankin kautta. Sen jälkeen vasta pilkon ja puran tankin pois, iha itte.

 

[EuropeanSwallow]

Kiitos paljon hyvästä tiedosta. Korvamerkkaan noin 30t säästöistä siihen remonttiin kun pankki ei suostunut liittämään peruskorjausremonttia lainaan.

Oletan siis 30t ei sisällä sitä maaviileää.

 

[Euroshopperi 2]

Saako maapiiriä tehtyä? Saattaisi säästää 5000-8000 € sillä jo heti kättelyssä. 4500 L öljyä olisi melko lähelle 36 000 kWh energiaa lämpöihin. Lattialämmityksen COP 4,5 tarvitaan kaivosta silloin 28 000 kWh energiaa. Sähkölaitokselle sitten maksetaan siitä 8000 kWh verran. 100 kWh/m rajaa pidettäessä kaivon tehon ottona saadaan kaivoksi 280 m. Hihavakiolla myös tarvittava pumppu 50 W/m tuottaa teholuokaksi n 14 kW koneen. Eli hyvin sopii 4-16 kW invertteri jo tuohon.
Mulla on 17 kW on/off, joka tuli 4300 L öljyn tilalle ja 80 neliön autotalli olisi vielä laittamatta, eli ylitehoja on ja kaivoissa on vielä varaa, kun tuli 2 x 165 m. Pahin petkuttaja yritti myydä 180 m kaivoa ja 10 kW konetta. Muitakin petollisista löytyi ja yhteistä oli puheet osatehoisen koneen järkiratkaisusta. Kaikki yrittivät pettää mitoittamalla kaivon tehopeiton mukaan, vaikka ainoastaan energianpeitto on rehellinen perusta. 70 % tehonpeitolla saatiin 98 % energianpeitto ja laskettiin hienosti että tarvitaan 175 m kaivoa, vaikka 250 m olisi oikeampi. COP lasketaan huonommaksi jo heti lähtiessä kaivo saa mennä reippaasti kylmän puolelle.
Oikein laskettu osa teho olisi ollut tuon 98 % mukaan täystehoisesta kaivosta. Kuka viitsisi tingata esim 300 m kaivosta 6 m pois, jotta voisi laittaa alitehoisen pumpun, jolla ei säästä yhtään mitään. Petkuttajat saa tingattua 90 m ja se kyllä näkyy hinnassa. Mutta kaivosta otetaan kuitenkin 98 % koko vuoden tarvittavasta energiasta, jota suositellaan siis otettavan max 100 kWh/m vuodessa ja teholla 50 W/m.

 

[Taneli-]

Kiitos paljon hyvästä tiedosta. Korvamerkkaan noin 30t säästöistä siihen remonttiin kun pankki ei suostunut liittämään peruskorjausremonttia lainaan.

Oletan siis 30t ei sisällä sitä maaviileää.

Itsekin olin alussa kovasti ekologisen maaviileän puolella mutta kun asiaa tarkemmin tutkin ja sitä kyselin niin päädyin lopulta (1300€ asennettuna) GREE Bora (malli Bora 35-A/W) huoneilmajäähdyttimeen. Asennus tehdään maalämpöurakan yhteydessä heidän toimestaan.

Syitä olivat mm:
- Maaviileä, kyllä se parantaa järjestelmän energiatehokkuutta
- Se on hieman viilentävä (viileä henkäys vs ilpin kylmennys), monille pettymys ja mitä lukenut niin moni jos saisi valita uusiksi ei ottaisi sitä
- Se maksaisi lähimmille asunnoille 5500€ alkaen ja pidemmällä oleville vielä enemmän
- Maaviileästä EI tulisi (lisä)käyttökustannuksia alkuinvestoinnin jälkeen
- Ilpistä tulee kuulema muutama euro (alle 10) kesän aikana
- Maaviileä "kestää pidempään"
- Maaviileästä ei tule erillistä "rumaa" ulkoyksikköä seinälle
- Ilppi viilentää nopeimmin ja tehokkaimmin
- Ilppi on edullinen, nopea asentaa ja helppo (arviolta 2-4 tuntia)

Itse koen että tuo lähes olematon sähkönkulutus (vielä alle 5senttiä kWh ja 0€/kk ensivuoden joulukuun alkuun sopimus) ja päälle 4000€ (luultavasti päälle 5000€ oman asunnon ja pannuhuoneen välillä taitaa olla ainakin 3 asuntoa jolloin hinta kipuaisi lähelle tai päälle 7000€) halvempi hinta sekä parempi viilennysteho (en vaan erityisesti tykkää jos olohuoneessa on päälle +25C vaikka Saunassa inhoan jos siellä on alle +80C kun sinne menen) kallistivat päätöksen ilppiin. Vaikka se hajoaisi keskimääräisen 15 vuoden välein (tosin jos sitä käyttää vain kesäisin luulisi että se vaikuttaa kestoon?) otaksun että tuo tulisi SILTI halvemmaksi töineen kuin maaviileä puhumattakaan siitä miten paljon tehokkaampi se on.

 

[dot1q]

@Taneli- itse myös totesin että viilennys on parhain tehdä ILP:eillä. Poistaa kosteutta ja muuttaa sisäilman lämpötilaa. Käsittääkseni useimmat noista maaviileä ja konvektori ratkaisut "lisähyödyt" tekevät vain toista näistä. Kesällä se kosteuden poisto on tärkeä asumisviihyymisen kannalta, ja riittävä tasaisuus lämpötilan säädössä. Tällöin ILP pääsee mukavuusalueellensa, nopea vaste, tasainen ilmankierrätys ja kosteuden poisto hyvällä hyötysuhteella.

 

[JaniKari]

Kyllä maakylmä poistaa kosteutta ja viilentää. Se on vain vähän tehottomampi molemmissa. Tosin maakylmä kuluttaa alle kymmenys osan sähköstä ja toimii ilman ulkoyksikköä ja sen ääntä. Jos on isot ikkunat etelään maakylmän teho voi loppua kesken, mutta muuten se kyllä ajaa asiansa.

 

[dot1q]

@JaniKari hyvä huomio. Itsellä juuri tuollainen tilanne, että rakennuksen pitkä sivu etelään päin, talo etelään laskevalla rinteellä, puolessa välissä mäkeä. Tällöin kaikki auringon lämpö tulee wanhoista ikkunoista sisään ja nostaa lämpökuormaa sisällä. Eli olosuhteet vaikuttavat laitteiden valintaan ja ne kannattaisi selostaa on auki kun valintaansa kertoo - viittaan tällä eritoten omaan viestiini.

 

[EuropeanSwallow]

Saako maapiiriä tehtyä?

Jos olen maalikkona käsittänyt oikein niin ei voi laittaa maapiiriä kyseiseen paikkaan.

Itsekin olin alussa kovasti ekologisen maaviileän puolella mutta kun asiaa tarkemmin tutkin ja sitä kyselin niin päädyin lopulta (1300€ asennettuna) GREE Bora (malli Bora 35-A/W) huoneilmajäähdyttimeen.

Varmaankin tarvitsisin ainakin kaksi, yksi jokaiseen kerroksen ja ehkä autotalliin kanssa koska kuumassa on ikävä työskennellä.

Kyllä maakylmä poistaa kosteutta ja viilentää. Se on vain vähän tehottomampi molemmissa. Tosin maakylmä kuluttaa alle kymmenys osan sähköstä ja toimii ilman ulkoyksikköä ja sen ääntä. Jos on isot ikkunat etelään maakylmän teho voi loppua kesken, mutta muuten se kyllä ajaa asiansa.

Yksi ikkuna on etelään, eli siellä olisi kesäisin yli 25 astetta? Talo on myös huonosti eristetty.

 

[Donbatti]

Naapurillani on maaviileä (okt, n.130 neliötä, ei erityisen isoja ikkunoita) ja hän mainitsi, että viime kesänä tuli juuri ja juuri toimeen sen kanssa. Joutui vaan pitämään huolen, että viilennyksen aloitti riittävän aikaisin, eli ennen kuin sitä tosiasiallisesti tarvitsi.

Omaan kotiin asensin viilennyksen IV-kanavien kautta ja viime kesänä se oli ensimmäistä kertaa käytössä. Olen äärimmäisen tyytyväinen järjestelmään ja suosittelen kartoittamaan tämän vaihtoehdon. Vaatii toki, että iv-putket (tarkemmin tuloputket) on hyvin eristetty, eli saneerauskohteeseen voi olla kohtuu työläs toteuttaa. Järjestelmän nerokkuus on kuitenkin siinä, että viilentää kaikki huoneet tasaisesti, joissa vain on tuloilma ja ei tarvitse pähkäillä miten sisäyksikön sijoittaa. Kesällä voi nukkua ovet kiinni, jolloin huoneet saa paremmin pidettyä hämärinä. Myös viilennys on hyvin miellyttävä, kun ilmaa ei kompressoida ja täten huone ei tunnu ilmastoidulta.

Minulla on ennen IV-konetta 5,2 kilowatin esilämmityspatteri, joka talvella lämmittää sisään tulevan ilman ja puolestaan kesällä viilentää. Täten IV-koneeseen ei koskaan pääse pakkanen. Talvella oli kylmimmillään -27 asteinen ilma ennen patteria ja +3,5 asteinen sen jälkeen. Kesällä oli +30 ennen patteria ja +13 ilma lähti kanavistoon. Viilennystä paljon auttaa se, että taloon ei missään vaiheessa kesällä pusketa yli 20 asteista ilmaa. Erillinen ulkoyksikköhän joutuu ikäänkuin taistelemaan sitä IV-konetta vastaan, joka helteellä työntää asuntoon sitä helleilmaa. Patteri pyörittää maakaivon nestettä 50 watin pumpulla.

 

[Taneli-]

Onko vieläkin järkyttävän pitkät odotusajat vai meneekö jo yli vuoden päähän?

Nyt löytyi artikkelia aiheesta etten puhu vaan mutulla tai miten oma projekti etenee tyylillä:

Maalämpöä joutuu nyt jonottamaan, sillä kysyntä on räjähtänyt – porauskalenterit täynnä vuoden loppuun saakka ja lämpöpumpuistakin pulaa

Korona, rahtilaivan jumittuminen Suezin kanavaan ja Venäjän hyökkäys laittoivat markkinat sekaisin. Lämpöpumppujonot saattavat pysyä pitkinä vuosikausia.

yle.fi

"
Yle kysyi tilannetta alan etujärjestöltä sekä muutamalta yritykseltä, ja viesti on kaikilla samansuuntainen. Seuraavat vapaat porausajat ovat vuoden vaihteessa tai ensi vuoden puolella – jonkin verran alueesta ja kohteesta riippuen.

+

Porausjono ei ole ainoa, johon lämpöpumppuja hamuavan kuluttajan tai taloyhtiön on syytä varata aikaa.
Myös lämpöpumpuista on pulaa. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen SULPUn toiminnanjohtaja arvioi, että laitteiden saatavuus on jopa porausjonoja suurempi ja pitkäkestoisempi ongelma.
– Joitakin malleja on ja joillakin voi olla jo vuoden toimitusaikoja. Yhdessä kohtuullisen isossa yrityksessä sanoivat juuri, että jos nyt tilaa pumpun, niin sen saa tammikuussa 2023, kertoo Hirvonen.
Pulaa ei ole pelkästään maalämpöpumpuista, vaan lämpöpumpuista ylipäätään.

+

Hirvosen mukaan Euroopassa on nyt noin 15 miljoonaa lämpöpumppua ja vuonna 2030 niitä pitäisi olla EU:n tavoitteiden perusteella yli 50 miljoonaa.
– EU:lla on valtavan isot ohjelmat päästä kaasusta ja öljystä eroon, ja se aika pitkälle laitetaan lämpöpumppujen varaan. Epäillään, että toimitusajat olisivat pitkiä vuosikausia, sanoo Hirvonen.
"

Kannattaa lukea koko artikkeli, siinä käydään lävitse mistä ongelmat alkoivat ja mitkä seikat ovat vielä lisänneet sitä ja miten se voi hyvinkin vaikuttaa hintoja nostavasti (vielä enemmän) tuotteisiin.

 

[Zigh]

Nyt löytyi artikkelia aiheesta etten puhu vaan mutulla tai miten oma projekti etenee tyylillä:

Maalämpöä joutuu nyt jonottamaan, sillä kysyntä on räjähtänyt – porauskalenterit täynnä vuoden loppuun saakka ja lämpöpumpuistakin pulaa

Korona, rahtilaivan jumittuminen Suezin kanavaan ja Venäjän hyökkäys laittoivat markkinat sekaisin. Lämpöpumppujonot saattavat pysyä pitkinä vuosikausia.

yle.fi

"
Yle kysyi tilannetta alan etujärjestöltä sekä muutamalta yritykseltä, ja viesti on kaikilla samansuuntainen. Seuraavat vapaat porausajat ovat vuoden vaihteessa tai ensi vuoden puolella – jonkin verran alueesta ja kohteesta riippuen.

+

Porausjono ei ole ainoa, johon lämpöpumppuja hamuavan kuluttajan tai taloyhtiön on syytä varata aikaa.
Myös lämpöpumpuista on pulaa. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen SULPUn toiminnanjohtaja arvioi, että laitteiden saatavuus on jopa porausjonoja suurempi ja pitkäkestoisempi ongelma.
– Joitakin malleja on ja joillakin voi olla jo vuoden toimitusaikoja. Yhdessä kohtuullisen isossa yrityksessä sanoivat juuri, että jos nyt tilaa pumpun, niin sen saa tammikuussa 2023, kertoo Hirvonen.
Pulaa ei ole pelkästään maalämpöpumpuista, vaan lämpöpumpuista ylipäätään.

+

Hirvosen mukaan Euroopassa on nyt noin 15 miljoonaa lämpöpumppua ja vuonna 2030 niitä pitäisi olla EU:n tavoitteiden perusteella yli 50 miljoonaa.
– EU:lla on valtavan isot ohjelmat päästä kaasusta ja öljystä eroon, ja se aika pitkälle laitetaan lämpöpumppujen varaan. Epäillään, että toimitusajat olisivat pitkiä vuosikausia, sanoo Hirvonen.
"

Kannattaa lukea koko artikkeli, siinä käydään lävitse mistä ongelmat alkoivat ja mitkä seikat ovat vielä lisänneet sitä ja miten se voi hyvinkin vaikuttaa hintoja nostavasti (vielä enemmän) tuotteisiin.

Ehkä vähän liioittelua tässä jutussa. Kyllä porauksia saa vielä loppukesäksi tai syksylle mitä tuossa kysellyt. Pumppujakin saa viikoissa jos ei jotain tiettyä halua odottaa.

 

[Lalas]

Kun vaihtaa öljylämmityksestä pois niin kannattaa poistaa ulkoa täyttöputki ettei vaan vahingossakaan käy näin.

Öljyauto teki toimituksen väärään taloon Jalasjärvellä – omakotitalon kellariin valui 1500 litraa öljyä

Omakotitalossa oli aiemmin ollut öljylämmitys, joka oli poistettu käytöstä. Imuautolla kellarista saatiin vajaa 500 litraa öljyä pois ja ympäristövahinkoja korjataan kaivinkoneilla.

yle.fi

 

[jarhu]

Kun vaihtaa öljylämmityksestä pois niin kannattaa poistaa ulkoa täyttöputki ettei vaan vahingossakaan käy näin.

Öljyauto teki toimituksen väärään taloon Jalasjärvellä – omakotitalon kellariin valui 1500 litraa öljyä

Omakotitalossa oli aiemmin ollut öljylämmitys, joka oli poistettu käytöstä. Imuautolla kellarista saatiin vajaa 500 litraa öljyä pois ja ympäristövahinkoja korjataan kaivinkoneilla.

yle.fi

Itsekin tiedän erään tapauksessa, missä yksi tuntemani henkilö oli tilannut öljyä ja oli toimituksen aikana töissä. Kuski oli mennyt naapuritaloon ja pumpannut täyttöputkesta kellarin täyteen. Aika paljon oli kerennyt menemään... Kaupunki asetti talon asumiskieltoon ja koko kellari meni purkuun. Kellari, joka oli edellisvuonna remontoitu uusiokäyttöön.

 

[mh jkl]

olikos säynätsalossa

 

[Luumi]

1830-luvulla (arvio) alunperin rakennettu rossipohjainen maatalouskeskuksen päärakennus haja-asutusalueella, reilut 15v sitten tehdyt peruskorjaukset + lämpöässän maalämpö vesikierto pattereilla. Lämmitettäviä neliöitä noin 220 oma arvio ja kylmiä tiloja/huoneita yläkerrassa noin 60 neliön verran. Nyt sähkön kokonaiskulutus hieman vuodesta riippuen 15-19 000 kwh, jota en katso mahdottoman huonoksi näin vanhassa talossa ja sisältää kaiken käyttösähkönkin, ja auton lämmitykset talvella yms. Tosin tuo sisältää hieman nuukailua lämmityksessä nyt omalla kohdalla, ja suurin energiasyöppö juuri nyt on omaan käyttöön nähden liian suuri käyttöveden vesivaraaja. Ulkorakennuksissa ei ole jatkuvaa lämmitystä mutta kulutuslukemassa on myös ulkorakennusten sähkönkulutus.

Lähinnä nuo sähkön kokonaiskulutukset kiinnostavat ja tulokset vaihtelevat kyllä hurjasti mitä olen eri ihmisten kanssa keskustellut sisältäen eri ikäiset asuinkiinteistöt. Maalämpö, ilmalämpöpumput on kuitenkin sähkölämmityksen eri muotoja joten kulutusta seuraamalla saa lopullisen vastauksen kuinka kannattava investointi on. Melkein naapurissa suht saman kokoinen ja ikäinen pirtti ja suoralla sähköllä oli vuosikulutus 35 000kwh ja maalämmöllä noin 20 000. Vanhasta talosta ei saa kyllä remontoimalla uudenveroista joten pidän tuota omaa kulutustani lähes 200v vanhalle talolle ihan hyvänä. Hädässä voisi ottaa puulämmityksen osittaiseen käyttöön talvella pitämällä varaajan ja vesikierron lämpötilaa alempana ja tuottaa esim puolet lämmöstä puilla jossa olisi vain oman vaivan/työn arvo. Yllättävää että näissä oikein vanhoissa taloissa ei itseasiassa ole kosteusongelmia verrattuna esim 50-luvun rintamamiestaloihin.

 

[BongisKhan]

Yllättävää että näissä oikein vanhoissa taloissa ei itseasiassa ole kosteusongelmia verrattuna esim 50-luvun rintamamiestaloihin.

Eiköhän kyseessä ole jonkin sortin selviytymisharha. Kaikki ne huonommin rakennetut tai pilalle remontoidut talovanhukset kun on ehtineet mädäntyä pois jo vuosikymmeniä sitten.

 

[Luumi]

Eiköhän kyseessä ole jonkin sortin selviytymisharha. Kaikki ne huonommin rakennetut tai pilalle remontoidut talovanhukset kun on ehtineet mädäntyä pois jo vuosikymmeniä sitten.

Ihmeellisesti joskus melko uusissakin on jotain rakenneongelmia. Falskaaminenhan usein ehkäisee sisäilmaongelmia, onkohan noi rintamamiestalot yritetty tehdä ylitiiviiksi.

 

[Perkeles]

Ihmeellisesti joskus melko uusissakin on jotain rakenneongelmia. Falskaaminenhan usein ehkäisee sisäilmaongelmia, onkohan noi rintamamiestalot yritetty tehdä ylitiiviiksi.

Falskaminen monesti tuottaa kosteusongelmia. Muistetaan taas mikä ero on hengittävällä rakenteella ja ilmavuodoilla. Hengittävänkin talon pitäisi olla tiivis.

 

[BongisKhan]

Ihmeellisesti joskus melko uusissakin on jotain rakenneongelmia.

Joo, eipä se uusi mikään tae laadusta tai paremmuudesta oikeasti ole, varsinkin kun nykypäivän raksat tuottavat kiireessä sutta ja sekundaa. Toisaalta jos mennään sata vuotta eteenpäin, niin jäljellä on ainoastaan ne talot jotka on tänä päivänä hyvin rakennettu ja jatkossakin ylläpidetty.

Falskaaminenhan usein ehkäisee sisäilmaongelmia, onkohan noi rintamamiestalot yritetty tehdä ylitiiviiksi.

Joo ja ei. Ennenkaikkea rintsikoiden ongelma on ylimääräinen kosteusrasitus joka syntyy, kun alunperin kylmiksi säilytystiloiksi tarkoitetut kellaritilat on muutettu märkä- ja/tai asuintiloiksi (alunperin peseytymistilat ja sauna oli yleensä erillisessä piharakennuksessa). Yleensä homma vielä tapahtuu sillä laiskimmalla ja halvimmalla tavalla, eli eristetään sisäpuolelta koska ulkopuolelta eristäminen ja kunnolla työstäminen on monta kertaa kalliimpaa. Tästä sitten seuraa lähes takuuvarmasti kosteusvaurio. Siinä olet ihan oikeassa, että rintamiestalot on suunniteltu hengittäviksi rakenteiksi, joissa keskeisesti sijoitetut tulisijat pitävät ilman liikkeessä ja imevät kosteuden pois. Joskus 70-80-luvullahan noita paljon pilattiin tiivistämällä liikaa ja väärin.

 

[Kvarkki]

Ihmeellisesti joskus melko uusissakin on jotain rakenneongelmia. Falskaaminenhan usein ehkäisee sisäilmaongelmia, onkohan noi rintamamiestalot yritetty tehdä ylitiiviiksi.

Purueristeisessä rintsikassa asuvana naurahdin tuota ylitiiviyttä. Ei todellakaan ole tiivis Rintamamiestalot pilattiin suurilta osin 70-80 luvulla pistämällä muovia seinään ja lasi/kivivillat perään ja kellarit lämpimiksi. Alkuperäinen ratkaisu pukkaa kaikkialle sen verran paljon hukkalämpöä, että ei pienet kosteudet haittaa.

e: Jahas, siinähän tuo mun viesti jo yllä sanottiinkin vähän eri sanoin

 

[Perkeles]

Purueristeisessä rintsikassa asuvana naurahdin tuota ylitiiviyttä. Ei todellakaan ole tiivis Rintamamiestalot pilattiin suurilta osin 70-80 luvulla pistämällä muovia seinään ja lasi/kivivillat perään ja kellarit lämpimiksi. Alkuperäinen ratkaisu pukkaa kaikkialle sen verran paljon hukkalämpöä, että ei pienet kosteudet haittaa.

e: Jahas, siinähän tuo mun viesti jo yllä sanottiinkin vähän eri sanoin

Edelleen, hengittäväkin voi olla ja pitäisikin olla tiivis.

Se muovi nuo pilaa. Vaikka ne paperoi kunnolla ilmatiiviiksi, niin ongelmaa ei ole.

Vanhojenkaan talojen ei kuulu vetää nurkista...

 

[Kvarkki]

Edelleen, hengittäväkin voi olla ja pitäisikin olla tiivis.

Se muovi nuo pilaa. Vaikka ne paperoi kunnolla ilmatiiviiksi, niin ongelmaa ei ole.

Vanhojenkaan talojen ei kuulu vetää nurkista...

Ei nämä kuule ole mitenkään ilmatiiviitä, koska korvausilma tulee ikkunoiden/ovien karmeista läpi... Ja monessa talossa tietysti sinnepäin paperoinnista.

e: Tai no, on näissä monesti myös yksi vaihtoilmaventtiili/kerros.

 

[Perkeles]

Ei nämä kuule ole mitenkään ilmatiiviitä, koska korvausilma tulee ikkunoiden/ovien karmeista läpi... Ja monessa talossa tietysti sinnepäin paperoinnista.

e: Tai no, on näissä monesti myös yksi vaihtoilmaventtiili/kerros.

Niin, mutta sitä tarkoitin, että se hengittävyys ei tarkoita ilmavuotoja.

Ennen ikkunanpokat teipattiin talvella, ettei vedä.

Ilmavuodot painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutetussa talossa voivat varsinkin yläpohjassa aiheuttaa kosteusongelmia, kun sisäilman kosteus tiivistyy eristeisiin.

Ei hypetetä niitä ilmavuotoja, koska ne ei ole missään rakenteessa toivottavaa. Ettei joku hölmö remontoidessaan hutiloi paperointien, eristeiden asennusten yms. Kanssa, koska se ja se foorumilla sanoi, että on hyvä, kun kämpässä vetää.

Toki korvaisilmaventtiilit tarvitsee olla.


Tokihan ne vanhat remppaamattomat vetää joka paikasta, kun purut painuneet ja hiiret syöneet ilmansulut ym. Mutta se ei ole millään tavalla hyvä asia rakenteen eikä sisäilman kannalta.

 

[Kvarkki]

Niin, mutta sitä tarkoitin, että se hengittävyys ei tarkoita ilmavuotoja.

Ennen ikkunanpokat teipattiin talvella, ettei vedä.

Ilmavuodot painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutetussa talossa voivat varsinkin yläpohjassa aiheuttaa kosteusongelmia, kun sisäilman kosteus tiivistyy eristeisiin.

Ei hypetetä niitä ilmavuotoja, koska ne ei ole missään rakenteessa toivottavaa. Ettei joku hölmö remontoidessaan hutiloi paperointien, eristeiden asennusten yms. Kanssa, koska se ja se foorumilla sanoi, että on hyvä, kun kämpässä vetää.

Toki korvaisilmaventtiilit tarvitsee olla.

Kyllä ne kuule "jossain" "teipataan" vieläkin Hyvää ikkunapaperi"teippiä" tosin on työläs hankkia, muovipaskaa löytyy helposti. Ja kyllä mä tiedän että yritit tiiveyden ja hengittävyyden erolla päteä, mutta ikävä kyllä nimenomaan puhuin tiiveydestä käytännön kokemuksen kautta. Ihan ilman hypetystä. Sitä en osaa sanoa onko alkuperäisten ikkunoiden "ilmavaihtoratkaisu" harkittu valmistustekniikan puutteita hyödyntävä valinta vai onnekas sattuma. Veikkaan ensimmäistä.

 

[Luumi]

Minkälaisia kokonais sähkönkulutuksia teillä on lämmitysjärjestelmästä riippuen? Toki vaikuttaa taloudessa asuvien lukumäärä ja asunnon koko ym.

 

[dot1q]

Jos kiinnostaa, niin itse ratkaisin rintsikan hengittävyyden sillä, että yläkerrassa omat tulo/poistot siellä missä tarvitaan pienellä LTO kennolla.

Keskikerros konepoisto vessaan jatkuvalla 28 l/s poistolla, säädettävissä. Tulot keskikerrokseen kolmella mobairilla. Kph/sauna 200 mm tulo puukiukaiseen saunaan ja tunnistava poistopuhallin suihkutilassa. Peruspoisto tässä alle 10 l/s.

Kellarin vielä kun joskus keksin miten sen teen. Mielestäni hormi luo liikaa vetoa. Pitänee ensin mitata toteutuva poisto.

@Luumi vuorokausikulutus parhaillaan 6 h talossa 30kWh nurkissa. Ilmavesilämpöpumppu käyttövedelle/pattereille. Kaksi viilentävä ILP : piä talossa, ja käyvät päivittäin useamman tunnin. 3400-4000 litraa oli kevytpolttoöljyn kulutus vuodessa. Ja rempataan parhaillaan joten vähintään puolet väestä käy kerta päivään suihkussa.

 

[Perkeles]

Kyllä ne kuule "jossain" "teipataan" vieläkin Hyvää ikkunapaperi"teippiä" tosin on työläs hankkia, muovipaskaa löytyy helposti. Ja kyllä mä tiedän että yritit tiiveyden ja hengittävyyden erolla päteä, mutta ikävä kyllä nimenomaan puhuin tiiveydestä käytännön kokemuksen kautta. Ihan ilman hypetystä. Sitä en osaa sanoa onko alkuperäisten ikkunoiden "ilmavaihtoratkaisu" harkittu valmistustekniikan puutteita hyödyntävä valinta vai onnekas sattuma. Veikkaan ensimmäistä.

Niin minäkin olen vanhat ikkunat teipannut joka talvi. Yhden 20-luvun talon käytännössä peruskorjasin. Nyt asun toisessa saman ikäisessä, johon melkolailla remppaa tehty.
Edellistä kämppää myydessä kuntokartoittaja kyseli talosta. Näytin kuvat remonteista, ja kerroin mitä ja miten tehty.
Kartoittaja sen jälkeen kysyi, että mitäköhän hän sitten täällä tekee.
Meinasin sanoa, että olen samaa mieltä, en tykkää maksaa turhasta. Mutta ostajat oli peukalo keskellä kämmentä sakkia, niin halusivat maksaa tyhjästä.

 

[Perkeles]

Jos kiinnostaa, niin itse ratkaisin rintsikan hengittävyyden sillä, että yläkerrassa omat tulo/poistot siellä missä tarvitaan pienellä LTO kennolla.

Keskikerros konepoisto vessaan jatkuvalla 28 l/s poistolla, säädettävissä. Tulot keskikerrokseen kolmella mobairilla. Kph/sauna 200 mm tulo puukiukaiseen saunaan ja tunnistava poistopuhallin suihkutilassa. Peruspoisto tässä alle 10 l/s.

Kellarin vielä kun joskus keksin miten sen teen. Mielestäni hormi luo liikaa vetoa. Pitänee ensin mitata toteutuva poisto.

@Luumi vuorokausikulutus parhaillaan 6 h talossa 30kWh nurkissa. Ilmavesilämpöpumppu käyttövedelle/pattereille. Kaksi viilentävä ILP : piä talossa, ja käyvät päivittäin useamman tunnin. 3400-4000 litraa oli kevytpolttoöljyn kulutus vuodessa. Ja rempataan parhaillaan joten vähintään puolet väestä käy kerta päivään suihkussa.

Edelleen!
Se hengittävyys ja ilmanvaihto on täysin eri asioita.

Hengittävyys tarkoittaa rakenteiden kykyä sitoa ilmankosteutta itseensä ja luovuttaa sitä.

Ilmanvaihdolla vaihdetaan sitä sisäilmaa.

 

[Luumi]

Jos kiinnostaa, niin itse ratkaisin rintsikan hengittävyyden sillä, että yläkerrassa omat tulo/poistot siellä missä tarvitaan pienellä LTO kennolla.

Keskikerros konepoisto vessaan jatkuvalla 28 l/s poistolla, säädettävissä. Tulot keskikerrokseen kolmella mobairilla. Kph/sauna 200 mm tulo puukiukaiseen saunaan ja tunnistava poistopuhallin suihkutilassa. Peruspoisto tässä alle 10 l/s.

Kellarin vielä kun joskus keksin miten sen teen. Mielestäni hormi luo liikaa vetoa. Pitänee ensin mitata toteutuva poisto.

@Luumi vuorokausikulutus parhaillaan 6 h talossa 30kWh nurkissa. Ilmavesilämpöpumppu käyttövedelle/pattereille. Kaksi viilentävä ILP : piä talossa, ja käyvät päivittäin useamman tunnin. 3400-4000 litraa oli kevytpolttoöljyn kulutus vuodessa. Ja rempataan parhaillaan joten vähintään puolet väestä käy kerta päivään suihkussa.

Lähinnä kokonaisvuosikulutus siis jota helppo verrata. Itselläkin maalämmöllä joulu-tammikuu oli 2500-3000kwh välissä per kk ja nyt toukokuu vain 750. Tässä jos saisi kokonaan 15 000 nurkille tai alle niin olisi jo varsin hyvä. Menee sitä käyttösähköäkin helposti 5-10 000 väliin vuodessa.

 

[Euroshopperi 2]

4300 L meni viimeisinä 3:na öljyvuotena pöpöä keskiarvona. Tuo tarkoittaa n 36000 kWh lämpöenergiaa vuodessa. Maalämpöpumpun kompressorin käyttämää sähköä olen mitannut kohta 9 vuoden ajan ja se on syönyt sähköä melko tasan 8000 kWh/ vuosi. Vastuksia on käytetty tasan 0 tuntia koko aikana, eli en kuumenna mitään legionella vetoja koskaan. Ei uskalla edes laskea enää, miten paljon 2 €/L pöpö tekisi laskelmissa. Laitteet kaivoineen, joita on 330 m, on maksettu jo ainakin yhteen kertaan jo aikoja sitten. Aloitin siis MLPn 2013.
Exeli löytyy tästä.

 

[haller]

Minkälaisia kokonais sähkönkulutuksia teillä on lämmitysjärjestelmästä riippuen? Toki vaikuttaa taloudessa asuvien lukumäärä ja asunnon koko ym.

Mulla menee hakekattilan lämmityssyklissä muutama kilowattitunti ja niitä on sitten luokkaa 100 kpl / lämmityskausi, eli lämmityssähkön määrä ei pahemmin ahdista. Tässä lähellä (ja sunkin lähellä) on muutama paikka missä on tehty varsin edullisia hakesysteemejä kohteeseen johon ei kannata mitään modernia kattilaa laittaa. Ostohakkeen hinta on luokkaa 3 senttiä / kWh sis alv, mutta useinhan puuta on omasta takaa.

 

[j-o-r-e]

2021 valmistunut 142m2 okt kaukolämmöllä. Viime kuun sähkönkulutus 270kWh, ei kauhean suurta eroa kesön ja talven välillä. Sauna lämpee talvella useammin ja ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa talvisin muutaman kWh:n. Ei kysytty, mut lämmön kulutus oli joulukuussa kovimmillaan n. 2,2MWh, kesällä taas lähinnä käyttöveden lämmitys (suihkua lukuunottamatta lämmöt kokonaan pois päältä), eli hyvin vähän. Kaukolämmön suurin hintatekninen ongelma on kova perusmaksu. Asukkaina 2 aikuista ja yksi 1,5v muksu.

 

[Zigh]

2021 valmistunut 142m2 okt kaukolämmöllä. Viime kuun sähkönkulutus 270kWh, ei kauhean suurta eroa kesön ja talven välillä. Sauna lämpee talvella useammin ja ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa talvisin muutaman kWh:n. Ei kysytty, mut lämmön kulutus oli joulukuussa kovimmillaan n. 2,2MWh, kesällä taas lähinnä käyttöveden lämmitys (suihkua lukuunottamatta lämmöt kokonaan pois päältä), eli hyvin vähän. Kaukolämmön suurin hintatekninen ongelma on kova perusmaksu. Asukkaina 2 aikuista ja yksi 1,5v muksu.

Aika uskomattoman pieni sähkönkulutus. Tuostahan ei tule vuositasolla kuin reilu 3000kWh.

Meillä menee kaukolämpötalossa kesäkuukausinakin vajaat 1000kWh sähköä jos ollaan kotona (sauna 3krt vko ja hybridiauton lataus ne kovimmat syöpöt).

 

[Luumi]

Aika uskomattoman pieni sähkönkulutus. Tuostahan ei tule vuositasolla kuin reilu 3000kWh.

Meillä menee kaukolämpötalossa kesäkuukausinakin vajaat 1000kWh sähköä jos ollaan kotona (sauna 3krt vko ja hybridiauton lataus ne kovimmat syöpöt).

Tuo on minusta oudon vähän, yksin rivarissakin voi mennä ihan käyttösähköön 3000-4000 kwh vuodessa. Tuo 270 kuulostaa kyllä oudon pienelle kun meneehän sitä yleiselämiseenkin.

 

[Kvarkki]

1000 kWh kuulostaa enemmänkin hyvin paljolta. Parin sähköauton ja maalämpöpumpunkin kanssa saa mennä ulkolämpötila 5 asteen tuntumaan, että saadaan tonni rikki kuussa. 3000 kWh/v pintaan tuo kulutus on meilläkin ollut sellaisissa kämpissä, missä sähkö menee perustarpeisiin. Uusi talo ja uudet kodinkoneet selittää varmaan osansa pienestä kulutuksesta (jorella).

 

[Luumi]

1000 kWh kuulostaa enemmänkin hyvin paljolta. Parin sähköauton ja maalämpöpumpunkin kanssa saa mennä ulkolämpötila 5 asteen tuntumaan, että saadaan tonni rikki kuussa. 3000 kWh/v pintaan tuo kulutus on meilläkin ollut sellaisissa kämpissä, missä sähkö menee perustarpeisiin. Uusi talo ja uudet kodinkoneet selittää varmaan osansa pienestä kulutuksesta (jorella).

Sitä tässä on sanonut että tulokset vaihtelee suuresti. Itse olen arvioinut että käyttösähköön menee itsellä ainakin 5000-6000 vuoteen mutta melko varmasti enemmänkin.

 

[Taneli-]

Kieltämättä todella vähän jos vuodessa kuluu sähköä keskimäärin 3250kWh. Eli ei paljoa käytetä ilmeisesti saunaa, ei uunia, ei hellaa, ei tietokoneita, ei TV:tä?
Itsellä ns. normaalissa käytössä (ei sisällä lämmitystä) menee noin 350-400kWh/kuukaudessa. Sauna lämpiää joka toinen päivä. Nyt tuli ilmanlämpöpumppu viilentämään. TV ei kovin paljoa ole päällä. Tietokone yleensä sen 8-10 tuntia ainakin mutta ei hirmuisesti kuluta. Uunissa tulee jotain tehtyä jos ei joka päivä mutta ainakin muutamia kertoja viikossa. Hellaa käyttää käytännössä päivittäin, vedenkeitintä jne.

Arviolta käyttö vuodessa noin 5000-6000kWh, kutakuinkin 5500+

 

[j-o-r-e]

Tuossa pylväät. Joulukuussa oli mennykki jopa 400kWh. Meillä ei tosiaan ole ladattacaa autoa. Ruohonleikkuri on patterimalli, mutta eipä se montaa wattia kesässä vie.

 

[Luumi]

4300 L meni viimeisinä 3:na öljyvuotena pöpöä keskiarvona. Tuo tarkoittaa n 36000 kWh lämpöenergiaa vuodessa. Maalämpöpumpun kompressorin käyttämää sähköä olen mitannut kohta 9 vuoden ajan ja se on syönyt sähköä melko tasan 8000 kWh/ vuosi. Vastuksia on käytetty tasan 0 tuntia koko aikana, eli en kuumenna mitään legionella vetoja koskaan. Ei uskalla edes laskea enää, miten paljon 2 €/L pöpö tekisi laskelmissa. Laitteet kaivoineen, joita on 330 m, on maksettu jo ainakin yhteen kertaan jo aikoja sitten. Aloitin siis MLPn 2013.
Exeli löytyy tästä.

Legionella bakteerikin taitaa olla riski lähinnä riskiryhmille ja iäkkäille. Jännä että sen voi saada vain aerosolien kautta eli esim suihkusta. Itse en sitä kauheasti pelkäisi.

 

[Zigh]

1000 kWh kuulostaa enemmänkin hyvin paljolta. Parin sähköauton ja maalämpöpumpunkin kanssa saa mennä ulkolämpötila 5 asteen tuntumaan, että saadaan tonni rikki kuussa. 3000 kWh/v pintaan tuo kulutus on meilläkin ollut sellaisissa kämpissä, missä sähkö menee perustarpeisiin. Uusi talo ja uudet kodinkoneet selittää varmaan osansa pienestä kulutuksesta (jorella).

No katsoin että pohjakulutus kun ollaan kesällä pois kotoa on aika tarkkaan 16kWh päivä eli vajaa 500kWh kuukaudessa. Kaksi vanhaa IV-konetta AC-moottoreilla, yksi huippuimuri, kaksi jääkaappia, kaappipakastin ja arkkupakastin, äkkiä se noista tulee.

 

[j-o-r-e]

Sauna lämpiää minun kotona ollessa (työreissuilla puolet vuodesta) talvisin 2-3krt viikossa, kesällä harvemmin. Uunia käytetään normaalisti? Tv päällä pari tuntia päivästä. Tietokone ei juurikaan käytössä (ei aikaa).

 

[Kvarkki]

No katsoin että pohjakulutus kun ollaan kesällä pois kotoa on aika tarkkaan 16kWh päivä eli vajaa 500kWh kuukaudessa. Kaksi vanhaa IV-konetta AC-moottoreilla, yksi huippuimuri, kaksi jääkaappia, kaappipakastin ja arkkupakastin, äkkiä se noista tulee.

Meillä on jotain 5 kWh/pv luokkaa eikä se siitä paljoa nouse vaikka olis vähän viileämpääkin. 10 asteen tienoilla lämpöpumpun kanssa oli 8-10 kWh mennyt päivässä kämppä tyhjänä. Sähköautot vie 140-350 kWh kuussa riippuen ajoista ja vuodenajasta.