Talon lämmitysratkaisut

[Taneli-]

Laitetaas nyt pohdinnat tännekin.

Eli ollaan tuossa lähitulevaisuudessa muuttamassa -85 valmistuneeseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon, missä asuinneliöitä 155. Jämäkkä täystiilitalo parin hehtaarin tiluksella. Talo ei ole sokkeloinen ja keskellä on puukäyttöiset hella, leivinuuni ja takka. Saunassakin puukiuas. Talo on kokonaisuudessaan aika alkuperäiskunnossa ja isot remontit tullaan tekemään, mm. ilmanvaihto uusitaan (Painovoimainen --> LTO-koneellinen), ikkunat uusitaan ja yläpohjakin varmaankin eristetään ilmanvaihtotöiden yhteydessä uudelleen.

Osana remppaa, talon hivenen vaurioitunut, puukoolattu lankkulattia tullaan purkamaan ja vanhan pohjalaatan päälle tehdään pieni lisäeristys+valu katkaisemaan kosteuden nousua. Joten miten siitä eteenpäin lämmitysmuodon osalta:

1) Tehdään vaan uusi lankkulattia, asennetaan pari ilpiä. Mennään ilpi+takka+patterit yhdistelmällä.

2) Laitetaan uuteen lattiaan vesikierto ja sitten VILP tai maalämpökone?

Ensimmäinen olisi simppeli ja halpa tehdä. Polttopuille on julmetun iso liiteri ja niitä saa aika edullisesti perhepiiristä kun jaksaa vaan hakea. Talon viilennys hoituisi myös samalla järjestelyllä.

Toinen vaihtoehto tuonee kohtuullisesti lisäkustannuksia tekovaiheessa mutta lienee vähän helpottaisi polttopuurallin painetta? Ja sähköä säästänee silti käytössä, mutta mihinkähän venyy takaisinmaksuajat laitteiden vaatimine huoltoineen jne?

Herääkö ajatuksia ja miten itse ratkoisit / olet vastaavan ratkonut?

Maalämpö on pidemmän päälle halvin sekä ehkä helpoin lisäksi joku ilppi kesää varten viilentämään. Tosin vaatii luvat ja hieman tutkimista (pahimmillaan siellä ei ole kalliota eikä saa edes lupaa tehdä lämpökaivoa).
Toisaalta varmaan se halvin olisi tuo ykkönen.

Mutta jos lähes kaikki tehdään uusiksi kannattaa hakea avustusta (siinä varmasti energialuokitus paranee niin paljon että avustusta saa) ja tehdä vesikierto. Viimeistään vanhemmiten (tai jos joskus alkaa myymään paikkaa) alkaa arvostamaan sitä ettei tarvitse tehdä puu savottaa tai käyttää puuta kuin "tunnelmaksi". Tietysti savusauna on oma mukavuutensa joten se on vaikeampi pala, eli haluaako käyttää perinteistä hyvää savusaunaa vai uusiiko senkin?

 

[Coanda]

Asentaisin tuon lattialämmitysputkiston joka tapauksessa nyt, siihenhän voi liittää lämmönlähteen tulevaisuudessakin ellei nyt halua investoida.

 

[Coanda]

Maalämpö on pidemmän päälle halvin sekä ehkä helpoin lisäksi joku ilppi kesää varten viilentämään. Tosin vaatii luvat ja hieman tutkimista (pahimmillaan siellä ei ole kalliota eikä saa edes lupaa tehdä lämpökaivoa).
Toisaalta varmaan se halvin olisi tuo ykkönen.

Mutta jos lähes kaikki tehdään uusiksi kannattaa hakea avustusta (siinä varmasti energialuokitus paranee niin paljon että avustusta saa) ja tehdä vesikierto. Viimeistään vanhemmiten (tai jos joskus alkaa myymään paikkaa) alkaa arvostamaan sitä ettei tarvitse tehdä puu savottaa tai käyttää puuta kuin "tunnelmaksi". Tietysti savusauna on oma mukavuutensa joten se on vaikeampi pala, eli haluaako käyttää perinteistä hyvää savusaunaa vai uusiiko senkin?

Aivan asiaa tässä, mutta myös VILP vaatii luvan. Nuita maanpeitteen paksuuksia voi katsella ennakkoon GTK:n kartta-aineistosta. Ellei olla pohjavesialueella eikä pehmeää maata ole mielin määrin alla, taitaa homma yleensä onnistua kohtuudella.

 

[Seese]

Millaisia lämpötiloja maalämpöasunnoissa yleensä voi odottaa termostaatit maksimilla?

 

[hulkki]

Millaisia lämpötiloja maalämpöasunnoissa yleensä voi odottaa termostaatit maksimilla?

Täh?

 

[petepeluri]

Millaisia lämpötiloja maalämpöasunnoissa yleensä voi odottaa termostaatit maksimilla?

Ei eroa muihin lämmitysmuotoihin.

 

[PornReindeer]

Millaisia lämpötiloja maalämpöasunnoissa yleensä voi odottaa termostaatit maksimilla?

Täh?

Voi olla mielikuva menneisyydestä. Iso talo ja antiikkiset patterit saattavat vaatia pakkasella niin kuumaa vettä, ettei peruspumppu jaksa ja pitää käyttää sähkövastuksia. Ja toki hyötysuhde laskee mitä kuumempaa vettä pitää tehdä, saati jos pitää olla vastukset apuna. Tähänhän oli ratkaisuna esim. tulistavia pumppuja, mutta taitaa olla pumput kehittyneet ja ajan myötä vanhoja yksilehtisiä pattereita koko ajan vähemmän kun enää ei ole aihe pinnalla.
Toki tämäkin aihe pitää sisällään tavallista muutosvastarintaa jossa paisutellaan uuden tekniikan heikkouksia ja unohdetaan ne totutut paskat asia vanhoista

Jos oikeasti tarkka lähtevän veden asteluku kiinnostaa niin se riippuu pumpusta ja kohteesta (tehontarve). Legionellan vuoksi käyttövesi lämmitetään aina välillä +60 asteeseen ja moni pumppu käyttää siihen sähkövastuksia, mutta pääsisikö usea pumppu kuitenkin tuohon samaan ilmankin jos ei olisi lämmityskuormaa perässä

 

[Coanda]

Tulistuksella saadaa tosiaan kuumaa tehtyä, mutta siinä ei ole paljoa energiaa käytettävissä. Eli ei voi oikein koko verkostoa sen varaan laskea, mutta käyttövedelle voi riittää. Asunnon kuin asunnon saa kyllä maalämmöllä pidettyä lämpimänä, mutta vaatii tosiaan järjestelmään sopivan lämmönjakomuodon, eli omakotitaloissa käytännössä oikein mitoitetut patterit tai lattialämmityksen.

 

[repairman]

Voi olla mielikuva menneisyydestä. Iso talo ja antiikkiset patterit saattavat vaatia pakkasella niin kuumaa vettä, ettei peruspumppu jaksa ja pitää käyttää sähkövastuksia. Ja toki hyötysuhde laskee mitä kuumempaa vettä pitää tehdä, saati jos pitää olla vastukset apuna. Tähänhän oli ratkaisuna esim. tulistavia pumppuja, mutta taitaa olla pumput kehittyneet ja ajan myötä vanhoja yksilehtisiä pattereita koko ajan vähemmän kun enää ei ole aihe pinnalla.
Toki tämäkin aihe pitää sisällään tavallista muutosvastarintaa jossa paisutellaan uuden tekniikan heikkouksia ja unohdetaan ne totutut paskat asia vanhoista

Jos oikeasti tarkka lähtevän veden asteluku kiinnostaa niin se riippuu pumpusta ja kohteesta (tehontarve). Legionellan vuoksi käyttövesi lämmitetään aina välillä +60 asteeseen ja moni pumppu käyttää siihen sähkövastuksia, mutta pääsisikö usea pumppu kuitenkin tuohon samaan ilmankin jos ei olisi lämmityskuormaa perässä

WTF? Piti oikein tarkistaa: Viime talvena 20 asteen pakkasella lattilämmityksen meno oli käyntijakson alussa 30 astetta ja lopussa 36 astetta. Kyllähän pumppu jaksaa 60 asteeseen asti tehdä käyttövettä. Parin viikon välein sitten legionellatapossa käytettään vastusta, mutta tuohan on sähkönkulutuksellisesti ihan merkityksetöntä.

Ja toki ne termostaatit on "täysillä". Kun piirit on säädetty tasapainoon, niin koko talon lämmityksen säätö toimii hyvin pumpun laskemana ulkolämpötilan mukaan.

 

[Seese]

Täh?

Uusi maalämpörivari kyseessä siis ja jäänyt johonkin 21 asteeseen maksimilämmöt joka huoneessa, kun ulkolämpötila ollut 10c tienoilla.

Kerran tuota jo mukamas säädettiin, niin mietin onko se nyt tällaista jos se energiatehokkuus/kulut pidetään hyvällä tasolla. Saa kyllä pitää ulkohousuja ja useampaa paitaa ettei veto käy.

 

[stabbulamus]

Uusi maalämpörivari kyseessä siis ja jäänyt johonkin 21 asteeseen maksimilämmöt joka huoneessa, kun ulkolämpötila ollut 10c tienoilla.

Kerran tuota jo mukamas säädettiin, niin mietin onko se nyt tällaista jos se energiatehokkuus/kulut pidetään hyvällä tasolla. Saa kyllä pitää ulkohousuja ja useampaa paitaa ettei veto käy.

Ihan tyypillinen ratkaisu vähääkään uudemmissa taloyhtiöissä. Sisälämpötila on varmasti ihan riittävä, mutta kuitenkin ikäihmiset narisee et pitäisi lisää lämpöä saada. Tai ainakin se näin edellisessä kerrostalossa oli. Tämähän on sitten jo järkevämpi säätää sillä omalla vaatetuksella eli vaikka ne villasukat jalkaan.

 

[Taneli-]

Uusi maalämpörivari kyseessä siis ja jäänyt johonkin 21 asteeseen maksimilämmöt joka huoneessa, kun ulkolämpötila ollut 10c tienoilla.

Kerran tuota jo mukamas säädettiin, niin mietin onko se nyt tällaista jos se energiatehokkuus/kulut pidetään hyvällä tasolla. Saa kyllä pitää ulkohousuja ja useampaa paitaa ettei veto käy.

80-luvun maalämpörivari kyseessä missä tehty viimevuonna maalämpöremontti ja jotkut siitä hieman valittaneet minkä johdosta sitten tehty pattereiden säätöä sekä ilmauskin.
Helposti se lämpö on liikaakin, tuolla 24 puolella mutta sitä voi säätää alemmas tai patteria kokonaan pois päältä. Vuosikymmenen vaihteessa tehty ikkunaremontti joten noita yläosassa olevia ilmanvaihto namikoita voi myös pitää molempia auki jos liian lämmin meinaa olla.

Makuuhuoneeseen olisi hyvä saada se joku 19-21C muualla voi sitten olla hieman lämpöisempi. Tämä oma mielipiteeni, mutta nytkin ilmanlämpöpumpun avulla viilentäen lämmöt on olohuoneessa 22.8C eli shortsi keli. Voisi kyllä kohta harkita että sulkisi tuon talveksi. Varmaan kuukauden vaihtuessa jos ei enää kuumia kelejä tule.

 

[Seese]

Ihan tyypillinen ratkaisu vähääkään uudemmissa taloyhtiöissä. Sisälämpötila on varmasti ihan riittävä, mutta kuitenkin ikäihmiset narisee et pitäisi lisää lämpöä saada. Tai ainakin se näin edellisessä kerrostalossa oli. Tämähän on sitten jo järkevämpi säätää sillä omalla vaatetuksella eli vaikka ne villasukat jalkaan.

Joo pitänee vielä seurailla miten käyttäytyy, viime viikolla sai kyllä olla kolme kerrosta housuja ja silti meinasi veto käydä jaloissa etätyöpäivää istuessa.

Tuossa valloxissa myös taitaa automaatilla tuloilman lämmitys 17C tasolle kytkeytyä päällä vasta 14C alapuolella, niin näillä väli-ilmoilla varmaan tuota vetoa aiheuttaa hetkellisesti.

 

[Lumimies]

Huonelämpötilojen lämmityskauden suunnitteluarvo on 21c. Uudiskohteissa tuo pyritään säätämään 21 ja 22 väliin. Tosin nyt en ihan muista tuota lämmityskauden määrettä, olisikohan ollut kun vuorokausikeskiarvo putoaa alle 15c. Vesikiertoinen lattialämmitys reagoi aika heikosti joka tulee ilmi syksyisin ja keväisin kun päivällä on lämmin ja yöllä kylmä.

 

[stabbulamus]

Joo pitänee vielä seurailla miten käyttäytyy, viime viikolla sai kyllä olla kolme kerrosta housuja ja silti meinasi veto käydä jaloissa etätyöpäivää istuessa.

Tuossa valloxissa myös taitaa automaatilla tuloilman lämmitys 17C tasolle kytkeytyä päällä vasta 14C alapuolella, niin näillä väli-ilmoilla varmaan tuota vetoa aiheuttaa hetkellisesti.

Toki jos se vedontunne on epänormaalilta tuntuva niin kannattaahan se vähän kysyä et miten muissa asunnoissa ja pyytää tarkastusta. Ei varmaan olisi ensimmäinen et säädöt väärin tai jotain jopa rikki.

Uuden talon kohdalla lämmitysjärjestelmää pitää myös säätää vastaamaan talon ominaisuuksia.

 

[hulkki]

Voi olla mielikuva menneisyydestä. Iso talo ja antiikkiset patterit saattavat vaatia pakkasella niin kuumaa vettä, ettei peruspumppu jaksa ja pitää käyttää sähkövastuksia. Ja toki hyötysuhde laskee mitä kuumempaa vettä pitää tehdä, saati jos pitää olla vastukset apuna. Tähänhän oli ratkaisuna esim. tulistavia pumppuja, mutta taitaa olla pumput kehittyneet ja ajan myötä vanhoja yksilehtisiä pattereita koko ajan vähemmän kun enää ei ole aihe pinnalla.
Toki tämäkin aihe pitää sisällään tavallista muutosvastarintaa jossa paisutellaan uuden tekniikan heikkouksia ja unohdetaan ne totutut paskat asia vanhoista

Jos oikeasti tarkka lähtevän veden asteluku kiinnostaa niin se riippuu pumpusta ja kohteesta (tehontarve). Legionellan vuoksi käyttövesi lämmitetään aina välillä +60 asteeseen ja moni pumppu käyttää siihen sähkövastuksia, mutta pääsisikö usea pumppu kuitenkin tuohon samaan ilmankin jos ei olisi lämmityskuormaa perässä

Pattereista ei oo kokemusta, mut lattialämmityksen kanssa ei oo vastukset menny kertaakaan päälle. Legionella kuumennuksessakaan ei oo tarvinu vastuksia.

 

[Kvarkki]

Uusi maalämpörivari kyseessä siis ja jäänyt johonkin 21 asteeseen maksimilämmöt joka huoneessa, kun ulkolämpötila ollut 10c tienoilla.

Kerran tuota jo mukamas säädettiin, niin mietin onko se nyt tällaista jos se energiatehokkuus/kulut pidetään hyvällä tasolla. Saa kyllä pitää ulkohousuja ja useampaa paitaa ettei veto käy.

Siellä on pihi talkkari säätänyt käyrän perseelleen, ei liity maalämpöön mitenkään. Keskustele naapurien kanssa ja vaatikaa lämmityskäyrän muotoon korotus. Helposti nämä puoliviileät kelit vatii vähän enemmän, että on mukava.

 

[Kaukosäädin]

Uusi maalämpörivari kyseessä siis ja jäänyt johonkin 21 asteeseen maksimilämmöt joka huoneessa, kun ulkolämpötila ollut 10c tienoilla.

Kerran tuota jo mukamas säädettiin, niin mietin onko se nyt tällaista jos se energiatehokkuus/kulut pidetään hyvällä tasolla. Saa kyllä pitää ulkohousuja ja useampaa paitaa ettei veto käy.

Rivitalo ja maalämpö lattialämmityksellä, eikä ole vielä ollut niin kovaa pakkasta että olisi kylmä ollut.
Olen Kvarkin kanssa samaa mieltä että väärin säädetyt käyrät.
Kannatta tilata joku ammattilainen säätämään käyrät uusiksi.
Kiertäähän joka piirissä lämmin vesi ettei ole venttileitä jumissa, vaikka termostaatti aukeaakin niin itse venttiili voi jäädä joskus jumiin eli kiinni.

 

[FinnPeak]

Rivitalo ja maalämpö lattialämmityksellä, eikä ole vielä ollut niin kovaa pakkasta että olisi kylmä ollut.
Olen Kvarkin kanssa samaa mieltä että väärin säädetyt käyrät.

Tuossahan toki ei puhuttu "kylmästä" (21 lämpötila) vaan vedon tunteesta? Ja sehän voi aiheutua esimerkiksi nykytaloissa suosituista lattiaan asti ulottuvista ikkunapinnoista. Joissain näitä kai koitetaan tilkitä vetämällä kaabelia vähän tiuhemmalle ikkunan alla, mutta ei se taida riittää kylmillä keleillä välttämättä ilman liikettä stoppaamaan?

 

[FinnPeak]

Asentaisin tuon lattialämmitysputkiston joka tapauksessa nyt, siihenhän voi liittää lämmönlähteen tulevaisuudessakin ellei nyt halua investoida.

Joo eiköhän siinä näin tehdä. Toki jos/kun tehdään nyt alkurytäkässä ennen muuttamista myös kosteat tilat, niin pitää sitten ottaa se VILP tms jo samalla toki käyttöön.

Jotenkin voisin kuvitella, että tälläisessä talossa missä on paljon tulisijoja, voi esim VILPin kanssa päästä aika pieniinkin sähkönkulutuslukemiin? Takan ja uunien lämmittely tosiaan ei meille tosiaan ole mikään ongelma ja puuta on liki ilmaiseksi saatavilla...

Yksi juttu, mitä olen pohtinut ja pitäisi selvittää, on "vesitakka". Eli kun tuolla uusitaan samalla myös huonosti vetävä vanha muurattu takka, niin toimisiko joku vesikiertoinen takka jotenkin järkevästi kompuksessa tuollainen VILP-vesikiertolattia-systeemin kanssa?

Ja miten tuollainen lämpöputkisto on vedettävissä esim. pihamaan poikki lämpimänä pidettävään ulkorakennukseen - onko realistin hommia?

 

[Coanda]

Jos teillä on tilaa energiavaraajalle, johon takan ja vilpin voi kytkeä, olisi se hyvin joustava lämmönlähde. Ulkorakennukseen lämmöt voi vetää eristetyllä kanaalilla, ei ole kummoinen juttu. Esim Meltex MX-Radiflex, Rauheat PexFlex tai Uponor Thermo Twin. Ellei ole valtava halli niin 2x25 mm riittää.

 

[BongisKhan]

Itse en kyllä keksi juuri mitään tympeämpää kuin loputon puulämmitys-savotta. Toki jos ei lapsia, harrastuksia tai muutakaan parempaa tekemistä elämässä ole kuin hakata halkoja ja mättää niitä takkaan, niin mikäs siinä. Tosin veikkaan, että luultavasti käy kyllä urheiluhenkisemmillekin aika tympeäksi pidemmän päälle. Varsinkin kun mitään "ilmaisia puita" ei oikeasti ole olemassakaan.

Eli jos olisin suunnittelemassa uutta lämmitysjärjestelmää, niin henkilökohtaisesti kyllä lähtisin sellaisesta systeemistä mikä vaatii mahdollisimman vähän mitään työtä käyttäjältä ja jättäisin ne takkapelleilyt siihen ajoittaiseen tunnelmointiin.

Niin ja vesikierto tottakai lattiaan jos ne on joka tapauksessa auki. Ei maksa kovin paljoa ja mahdollistaa kuitenkin lämmityksen parhaiten melkein millä tahansa systeemillä. Vaikka sillä puukattilalla jos joku fetissi puiden kanssa pelaamiseen löytyy.

 

[Pakana]

Uusi maalämpörivari kyseessä siis ja jäänyt johonkin 21 asteeseen maksimilämmöt joka huoneessa, kun ulkolämpötila ollut 10c tienoilla.

Kerran tuota jo mukamas säädettiin, niin mietin onko se nyt tällaista jos se energiatehokkuus/kulut pidetään hyvällä tasolla. Saa kyllä pitää ulkohousuja ja useampaa paitaa ettei veto käy.

Sehän on ihan oikein säädetty jos sisälämpö on 21°C.

Moni ei tiedä että se seinässäoleva termostaatti on tarkoitettu lämmön rajoitukseen. Eli keskuslämmitysjärjestelmä on säädetty niin että asunnon sisälämpö on 21°C, jota voi huonekohtaisella termarilla haluttaessa säätää alemmas.

Tietysti jos rakenteissa on vuotoja niin se myös vetää, mutta järkevämpää olisi tiivistää rakenne sen sijaan että vaan tuupataan lisää lämpöä harakoille.

Taloyhtiöissä tuo lämpö on kyllä usein jonkinlainen kiista/ongelma. Kun sitä lämpöä näennäisesti ei maksa itse, niin sitä halutaan enemmän, omakotiasujat, tai taloyhtiöissä joissa on asuntokohtaisesti laskutettu lämmitys ihmiset viihtyvät yleensä viileämmässä.

 

[Nik97]

Täältäkin ääni lattialämmitykselle. Vähintääkin varaus nyt kannattaa tehdä jos lattiat avataan.

Meillä lattialämmitystä lämmitetään juuri puukattilalla, arimax 35 ei kovin työläs ole (riippuu talven lämpötiloista), jos puut saa varastoitua lähelle. Isoin työ on nimenomaan polttopuiden tekemisessä ja varastoinnissa. Toki joku VILP tai maalämpö on nykyaikaa.

 

[Zigh]

Joo pitänee vielä seurailla miten käyttäytyy, viime viikolla sai kyllä olla kolme kerrosta housuja ja silti meinasi veto käydä jaloissa etätyöpäivää istuessa.

Tuossa valloxissa myös taitaa automaatilla tuloilman lämmitys 17C tasolle kytkeytyä päällä vasta 14C alapuolella, niin näillä väli-ilmoilla varmaan tuota vetoa aiheuttaa hetkellisesti.

Ei kyllä pitäisi uudessa rakennuksessa tuntua mitään vetoa. Eihän siellä Valloxissa ole joku kesäpelti vielä auki niin että ulkoilma tulee raakana sisään?

 

[draco76]

https://rakennusmaailma.fi/asbestipommi-ja-lattialammityksen-tavoittelu-pilaavat-vanhan-talon-lattiaremontin/

Tässä ollaan lattialämmitystä vastaan vanhojen rintsikoiden osalta. Patterien pitäisi olla ikkunoiden edessä kosteuden takia.
”Vanhoissa rintamamiestaloissa on tarkoituksella patterit seinillä, jotta ne lämmittävät ja kierrättävät ikkunoiden edustalta ilmaa huoneisiin. Nykyään halutaan patterit pois ja lämpöä lattiaan, jolloin ikkunat kostuvat ja alkavat homehtua ja kosteus menee rakenteisiin.”

 

[BongisKhan]

https://rakennusmaailma.fi/asbestipommi-ja-lattialammityksen-tavoittelu-pilaavat-vanhan-talon-lattiaremontin/

Tässä ollaan lattialämmitystä vastaan vanhojen rintsikoiden osalta. Patterien pitäisi olla ikkunoiden edessä kosteuden takia.
”Vanhoissa rintamamiestaloissa on tarkoituksella patterit seinillä, jotta ne lämmittävät ja kierrättävät ikkunoiden edustalta ilmaa huoneisiin. Nykyään halutaan patterit pois ja lämpöä lattiaan, jolloin ikkunat kostuvat ja alkavat homehtua ja kosteus menee rakenteisiin.”

Tässä tosin puhuttiin 80-luvun tiilitalosta, johon on tulossa myös täydellinen IV-remppa, eikä mistään sotien jälkeisestä lautakasasta, joita myös rintamamiestaloiksi kutsutaan.

 

[repairman]

Tässä tosin puhuttiin 80-luvun tiilitalosta, johon on tulossa myös täydellinen IV-remppa, eikä mistään sotien jälkeisestä lautakasasta, joita myös rintamamiestaloiksi kutsutaan.

Puhumattakaan, että klikkiotsikoita metsästettäessä saadaan joka ikisestä asiasta ongelma aikaiseksi ja löydetään "asiantuntia" voivottelemaan. Puuttuu enää "katso kuvat".

Tuollakin TM linkin takana kun scrollasi sivua alas, niin ihan yksiä sontaotsikoita tuli vastaan. "Älä säästä vesieristyksessä, teetä ammattilaisella" Ammattilaiskokemus omalta osalta tästä aiheesta oli, että en ole koskaan nähnyt yhtä paskaa jälkeä. Eikä riittänyt, että kerran tai kaksi olisi "ammattilainen" käynyt korjaamassa vaan olikohan kolmannella kerralla, kun vahvuutta oli niin paljon, ettei sentään enää pohja ollut näkyvissä.

 

[draco76]

Tässä tosin puhuttiin 80-luvun tiilitalosta, johon on tulossa myös täydellinen IV-remppa, eikä mistään sotien jälkeisestä lautakasasta, joita myös rintamamiestaloiksi kutsutaan.

Minulla on tuollainen vanha talo, vaikka ei olekaan rintamamiestalo. Oli aiemmin usemman huoneiston talo. Kaukolämpö olisi vieressä, mutta olisikohan vesipatterit paremmat tuollaiseen? Ei vielä ole ajankohtainen, mutta tulevaisuuden pohdintoja mietin. Iso remontti joka tapauksessa, kun nyt on ilmalämpöpumppu/sähkö/puu ratkaisuna. Lämmitysputket täytyisi vetää kokonaan uusina.

 

[FinnPeak]

Itse en kyllä keksi juuri mitään tympeämpää kuin loputon puulämmitys-savotta. Toki jos ei lapsia, harrastuksia tai muutakaan parempaa tekemistä elämässä ole kuin hakata halkoja ja mättää niitä takkaan, niin mikäs siinä. Tosin veikkaan, että luultavasti käy kyllä urheiluhenkisemmillekin aika tympeäksi pidemmän päälle. Varsinkin kun mitään "ilmaisia puita" ei oikeasti ole olemassakaan.

Itse taas ajattelen että jos jostain hommasta tykkää ja saa sen jotenkin omaksi hyödykseen järjesteltyä, niin hyvä - itsehän siis nautin esimerkiksi metsähommista päivätöiden asiantuntija-käsienheiluttelu-spedeilyn vastapainona. Oman ymmärryksen yli taas menee esimerkiksi kaverit, jotka rakentelee kiinteistöilleen esimerkiksi jotain autopesu/puunaus-alttareita, ei ole ikinä mahtunu kaaliin miksi joku kuluttaisi tuntitolkulla aikaa jotain kulkuvälineitä kiillottaessa. Toki niissäkin hommissa on uskonvahvistukseen argumentit keksitty, tyyliin "auton arvo säilyy"

Mutta. Ei tässä tarkoitus silti ollut ruveta kokopäiväiseksi halkohessuksi, vaan saada ymmärrystä kuinka hyvin monen tulisijan kämpässä voi puuta polttamalla tasata niitä kylmimpien aikojen kulutushuippuja. Kyllä tässä itsekin lapsiperheessä arvostetaan sitä vaivattomuutta, ja että puusavottahomma jää silti vain harrastuksen asemaan ja on varaa valita milloin se nappaa.

Mutta pitääpä nyt ruveta ymmärtämään vertailemaan VILP/Maalämpö+viilennystarve-ratkaisua. Talon edessähän, hyvin lähellä koneiden sijoituspaikkaa, olisi myös joku 120m syvyinen vanha porakaivo, mutta noita vanhoja reikiä ei pystyne jatkamaan ja siten ajattelemaan että siinä olis jo "osittain valmiiks porattu maalämpökaivo".

Lankkulattialle pitänee tosiaan heittää hyvästit, ei taida olla lauta mikään optimivaihtoehto lattialämmityksen kanssa.

 

[Boulder]

Vinkkinä, että ilmalämmitys on myös yksi vaihtoehto vesikiertoiselle lattialämmitykselle kun samalla tehdään IV-remppa. Lämmitystapana varsin kustannustehokas ja lämmönlähteeksi käy yhtä lailla kaikki kun koneessa on vesipatteri.

 

[vermont]

Vinkkinä, että ilmalämmitys on myös yksi vaihtoehto vesikiertoiselle lattialämmitykselle kun samalla tehdään IV-remppa. Lämmitystapana varsin kustannustehokas ja lämmönlähteeksi käy yhtä lailla kaikki kun koneessa on vesipatteri.

Ahaa, eli käyttäen IV kanavia puskettaisiinkin normaalin 17C ilman sijaan tulokanavasta esim 26 asteista ilmaa?

Onko heittää mitään esimerkkiä netistä tms? Lämpöhäviöt varmaan pienenee kun iv putket hyvin eristetty tai kulkevat höyrynsulun sisäpuolella. Toisaalta ilma ja huonompi lämpöenergian siirtäjä kuin vesi. Pitääkö kanavaan todellisuudessa puskea moninkertaisella lämmöllä ilmaa vs pattereiden vesikiertoon jotta saadaaan sama lämpöenergia?

 

[Pakana]

https://rakennusmaailma.fi/asbestipommi-ja-lattialammityksen-tavoittelu-pilaavat-vanhan-talon-lattiaremontin/

Tässä ollaan lattialämmitystä vastaan vanhojen rintsikoiden osalta. Patterien pitäisi olla ikkunoiden edessä kosteuden takia.
”Vanhoissa rintamamiestaloissa on tarkoituksella patterit seinillä, jotta ne lämmittävät ja kierrättävät ikkunoiden edustalta ilmaa huoneisiin. Nykyään halutaan patterit pois ja lämpöä lattiaan, jolloin ikkunat kostuvat ja alkavat homehtua ja kosteus menee rakenteisiin.”

Kuka helvetti tekee rintamamiestaloon remontin, mutta jättää alkuperäiset ikkunat? Ja kun ikkuna on vaihdettu, niin jos se kostuu niin jossain muualla on vika kuin lattialämmityksessä.

 

[Kvarkki]

Ilmalämmitys on kyllä vihonviimeinen keksintö, jos omas helposti kuivuvat silmät.

 

[Zigh]

Olen kyllä itse ollut siinä käsityksessä, että ilmalämmitykset jäi sinne 70-80-luvulle eikä niitä enää kukaan uutena asentele. Jotenkin ilmanvaihdon ja lämmityksen sotkeminen toisiinsa kuulostaa jo lähtökohtaisesti typerältä.

 

[Pakana]

Ahaa, eli käyttäen IV kanavia puskettaisiinkin normaalin 17C ilman sijaan tulokanavasta esim 26 asteista ilmaa?

Onko heittää mitään esimerkkiä netistä tms? Lämpöhäviöt varmaan pienenee kun iv putket hyvin eristetty tai kulkevat höyrynsulun sisäpuolella. Toisaalta ilma ja huonompi lämpöenergian siirtäjä kuin vesi. Pitääkö kanavaan todellisuudessa puskea moninkertaisella lämmöllä ilmaa vs pattereiden vesikiertoon jotta saadaaan sama lämpöenergia?

Esim sam 42 on tuollaiseen käyttöön tarkoitettu patteri, käytetään usein niben pilpin kanssa.

 

[Pakana]

Olen kyllä itse ollut siinä käsityksessä, että ilmalämmitykset jäi sinne 70-80-luvulle eikä niitä enää kukaan uutena asentele. Jotenkin ilmanvaihdon ja lämmityksen sotkeminen toisiinsa kuulostaa jo lähtökohtaisesti typerältä.

Itseasiassa tuo on aika hyvä välimuoto tehdä energiaremppaa, laittaa kanavoitavalla ilmalämpöpumpulla ilmalämmityksen, tehokkaampi kuin pelkkä perus ilppi, mutta edullisempi kuin vilp tms vesikiertoinen "oikea" systeemi.

 

[Kvarkki]

Kuka helvetti tekee rintamamiestaloon remontin, mutta jättää alkuperäiset ikkunat? Ja kun ikkuna on vaihdettu, niin jos se kostuu niin jossain muualla on vika kuin lattialämmityksessä.

Jos ne ikkunat ovat ehjät, niin vaihto ei ikinä maksa itseään takaisin. Kuka lie ”Mäkinen”, jota ”asiantuntijana” lainaavat. Mitä mahtaa olla oikeasti tarkoittanut, kun hengittävää huteraa rakennetta on paha saada homeeseen. Pilalle tiivistetyssä kyllä onnistuu.

 

[Taneli-]

Jos ne ikkunat ovat ehjät, niin vaihto ei ikinä maksa itseään takaisin. Kuka lie ”Mäkinen”, jota ”asiantuntijana” lainaavat. Mitä mahtaa olla oikeasti tarkoittanut, kun hengittävää huteraa rakennetta on paha saada homeeseen. Pilalle tiivistetyssä kyllä onnistuu.

Toisaalta jos miettii alkuperäistä tilannetta mistä lähdettiin liikkeelle eli mietitään että laitetaaan lähes kaikki uusiksi, vedetään lattiat auki, laitetaan ehkä katto ja seinät, vedetään maalämpö ja uudistetaan sauna kun aiemmin oli käytössä suorasähkö ja puulämmitys niin ehkä on perusteltua ajatella että myös samalla sitten vaihdetaan ikkunatkin.

Tietysti jos ei ole ns. syytä uudistaa kohdetta ei sitä turhaan kannata ikkunaremonttia tehdä jos seiniin, kattoon, lattiaan, lämmitysmuotoon jne jne. ei tehdä mitään muutosta. Jos siis ikkunat ovat kuten totesit ehjät.

 

[FinnPeak]

Vinkkinä, että ilmalämmitys on myös yksi vaihtoehto vesikiertoiselle lattialämmitykselle kun samalla tehdään IV-remppa. Lämmitystapana varsin kustannustehokas ja lämmönlähteeksi käy yhtä lailla kaikki kun koneessa on vesipatteri.

Jos tässä tapauksessa edes remontiksi voisi sanoa kun isossa talossa on muutamalla kanavalla toteutettu painovoimainen. Käytännössä ilma ei vaihdu ollenkaan. Ajatus on tehdä siis ihan nykyaikainen putkisto ullakolle missä on tilaa reilusti, ja LTO-kone. Samalla varmaankin vaihdellaan villat ja fiksataan höyrysulku. Ilmanvaihtokoneiden tuloilmakanavat lattioissa tai seinissä ei kyllä ajatuksena juur houkuta.

 

[FinnPeak]

Toisaalta jos miettii alkuperäistä tilannetta mistä lähdettiin liikkeelle eli mietitään että laitetaaan lähes kaikki uusiksi, vedetään lattiat auki, laitetaan ehkä katto ja seinät, vedetään maalämpö ja uudistetaan sauna kun aiemmin oli käytössä suorasähkö ja puulämmitys niin ehkä on perusteltua ajatella että myös samalla sitten vaihdetaan ikkunatkin.

Ikkunat on meidän kohteessa osin vähän karmeistaan rapistuneet mutta kaikki kuitenkin ovat kunnossa ja 3-kerroslaseja. Eli kyllä nuo ovat meilläkin sitä kategoriaa, mitkä jätetään myöhempään ajankohtaan sikäli kun kokonaisremonttia aletaan palastelemaan useammalle vuodelle. Tehdään sitten vähän myöhemmin isompi julkisivu-urakka missä samalla laajennetaan osaa ikkuna-aukoista, vedetään rappausta ulkopintaa jne.

Sä mainitsit tuosta avustuksesta - onko kokemuksia paljonko sellaista on mahdollisesti saatu tälläisissä isommissa muutoksissa? Varmaan tässä nimittäin tosiaan E-luokitus jonkun napsun paranee.

 

[Kvarkki]

Toisaalta jos miettii alkuperäistä tilannetta mistä lähdettiin liikkeelle eli mietitään että laitetaaan lähes kaikki uusiksi, vedetään lattiat auki, laitetaan ehkä katto ja seinät, vedetään maalämpö ja uudistetaan sauna kun aiemmin oli käytössä suorasähkö ja puulämmitys niin ehkä on perusteltua ajatella että myös samalla sitten vaihdetaan ikkunatkin.

Tietysti jos ei ole ns. syytä uudistaa kohdetta ei sitä turhaan kannata ikkunaremonttia tehdä jos seiniin, kattoon, lattiaan, lämmitysmuotoon jne jne. ei tehdä mitään muutosta. Jos siis ikkunat ovat kuten totesit ehjät.

Eihän tuo nyt mikään kaikki tai ei mitään tilanne ole. Varsinkin maalämmön kanssa seinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihto muuttuu lähes turhaksi puuhaksi. Lattialämmitys sen sijaan muuttuu kannattavammaksi, koska lämmityspiirin lämpötilat saa alas. Katto on yleensä hyvä tehdä mieluummin ennen kuin siinä tulee kilometrit täyteen, kattovuotoa ei saa päästää kehittymään. Rintamamiestalossa toki purut kannattaa vähintään tarkastaa ja vaihtaa hankalat ikkunanaluset esim. Huntonin puukuitueristeeseen. Lattian eristys hoitunee samalla, kun siirtyy lattialämmitykseen. Painovoimaisesti tuulettuvassa talossa täytyy myös muistaa pohtia se ilmanvaihto tasapainoon rempan jälkeen.

Alkuperäiseen listaukseen peilaten - Helpommalla taitais päästä, kun tekis uuden talon.

 

[Taneli-]

Sä mainitsit tuosta avustuksesta - onko kokemuksia paljonko sellaista on mahdollisesti saatu tälläisissä isommissa muutoksissa? Varmaan tässä nimittäin tosiaan E-luokitus jonkun napsun paranee.

Omasta kokemuksesta olen jotain kirjoittanut, katsotaan jos löydän niitä tietoja:
Lyhyesti kuitenkin, siirryttiin öljylämmityksestä maalämpöön ja "Aralta saatiin avustusta 43 150 euroa, joka on nyt saatu tilille. Taloyhtiön kustannukseksi jäi 49 930,51 euroa"

Tässä muutamia viestejä mitä olen asian tiimoilta kirjoittanut:

Lupasin päivitystä kun tarkempaa tietoa tihkuu joten:
Kohde:
Pienehkö 2 talon rivitalokokonaisuus.

Aiemmin on varattu 13 000€ lämmitysöljyyn / vuosi ja nyt kun kesällä siirryttiin maalämpöön tehtiin (minusta liian aikaisin) arvio (onneksi sentään yläkanttiin) että normaalisti kun sähköön on mennyt taloyhtiössä noin 1100€ se menisi nyt armon vuonna 2023 noin 8000€.

Otaksuen että (Pirkanmaan seudulla) ei kovin useasti tulisi päälle viikon kestäviä -25C tai päälle pakkasia sähkön kulutuksen pitäisi olla vielä alhaisempi. Toki esim. pidempään kestävät -30C+ pakkaset söisivät sitten sähköä enemmän, onneksi niitä on "hieman harvemmin" nähty tämän vuosituhannen puolella.

Eli vastike tulee laskemaan mukavasti tippuen itselläni 206€/kk mikä EI sisällä (4€ lisää) autopaikkaa lämmityksen kera tai vettä (22€/naama) mutta luonnollisesti 10mb netin, lämmityksen, normaalit hoito ja huoltotoimenpiteet. Eli 210€+44€ (2 henkeä)= 254€/kk. Päätimme myös, palveluksista kiittäen ja uutta laajennettua roskakatosta harkiten, että emme enää tarvitse lipputankoa sekä luonnollisesti siihen kuuluvaa liputusta juhlapäivinä, R.I.P.

Mikä ei ole kovin paha rasti, jos siis laskee että helposti vuokraan menisi vähintään 1000€ vastaavan kokoisessa kämpässä, luultavasti enemmän jos haluaisi hieman uudempaa kuten tämä.

2023 kesään saakka ainakin nykyinen taloyhtiön sähkösopimus voimassa, tiedä sitten tuleeko nousemaan, laskemaan vai pysyykö samana (6senttiä/kWh) joten ehkä tuo yläkanttiin laskettu sähkönkulutus vuodelle 2023 tarkoittaa sitä ettei vastiketta tarvitse sitten nostaa 2024 myöskään. Luonnollisesti myös vuoteen 2022 (kuluva vuosi) laskettu vastike mikä piti sisällään tuon 13 000€ kevyen polttoöljyn ei varmaan täyttyne (ottaen huomioon että kesäkuusta eteenpäin on menty maalämmöllä) joten siitäkin varmaan sitä puskuria kertynee hieman vaikka siitä täytyykin maksella loppuvuoden nousevaa sähkölaskua.

Päivitetääs tämä nyt loppuun saakka:
Tilanne tänään, remontti tehty kesällä valmiiksi. Nyt on tullut sitten laskun aika:
kerralla maksaen 4 837,14€
TAI 69,01€ kuukaudessa eli:
7453,08€ 9 vuoden aikana (mistä hinta luultavasti pompsahtaa koska korko tuskin pysyy samana eli se tulee nousemaan).
Kuukausittainen vastike on laskenut jo nyt (minusta hieman liian nopeasti) noin 50€, oikea tarkka kulutus nähdään minusta vasta joskus kesän yhtiökokouksessa tai marraskuun vastaavassa. Jolloin ilmeisesti vastikkeen pitäisi laskea vielä lisää.

Yhteensä hinnat olivat:
Yhteensä 93080,51
ARA, energia-avustus -43150,00
Taloyhtiön kustannukseksi jää 49930,51
(+ tietysti mitä ehkä korkoja tulee jos joku [väitän että näin tapahtuu] maksaa rahoitusvastikkeella eikä suoraan käteisellä)

Tämä ei ihan yhden suhde yhteen kerro mutta tässä on tarjouksia mitä meidän taloyhtiöön tuli kun tuota kilpailutettiin:
"
Asiaa on pohdittu jo jonkun aikaa, kyseessä 80-luvun alun rivitaloja sisältävä yhtiö. Toki öljylämmitys vielä toimii mutta miten pitkään ja sen uusiminen ei olisi taas järkevää.

Käytössä on nyt vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä joten muutos on edullinen (tai edullisempi kuin jos täytyisi hankkia vesikiertoinen patteriverkosto / lattialämmitys erikseen). Tekijä on kohtuullisen lähellä (Pirkanmaan alueella).

Kyseltiin tarjouksia Ilma-vesilämpöpumppu & Maalämpö vaihtoehdoilla ja tarjouksia tuli 6kpl mistä 2 oli Ilma-vesilämpöpumppu (~65k & 74k) 4kpl Maalämpö (tämä 83326,40€, 85, 90k, 113k ja myöhässä 92k).

Toki Ilma-vesilämpöpumppu olisi nopeasti katsoen halvempi investointi mutta siihen saisi tukea vähemmän (tai ei ehkä yhtään?) ja sen joutuisi uusimaan nopeammin. Lisäksi nousi ilmoille huolta siitä miten paljon sellainen systeemi pitäisi ääntä (haittaisi asukkaita ja naapureita).

Teoriassa lämpökaivo on "ikuinen" (tiedän, tämä planeetta ei ole ikuinen joten ei se kaivokaan ole) vuosittain jos investoi jonkun 100€ sen pitäisi riittää mahdollisesti hajoaviin osiin ja kun se pumppu hajoaa joskus 20-30 vuoden päästä rahaa pitäisi olla tarpeeksi säästössä noista vuosittaisista "korjausinvestoinneista" tarpeeksi. Toki jos haluaa niin voi jatkaa 5v jälkeen tuota huoltosopimusta missä hinta olisi tällä hetkellä 400€/vuosi.

Lähellä ollut tarjous olisi sisältänyt 4kpl 210m kaivoja mutta siinä erittelyä ei oltu tehty läheskään yhtä tarkasti ei mitään vuosihuoltoja tms.
"

Lisätään vielä että tuon lisäksi samaan aikaan kilpailutettiin ja hankittiin niille jotka sen halusivat ilmanlämpöpumppu viilennykseen kesiä ajatellen. Se tietysti maksettiin erikseen ja siitä sai myös kotitalousvähennyksen (työn osalta). Nyt on vuoden verran ollut kesäisin käytössä (eli 2 kesää) ja täytyy sanoa että ehdottomasti hintansa arvoinen.

 

[Kvarkki]

Sehän on ihan oikein säädetty jos sisälämpö on 21°C.

Moni ei tiedä että se seinässäoleva termostaatti on tarkoitettu lämmön rajoitukseen. Eli keskuslämmitysjärjestelmä on säädetty niin että asunnon sisälämpö on 21°C, jota voi huonekohtaisella termarilla haluttaessa säätää alemmas.

Tietysti jos rakenteissa on vuotoja niin se myös vetää, mutta järkevämpää olisi tiivistää rakenne sen sijaan että vaan tuupataan lisää lämpöä harakoille.

Taloyhtiöissä tuo lämpö on kyllä usein jonkinlainen kiista/ongelma. Kun sitä lämpöä näennäisesti ei maksa itse, niin sitä halutaan enemmän, omakotiasujat, tai taloyhtiöissä joissa on asuntokohtaisesti laskutettu lämmitys ihmiset viihtyvät yleensä viileämmässä.

Mitä tuollainen noin 21 astetta oikeasti kertoo? Eihän se tarvitse kuin uudessa talossa ison ikkunapinnan, niin johan voi tuntua viileältä vaikka kaikki olisi ok. Toki uudessa talossa voi hyvin olla normipäivä-ongelma rakentamisen laadussa. Omassa talossa asteen korotus syöttöön 5-15 asteen alueelle poisti kaikki ongelmat. Kombossa uusi talo ja maalämpö vaikutus lämpölaskuun ihan mitätön.

 

[stabbulamus]

Sä mainitsit tuosta avustuksesta - onko kokemuksia paljonko sellaista on mahdollisesti saatu tälläisissä isommissa muutoksissa? Varmaan tässä nimittäin tosiaan E-luokitus jonkun napsun paranee.

Jokunen vuosi takaperin siirryttiin öljystä maalämpöön niin haettiin tuota Aran avustusta ja meidän mökillä E-luku parani sen verta et saatiin 6k€ tukea. Mutta eipä siinä ole kuin kaksi tasoa eli 4 tai 6 tonnia.

 

[Boulder]

Jos tässä tapauksessa edes remontiksi voisi sanoa kun isossa talossa on muutamalla kanavalla toteutettu painovoimainen. Käytännössä ilma ei vaihdu ollenkaan. Ajatus on tehdä siis ihan nykyaikainen putkisto ullakolle missä on tilaa reilusti, ja LTO-kone. Samalla varmaankin vaihdellaan villat ja fiksataan höyrysulku. Ilmanvaihtokoneiden tuloilmakanavat lattioissa tai seinissä ei kyllä ajatuksena juur houkuta.

No, jonnekin ne kanavat joka tapauksessa on laitettava kun saneeraat ilmanvaihdon Olen nyt itse asunut ilmalämmityksen kanssa reilut 15 vuotta ja ei ole pahaa sanottavaa.

 

[Coanda]

Ilmalämmityksen kanssa on vaikea toteuttaa nykyisin vaadittu huonekohtainen säätö. Ja märkätilojen lattiaan pitäisi sitten keksiä jotain lämmitystapaa. En näe millään muotoa järkevänä.

 

[Marius]

Itse taas ajattelen että jos jostain hommasta tykkää ja saa sen jotenkin omaksi hyödykseen järjesteltyä, niin hyvä - itsehän siis nautin esimerkiksi metsähommista päivätöiden asiantuntija-käsienheiluttelu-spedeilyn vastapainona. Oman ymmärryksen yli taas menee esimerkiksi kaverit, jotka rakentelee kiinteistöilleen esimerkiksi jotain autopesu/puunaus-alttareita, ei ole ikinä mahtunu kaaliin miksi joku kuluttaisi tuntitolkulla aikaa jotain kulkuvälineitä kiillottaessa. Toki niissäkin hommissa on uskonvahvistukseen argumentit keksitty, tyyliin "auton arvo säilyy"

Mutta. Ei tässä tarkoitus silti ollut ruveta kokopäiväiseksi halkohessuksi, vaan saada ymmärrystä kuinka hyvin monen tulisijan kämpässä voi puuta polttamalla tasata niitä kylmimpien aikojen kulutushuippuja. Kyllä tässä itsekin lapsiperheessä arvostetaan sitä vaivattomuutta, ja että puusavottahomma jää silti vain harrastuksen asemaan ja on varaa valita milloin se nappaa.

Mutta pitääpä nyt ruveta ymmärtämään vertailemaan VILP/Maalämpö+viilennystarve-ratkaisua. Talon edessähän, hyvin lähellä koneiden sijoituspaikkaa, olisi myös joku 120m syvyinen vanha porakaivo, mutta noita vanhoja reikiä ei pystyne jatkamaan ja siten ajattelemaan että siinä olis jo "osittain valmiiks porattu maalämpökaivo".

Lankkulattialle pitänee tosiaan heittää hyvästit, ei taida olla lauta mikään optimivaihtoehto lattialämmityksen kanssa.

Kannattaa selvittää tuo kaivon tilanne, luulisi sieltä jotain olevan otettavissa.

Maalämpöön tuskin riittää yksinään muuten kuin osatehoisena, mutta saisiko sieltä esim. tuloilman esilämmitykseen talvelle tehoja ja toisaalta tuloilman viilennykseen / kuivaukseen kesällä?

Vaihtoehtona on porata toinen kaivo ja mitoittaa yhteispituus siten, että kaivojen tuotto täyttää MLP:n kanssa kaiken tarpeen. Vähän talosta ja sijainnista riippuen, toisen kaivon ei tarvitsisi olla kuin ehkä luokkaa 60-80 metriä syvä, hinta kaivolle ehkä luokkaa 3-4 k€

 

[Juhizzzz]

Huomenta ja päivää. En tiedä onko täysin oikea keskustelu, muttei toivottavasti täysin vääräkään.
Piti tästä jo kevättalvella kysellä, mutta kun kesä koitti ja lämmityskausi loppui niin unohtui nämäkin murheet.

Takan suuluukun yllä oleva sauma on hieman halkeillut ja takan ollessa lämmin esim. toista pesällistä lämmittäessä on sauman rako siinä määrin suuri että saattaa oikeesta kulmasta katsoessa hieman nähdä liekkejä/valoa sen läpi. Jotain tälle pitäisi siis tehdä, mutta millä tuota lähtisi tilkitsemään. Onko ns. takkakitti (esim. Bison tulikitti +1250°C 310ml ) tähän ratkaisu ja tulisiko sitä koittaa saada sörkittyä sisäpuolelle vai voiko sitä yrittää tuohon päälle levittää uudeksi saumaksi? Vai olisiko ratkaisu joku-muu-mikä?

 

[FinnPeak]

Kannattaa selvittää tuo kaivon tilanne, luulisi sieltä jotain olevan otettavissa.

Maalämpöön tuskin riittää yksinään muuten kuin osatehoisena, mutta saisiko sieltä esim. tuloilman esilämmitykseen talvelle tehoja ja toisaalta tuloilman viilennykseen / kuivaukseen kesällä?

Vaihtoehtona on porata toinen kaivo ja mitoittaa yhteispituus siten, että kaivojen tuotto täyttää MLP:n kanssa kaiken tarpeen. Vähän talosta ja sijainnista riippuen, toisen kaivon ei tarvitsisi olla kuin ehkä luokkaa 60-80 metriä syvä, hinta kaivolle ehkä luokkaa 3-4 k€

Jees, ja tuolla tontillahan on lääniä ja peltoa siten, että pihamaahan/peltoon asennettu keräysputkisto taitaa olla kanssa vaihtoehto. Käsittääkseni olis aika paljon iisimpi asennettava.

Pitänee alkaa kilpailuttaa noistakin tarjouksia. Eikösse kuiten nyrkkisääntö ole, että VILPin ja maalämmön hintaero muodostuu juurikin lähinnä poraamisen hinnoista?