öö..esitinkö mä nyt jotenkin tyhmän kysymyksen vai mikä juttu? Mä en ymmärtänyt sun vastausta ja vaikuttaa vittuilulta.Yhtään ei ole pakko pumpata jos ei halua
Toisaalta voi jatkuvasti pumpata tuoton verran jos haluaa, yleensä litroja minuutissa
Hienoa, ymmärsit oikein. Hetken jo epäilin omaa kykyäni tuottaa tekstiä ruudulle.
Täällä menty 2021 27MWh -> 2022 23MWh -> tämä vuosi 17MWh.
Ei sitä vettä älyttömästi tule. Muutama kuutio per 100m lienee aika normaalia ja tästäkin suurin osa sitä mikä otetaan hanasta. Jos maasta tulee kunnolla vettä niin sitä tulee paineella hetken ja leviää siihen porauspaikalle. Ja yleensä poraus myös loppuu tähän, koska jos vettä tulee liikaa, ei poraamista voi jatkaa (näin kävi meillä).
Talvella porasivat 240m kaivon ja jotenkin kaks-kolme kuutiota kuulostaa isolta määrältä mitä tuohon meidän pihaan jäi. Tein semmosen 3x3m kaukalon takapihalle hankeen ja suurinosa liejusta sinne jäi ja lopusta sitä vettä valui muuallekin mut ei sitä kyl paljoa ollut jäänä.
Kaupungin kiinteistöön tuli porareikä, osui vissiin johonkin isoon vesisuoneen kun tuosta reiästä on nyt noin 4 vuotta 24/7 virrannut vettä viemäriputkella johdettuna viereiseen järven irvikuvaan. Kovin ruosteista vettä sieltä pulppuaa. Eipä tuota voi ennalta tietää millään minkämoisen vesimäärän kanssa pelataan missäkin reiässä.
Aiheeseen vielä lisää: tuohon ulko-oven viereen olisi ajatus laittaa ulkoporeallas. Tuo monoblocki voisi syöttää myös sitä... Täytynee vähän makustuttaa lämpöpumppufoorumilla aihetta, siellä tuntuu olevan osaamista.Täällä menty 2021 27MWh -> 2022 23MWh -> tämä vuosi 17MWh.
Täällä nyppii tuo sama. Kys alueet on menossa remonttiin ja tuo ajatus Monoblockista on hyvä. Samanikäinen Jäspi täälläkin, mutta tilaa varastossa vähän nihkeästi että se pitäisi varmaan uusia jonkinlaiseen hybridiratkaisuun, joka myös tulistaisi.
Pun/Vihr on ilppi, violetilla syheroalueille lattialämmitys, alakulman neliö on nykyisen varaajan paikka ja laatikko oikealle on korotetulla lattialla oleva uima-altaan paikka, jonne tulisi vastaava puhallinkonvektori.
Altaisiin myydään myös vilppejä.
Toki, mutta siitä saisi lisäkuormaa tuolle muutakin lämmintä tekevälle.
Miten mahtaa halpis jaksaa ja millä copilla? Miettinyt myös tuollaista, vehkeen hajotessa saattaa vaan kestää korjaus. Ehkä tuon voisi kiertää vetämällä myös kaapelit varalle?
Tutkittavia asioitahan nuo. Ja tilassa on nyt ILP eikä lattialämpöä ollenkaan.
Joo, itse kyllä ajattelin sitten laittaa sähkövastukset varalle ainakin tuohon kylppärin ja saunan puolelle, kun eipä eipä tuo maksa kuin muutaman satasen lisää, mikä ei paljoa tunnu joka tapauksessa useamman tonnin kylppärirempassa. KHH:ssa en tosin tälläkään hetkellä ole lattialämmitystä yleensä pitänyt päällä kun se ei varsinaista märkätilaa ole, joten sinne en varmaan enää kaapeleita rempassa laita.
Jos tilan & designin puolesta menee niin mites seinälle asennettava 2-3 lehtinen vesikiertopatteri? Se voisi haukata suurimman osan ns. lämmitystarpeesta huoneessa halvalla energialla ja sähkövastukset sitten tarpeen mukaan laattaa lämmittämään.
Siellähän ne kosteassa lattiassa menee vastukset joka tapauksessa ja makea vesi ei juuri sähköä johda muutenkaan, joten en nyt äkkiseltään keksi mitään muuta syytä olla laittamatta molempia, kuin kustannukset. Kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa toki on mahdollista myös vastuksilla lämmittää sitä menovettä, mutta tällaisessa simppelissä lämmitin <- säiliö -> käyttökohteet viritelmässä ei oikein onnaa.
Patterit vaatisivat paljon lämpimämpää menovettä tehokkaasti toimiakseen ja lattialämmitystä pitäisi joka tapauksessa pitää päällä jos ei halua kylmällä laatalla kävellä. Toki noinhan homma yleensä kaukolämpötaloissa tuppaa menemään, eli löytyy vain se ns. rättipatteri ja sitten asukas omalla kustannuksellaan pitää "mukavuuslämpöjä" lattiassa sähköllä.
Lähinnä meinasin sitä, että jos vastus ottaa kiinni vesiputkeen niin sitä lämmittäessä putkeen kohdistuu pistemäinen korkea lämpötila mikä ei välttämättä tee sille oikein hyvää. No, tämä oli vain pohdintaa ilman parempaa tietoa.
Meillä imivät vanhasta porakaivosta 1,5 kuutiota ja vähän vajaa kuutio hanasta. ~100 m jälkeen reiästä tuli tarpeeksi vettä, että ei tarvinnut syöttää lisää. 180 m porasivat, jätekontti oli sellainen n. 2x2x2 m peltipömpeli. Jos muistan oikein, niin siinä oli ylivuoto ojaan. Konttiin jäi liejua n. 4 kuutiota (ihan mutuna kun luukusta vilkaisin porauksen valmistuttua).
Kun tilaa lämmitetään niin eikö lopulta ole kiinni kuumempi menovesi vs isompi lämmönluovutusala? Purmon laskureiden perusteella pystymallinen 750 x 1800 C22 tuottaisi 40/35/20 mitoituksella 680W lämpötehoa. Kyllä silläkin jo alkuun pääsisi kylppärin lämmityksessä? Toki ei auta tuohon laatan kylmyyteen jalan alla..
Näin se muuten monessa esitteessäkin lukee, että n.50cm syvyydessä putket. Täytyy tuota 2. vaihtoehtoa yrittää nyt pohtia. Kai sieltä piikkaamalla ja timantilla voisi viiston läpiviennin saada tehtyä. Ammattimies tämän toki tekisi, eli itse en ole tekemässä kun työ kuuluu pakettiin.
Minkälainen kulutus kesäkuukausina kun ei lämmityksiä päällä?Väliraporttia/pohdintaa.
Muutettiin tuossa viime vuoden kesä-heinäkuussa tällaiseen n. 190 neliöiseen paritalon puolikkaaseen, jossa on suora sähkölämmitys (kivilattiassa vastukset). Talo kokonaan Siporexiä, rinteessä, koneellinen poisto, kaksi aikuista ja kaksi vaippaikäistä lasta. Edellisen omistajan koko vuoden kulutus vuodelle 2021 oli ollut huimat 30 MWh. Tähän muutettuamme asennutin ensi töikseni kaksi ilmalämpöpumppua (Panasonic HZ25XKE). Lisäksi tiivistin ulko-ovet ja vaihdoin terassin oven kokonaan uuteen koska vanhasta kirjaimellisesti paistoi karmin ja ovilehden välistä päivä läpi. Kämpässä on massiivinen varaava takka, mutta en pahemmin jaksanut polttaa sitä koska tuntui, että mätetyn puun määrä suhteessa tuotettuun lämpöön ja vaivaan ei vaan ollut sen arvoista. Lasten makuuhuoneissa pidin pieniä 500W pattereita kylmpimpinä pakkasöinä päällä ja kylppärin lattialämmitys on päällä koko ajan (mittaavan termarin mukaan tammikuussa siihen meni 170 kWh, kesäkuussa 77 kWh). Kellaritilaa on yhteensä melkein 35 neliötä ja koska siellä on myös harrastustilaa ja herkempää säilöttävää, pidin sielläkin lämmöt n. 18 asteessa läpi talven. Kellarin lattiassa vastusta yhteensä varmaan parin tuhannen watin edestä.
Nyt ensimmäisen asumisvuoden aikana (heinäkuusta heinäkuuhun) näiden toimien ansiosta vuosikulutus on pudonnut noin 17 MWh:n. Aiemmasta yli 4 MWh huippukuukaudesta (tammikuu) leikkautui aika tasan puolet pois ja nyt kovin kokonaiskulutus oli helmikuussa karvan yli 2 MWh. Olen jo tähän erittäin tyytyväinen ja tiedostan, että ILPit olivat varmasti aikalailla ne kustannustehokkain juttu mitä tähän pystyi tekemään ja ns. baby gainsit on nyt saavutettu. Tästä eteenpäin pitää aika tarkasti miettiä jatko- ja lisätoimien takaisinmaksuaikoja, koska varsinkaan tyyriimmät ratkaisut eivät hyvin todennäköisesti tulisi maksamaan itseään ikinä takaisin, minkä takia olen rajannut kokonaisvaltaisemmat MLP/VILP-rempat pois, varsinkin nykyisillä työn hinnoilla.
Jotain rajatumpaa ja mahdollisimman kustannustehokasta lämmitysremppaa olisi kuitenkin tässä pikkuhiljaa työstää. Eniten nyppii käyttöveden teko suorasähköllä ja siihen uppoaakin lähes yhtä paljon, jos ei vuositasolla jopa enemmänkin sähköä kuin lämmitykseen (!). Siksi olisi kiva saada joku lämpöpumppu jeesaamaan käyttöveden tekoon. Bonuksena jos tuosta kolmannesta pumpusta riittäisi lämmintä vettä sen verran, että saisi puhallinkonvektorilla vielä kellariakin lämmitettyä, niin saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Itseasiassa kolmaskin kärpänen olisi tyrkyllä, nimittäin ihan vieressä olisi sitten kodinhoitohuone ja kylppäri, jotka tullaan myös lähivuosina remppaamaan ja lattiat joudutaan joka tapauksessa repimään auki, joten samalla voisi sujauttaa sinne kiertovesiputket. Uskoisin, että varsinkin jos kaikki kolme saisi toteutettua, kokonaiskulutuksesta voisi hyvinkin saada tiristettyä aika reippaastikin pois, koska nuo ovat ne isoimmat jäljellä olevat syöpöt. Täysin abstraktina ja hatusta temattuna tavoitteena olisi päästä tuonne n. 12 MWh tienoille.
Käytännön tasolla vaihtoehtoja on aikalailla kaksi: joku pienehkö PILP tai pieni (halpis) monoblock-VILP. Saatavuus näille Suomessa on valitettavan heikkoa ja kevyimmätkin ratkaisut merkkivalmistajilta maksavat useita tuhansia euroja. PILPeistä käytännössä ainoa järkevän hintainen vaihtoehto olisi Multiheater Eco ja VILPeistä pitäisi varmaan katsella noita (myönnettäköön, että äärimmäisen epäilyttäviltä vaikuttavia) Ultimatemarketin monoblokkeja. Ajatuksena oli pitää nykyinen 300 L jäspi LVV vuodelta 2007 ajossa ja käyttää sitä sitten lopulliseen lämmitykseen tai ainakin ajoittaiseen legionella-kärtsäykseen. Eli oli ratkaisu kumpi tahansa, niin jonkin sortin puskurivaraaja pitäisi olla, ainakin jos ajatuksena oli työntää tuota lämpöä käyttöveden lisäksi myös lämmitykseen. Noin muuten ajatuksena oli tehdä mahdollisimman paljon itse ja sitten ottaa tuntitaksalla putkari, sen sijaan että maksaa firmojen poskettomia avaimet käteen -hintoja.
Näistä kahdesta PILP vetoaa ajatuksen tasolla ehkä hieman enemmän, koska onhan sen nyt vähän hassua ensin tyyriisti lämmittää ilmaa ja sen jälkeen ajaa se vaan piipusta pihalle. Se toimisi kivasti koko ajan taustalla ja toteutus olisi kohtuullisen yksinkertainen: katolle huipparia ennen ns. perhosventtiili (eli voisi edelleen käyttää huipparia liesituulettimena) ja sitten kellarin toisesta poistoventtiilistä muutettaisiinkin koko systeemin imuventtiili, josta jäteilma ajetaan PILPiin ja sitten vasta pihalle kun on löysät lämmöt otettu talteen. Tässä olisi ongelmana se, että epäilyttää tuon Multiheaterin imutehon riittävyys ja lämmityskapasiteetti muutenkin. Säätöjä vehkeessä ei myöskään juuri ole. VILPin etu olisi hieman parempi säädettävyys ja reippaasti enemmän tehoa, uhkana taas tuollaisen monoblock systeemin talvikäyttö (vesi kiertää ulkona, eli periaatteessa on jäätysmisvaara ym.) ja SCOP.
Muttajoo, tämä on tosiaan vielä tällaista yleistä pähkäilyä, muitakin ajatuksia otan mielelläni vastaan!
Heitän tähän loppuun vielä pohjakuvan tuosta "erikoisoperaatioalueesta" niin hahmottuu vähän paremmin. Nuo ylemmät "VAR" - huoneet ovat siis lähes kokonaan maan alla ja kylppäri puoli kerrosta ylempänä.
Riippuu vähän kuinka paljon ollaan kotona jne. mutta jotain n. 700 kWh luokkaa.
Mutkiakaan tuohon reitille ennen ensimmäistä liitosta ei ole paljoa hyvä tehdä. Toki toteutustapa varmaan vaihtelee, mutta meillä ainakin vedettiin pannuhuoneeseen asti eristettyä "jöötiä", joka ei paljoa taivu. Syvyys tulee todennäköisesti siitä, että putki täytyy saada taipumaaan vaakatasosta ylös ja paljon alle 50 cm säteellä aika hankalaa. Muistelen, että kasasin itse läpivientiputken kulman kolmesta 30* asteen 110 mm viemäriputkesta, jossa oli pienet liitospätkä suoraa välissä. Joku taipuva suojaputki tietysti olisi ollut helpompi ratkaisu, mutta mitä nyt nurkissa sattui pyörimään...
Tuossa on vaan vähän ongelmana se, että toisin kuin monoblock-tyylisissä VILPeissä, joissa periaatteessa riittää pelkkä vesiliitäntä johon ei ainakaan periaatteessa tarvita mitää ihmeempiä lupia, tuollaisen split-yksikön asennus vaatii kylmäaineluvat. Koska noiden asennusten markkinat on täysin ylikuumentuneet, voit luultavasti kertoa tuon ilmoitetun hinnan vähintään kahdella niin olet luultavasti vasta lähellä lopullista hintaa asennuksen kanssa. Tällöin taas TMA karkaa luultavasti täysin saavuttamattomaksi, varsinkin jos kyseessä on vain apulämmityskäyttöön tuleva VILP.VILPejä ei hirveästi löydy 3-4 kw kokoluokassa, mutta oheinen löytyi aika edullisen kuuloisena. Olisiko järkeä aiemminkin pohditussa lvv-tuottajama ja mahdollisesti kylppärin lämmityksessä, kun muu talo menisi ILPeillä?
ENERGY SAVE 6 KW (NP6-V7-S + NPH6-V7-S) | Suomen Maalämpötukku
Tuotemerkki: Energy Save Nordic Ab Tuotenumero: CLC515 + CLC502Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää. Rahti: 59 € Energy Save 6 kW sisä- ja ulkoyksikkö.www.maalampotukku.fi
Quottasin itseäni. Ohessa vielä kuva nähtäville jos jotain huomioita ilmenee läpivientiin ja vaakaputkiin liittyen.Taas maalämmöstä kysyttävää. Mites olette kaivosta vaakaputkien jälkeen läpiviennit sisätiloihin teettäneet? Meillä ahdas pannuhuone mihin vermeet kyllä mahtuu, mutta suoraa ulkoseinää pannuhuoneeseen ei käytännössä ole..vain ovi ja sen läpi ei paljon putkia viedä.
Vaihtoehdot ehkä ovat:
1. Läpivienti ulkoseinästä sisälle ensin pannuhuoneen vieressä olevaan vaatehuoneeseen, ja vaatehuoneesta sisäseinän läpi pannuhuoneeseen.
2. Ulkoseinän sokkelista 45 asteen kulmalla pannuhuoneeseen ja sieltä lattian läpi ylös sisään.
Jos se tuo jälkimmäinen olisi, niin kuinka syvällä vaakaputket yleensä vedetään ja onko läpivienti useimmiten juuri maan alla sokkelissa?
Itse ehkä roiloaisin tuohon lattiaan väylän putkille, sokkeliin reikä ja kaivaa sisältä esille. Riippuu kyllä vahvasti lattian rakenteesta, jos ei ole kaksoislaatta tjsp on monttu helppo täyttää jälkikäteenQuottasin itseäni. Ohessa vielä kuva nähtäville jos jotain huomioita ilmenee läpivientiin ja vaakaputkiin liittyen.
Ohessa punaisella mistä vaakaputket kaivolta tulisivat. Öljysäiliö alla joten putket kaivetaan sopivaan syvyyteen.
Läpivienti on mietityttänyt. Punaisesta ruksista punaiseen ruksiin pitäisi läpivienti saada viimeisimmän suunnitelman mukaan tehtyä. Ja tosiaan loivalla kaarella sisään. Seinäläpivienti olisi tietysti kaikista helpoin, mutta kun seinää ei läpiviennille löydy. Oven karmit ovat se leveys mikä tilaan seinän kautta veisi. Kai karmiin pystyisi 70mm läpiviennit tekemään, mutta tehdäänkö missään niin..en tiedä.
Kommentteja? Onko jotain mitä en ole osannut huomioida?
Kiitti kommentista. Se tässä nyt vahvin valinta on etenemiselle. Pannuhuoneen lattiassa betonivalu ja ei mitään tietoa mitä pohjan alta löytyy. Tai no muutaman viikon sisään tietää.
Hankala noita sähkönkulutuksia on verrata, ihmisillä kun on niin erilaiset kulutustottumukset.
Onko lopulta? Jos arvioidaan, että sähkölämmitteisessä talossa ja maalämpöisessä talossa kummassakin lämmitys ottaa sen 80% sähkönkulutuksesta.
Entä sähköautot, paljut/porealtaat/uima-altaat ja erilaiset saunomistottumukset? Energiatodistuslaskemillahan noita talojen kulutuksia toki pystyy vertaamaan.
Se tietysti lasketaan siten että 100% sähköpattereilla (suorasähkölämmitys) tms. lämmitettynä vs maalämmöllä lämmitettynä saadaan ideaali oloissa vain tuo 1/4 sähkönkulutus aikaan.
Miksi maalämpötalossa myös muuta sähköä menisi vähemmän? Olettaen että lämmitykseen menee maalämmöllä vähemmän sähköä niin eikö käyttösähkön osuus sähkölaskusta pitäisi olla silloin suurempi?
Meillä 176 neliöä maalämmöllä lämpeävää taloa ja 12 neliön sähköllä lämpeävä varastotila. Kokonaiskulutus 11 MWh/vuosi, josta varaston lämmitys n. 1,8 MWh. Talossa neljä aktiivista pc-pelaajaa ja kesällä viilennetään ilpillä. Takkaa ei polteta.
Uusi energiatehokas maalämpötalo tuossa koossa pääsee luokkaa 6000-8000 kWh/vuosi paikkeille
Itsellä oli hieman sama käsitys, mutta tosiaan saa olla aika optimiolosuhteet, että johonki 1/4 pääsisi, vaikka päällään seisoisi. Ja onhan noissa taloissakin tietysti eroja, jos jonkin rakentaa kaikki maailman energiansäästöjipot käyttäen ja laittaa pelkästään maalämmön ansioiksi.
Aika rankka tuo 15 kWh tyhjäkäynti. Kyllä siellä jotain kiertopumppuja tmv pyörii kokoajan. Tuon ikäisissä maalämpöpumpuissa on hyvin epätaloudelliset kiertopumput ja ne käyvät kokoajan jos esim. pitää mukavuuslämpöä kylppärissä. IV-koneissakin voi olla aika suuria eroja. Tuossa juuri vertailin tutun kanssa peruskulutusta energiamittareilla ja tosiaan leppoisat 240 W yhdessä ja toisessa 95 W. Pelkästään iv-kone ja kiertovesipumput voi tuoda yli 2000 kW/h/vuosi eron modernin pihin ja pari vuosikymmentä vanhan tavallisen laitteen välille. Meillä tyhjäkäynti vuorokaudessa on n. 9 kW/h ja kaverilla alle 5 kW/h.
Se 1/4 kulutus tulee lämmitysenergian tarpeesta, ei kokonaiskulutuksesta.
Meilläkin taitaa pohjakulutus olla lähellä tuota 15kWh "tyhjäkäyntiä". Toki sisältää kahden ikivanhan huippuimurin, kahden kiertovesipumpun, maalämpöpumpun jne. lisäksi yön yli palavia ulkovaloja, kaikenlaista viihde- ja ei-viihde-elektroniikkaa standbyssa yms. välttämätöntä
