Meillä maalämmössä muistaakseni 700l varaaja ja pumppu (tai siis sen ohjain) ohjaa myös kiertoveden lämpöä. Varaajassa lämpö Y ja ulkolämmön/käyrän mukaan säätyy kiertoveden lämpö X. Y toki suurempi kuin X.
Juuri tämähän puskurivaraajan ideo onkin. Eli kun pumppu alkaa sulattelemaan itseään tai siirtyy tekemään lämmintä käyttövettä ja siksi lopettaa hetkeksi kiertoveden lämmittämisen, puskurivaraaja lisää putkistossa kiertävän lämpimän veden määrää, jottei kiertoveden lämpötila ehtisi pumpun huilaillessa/käyttövettä lämmitellessä juurikaan laskemaan. Tai pakkasen äkkiä kiristyessä, kun pumppu alkaa nostamaan kiertoveden lämpötilaa, puskurivaraajan tilavuus tasaa/hidastaa putkistossa kiertävän veden lämpötilamuutosta. Eli toimii puskurina. Jottei putkistossa kiertävän veden lämpötila nopeasti sahaisi ja patterit napsuisi.Luulisi että kiertoveden lämmöissä oleva puskurivaraaja vain hidastaisi säätöä, mutta toisaalta eipä nuo lämpötilamuutokset valtavan nopeita ole, samalla lämpötilan hystereesillä saa kyllä varastoitua enemmän energiaa kun massaa on enemmän
Eli siis suora sähkölämmitys, joka varaa lattiaan? Riippuen vähän kohteesta ja kuinka paljon pystyy/haluaa itse tehdä asioita, hinnat on varmaan luokkaa 15-30k€ ja toinen 15-30 k€ kiertovesisysteemin kyhäämiseen. Ensinnä mainitussa VILP on halvempi kun ei tarvitse porata kaivoa ja näin ollen lähempänä haarukan alapäätä, MLP taas todennäköisemmin lähempänä yläpäätä. Vastaavasti taas kiertovesisysteemin kanssa kustannukset riippuu vähän minkälainen rakennus kyseessä (kerrokset, materiaalit jne.) ja siitä, laitetaanko vain patterit (huonompi hyötysuhteen kannalta) vai revitäänkö lattiat auki lattialämmitystä varten, tai jotain näiden väliltä.
Jep, suora sähkölämmitys lattiaan varaavana.
Niin siis tuo 20-25k€ menisi todennäköisesti jo pelkkään maalämpöjärjestelmään, eli kaivo, itse lämpöpumppu, muut mahdolliset kilkkeet plus työt. Hyvin todennäköisesti sen vesikierron rakentaminen maksaisi vähintään toisen mokoman. Kerran nykyinen kulutus on jo noin suhteellisen alhainen, maalämmön tuoma säästö ei välttämättä olisi mitenkään päätähuimaava. Toki kyllähän tuosta saattaisi vielä jokun 6-7 MWh/v saada pois MLP:llä, mutta toisaalta joku 2-3 MWh voisi helposti lähteä ihan pelkästään toisen ILPin lisäämällä.
Hyviä pointteja. Oletko vielä keksiny käyttöveden lämmitykseen ideoita?
Käytännössä olen pyöritellyt joko tuommoista lähinnä lämpimän veden tekoon tarkoitettua poistoilmalämpöpumppua nykyisen huippuimurin tilalle tai sitten jotain mahdollisimman halpaa VILPiä, jolla voisi sitten minimaalisella putkityöllä lämmittää käyttöveden lisäksi pari muuta huonetta pattereilla. Näissä hankaloittaa se, että on hieman vaikea arvioida todellista säästöpotentiaalia ja sitä kautta niiden järkevyyttä ja/eli takaisinmaksuaikaa.
Kuinka hyvän tuttavan? :-D Lähinnä kun suorasähkölämmitys on sellainen asia, jonka perusteella voi oikeasti tänä päivänä yrittää tingata aika reippaastikin, mutta tutuilta voi olla vähän nihkeämpää tinkiä...
Kuulostaa aika pieneltä tuo sähkönkulutus isoon taloon. Kannattaa tarkistaa useamman vuoden kulutus jotta saa vähän varmuutta. Siis itse nähdä numerot koska muisti voi tehdä myynti tilanteessa virheitä. Ja jos vanhukset asuu siinä niin 50%-100% (tai enemmänkin) voi laittaa kulutukseen lisää lapsiperheelle.
Kannattaa myös selvittää ja kysellä mahdollista polttopuiden käyttöä. Pino-kuutiometristä sekalaista klapia saa hyödyksi varaavassa tulisijassa noin 1000 kWh lämpöä. Jos 10 kuutiometriä polttaa vuodess klapeja, niin siitä energiaa noin 10.000 kWh ja se on pois siitä sähkölaskusta ja siitä sähkönkulutuksesta.
Tätä PILP hässäkkää ajattelisin itsekin maallikkona fiksuhkoksi KV-lämmitysmuodoksi. Niihin saa muistaakseni jopa ns ILP ulkoyksiköitä kiinni. Tällöin ollaan kohtuu lähellä VILP ratkaisua. Toki ilmanvaihtoputkitus pitäs tehdä tulo/poisto ratkaisun mukaiseksi sekä ulkoilman että huoneiden sisäilman osalta.
Kyseessä on sisaren asunto ja puheiden perusteella myyntihinta tulisi olemaan meille markkinahintaa halvempi kumhan välittäjältä sellainen nyt ensin saadaan aikaan.
Kyseessä tosiaan lapsen verran suurempi perhe kun itsellä (vielä toistaiseksi) ja olen itse nähnyt lukemat suoraan Helenin sovelluksen kautta. Ihan täysin varma en ole siitä, että miten paljon takkaa lämmitetään, mutta en koe sitä itse ongelmaksi vaikka takka olisi käytössä talviaikaan paljonkin. Vietämme suurimman osan elämästä kotosalla joten lämmittäminen ei ole suuri vaiva.
Kyllä se arki siinä ennemmin tai myöhemmin koittaa kun asunnon tulisijoissa polttaa vaikka 10 tai 20 pinokuutiota lämmityskaudessa klapeja. Eikä ne klapitkaan koskaan ilmaisia ole.
Esimerkkinä yksi hakepuun ostaja. Itse hakettavat ja jalostavat kaadetusta materiaalista eteenpäin. Tulkitsen tätä niin, että rekka tulee paikalle ja hakettaa suoraan toisen rekan kyytiin. Ilmeisesti sinulla olis noin 30 märkää tonnia sitä oksaa? Eikös täysperä vedä 25 t ja tuossa saattaa ehtiä massa kuivua/keventyä ennen kuin hakevat pois. Ehkäpä mitatkin ovat tonnien sijaan kuutioissa. Mene ja tiedä. Pahoittut, ei tätä parempaa MuTu;a ole tarjota.
www.ok-yhtiot.fi
On olemassa myös ihan käyttövedelle tarkoitettua ilppejä, tyyliin varaaja+ulkoyksikkö
Varmaan ihan ok, jos lämmintä käyttövettä menee todella paljon syystä tai toisesta. Normaalisti jos lämpimään veteen menee muutamia kWh/pvä, takaisinmaksun kanssa voi olla aika nihkeää, jos sellaista haluaa laskea.
Mitenhän tuollainen eroaa VILPistä, joka ei ilman vastuksia jaksa tehdä kuumaa käyttövettä, tai sitten hyötysuhde romahtaa ihan kokonaan. Itsellä oli entuudestaan 80l sähkövaraaja tulistamassa käyttöveden jos varaajassa ei riitä lämpö, ja sitä suosittelen jos meinaa VILPin laittaa. Vastuksillahan lämpöpumput muutenkin tekee loppukuumennuksen.
Niin, jos hyväksyy ne patterit. Alkuperäinen ajatus oli kuitenkin laittaa lattialämmitys kun sellainen on jo nytkin. Patterit ei lisäksi ole kovin optimi ratkaisu lämpöpumpun kanssa.
Mitään päätöksiä lattialämmöstä tai pattereista ei ole tehty vaan tässä on lähinnä kartoitettu mahdollisuuksia käytännöntasolla. Jos olen ymmärtänyt oikein niin pattereiden asentelu tarkoittaisi todennäköisesti pienempiä kustannuksia mutta myös pienempää energiatehokkuutta. Ja ehkä tässä ennemmin olisi kallistuttava VILPiin kuin maalämpöön. Kyseinen asunto sijaitsee nimittäin harjun reunalla ja tällöin maalämmön kustannukset taitaa pompsahtaa ylöspäin kun poraukset täytyy tehdä niin syvälle.
Tuohon voi tietysti vaikuttaa sekin mitä muuta talossa tapahtuu. Eli asuuko siellä joku vanha pari joka nukkuukin villahousut jalassa ja lämpönä joku +15C "on ihan mukava" tai sitten poltetaan jatkuvasti tulta takassa ja suurin osa ruuastakin tehdään puilla.
Talossa asuu 2 aikuista ja 2 lasta. Talosta löytyy lisäksi puusauna, mikä tietysti säästää sähkössä.
Kuljetus, onko ostajia lähellä.
Tulee kumminkin halvemmaksi kuin normaali pilp tai vilp+pari radiaattoria taloon missä sähkölämmitys ja koneellinen poistoilmanvaihto.
Mitä nyt nopesti vilkaisin niin esim. Gree (tosin valmistus lopetettu) väittää pystyvänsä 55c pelkällä pumpulla (-25c ulkolämpötilalla).
Tässä pyörittelin vähän lukuja omaasta kämpästä. Jos 2 x ILP omia kulutuslukemia on uskominen, meillä menee talvikuukausinakin enimmillään vain 25% sähköstä lämmitykseen. Suorasähkövaraaja lämpenee yösähköllä ja karkeasti arvioituna näyttäisi, että n. 500 kWh/kk menee pelkästään lämpimän veden tekoon, eli vuositasolla puhutaan kuitenkin reilusta 6000 kWh. Jos tämä vehje toimii niin kuin luvataan (eli COP 3-4) ja asennuksineen siihen menisi joku 3000€, niin nykyisellä sähkön hinnalla (n. 18 snt/kWh sis. kaikki) TMA olisi vain 3-4 vuoden luokkaa. Toisaalta jos sähkö halpenee takaisin sinne 5 snt tienoille, niin TMA karkaa 7-8 vuoden tienoille.
Niinno, meillä on 300L pönttö ja neljä käyttäjää... Mutta toki tuo 500 kWh saattaa olla jossakin määrin yliarvio, en vaan keksi mikä muukaan täällä olisi yöllä sähköä elokuussa käyttänyt.
Mihin pystyy myös oma panasonic, tai jopa 60 astetta ilman vastuksia. Mutta ei siinä mitään järkeä ole. Erillinen varaajaa tekee helpommin ja todennäköisesti myös halvemmin kun käyttövesi esilämmitetään vilpin avulla. VILPillä vain lämmityskierron vaatima lämpö.
Tottakai siinä on järkeä, täällä mitsu tekee kuuman veden 98% ilman vastuksia. Saa olla ihan kunnolla pakkasta että vastuksilla käväsee edes legionellakuumennuksen aikana. Paljon pienemmällä sähkönkulutuksella on se lämminvesi syntynyt tuolla laitteella ja paljon nopeammin kuin aiemmin mainitsemallani iänikuisella vastuspöntöllä.
Ei tuo nyt mitenkään poikkeavaa ole. Meillä on 2 krs, 2008 sähkölämmitteinen 180-190 neliön OKT parilla ilpillä + vähän alta 70 neliön talli joka sekin lämpiää illpillä. 17xxxkwh meni 2022, tänä vuonna varmaan vielä vähemmän ellei alkutalvi ole joku ihan superkylmä.
Riippuu hiukan onko paineistettu kierto vai pelkkä avoin pönttö.
Paineeton tuo on, otin ylipaineventtiilin irti ja kaadoin pari litraa viinaa kiertoon. Tuolla selviää taas muutaman vuoden, mutta ehkä pitäisi sihti puhdistaa jossain välissä kun minulla ei ole aavistustakaan onko kukaan sitä koskaan avannut...Riippuu hiukan onko paineistettu kierto vai pelkkä avoin pönttö.
Lisäys siis purkista kaatamalla, käyttövesihanasta vettä letkulla, pumpulla tai vaikka ilmakompuralla vastapainetta lisäyspönttöön tehden, jos viinaseosta haluaa välttämättä lisätä ja painetta vasten pitää saada menemään. Kiertoon ei kannata ilmaa puhaltaa
Maalämpöfoorumilta taitaa parhaiten löytyä tarkempia ohjeita.
Kannattaa toki myös seurata nesteen tasoa, ettei ala enemmälti häviämään. Saattaa olla vaikka helmiliitoksen mutteri halki ja sieltä pikkuhiljaa tihkuttaa.
Riippuu aika monesta asiasta. Jos on pohjoinen sijainti ja/tai kaukolämpö halpaa, niin kaukolämpö voi helposti olla ihan kilpailukykyinen. Sen hyötyjä lienee myös helppous ja pienempi tilantarve. Heikkouksiakin on, esim. hinta on aika pitkälti sen paikallisen yhtiön sanelemaa.
Tämä ei ihan yhden suhde yhteen kerro mutta tässä on tarjouksia mitä meidän taloyhtiöön tuli kun tuota kilpailutettiin:
Maalämpö, jos saat kaivon tehtyä. Kaukolämpö tulee sinut kuitenkin kairaamaan hanuriin jossain vaiheessa hinnoittelun osalta. VILP taas maksaa jo sen verran, että ennemmin kerralla kuntoon.
Kaivot ottavat osumaa lähistöllä tehdyistä louhinta räjäytyksestä suht helposti. Samoin jos naapuri poraa omansa liki, voi ns kuivua. Tuo louhinta juttu voi osua vanhoillakin tonteilla eteen kun uutta tehdään.
Teoriassa totta, tosin tämä on keskustan alueella ja ainoa oikeastaan mihin voisi jotain uutta tehdä on tontti mikä on kaavoitettu virkistysalueeksi eikä siihen johda tietä. Eli toivotaan parasta. Suomessa ei onneksi kovin useasti ole maanjäristyksiä ja saatiin luvat tehdä nuo kolme kaivoa (joten naapurit eivät välttämättä enää saa).
Me laitettiin vanhaan hirsitaloon kipsivalu ja sinne lattialämmitysputket. Taisi olla 130m2 ja 4-6mm paksuudeltaan. Kipsivalu oli vajaa 6000€ ja lattialämmitys alle 5000€ mutta se kattoi myös alakerran eli yhteensä 160m2.
