Talon lämmitysratkaisut

[santtude]

Vuonna 2006 rakennettu omk-talo, missä kylmä autotalli erillään päärakennuksesta.
Edellinen omistaja ei ollut varma, että onko autotalli eristetty, mutta oman tutkimisen jälkeen villat löytyy kyllä seinän välistä + tuplalasi-ikkunat.
Autotallissa ei ole vesipistettä ja mietin, että kannattaako tuota alkaa pitämään ylläpitolämmöllä, jos talvella tarvitsisi tehdä jotain pientä remonttia.
Onko sähköpatterilla/sähköpuhaltimella mitään järkeä lämmittää tuollaista betonilattialla olevaa n. 20 neliön tilaa? Sähkösoppari on edullinen vielä ensi vuoden heinäkuuhun asti, eli älyttömiä kustannuksia ei tuosta pitäisi syntyä.

 

[asentaja1]

kylmä autotalli erillään päärakennuksesta.
Onko mitään järkeä lämmittää tuollaista betonilattialla olevaa n. 20 neliön tilaa?

Ei pienintäkään järkeä, ellei siellä säilytä paljon tavaraa joka ei kestä kylmyyttä ja jota ei voi siirtää muualle tai ellei sitten työskentele siellä itse päivittäin. Melko pienelläkin puhaltimella tuo kyllä lämpeää nopeasti työskentelylämpöihin sitten mahdollisesti joskus tarvittaessa.

 

[santtude]

Varmaan joku pieni (2000W) rakennuspuhallin riittänee hyvin että ei ihan pakkasella tarvitse työskennellä?

 

[asentaja1]

Varmaan joku pieni (2000W) rakennuspuhallin riittänee hyvin että ei ihan pakkasella tarvitse työskennellä?

2 ja 3kW välissä ne pienet valovirtakäyttöiset raksalämmittimet yleensä on. Molemmat toimii.

 

[B12]

2kW raksapuhallinta olen itse käyttänyt, jos pitää jotakin autotallissa ropata. Muuten on kylmillään.

sellainen 5-8kW löpöpuhallinkin olisi aika kätevä.

 

[tietokonerikki]

Vuonna 2006 rakennettu omk-talo, missä kylmä autotalli erillään päärakennuksesta.
Edellinen omistaja ei ollut varma, että onko autotalli eristetty, mutta oman tutkimisen jälkeen villat löytyy kyllä seinän välistä + tuplalasi-ikkunat.
Autotallissa ei ole vesipistettä ja mietin, että kannattaako tuota alkaa pitämään ylläpitolämmöllä, jos talvella tarvitsisi tehdä jotain pientä remonttia.
Onko sähköpatterilla/sähköpuhaltimella mitään järkeä lämmittää tuollaista betonilattialla olevaa n. 20 neliön tilaa? Sähkösoppari on edullinen vielä ensi vuoden heinäkuuhun asti, eli älyttömiä kustannuksia ei tuosta pitäisi syntyä.

Jos siellä villan alla on muovi, en laskisi tallisi lämpötilaa alle ulkolämpötilan, näin ollen tutustu asiaan kastepiste.

 

[asentaja1]

Jos siellä villan alla on muovi, en laskisi tallisi lämpötilaa alle ulkolämpötilan, näin ollen tutustu asiaan kastepiste.

Mä luin tuon kysymyksen ainakin niin, että se on tähänkin asti ollut kylmillään sen kohta 20v ja nyt mietitään josko alkaisi lämmittämään. Kevytrakenteinen pieni autotalli ilman vesiä tai juuri mitään toimintaa tai tekniikkaa ei mielestäni ole minkäänlainen riski olla ilman lämpöjä.

 

[tietokonerikki]

Mä luin tuon kysymyksen ainakin niin, että se on tähänkin asti ollut kylmillään sen kohta 20v ja nyt mietitään josko alkaisi lämmittämään. Kevytrakenteinen pieni autotalli ilman vesiä tai juuri mitään toimintaa tai tekniikkaa ei mielestäni ole minkäänlainen riski olla ilman lämpöjä.

Jos siinä on se muovi ja talli on ns. kylmä ulkoa tuleva tallin ilmaa lämpimämpi ilma tiivistyy siihen kylmän tallin sisäpuolelle siihen muoviin vedeksi.
Jos ei pikkuhomeista välitä, niin harvoinhan noi ihan heti lahoaa, josko ollenkaan. Jos on 24 vuotta OK/käytössä niin, siitähän on hyvä katsella jostain kohtaa. Kyllä se tapansa tossa ajassa jo näyttää.
Ei noi homeellekaan mitkään otolliset olot ole kun sitä lämpöä puuttuu.

Mutta joko lämmittäisin muutaman asteen yli ulkolämpötilan ja tai tutkisin miten on ennen mennyt esim. jostain nurkasta.

 

[repairman]

Jos siinä on se muovi ja talli on ns. kylmä ulkoa tuleva tallin ilmaa lämpimämpi ilma tiivistyy siihen kylmän tallin sisäpuolelle siihen muoviin vedeksi.
Jos ei pikkuhomeista välitä, niin harvoinhan noi ihan heti lahoaa, josko ollenkaan. Jos on 24 vuotta OK/käytössä niin, siitähän on hyvä katsella jostain kohtaa. Kyllä se tapansa tossa ajassa jo näyttää.
Ei noi homeellekaan mitkään otolliset olot ole kun sitä lämpöä puuttuu.

Mutta joko lämmittäisin muutaman asteen yli ulkolämpötilan ja tai tutkisin miten on ennen mennyt esim. jostain nurkasta.

Olisiko syytä tuotustua siihen kastepisteeseen? Tuossa nyt puhut, että ulkona olisi lämpimämpi kuin tallissa ja kosteus tiivistyisi muovin sisäpuolelle. Siis mitä? Ei ole mitenkään mahdollista noin.

Lähinnä siitä kosteudesta tulee ongelma, jos sinne autotalliin ajetaan lämmintä autoa, josta aina haihtuu sinne uutta kosteutta. Jos ei sitä tallia käytä, niin ei sinne mistään sitä kosteuttakaan generoidu. Välillä kannattaa vaikka tuulettaa vielä hyvin tai jättää räppänät kunnolla auki.

 

[tietokonerikki]

Olisiko syytä tuotustua siihen kastepisteeseen? Tuossa nyt puhut, että ulkona olisi lämpimämpi kuin tallissa ja kosteus tiivistyisi muovin sisäpuolelle. Siis mitä? Ei ole mitenkään mahdollista noin.

Lähinnä siitä kosteudesta tulee ongelma, jos sinne autotalliin ajetaan lämmintä autoa, josta aina haihtuu sinne uutta kosteutta. Jos ei sitä tallia käytä, niin ei sinne mistään sitä kosteuttakaan generoidu. Välillä kannattaa vaikka tuulettaa vielä hyvin tai jättää räppänät kunnolla auki.

Kuule ulkona on 100% kosteutta kun sataa vettä ja kun ei sada kosteutta voi olla 99% Ja se kosteus siirtyy sen lämmön mukana. Toi sama ongelma tulee kesällä kun sisällä on +22 astetta ja ulkona 29 astetta.
-Edelleen siis kehotan tutustumaan siihen kastepisteeseen. Ja missä lämpötiloissa se milloinkin muodostuu. -Ilmatieteenlaitoksen sivuilla se nyt talvellakin (ehkäpä juuri meidän innokkaasta säästämisestä johtuen) kerrotaan se ero voi olla vain asteen pari näin talvella.

Tässä siinä tallissa oli seinässä eristeet ja ne eristeet toimivat kumpaankin suuntaan. Eli kun tallissa on päässyt pakkaselle se on pitkään pakkasella vaikka ulkona olisikin +1 astetta. Ei sun tietenkään ole mikään pakko uskoa, mutta ehkäpä kuintenkin harkitset jos vielä epäilet ... mieti miksi niissä kylmävarastoissa on eristeet.

 

[repairman]

Kuule ulkona on 100% kosteutta kun sataa vettä ja kun ei sada kosteutta voi olla 99% Ja se kosteus siirtyy sen lämmön mukana. Toi sama ongelma tulee kesällä kun sisällä on +22 astetta ja ulkona 29 astetta.
-Edelleen siis kehotan tutustumaan siihen kastepisteeseen. Ja missä lämpötiloissa se milloinkin muodostuu. -Ilmatieteenlaitoksen sivuilla se nyt talvellakin (ehkäpä juuri meidän innokkaasta säästämisestä johtuen) kerrotaan se ero voi olla vain asteen pari näin talvella.

Tässä siinä tallissa oli seinässä eristeet ja ne eristeet toimivat kumpaankin suuntaan. Eli kun tallissa on päässyt pakkaselle se on pitkään pakkasella vaikka ulkona olisikin +1 astetta. Ei sun tietenkään ole mikään pakko uskoa, mutta ehkäpä kuintenkin harkitset jos vielä epäilet ... mieti miksi niissä kylmävarastoissa on eristeet.

Kyseessä oli siis tilanne, että kosteus tiivistyisi muovin sisäpintaan.

Keskusteltiin myös tallin pitämisestä kylmänä talvella. Ei ukkoskeleillä, jolloin tuo ongelma ehkä onkin. Kuinka moni silloin lämmittää? Tallia?

Siitä tallin tuuletuksesta siis kannattaa huolehtia. Ei pääse sisäilmakaan ainakaan ulkoilmaa kylmemmäksi.

Eikä se muovin puuttuminen sitä kondensointia estä. Kyllä se kosteus tiivistyy siihen eristeeseenkin, jos olosuhteet ovat sopivat. Lämpimässä tallissa siis talvella suurin piirtein kaikki autosta haihtuva kosteus, eli kyllä ne muovit kannattaa siellä sisäpuolella olla, jos tallia joskus lämmittää aikoo.

Kuivaimet ovat hyviä talleissa. Nekään eivät vain toimi pakkasessa. Osa ehkä saattaa vielä pienessä pakkasessa toimia.

 

[B12]

Ihan aihetta sivuten minulla oli historiassa kauan aikaa lämpimiä vuokratalleja harrastekäyttöön. Nyt on ollut 10+v lämmittämätön omakotitalon autotalli. Sellainen havainto, että bensakäyttöiset vehkeet (moottoripyörät, -sahat, ym puutarhakoneet) talvehtivat paremmin kylmässä kuin lämpimässä tallissa. Keväällä ei ole ollut mitään ongelmia starttailla laitteita. Lämpimässä tallissä oli usein jotakin temppuilua haihtuneiden bensojen ja jumivien neulaventtiilien kanssa.

 

[B12]

Toki akkuja ladataan joitakin kertoja talven aikana.

 

[tietokonerikki]

Kyseessä oli siis tilanne, että kosteus tiivistyisi muovin sisäpintaan.

Niin oli ja siihen se sitten tiivistyy ei sinne villaan,mutta sitten se imeytyy sinne villaan vedeksi muuttuessaan ja se villa ei ihan heti kuivu.

Keskusteltiin myös tallin pitämisestä kylmänä talvella. Ei ukkoskeleillä, jolloin tuo ongelma ehkä onkin. Kuinka moni silloin lämmittää? Tallia?

Niinhän me keskusteltiin. Edelleen kehoitan tutustumaan siihen kastepisteeseen. Varsinkin etelässä ulkolämpotila seilaa 0-asteen molemmin puolin. Eikä se autotallin seinä lämpene hetkessä vaikka sitä lämmittäisikin saati ettei lämmitä.

Siitä tallin tuuletuksesta siis kannattaa huolehtia. Ei pääse sisäilmakaan ainakaan ulkoilmaa kylmemmäksi.

Varsinkin jos sitä ei lämmitä, mutta ym. mainittua ongelmaa se ei poista.

Eikä se muovin puuttuminen sitä kondensointia estä. Kyllä se kosteus tiivistyy siihen eristeeseenkin, jos olosuhteet ovat sopivat. Lämpimässä tallissa siis talvella suurin piirtein kaikki autosta haihtuva kosteus, eli kyllä ne muovit kannattaa siellä sisäpuolella olla, jos tallia joskus lämmittää aikoo.

Kuten yllä sanoin ei tiivisty usko pois, mutta se vesi imeytyy villaan. Se seinän rakenne ei kuitenkaan olle kokonaan villaa. Minä siis ymmärrän rakenteen tässä puurakenteiseksi eristetyksi seinäksi.
Joo minäkin laittaisin sinne lämpimään talliin sisäpintaan sen muovin ja siksi puutuinkin tähän, koska oletan, että siellä se muovi on.
Tässä on ikää 24-vuotta joten joku nurkka auki ja katselee missä kunnossa puuosat on, jos on koko ajan ollut kylmänä talvet niin on varmasti tapansa näyttänyt eikä tarvitse teoriaa mietiskellä

 

[evga1080ti]

No nyt on tarjous vilpistä ja vanhan öljyjärjestelmän purusta saatu. Rapiat 16 000€. Nyt täytyy hakea vähän verrokkia muualta. Työn osuus olisi noin kolmasosa. Missä hinnoissa täällä on jengi viime aikoina pyörinyt? Laitteena 8kw Jäspi Split.

13.4K€ tuli Nibe split 12kw asennettuna @pohjanmaala. Itse raivasin öljyt pois ja asensin kondessivesiputken...

 

[fossiili]

No nyt on tarjous vilpistä ja vanhan öljyjärjestelmän purusta saatu. Rapiat 16 000€. Nyt täytyy hakea vähän verrokkia muualta. Työn osuus olisi noin kolmasosa. Missä hinnoissa täällä on jengi viime aikoina pyörinyt? Laitteena 8kw Jäspi Split.

Varmaan tota luokkaa ovat,jos eivät suurempia. On myyjien ja asentajien markkinat. Voi olla että keväällä olisi pienemmät hinnat,nyt tuntuu olevan tuo 4 tonnin avustus leivottu hintoihin.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

13.4K€ tuli Nibe split 12kw asennettuna @pohjanmaala. Itse raivasin öljyt pois ja asensin kondessivesiputken...

Joo itse purkamalla säästää tontun tai kaksi vähän riippuen. Kallista on ja kun kyselin vuoden takaisia hintoja, niin pari tonnin verran on olleet hinnat alempana.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Varmaan tota luokkaa ovat,jos eivät suurempia. On myyjien ja asentajien markkinat. Voi olla että keväällä olisi pienemmät hinnat,nyt tuntuu olevan tuo 4 tonnin avustus leivottu hintoihin.

On juu, mutta samalla huomasin että valmistajien laitehinnat nousseet vastaavassa tahdissa. Eli sisäänosto hinta liikkeille on myös aiempaa kovempi. Itse toki haluaisin mahd. halvalla ja hyvää, mutta tuosta ekasta täytyy näköjään ajatuksen tasolla luopua.

 

[fossiili]

On juu, mutta samalla huomasin että valmistajien laitehinnat nousseet vastaavassa tahdissa. Eli sisäänosto hinta liikkeille on myös aiempaa kovempi. Itse toki haluaisin mahd. halvalla ja hyvää, mutta tuosta ekasta täytyy näköjään ajatuksen tasolla luopua.

Joo, varmaan on niilläkin hinnat noussut. Itse katselin ilmavesilämpöpumppua viime vuoden lopulla ja paikallisessa liikkeessä oli hintaan 9990 asennuksineen (alkaen). Nyt heinäkuussa kysyin samaa pakettia,niin oli 16800 asennuksineen (vanhan kattilan purku sisältyi). Ostin sitten itse pumpun,kun tuttu putkari lupasi hommata asentajan. Kysyin huvikseni muutamasta firmasta asennusta ja suurin osa ei vastannut mitään ja osa ei halunnut asentaa,kun en ostanut pumppua heiltä. Tällä viikolla saatiin pumppu viimein asennettua ja rahaa paloi suurinpiirtein 14K.

 

[stabbulamus]

On juu, mutta samalla huomasin että valmistajien laitehinnat nousseet vastaavassa tahdissa. Eli sisäänosto hinta liikkeille on myös aiempaa kovempi. Itse toki haluaisin mahd. halvalla ja hyvää, mutta tuosta ekasta täytyy näköjään ajatuksen tasolla luopua.

Tuo hintojen nousu on kyl aikamoista ollut. Tammikuussa `21 tilasin Nibe s1255 12kw niin ~8k€ ja oli vähä muuta rojua lisäksi. Nyt maalämpötukussa 10590€. Tiliähän nuo tukut tuntuu tekevän.

 

[Kvarkki]

2018 Nibeä vastaava 12 kW Jämä Star RST oli 200 litran puskurisäiliöllä ja kaikilla oheisromuilla 8300,-. Maalämpötukussa hinta olis ollut vielä vähän tuon alle, mutta tuli kokonaistoimituksen yhteydessä, niin...

 

[Mustanami]

Jep, täällä ollut muutaman kuukauden käytössä Shellyn 4PM Home Assistantin ohjaamana. LVV ja kolme lattialämmityspiiriä ohjattavana, jotka eivät ole suoraan ILP:n vaikutusalueella. Hyvä systeemi ja maksanee itsensä todella nopeasti takaisin.

onko toi shelly 4pm vaan 1 vaiheinen ? mulla on 3 vaihe varaaja eli pitääkö mun ostaa Pro 3 Three-phase DIN-relay mieluummin ?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei mites toi kotitalousvähennys nyt menikään. Katselin tarjouksen sisältöä ja siellä lukee vähennyksiin liittyen seuraavaa: vähennystä saa verollisesta työn osuudesta 40%, maksimissaan 2250e/hlö. Ja omavastuu 100e.
Mikäs se 60% vähennys oli mikä öljylämmityksestä luopumiseen sitten oli. Tai, että onko siinä jotain ehtoja ettei se 60% oletuksena työn osuudesta menisi vähennyksiin. Omassa esimerkkitapauksessa työn osuus pyörii 6000€ hujakoilla.

edit. tarjouksessa varmaankin ennen vuotta 2022 olevaa kotitalousvähennystä koskevaa tekstiä. Vähennys on 60% ja max. 3500€.

 

[Hansai]

2kW raksapuhallinta olen itse käyttänyt, jos pitää jotakin autotallissa ropata. Muuten on kylmillään.

sellainen 5-8kW löpöpuhallinkin olisi aika kätevä.

Onko tallin muutaman asteen plussalla pitämisessä eroa energiatehokkuudessa onko 2000W öljytäytteinen patteri vai 2000W raksapuhallin?

 

[kajakkivajakki]

:edit: Pois, ymmärrysongelmia

 

[B12]

Onko tallin muutaman asteen plussalla pitämisessä eroa energiatehokkuudessa onko 2000W öljytäytteinen patteri vai 2000W raksapuhallin?

Siis en pidä lämpimänä lainkaan, vaan tarvittaessa vähän lämmitän jos jokin projekti meneillään. Puhallin varmaan levittää lämpöä paremmin kuin patteri, mutta tuskin oleelleista eroa jos jatkuvasti päällä.

 

[Hansai]

Siis en pidä lämpimänä lainkaan, vaan tarvittaessa vähän lämmitän jos jokin projekti meneillään. Puhallin varmaan levittää lämpöä paremmin kuin patteri, mutta tuskin oleelleista eroa jos jatkuvasti päällä.

Pidän vaan peruslämmössä, koska vesipiste. Siihen lämpöantureiden pohjalta ohjattava pistorasia puhaltimelle. Lähinnä mietin saavutetaanko puhaltimella parempi lämmönleviäminen vs. patteri näin.
Voimavirtapuhallin sitten jos jotain menee tekemään ja tarvitsee oikeasti lämmintä.

 

[tietokonerikki]

Pidän vaan peruslämmössä, koska vesipiste. Siihen lämpöantureiden pohjalta ohjattava pistorasia puhaltimelle. Lähinnä mietin saavutetaanko puhaltimella parempi lämmönleviäminen vs. patteri näin.
Voimavirtapuhallin sitten jos jotain menee tekemään ja tarvitsee oikeasti lämmintä.

Siis en pidä lämpimänä lainkaan, vaan tarvittaessa vähän lämmitän jos jokin projekti meneillään. Puhallin varmaan levittää lämpöä paremmin kuin patteri, mutta tuskin oleelleista eroa jos jatkuvasti päällä.

Talleja on niin monenlaisia rakenteiltaankin, toisissa se lämpimänä pitäminen rakenteiden takia on tarpeellista toisissa ei.
Vesiputket tietysti pitää pitää plussalla tai tyhjentää vedestä tai laittaa sulatuskaapeli.
Puhallin luultavasti vähän nopeuttaa sitä lämmön leviämistä, mutta kyllä se lämmennyt ilma itsestäänkin alkaa tilassa kiertämään.

 

[ICTinssi]

onko toi shelly 4pm vaan 1 vaiheinen ? mulla on 3 vaihe varaaja eli pitääkö mun ostaa Pro 3 Three-phase DIN-relay mieluummin ?

On yksivaiheinen. Meillä oli sähkökaapissa valmiina kontaktori LVV:lle, jota Shelly ohjaa.

 

[Rapilysin]

2kW raksapuhallinta olen itse käyttänyt, jos pitää jotakin autotallissa ropata. Muuten on kylmillään.

sellainen 5-8kW löpöpuhallinkin olisi aika kätevä.

Ite oon miettinyt ihan kaminaakin. Vissiin kyllä tarttis lupia ja vakuutusyhtiö voi olla ihmeissään jos onnistuisin tuolla sen tallin polttamaan.

Toinen helppo vaihtoehto olis säteilylämmitin, jos on jokseenkin paikallista se lämmön tarve esim. tallin työpöydän äärellä.

 

[Hansai]

Nyt on puolitoista päivää 2000W puhallin ollut käytössä ja kulutus 0,67kWh. Kytkentä alle 3°C ja nosto 3,5°C (alkuun oli 4°C).
Noin 3-4h on tuo käyntiväli ollut, mutta seurataan kun kylmenee

 

[HTK12]

onko toi shelly 4pm vaan 1 vaiheinen ? mulla on 3 vaihe varaaja eli pitääkö mun ostaa Pro 3 Three-phase DIN-relay mieluummin ?

Mieluummin kontaktori, jota ohjaat sitten shellyllä. Eivät ihan vakuuta suuremmilla kuormilla nämä shellyt, niin en välttämättä alkaisi lämmivesivaraajaan suoraan näillä ohjamaan. Tässäkin keskustelussa on video, jossa tästä puhuttiin.

 

[B12]

kaikki noi kieletty autotallissa etkä saa lupia niille lämmittimille mutta jos tila olisi jollain muulla nimikkeellä (harrastetila) rakennusluvassa olisi tilanne toinen. Autotallissahan ei saa käytännössä tehdä yhtään mitään eli ei autotallia jos rakentaa uutta taloa vaan joku muu nimike

Noinhan se taitaa virallisesti olla, eli autotallissa säilytetään autoa. Kaikki muu säilyttäminen ja tekeminen on kielletty.

 

[taikamuki]

Mieluummin kontaktori, jota ohjaat sitten shellyllä. Eivät ihan vakuuta suuremmilla kuormilla nämä shellyt, niin en välttämättä alkaisi lämmivesivaraajaan suoraan näillä ohjamaan. Tässäkin keskustelussa on video, jossa tästä puhuttiin.

Kontaktorin kanssa toki menettää kulutusmittausominaisuuden, mutta kontaktorin kanssa meilläkin laitettiin Shelly ohjaamaan autonlämmitystä.

 

[Zigh]

Kontaktorin kanssa toki menettää kulutusmittausominaisuuden, mutta kontaktorin kanssa meilläkin laitettiin Shelly ohjaamaan autonlämmitystä.

Kyllähän Shellyillä, joissa on erilliset virtamuutajat mittaukseen, voi sekä mitata virtaa, että ohjata kontaktoria. Esim. 3em.

 

[taikamuki]

Kyllähän Shellyillä, joissa on erilliset virtamuutajat mittaukseen, voi sekä mitata virtaa, että ohjata kontaktoria. Esim. 3em.

Tämä olikin hyvä tieto, en tullutkaan ajatelleeksi tuota vaihtoehtoa.

 

[HTK12]

Kontaktorin kanssa toki menettää kulutusmittausominaisuuden, mutta kontaktorin kanssa meilläkin laitettiin Shelly ohjaamaan autonlämmitystä.

Kuten tuossa sanottiin, niin kulutuksen voi mitata muilla shellyillä. Autonlämmityksen tuolla nyt voisi varmaan ohjata. Laittaisi sen shellyn sinne ulkorasiaan, niin lämpö ei ole ongelma. Mitä pidempi lämmitys ja mitä enemmän virtaa menee (sisälämppärit yleensä ptc-ohjattuja), niin sen kylmempi, joten pysyy shellyn lämpötilat matalina. Eikä hajotessaan ole mikään katastrofi, lämminvesivaraajan ohjauksen hajotessa voi tulla hellasärö.

 

[Lalas]

Öljylämmittäjille vinkiksi oma tämän päiväinen kokemus polttimen kanssa painimisesta. Eli lyhyesti kesällä tilattiin Vilppi ja asennus piti olla loka- marraskuussa. Asennus viivästyy ja öljy loppui lokakuun lopulla. Halpa sähkösopimus vielä niin mentiin kattilan sähkövastuksella. Pakkaspäivinä alkoi sähkönkulutus tuplaantumaan ja näillä pakkasilla ei vastus enää jaksa lämmittää koko taloa ja käyttövettä.

Tänään tuli 1000 litraa öljyä ja pari tuntia odotin öljyn asettumista, jotta sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Laitoin polttimen käyntiin mutta eipä syttynyt vaan sammui aina uudestaan hetken kuluttua. Avasin suodattimen ja se oli puhdas. Kyseessä vanha kaksiputki poltin jossa paluuletku säiliöön. Avasin tuon letkun ja laitoin polttimen päälle nähdäkseni saako laite öljyä. Öljyä ei tullut, joten vika oli siinä, että joko säiliö tukossa pohjalta tai sitten pumppu ei jaksa vetää öljyä säiliön pohjalta.

Googletin mikä mahtaisi olla vikana ja löysin vinkin, jossa käytetään taskulamppua polttimen käynnistämiseen. Tuntui typerältä mutta päätin kokeilla eli polttimessa on liekkivahti jonka saa irti putsaamista varten. Tämä otetaan irti ja käynnistetään laite. Valoa näytetään tuolle liekkivahdille ja hämätään poltinta pysymään päällä, kun se luulee valoa liekiksi. Pumppu käy niin pitkään, että öljyä alkaa tulemaan säiliöltä ja liekkivahti paikalleen ja poltin humahti palamaan. Taas tulee lämpöä.

Tuossa on vaarana, että öljyä suihkuaa kattilan sisään palamatta ja kun liekki lähtee päälle niin kattilassa oleva öljy palaa. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteen ja jokainen siis tehköön tätä omalla harkinnalla ja vastuulla. Mutta säästyin tällä tempulla kalliilta asentajan laskulta ja kylmältä talolta.

 

[Hansai]

Öljylämmittäjille vinkiksi oma tämän päiväinen kokemus polttimen kanssa painimisesta. Eli lyhyesti kesällä tilattiin Vilppi ja asennus piti olla loka- marraskuussa. Asennus viivästyy ja öljy loppui lokakuun lopulla. Halpa sähkösopimus vielä niin mentiin kattilan sähkövastuksella. Pakkaspäivinä alkoi sähkönkulutus tuplaantumaan ja näillä pakkasilla ei vastus enää jaksa lämmittää koko taloa ja käyttövettä.

Tänään tuli 1000 litraa öljyä ja pari tuntia odotin öljyn asettumista, jotta sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Laitoin polttimen käyntiin mutta eipä syttynyt vaan sammui aina uudestaan hetken kuluttua. Avasin suodattimen ja se oli puhdas. Kyseessä vanha kaksiputki poltin jossa paluuletku säiliöön. Avasin tuon letkun ja laitoin polttimen päälle nähdäkseni saako laite öljyä. Öljyä ei tullut, joten vika oli siinä, että joko säiliö tukossa pohjalta tai sitten pumppu ei jaksa vetää öljyä säiliön pohjalta.

Googletin mikä mahtaisi olla vikana ja löysin vinkin, jossa käytetään taskulamppua polttimen käynnistämiseen. Tuntui typerältä mutta päätin kokeilla eli polttimessa on liekkivahti jonka saa irti putsaamista varten. Tämä otetaan irti ja käynnistetään laite. Valoa näytetään tuolle liekkivahdille ja hämätään poltinta pysymään päällä, kun se luulee valoa liekiksi. Pumppu käy niin pitkään, että öljyä alkaa tulemaan säiliöltä ja liekkivahti paikalleen ja poltin humahti palamaan. Taas tulee lämpöä.

Tuossa on vaarana, että öljyä suihkuaa kattilan sisään palamatta ja kun liekki lähtee päälle niin kattilassa oleva öljy palaa. Tämä voi aiheuttaa vaarantilanteen ja jokainen siis tehköön tätä omalla harkinnalla ja vastuulla. Mutta säästyin tällä tempulla kalliilta asentajan laskulta ja kylmältä talolta.

Itse laittanut polttimen päästä löpöä filtteriin ja putkiin ennen tuloputken liitäntää säiliöön. Vanha poltin ei tahdo muuten lähteä nostamaan.

 

[Lalas]

Itse laittanut polttimen päästä löpöä filtteriin ja putkiin ennen tuloputken liitäntää säiliöön. Vanha poltin ei tahdo muuten lähteä nostamaan.

Kävi mielessä kysyä täältä neuvoa siinä vaiheessa, kun luin suomi24:n ketjuja öljylämmityksestä vuodelta 2003. Löpö maksoi tuolloin muuten litralta 0,43e.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Öljylämmittäjille vinkiksi oma tämän päiväinen kokemus polttimen kanssa painimisesta. Eli lyhyesti kesällä tilattiin Vilppi ja asennus piti olla loka- marraskuussa. Asennus viivästyy ja öljy loppui lokakuun lopulla. Halpa sähkösopimus vielä niin mentiin kattilan sähkövastuksella. Pakkaspäivinä alkoi sähkönkulutus tuplaantumaan ja näillä pakkasilla ei vastus enää jaksa lämmittää koko taloa ja käyttövettä.

Tänään tuli 1000 litraa öljyä ja pari tuntia odotin öljyn asettumista, jotta sakka laskeutuu säiliön pohjalle. Laitoin polttimen käyntiin mutta eipä syttynyt vaan sammui aina uudestaan hetken kuluttua. Avasin suodattimen ja se oli puhdas. Kyseessä vanha kaksiputki poltin jossa paluuletku säiliöön. Avasin tuon letkun ja laitoin polttimen päälle nähdäkseni saako laite öljyä. Öljyä ei tullut, joten vika oli siinä, että joko säiliö tukossa pohjalta tai sitten pumppu ei jaksa vetää öljyä säiliön pohjalta.

Googletin mikä mahtaisi olla vikana ja löysin vinkin, jossa käytetään taskulamppua polttimen käynnistämiseen. Tuntui typerältä mutta päätin kokeilla eli polttimessa on liekkivahti jonka saa irti putsaamista varten. Tämä otetaan irti ja käynnistetään laite. Valoa näytetään tuolle liekkivahdille ja hämätään poltinta pysymään päällä, kun se luulee valoa liekiksi. Pumppu käy niin pitkään, että öljyä alkaa tulemaan säiliöltä ja liekkivahti paikalleen ja poltin humahti palamaan. Taas tulee lämpöä.

Tuossa on vaarana, että öljyä suihkuaa kattilan sisään palamatta ja kun liekki lähtee päälle niin kattilassa oleva öljy palaa. Tämä voi aiheuttaa vaarantilanteen ja jokainen siis tehköön tätä omalla harkinnalla ja vastuulla. Mutta säästyin tällä tempulla kalliilta asentajan laskulta ja kylmältä talolta.

Nyt kiinnostuin vilp maininnasta. Eli haluaisitko laittaa vähän taustainfoa mikä laite ja mitkä lähtökohdat (neliöt, hlömäärä jne). Tuohan meinaan kuulostaa pelottavalta

 

[Hansai]

Kävi mielessä kysyä täältä neuvoa siinä vaiheessa, kun luin suomi24:n ketjuja öljylämmityksestä vuodelta 2003. Löpö maksoi tuolloin muuten litralta 0,43e.

Nyt näkyy olevan liki sama...1.43€/l

 

[Lalas]

Nyt kiinnostuin vilp maininnasta. Eli haluaisitko laittaa vähän taustainfoa mikä laite ja mitkä lähtökohdat (neliöt, hlömäärä jne). Tuohan meinaan kuulostaa pelottavalta

Tähän ketjuun oon kirjoitellut tän. Lämpöykkösiltä tilaus ja nyt helppo jälkiviisastella, että olisi pitänyt soppariin sopia kirjallisesti asennusaikaväli. Nyt oli vaan tuo myyjän suullinen lupaus asennus aikataulusta joka ei pitänyt.

Muutama tarjous tuli otettua ja päädyin ilma-vesilämpöpumppuun. Syynä oli maalämpöä huomattavasti halvempi hinta ja laitteet saa jo lokakuussa asennukseen. Maalämmössä porauksen aikataulusta ei kukaan uskaltanut antaa edes sinnepäin arviota.

En päätynyt halvimpaan tarjoukseen vaan siihen mikä vakuutti eniten ja lupasi nopeimman toimituksen.

Viessmannin laitteet vilp Viessmann 200-s (8,5kW), 390 litran lämminvesivaraaja ja puskurivaraaja pattereille, koska vanhat patterit isoilla putkilla. Etäohjaus, 24/7 vikapäivystys ja 7 vuoden täystakuu ja 10 vuotta kompuralle.

Avaimet käteen asennus eli purkavat öljykattilan ja säiliön ja tekevät kaikki asennukset ja opastavat käytön.

Hintaa tuli 17 tuhatta euroa mutta tuo ei nyt niin hirvitä, kun öljyä olisi pitänyt tilata talvea varten 1500 litraa ja kevät talvella saman verran uudestaan ja vielä reilun vuoden verran on halpa sähkösopimus.

Talo on vuoden -58 rintamamiestalo, lämmitettävää pinta-alaa on 140 neliötä kolmessa kerroksessa. Ikkunat on vaihdettu nykyaikaisiin ja tuolla saatu energialuokkaa paremmaksi.

Eniten tässä epäilyttää vilpin toimivuus kovilla pakkasilla. Lisänä on kaksi puuhellaa ylä- ja keskikerroksessa ja kellarissa lattialämmitys osin sähköllä, joita sitten käytetään tarvittaessa enemmän pakkasilla.

Nyt näkyy olevan liki sama...1.43€/l

Tullut hyvin alas niistä huippulukemista, kun kävi päälle 2 euroa. Itse tilasin 5.12 ja hinta oli 1,55e.

 

[Hansai]

Tähän ketjuun oon kirjoitellut tän. Lämpöykkösiltä tilaus ja nyt helppo jälkiviisastella, että olisi pitänyt soppariin sopia kirjallisesti asennusaikaväli. Nyt oli vaan tuo myyjän suullinen lupaus asennus aikataulusta joka ei pitänyt.







Tullut hyvin alas niistä huippulukemista, kun kävi päälle 2 euroa. Itse tilasin 5.12 ja hinta oli 1,55e.

Sain naapurilta 400l hintaan 0.8€/l ja nyt on liipasimella 1000l tilaus

 

[Tiutau]

Sain naapurilta 400l hintaan 0.8€/l ja nyt on liipasimella 1000l tilaus

Jäteöljyä poltat?

 

[BongisKhan]

Takkalämmittäjät: kuinka lämpimäksi teillä menee varaavan takan pinta?

Olen nyt viime päivät polttanut ensimmäistä kertaa systemaattisemmin takkaa kun on vähän pidempi pakkasjakso, lähinnä testimielessä sähkökatkojen ja/tai oikeasti kylmien jaksojen varalta. Lämpöä tulee kuitenkin niin heikosti, että homma tuntuu ihan jonninjoutavalta. Viime yönäkin kun tulin takkahuoneeseen nukkumaan vauvan mekastuksen takia, piti oikeasti laittaa ILP:iin lisää pyyntiä koska huoneessa oli niin kylmä. Siitäkin huolimatta, että isossa takassa on poltettu pesälliset puuta aamuin illoin muutaman päivän ajan, noin sinisen Ikea-kassillisen verran yhteensä päivässä.

Mietin vaan, että onko tuo takka vaan oikeasti niin hiton iso, että puuta pitäisi mättää vielä enemmän jotta sen saisi oikeasti lämpimäksi vai mättääkö joku muu? Kierto kyllä toimii, lämpimän ilman tuntee jos ujuttaa käden alhaalla olevista poskien tuhkaluukuista(?) sisään, mutta takan pinta tuntuu koskettaessa lämpimilläänkin vain hieman lämpimältä, eikä yhtään lämpimältä edes n. 5-10 sentin päässä takan pinnasta.

Kuvista hahmottuu ehkä paremmin takan koko:



Tulipesän koosta saa taas ehkä jotain käsitystä tästä kuvasta:


(Kuvassa näkyvä puun määrä ei ole edustava)

 

[Rapilysin]

Takkalämmittäjät: kuinka lämpimäksi teillä menee varaavan takan pinta?

Pohdin tuota samaa kun lämmityskausi alkoi. Kuvaajan tilanteessa takassa poltettu yksi arviolta 10 kg panos, joka siis täysi pesällinen. Peräkkäisinä päivinä kun polttaa niin se luultavasti vähän kumuloituu, mutta ei tuo silti missään kohtaa mitenkään kuumalta tunnu.

Aika vähän se pinta lämpiää, kun muistelee miten tiilistä muurattu takka lapsuuden kodissa lämpeni, joka kohdassa ei tehnyt mieli edes pitää kättä.

 

[qtba]

Meillä on joku nunnauunin vuolukivitakka (kooltaan keskitasoa), joka lämpenee kyllä varsin kuumaksi kahdella pesällisellä ja pysyy selvästi lämpimänä vielä aamuun saakka. Lämmön siirtymisessä pintaan menee hetki ja se on kuumimmillaan about tunnin päästä lopettamisesta. Siten, että kättä pystyy, mutta ei kyllä kärsi pitää kovin pitkään pinnassa.

Yksi pesällinen ei vielä riitä kuin hieman kättä lämpimämpään pintaan ja kovin kuumaksi en ole sitä uskaltanut päästää.

 

[Zigh]

Takkalämmittäjät: kuinka lämpimäksi teillä menee varaavan takan pinta?

Olen nyt viime päivät polttanut ensimmäistä kertaa systemaattisemmin takkaa kun on vähän pidempi pakkasjakso, lähinnä testimielessä sähkökatkojen ja/tai oikeasti kylmien jaksojen varalta. Lämpöä tulee kuitenkin niin heikosti, että homma tuntuu ihan jonninjoutavalta. Viime yönäkin kun tulin takkahuoneeseen nukkumaan vauvan mekastuksen takia, piti oikeasti laittaa ILP:iin lisää pyyntiä koska huoneessa oli niin kylmä. Siitäkin huolimatta, että isossa takassa on poltettu pesälliset puuta aamuin illoin muutaman päivän ajan, noin sinisen Ikea-kassillisen verran yhteensä päivässä.

Mietin vaan, että onko tuo takka vaan oikeasti niin hiton iso, että puuta pitäisi mättää vielä enemmän jotta sen saisi oikeasti lämpimäksi vai mättääkö joku muu? Kierto kyllä toimii, lämpimän ilman tuntee jos ujuttaa käden alhaalla olevista poskien tuhkaluukuista(?) sisään, mutta takan pinta tuntuu koskettaessa lämpimilläänkin vain hieman lämpimältä, eikä yhtään lämpimältä edes n. 5-10 sentin päässä takan pinnasta.

Kuvista hahmottuu ehkä paremmin takan koko:



Tulipesän koosta saa taas ehkä jotain käsitystä tästä kuvasta:


(Kuvassa näkyvä puun määrä ei ole edustava)

Aika vastaaan kokoinen paikallan tiilistä muurattu takka meillä. Kerran päivässä polttamalla nousee pintalämmöt ohuimmasta kohtaa vähän päälle 40-asteeseen, suurimmaksi osaksi jää 35 asteen pintaan. Laitoin juuri huvikseen lämpömittarin takan päälle sellaiseen kohtaan mikä näyttää suunnileen keskimääräistä pintalämpötilaa.

Tullut lämmitettyä siis pesällinen iltaisin. Pesällisen koko noin kolmasosa isosta Ikea-kassillisesta.

Edit: Tästä myös huomaa miten kuoritakassa pinnan lämpö saavuttaa huippunsa vasta n. viiden-kuuden tunnin päästä sytyttämisestä.

 

[Zigh]

Pitää muistaa, että varaava kuoritakka on ihan eri asia kuin vuolukivitakka. Kuoritakassa on pinnan ja palosan välissä eristeet, mitkä tietysti rajoittaa pinnan lämpötiloja ja lämpö siirtyy takan sisältä hitaammin ulos.

takkaluukut.net