Talon lämmitysratkaisut

[Lumimies]

Lattialämmitys ja radiaattorit käyttävät normaalisti eri lämpötiloja.
Jos haluaa ottaa lattialämmitysverkoston patteriverkostosta niin yleensä se toteutetaan jälkishuntauksella.

 

[j1m2]

En ole punninnut koskaan määrää mutta puita kuljetan vanhalla täysikokoisella lihalaatikolla ja kovemmilla pakkasilla nuo taisi kulua kerta lämmityksessä,sekapuuta suurin osa.Tosin nyt kun olen noita savukaasuja mittaillut niin vaikuttaa että on tullut poltettua liian paljon kerralla ja liian kovalla vedolla aiemmin.Aika pienellä pitää polttaa jos haluaa alle 200 asteessa pitää mittarin,toki tuohon vaikuttaa se että uunia on lämmitetty joka päivä jo pari kuukautta ja uuni on valmiiksi sisältä 50-100 asteinen uunin mittarin mukaan.

Päivitystä uunin lämmitykseen.On muuten yllättävän suuri ero nokisen ja vasta nuohatun uunin lämmönvastaanotolla.Ennen piti polttaa aika pieni puumäärä kerrallaan ja lisäksi säännöstellä vetoa ettei poistokaasujen lämmöt mennyt yli 250 asteen,nyt voi tehdä kaksi kolme kertaa isommat tulet reilulla vedolla ja silti lämmöt pysyy alle 200 asteessa.

 

[ssg]

Päivitystä uunin lämmitykseen.On muuten yllättävän suuri ero nokisen ja vasta nuohatun uunin lämmönvastaanotolla.Ennen piti polttaa aika pieni puumäärä kerrallaan ja lisäksi säännöstellä vetoa ettei poistokaasujen lämmöt mennyt yli 250 asteen,nyt voi tehdä kaksi kolme kertaa isommat tulet reilulla vedolla ja silti lämmöt pysyy alle 200 asteessa.

Minkälaisella mittarilla mittaat tätä?

 

[j1m2]

Minkälaisella mittarilla mittaat tätä?

SL leivinuunimittari 63mm No 425 Tuontapainen 50-400 astetta,karan pituus joko 200 tai 250 mm.

 

[ssg]

SL leivinuunimittari 63mm No 425 Tuontapainen 50-400 astetta,karan pituus joko 200 tai 250 mm.

Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.

 

[mikkot]

Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.

Mä joskus ujutin yleismittarin lämpötila-anturin savupellin raosta ja mittailin sillä. Valmiiksi lämpimän takan savukaasun lämmöt nousi kevythormin alkupäässä 300-asteeseen, jos vetoa ei rajoittanut. Tiedä sitten mikä se optimi lämpötila olisi, kun 200-asteeseen rajoittamalla alkoi tulipesäkin jo reilusti nokeentua.

 

[j1m2]

Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.

K-tyypin lämpömittariin saa erilaisia mittapäitä ainakin 1300 asteeseen asti. Esim Lämpötila-anturit, K-tyyppi ja Lämpömittari, K-tyyppi

 

[veikkaaja]

Tuohon lattialämmityksen jälkishunttaamiseen patteriverkosta, niin meillä on juurikin tehty niin ja on ihan käsin säädettävä venttiili. Lämmityksenä on Daikinin VILP, eikä ole puskurivaraajaa

Ja kun kesäksi haluaisi pelkästään tuon kylppärinlattialämmityksen käyttöön, meneekö homma jotenkin näin?

Suljen nuo alla olevat venttiilit kiinni, niin veden ei pitäisi kiertää patteriverkossa.


Alakuvassa näkyy kylpyhuoneen ja saunan lattialämmitystukit, shunttiventtiili pitää varmaan kääntää kokonaan kiinnipäin?
Kokeilin kerran ilman shunttiventtiiliin kajoamista, niin vilp ilmoitti hetken kuluttua liian suuresta paineesta tms.(en muista enää tarkkaan)
Tarviiko myös noihin lattialämmityksen virtauksiin tehdä samalla muutoksia?(toinen "mittari" on jumissa)
Ja tietysti samalla vilpistä säätää sopivan lämpötilan vedelle.

 

[Ploro]

Onko kellään tiedossa nettisivua josta löytyisi MLP tarjouksia/hintoja. Olisi MLP osto ajankohtainen lähikuukausina ja kauhea homma selata eri sivuja erikseen, koska tarve ei ole nyt heti niin voisi koittaa kytätä jotain tarjouksia.

 

[noreth]

Onko kellään tiedossa nettisivua josta löytyisi MLP tarjouksia/hintoja. Olisi MLP osto ajankohtainen lähikuukausina ja kauhea homma selata eri sivuja erikseen, koska tarve ei ole nyt heti niin voisi koittaa kytätä jotain tarjouksia.

Tämä on eniten käytetty, keskustelua ja tarjouksia esim.

Nibe S1255-6 7860€ / F1226-6 5650€

https://www.maalampotukku.fi/product/3448/nibe-s1255-68-r Näin halvalla otsikon konetta ei liene saanut hetkeen? Kesällä tätä myytiin vielä noin 1000€ kalliimmalla. Taitavat tehdä tilaa S1256 alta. Edit: Makkosen Pumppu ja Panelin hintatiedustelun tulos: 7860,00€.

lampopumput.info

 

[Cumbo]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan. Nibe-mies suositteli lattiaviilennystä, joku toinen kattokonvektoria. Nibe-miehen mukaan kattokonvektori sama kuin seinäkonvektori, erinäköinen vaan.

Onko maalämpöpumpuista joku erityisen hyvä? Etäohjaus ym. toimintoja pitäisi olla. Talo tulee olemaan 160-180-nelioinen, 2-kerroksinen puutalo.

 

[Taneli-]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan.

Maaviileä tehostaa maalämpöä ja on hyväksi tuolle lämpökaivolle. Ongelma on vaan siinä että se EI ole yhtä tehokas kuin ilmanlämpöpumppu. Minkä käyttämä sähkö (pelkästään viilentämiseen) ei maksa paljoa per kesä. Jos siis lähtee ideasta että pitää sitä jollain +24C. Suosittelen että niitä on 2kpl, kumpaankin kerrokseen omansa.

TOSIN voi olla ihan järkevää jos ei ihan euron päälle ole että ei osta pelkästään viilentävää vaan pistää muutaman sata euroa lisää (ei siis pelkkä esim. itselläni käytössä oleva Gree Bora 35 x2) ja sellaisen millä voi myös lämmittää esim. -20/-24C saakka "jos tulee tarve". Eli on sitten varalle joku mitä voi käyttää jos maalämpö hajoaa osittain (toki siinä tarvittaessa VOI lämmittää sitä vettä pelkällä sähköllä mutta se on kallista) ja joutuu odottamaan osia.

Kun tänne oli tulossa maalämpö lueskelin esim. tämän netistä löytyvän jutun, ihan suositeltava teos missä oli ainakin itselleni uusia juttuja myös: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...iakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf

 

[repairman]

Usein niihin maaviileäsysteemeihin laitetaan ihan liian alimittainen kiertovesipumppu ja putket. Jos siihen laittaa vaikka saman kokoisen kuin vaikkapa 10kw mlp:ssä ja vastaavalla kierrolla saa dT:n 3 asteeseen, niin kyllä se silloin viilentääkin 10kW. Tosin ei sitä konvektoriakaan kannattaisi halvinta (ja pienintä) ostaa.

Lattiaviilennyksessä myös melkoiset riskit. Konvektori voi päivässä kondensoida parikymmentä litraa poistoputkesta. En haluaisi, että murto-osakaan tuosta kondensoituu lattiarakenteisiin. Siellä kun ei mitään poistoputkea ole.

 

[Juh44]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan. Nibe-mies suositteli lattiaviilennystä, joku toinen kattokonvektoria. Nibe-miehen mukaan kattokonvektori sama kuin seinäkonvektori, erinäköinen vaan.

Onko maalämpöpumpuista joku erityisen hyvä? Etäohjaus ym. toimintoja pitäisi olla. Talo tulee olemaan 160-180-nelioinen, 2-kerroksinen puutalo.

Itsellä tosiaan talo rakenteilla, löytyy ilmanvaihto ja lattiaviilennys, jos vaan minnekkään (ei makuuhuonetiloihin) saat mahtumaan konvektorin tai muutaman niin laita ne..

Kattokonvektoreissa kannattaa huomioida että ne tarvitsee aika reilusti tilaa yläpuolelleen, ja kaikissa konvektoreissa että kondenssivedet pitää johtaa jotenkin pois...

Ja se että miksi konvektorit =
Kuten edellä mainittua niin se on kutakuinkin ilmaista viilennystä, lämmittää kaivoa kesällä ja kulutus on kiertovesipumpun ja puhaltimen verran = ei juuri mitään..

Ja sitten ne toiset syyt, ilmanvaihtoviilennys vaatii huolellisesti asennetut armaflexit tulokanaviin = maksaa oikeasti aika paljon tai sit on melkoinen työmaa itsellä ne sinne kanavien asennuksen yhteydessä laitella..
Toki sillä saa myös talvella esilämmitettyä ulkoilmaa iv-koneeseen joka vähentää vastuksen käyttöä iv-koneessa.

Lattiaviilennys vaatii lämmönvaihtimen, ylimääräisiä jakotukkeja, muutaman kiertovesipumpun ja pari venttiiliä. Ja aika harva ohjauskaan ymmärtää viilennyksen päälle= osiin menee jo enemmän kuin asennetun konvektorin hinta...

Itselle laitettiin iv ja lattiakylmä lähinnä siksi että ei pidetty konvektorien ulkonäöstä, melusta tai löydetty niille sopivaa paikkaa..

 

[Juh44]

Lattiaviilennyksessä myös melkoiset riskit. Konvektori voi päivässä kondensoida parikymmentä litraa poistoputkesta. En haluaisi, että murto-osakaan tuosta kondensoituu lattiarakenteisiin. Siellä kun ei mitään poistoputkea ole.

Oikaisen muutaman asian..
-Ne putket menee valussa = sinne ei kondensoi mitään.
-Vesi mikä siellä kiertää ei ole mitään maalämpökaivon nestettä vaan se on shuntattua = miltei huoneilman lämpöistä.
-Esim. Uponorin järjestelmä/termarit laskee kastepistettä ja pitävät huolen että kiertävä vesi on riittävän lämmintä.
-Se kierron lämpötila voidaan pitää yllättävän korkealla koska on käytössä valtava pinta-ala jolla jäähdytystä tarjotaan, muutenhan se palelisi jalkapohjissakin..
-Lämpökuormaa tulee paljon auringonvalosta -> se lattiaan paistava aurinko ei lämmitäkkään huonetta vaan se pumpataan maankamaraan...

 

[KanOl]

Nytpä unohdatte kokonaisuudesta kaikista tärkeimmän, eli kun käytössä maaviileäpatteri asennettuna ulkoilmakanavaan, niin kun laitat sen kiertovesipumpun talvipakkasilla päälle et tarvitse IV-koneen sähkövastuksia ollenkaan. Toki IV-koneen lämmönvaihtimella on vähemmän tekemistä, mutta IV-koneelle saapuvan raitisilman lämpötilan ollessa lämpimämpää ratkeaa niin moni ilmanvaihtotekninen ongelma, että mielestäni tämä on ihan "no brainer". Tässä joku randomilla valittu ajankohta viime talvelta:

Viilennyskäytössä ei ole ollut ongelmia, kanavat eristetty armaflexillä ja kaikenlisäksi lämpötilaero on niin pieni etten ole kovin huolissani kondenssista. Helteellä sisäilmanlaatu on hyvin miellyttävä, mutta kylmäkoneeseen MLV-patteria ei kannata rinnastaa. Tässä joku lämpimämpi päivä:

Speksit:
SunAir RW 130 EC omalla ohjainkortilla, johon ei ole kytketty lämmitysvastuksia ollenkaan
55W Kiertovesipumppu, putket MLV-patterille ehkä 20mm sisähalkaisijaltaan
Vallox MLV 200 "maaviileäpatteri"

Meidän taloudessa ollaan oltu tosi tyytyväisiä tähän nykyiseen toteutukseen. Sijainti Pohjois-Pohjanmaa, eli eteläisemmässä Suomessa tarve saattaa olla erilainen (toki olisihan patteria ja sille meneviä putkia mahdollista suurentaa).

 

[Lucas]

Mikä viilennystapa/-muoto on järkevin maalämmön kanssa? Talo siis suunnitteilla ja mahdollisuus laittaa mikä vaan. Nibe-mies suositteli lattiaviilennystä, joku toinen kattokonvektoria. Nibe-miehen mukaan kattokonvektori sama kuin seinäkonvektori, erinäköinen vaan.

Onko maalämpöpumpuista joku erityisen hyvä? Etäohjaus ym. toimintoja pitäisi olla. Talo tulee olemaan 160-180-nelioinen, 2-kerroksinen puutalo.

Se lattiaviilennys on aivan kamala kun se viilentää sisäilmaa, mutta ei poista kosteutta ilmasta. Lopputulos on vimeisen päälle tukala ilma.

Maalämpökaivon kylmää nestettä hyödyntävä konvektori olisi oma valinta. Samanlainen suunnilleen se kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Paitsi että kaasun sijasta se maalämpökaivon vesi kiertää siinä ja viilentää ilmaa.

Ellen väärin muista, niin Sampsa Kurri taisi ainakin pohtia, tämän palstan ylläpidosta, sellaisen laittamista omaan taloonsa.

Kattokonvektorit ovat ehkä enemmänkin hinnankin puolesta julkisen rakentamisen juttuja.

Kannattanee myös pistää maalämpöpiirin lämmönvaihdin tuloilmakanavaan. Maksaa muutaman sata euroa sellainen. Sillä saa esilämmitettyä tuloilman talvipakkasilla ja LTO kone ei pätki ja säästyy noin 1000 kWh vuodessa energiaa. Tosin maalämmön kanssa säästö on sen COPin verran pienempi. Sillä voi myös viilentää, mutta teho jää pariin sataan wattiin tai alle. Ja pitää olla joko kondenssieristetyt tuloilmakanavat tai rajoittaa viilennys muuten sellaiseksi ettei sisäilman kondenssipisteen alle mene tuloilman lämpötila.

Teettää aika tavalla hommaa tuo tuloilmakanavien kondessieristys ja hintaa tulee helposti sille neljänumeroinen summa euroja. Voin kokemuksesta sanoa, että siinä riittää hommaa jos itse solukumilevystä leikkaa ne kaikenlaiset Y-haarat ja 180 asteen ja 45 asteen mutkakappaleet. Saa nimittäin oikeasti miettiä millainen pala leikataan, että se peittää sen haaran tai mutkan kokonaan kun sen liimaa siihen. Valmiita paloja on myytävänä niihin mutkiin ja haaroihin, mutta niillä taas on oma hintansa esimerkiksi Armaflexillä.

 

[Coanda]

Muistakaa huomioida maalämpökaivon mitoituksessa, jos sieltä maapiiristä otetaan talvella IV-koneen esilämmitys. Kesäajan viilennyskäyttö tosiaan tekee sitten puolestaan hyvää kaivolle.

On tullut vastaan kohteita, joissa mitoittajalle ei ole esilämmityspatterista kerrottu, eikä sitä ole missään suunnitelmissakaan esitetty. Ja tuloksena on sitten ollut yskivä kaivo.

 

[Juh44]

Se lattiaviilennys on aivan kamala kun se viilentää sisäilmaa, mutta ei poista kosteutta ilmasta. Lopputulos on vimeisen päälle tukala ilma.

Onko sulla tästä ihan kokemusta kun lukemani mukaan on ollut varsin tyytyväisiä käyttäjiä?

Kannattanee myös pistää maalämpöpiirin lämmönvaihdin tuloilmakanavaan. Maksaa muutaman sata euroa sellainen. Sillä saa esilämmitettyä tuloilman talvipakkasilla ja LTO kone ei pätki ja säästyy noin 1000 kWh vuodessa energiaa. Tosin maalämmön kanssa säästö on sen COPin verran pienempi. Sillä voi myös viilentää, mutta teho jää pariin sataan wattiin tai alle. Ja pitää olla joko kondenssieristetyt tuloilmakanavat tai rajoittaa viilennys muuten sellaiseksi ettei sisäilman kondenssipisteen alle mene tuloilman lämpötila.

Teettää aika tavalla hommaa tuo tuloilmakanavien kondessieristys ja hintaa tulee helposti sille neljänumeroinen summa euroja. Voin kokemuksesta sanoa, että siinä riittää hommaa jos itse solukumilevystä leikkaa ne kaikenlaiset Y-haarat ja 180 asteen ja 45 asteen mutkakappaleet. Saa nimittäin oikeasti miettiä millainen pala leikataan, että se peittää sen haaran tai mutkan kokonaan kun sen liimaa siihen. Valmiita paloja on myytävänä niihin mutkiin ja haaroihin, mutta niillä taas on oma hintansa esimerkiksi Armaflexillä.

-Ihan kohtuu litroilla ja lämpötilaerolla laskien saa tulokseksi 1kw jäähdytystehon.
-kulmakappaleita voi ostaa yksittäisiä mallikappaleiksi jotka sitten itse kopioi ja leikkelee levytavarasta, itse otin kyllä kaikki valmiina.
-putket kannattaa vetää sukalla, se menee ainakin 45° käyristäkin hyvin läpi ja venyttämällä onnistuu myös t-haarat.
-Oikea armaflex liima on huomattavasti parempaa kuin perus kontaktiliima, tulee kivalla pensselillisellä purkilla ja tarttuu nopeammin.
-teipit oli kaikki samaa tavaraa ja sitäkin menee tyyliin 20 rullaa jos huolellisesti tekee...

 

[Lucas]

Onko sulla tästä ihan kokemusta kun lukemani mukaan on ollut varsin tyytyväisiä käyttäjiä?
-

Jossain 1980-luvulla rakennetussa kauppakeskuksessa oli sellainen. En saa nyt millään päähän missä se kauppakeskus oli. Ulkona hirveä helle ja viimeisen päälle kostea ilma ja sisällä sitten viileämpi, mutta vielä tukalampi ilma kun suhteellinen kosteus vielä isompi.

Toisella foorumilla asiaa on muutkin miettineet:

Lattiaviilennys - kokemuksia?

Lattiaviilennys - kokemuksia?

www.maalampofoorumi.fi

Sivulla oli tuollainen taulukko, jossa näkyy mielletyvä sisäilman kosteus eri lämpötiloissa.

 

[Charlie Glide]

Alkaa olemaan pian vuosi takana talossa johon laitettiin maalämpö osana remonttia jossa öljylämmitteisistä pattereista siirryttiin vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Talon ilmoitettu öljynkulutus oli 2500 litraa vuodessa ja Nesteen päivän laskurilla, kesälaatuna tuo määrä maksaisi vajaa 3600 euroa.

Sähköä tänä aikana (vajaa 12kk) on kulunut yhteensä 11000kWh. Minulla ei ole lämpöpumpussa kulutusmittaria erikseen mutta leijonanosa tuosta on mennyt toki lämmitykseen.
Tästä sähköstä siirtoineen on nyt maksettu 1467,61 euroa.

Maalämmön laitto maksoi lattialämmityksen kanssa noin 25000 euroa (5000 eur lattialämmityksen osuus noin). Tuosta 4000 euroa saatiin takaisin ELY-keskukselta kun heivattiin öljykattila pois. Eli maalämmön osuus kaivoineen, ELY:n tuella maksoi siis noin 16000 euroa.
Nyt jos näin karkeasti laskee että vuodessa säästyy 2000 euroa lämmityskuluja, oikeastaan enemmänkin, on takaisinmaksuaika noin 8 vuotta meidän kohdalla - tämä siis vielä niin että sisältää kotitalouden käyttösähkön. Lämmitettäviä neliöitä kämpässä on 160m2 (sis kylppärit) ja rakennus on alunperin vuodelta 1880 jota on pariin otteeseen laajennettu tosin.

 

[KanOl]

Meille on maalämpö (Nibe F1145 + n. 200l LVV) laitettu jo rakennusvaiheessa vuonna 2012 ja se on toiminut nykyhetkeen saakka ilman mitään isompia remontteja. Pari kertaa maapiiriin on vaihdettu yks helmiliitos (mutterit halkeaa muutaman vuoden välein) ja mutasihti on puhdistettu satunnaisesti. Itselläni on kokemusta öljy- ja pellettilämmityksestä parissa eri taloudessa vuosien ajalta, sekä myös näiden värkkien huoltamisesta ja korjaamisesta. Öljylämmitys on melko huoleton, mutta pelletin kanssa saa säätää useamman kerran talvessa. Maalämpö on ollut edellämainittuihin verrattuna ylivertainen huolettomuudellaan.

Mielestäni tuo 8v takaisinmaksuaika kuulostaa tosi kohtuulliselta, harmi että sääntö-Suomessa kannustetaan toimivan öljykattilan poistamiseen, se nimittäin olisi täydellinen toissijainen lämmitysmuoto...

 

[Purulumi]

Mielestäni tuo 8v takaisinmaksuaika kuulostaa tosi kohtuulliselta, harmi että sääntö-Suomessa kannustetaan toimivan öljykattilan poistamiseen, se nimittäin olisi täydellinen toissijainen lämmitysmuoto...

Varalämpönä ja varsinkin Vilpin kaverina kovemmille pakkasille oikein hyvä. Lisäksi menee todella pienellä agregaatti sähköllä, jos tulee jokin pidempi katko sähköverkkoon talvella. Toimivaa (joskin hieman kallista) lämmitystä olisi turha purkaa pois, jos elinikää on jäljellä ja soveltuu toissijaiseksi lämmitykseksi ilman Elyn avustusta. Toki olettaen uusien laitteiden sopivan tekniseen tilaan vanhojen kaveriksi.

 

[KukkeliQ]

Alkaa olemaan pian vuosi takana talossa johon laitettiin maalämpö osana remonttia jossa öljylämmitteisistä pattereista siirryttiin vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Talon ilmoitettu öljynkulutus oli 2500 litraa vuodessa ja Nesteen päivän laskurilla, kesälaatuna tuo määrä maksaisi vajaa 3600 euroa.

Sähköä tänä aikana (vajaa 12kk) on kulunut yhteensä 11000kWh. Minulla ei ole lämpöpumpussa kulutusmittaria erikseen mutta leijonanosa tuosta on mennyt toki lämmitykseen.
Tästä sähköstä siirtoineen on nyt maksettu 1467,61 euroa.

Maalämmön laitto maksoi lattialämmityksen kanssa noin 25000 euroa (5000 eur lattialämmityksen osuus noin). Tuosta 4000 euroa saatiin takaisin ELY-keskukselta kun heivattiin öljykattila pois. Eli maalämmön osuus kaivoineen, ELY:n tuella maksoi siis noin 16000 euroa.
Nyt jos näin karkeasti laskee että vuodessa säästyy 2000 euroa lämmityskuluja, oikeastaan enemmänkin, on takaisinmaksuaika noin 8 vuotta meidän kohdalla - tämä siis vielä niin että sisältää kotitalouden käyttösähkön. Lämmitettäviä neliöitä kämpässä on 160m2 (sis kylppärit) ja rakennus on alunperin vuodelta 1880 jota on pariin otteeseen laajennettu tosin.

Miten lattialämmitys toteutettiin?

 

[Charlie Glide]

Miten lattialämmitys toteutettiin?

Kipsivalun sisään asuinkerrokseen, kellariin betonivaluun. Sitä ennen purettiin käytännössä kaikki.