Satojen miljoonien potti menee uuteen jakoon – lakimuutos pakottaa kunnat kilpailuttamaan uudelleen taksikyytinsä
Satojen miljoonien potti menee uuteen jakoon – lakimuutos pakottaa kunnat kilpailuttamaan uudelleen taksikyytinsä
Krista Kierikka
Suomessa voidaan jakaa uusiksi iso verorahoin kustannettujen kuljetuspalveluiden markkina, koska ensi kesänä voimaan astuva liikennekaari pakottaa kunnat kilpailuttamaan palvelut uudelleen taksien ja muiden palveluntarjoajien kanssa.
Kilpailutuksissa on kyse valtakunnallisesti isoista rahoista. Taksiliikenteen liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yhteensä liki 1,1 miljardia euroa, ja verovaroin siitä rahoitettiin noin 444 miljoonaa euroa, eli noin 41 prosenttia. Kuntien kyydit työllistävät siis paljon Suomen noin 10 000 taksiyrittäjää.
Sopimukset menevät uusiksi muun muassa siksi, että taksiliikenteen hinnoittelu vapautuu, ja usein kuntien maksamat kyydit on ajettu nykyisen taksamittarijärjestelmän mukaan.
Markkinayksikön johtaja
Laura Eiro liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että hallitusohjelman tavoitteena on leikata 10 prosenttia vuosittain julkisin varoin kustannettujen kyytien kustannuksista.
Tavoitteena on Eiron mukaan kaluston tehokkaampi käyttö ja samaan suuntaan kulkevien matkustajien kyytien yhdistely. Tätä on tosin moni kunta on yrittänyt ja epäonnistunut.
”Emme tietenkään toista muiden tekemiä virheitä, vaan otamme opiksi niistä”, sanoo Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja
Minna Lahnalampi-Lahtinen.
Minna Lahnalampi-Lahtinen toteaa, että ensi kesän lakimuutos pakottaa siksikin kilpailuttamaan kyydit uudelleen, ettei taksien hinnoittelua ole kesän 2018 jälkeen sidottu taksamittariin.
”Sen jälkeen tilanne olisi, ettemme tietäisi yhtään mitä kyydit tulevat maksamaan. Voi olla, että avustavaa palvelua kaipaavien vanhusten ja vammaisten matkoista veloitetaan korkeampaa hintaa kuin tavallisten asiakkaiden matkoista.”
Lahnalampi-Lahtisen mukaan Vantaalla ensisijainen tavoite ei ole leikata menoja, vaan saattaa sopimukset uuden lainsäädännön tasolle.
”Nykyisessä järjestelmässä matkustajan on itse muistettava kertoa avustamisen tai tietyn tyyppisen auton tarpeesta. Jatkossa tämä tieto olisi tallennettuna matkapalvelukeskuksen asiakasprofiiliin.”
Lahnalampi-Lahtinen toivoo, että vantalaiset taksiyrittäjät osallistuvat sopimusten kilpailutuksiin.
Helsingin, Vantaan ja joidenkin muiden Uudenmaan kuntien suunnitelmissa on lisätä yhteistyötä kyytien järjestelyissä, jotta matkojen yhdistelyä ja kutsupohjaista joukkoliikennettä voitaisiin toteuttaa toimivammin.
Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdon yhteiskokous päätti huhtikuussa, että mahdollisen yhteisen liikennöinnin hankinnan ja kuljetuspalvelujen matkapalvelutoiminnan selvittäminen voidaan aloittaa.
Yhteistyö koskisi sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain nojalla järjestettäviä henkilökyytejä.
Kukin kunta kuitenkin päättäisi asiasta itsenäisesti, vaikka yhteistyötä onkin tavoitteena lisätä Uudenmaan maakunnan 26 kunnan kesken. Tässä vaiheessa kyse on ollut virkamiesvalmistelusta, jota tehdään osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteistyötä.
Kunnissa on suunnitteilla tilaisuuksia, joissa kuntalaiset voivat antaa palautetta nykyisistä palveluista.
Kuntien yhteistyötä koskevasta valmistelusta on määrä järjestää avoin keskustelutilaisuus 24. lokakuuta Helsingissä, ja myöhemmin myös ainakin Porvoossa.
Sen sijaan Suomen toiseksi suurin kunta Espoo ei ole ainakaan alkuvaiheessa lähdössä hankkeeseen mukaan.
”Osallistuimme keskusteluihin alkuvaiheessa, mutta totesimme, ettemme pysty sitoutumaan näin nopeaan aikatauluun”, sanoo Espoon kaupungin logistiikkajohtaja
Kari Sirviö.
Sirviön mukaan kaupunki haluaa kuulla ensin sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä vanhus- ja vammaisjärjestöjä. ”Emme halua valmistella jotain, joka vaarantaa palvelut.”
Sirviön mukaan Helsingin-seudun yhteinen järjestelmä olisi tuonut muutoksia, jotka voisivat heikentää palveluntasoa Espoossa.
”Uusien liikennepalveluiden markkina ei ole vielä valmis, kun uusi laki tulee voimaan ensi kesänä.”
Myös Espoossa on kuitenkin virkamiesvalmistelussa uudet kyytien kilpailutukset, koska taksijärjestelmän vapautuessa ei kyytien hintaa enää voi tietää nykyisen taksamittarijärjestelmän tapaan.
Sirviö kuitenkin toivoo, että Suomeen syntyy uusia joukkoliikenteen, palvelulinjojen ja henkilöautojen käyttöä yhdisteleviä palveluita, jotka voisivat tehdä myös kimppakyydit mahdollisiksi.
”Lakimuutos antaa uusia mahdollisuuksia”, Sirviö sanoo kustannussäästöihin ja uusiin palvelumuotoihin viitaten.
Kaupunki yritti matkojenyhdistelyä jo aiemmin 2000-luvulla, mutta hanke päättyi onnettomasti. Palvelu sai paljon kritiikkiä, koska toisella puolella Suomessa olevasta keskuksesta ei tunnettu pääkaupunkiseudun liikennettä. Eikä Espoo edes saavuttanut tavoittelemiaan säästöjä.
Espoossa kunnan kustantamien kyytien menot ovat Vantaan tapaan noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Myös Espoossa on toiveita leikata menoja, mutta Sirviön mukaan mitään euro- tai prosenttilukua ei ole asetettu.
Valtion Kansaneläkelaitoksen (Kela) osuus julkisesti rahoitetuista taksimatkoista oli noin 163 miljoonaa euroa, ja myös niistä alkaa uusi kilpailutus.
Vastaava suunnittelija
Anne Giss Kelasta kertoo, että Kela tulee myös kilpailuttamaan taksimatkojen suorakorvausmenettelyn siten, että se vastaa ensi kesänä uutta lainsäädäntöä. Tässä yhteydessä nykyiset sopimukset irtisanotaan.
Kari Sirviö myöntää, että uusi muutosurakka on edessä, kun maakuntien soteuudistus aikanaan toteutuu, sillä sekin luultavasti vaikuttaa kuljetuspalveluihin.
Huoltoja en teetätä ulkopuolisilla, ja polttoaineista mulla on melko hyvä diili. Yövuoroon baarikyytejä en kyllä lähtisi ajamaan.
