Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

[JCSH]

Samoja ideoita elätellään myös Euroopassa, eikä se asia ole uusi. Ja samat reaktiot tulevat myös Euroopassa kun jotain vähän epätavallisempaa tapahtuu. Esim. Ranskan terrori-iskujen seurauksena oli yritys kiristää merkittävästi aselakeja, vaikka niillä ei olisi ollut mitään vaikutusta kyseisenlaisen iskun järjestämisessä. Ei se perseily ole mitenkään USA:n tai UK:n yksinoikeus, mutta USA:ssa sentään perustuslaki rajoittaa vähän suurimpia hölmöyksiä. Meillä ei käytännössä ole vastaavaa suojana.

Ei se perseily ole USA:n tai UK:n yksinoikeus, ja sitähän tässä nyt lähdinkin kommentoimaan, että harmi jos EU:ssa lähdetään samalle perseilyn linjalle.
Mutta EU:ssa on perinteisesti nostettu yksityisyyden suoja paljon merkittävämmäksi kuin USA:ssa, jossa se on vähän heikolla tolalla. EU:ssa tuossa on vaikuttanut vahvasti Saksa, jossa arvostetaan yksityisyyden suojaa erittäin paljon (varmaan hyvin pitkälti koska siellä on puolet maasta nähnyt Stasin alaisuudessa, että mitä tapahtuu, kun sitä ei ole).
USA:n perustuslaki ei auta tuossa, koska se ei takaa yksityisyyden suojaa. Siellä on pykäliä, joista on johdettu oikeuden päätöksiä, jotka ovat luoneet jonkinsorttisen lainopillisen pohjan yksityisyyden suojalle, mutta mitään suoraa mainintaa siellä ei ole.
ECHR taaskin sisältää yksityisyyden suojan ihan eksplisiittisesti, joten noilta osin EU:ssa on paremmin pullat uunissa kuin USA:ssa.

 

[JLM]

Ei se perseily ole USA:n tai UK:n yksinoikeus, ja sitähän tässä nyt lähdinkin kommentoimaan, että harmi jos EU:ssa lähdetään samalle perseilyn linjalle.
Mutta EU:ssa on perinteisesti nostettu yksityisyyden suoja paljon merkittävämmäksi kuin USA:ssa, jossa se on vähän heikolla tolalla. EU:ssa tuossa on vaikuttanut vahvasti Saksa, jossa arvostetaan yksityisyyden suojaa erittäin paljon (varmaan hyvin pitkälti koska siellä on puolet maasta nähnyt Stasin alaisuudessa, että mitä tapahtuu, kun sitä ei ole).

Ranska siinä kaiketi on eniten ollut ajamasas heikennyksiä. Toki EU:n idea yksityisyyden suojasta koskee lähinnä yritysmaailmaa, viranomaisiin ja EU-toimintoihin se ei halua samaa standardia.

 

[ojisama]

Toki EU:n idea yksityisyyden suojasta koskee lähinnä yritysmaailmaa, viranomaisiin ja EU-toimintoihin se ei halua samaa standardia.

Miten vaikka GDPR ei koske viranomaisia?

 

[JCSH]

Ranska siinä kaiketi on eniten ollut ajamasas heikennyksiä. Toki EU:n idea yksityisyyden suojasta koskee lähinnä yritysmaailmaa, viranomaisiin ja EU-toimintoihin se ei halua samaa standardia.

Ranskassa on taipumuksia juurikin tuollaiseen poliisivaltiomeininkiin, siellähän on muutenkin todella paljon valtaa turvallisuusviranomaisilla.

Ja kyllä se EU:n asenne koskee myös viranomaisia, tosin GDPR:stä on rajattu pois poliisi- ja turvallisuusviranomaiset, kerta nuo kuuluvat enemmän jäsenmaiden tontille. Ja EU ei yleensä pyri säätämään lakeja niistä, vaan keskittyy juurikin siihen kaupalliseen puoleen.

 

[Joku_242]

Täälläkin naureskeltiin ruåtsalaisten kruunulle, mutta taitaa olla että se loppujen lopuksi auttaa heitä enemmän kuin haittaa. Olkoonkin että sikäläisiä kuluttajia vituttaa nyt ulkomaille matkustaessa.

Toinen Ruotsin vahvuus on oma vapaasti vaihdettava valuutta, joka on tässäkin laskusuhdanteessa joustanut ja toiminut maan talouden iskunvaimentimena toisin kuin Suomen ulkomaankaupalle kalliin- ja kankeanpuoleinen euro.

Kruunun heikkous on herättänyt osassa ruotsalaisia jonkinlaista kruunuhäpeää ja houkutellut suomalaisiakin ostosmatkoille. Mutta samaan aikaan juuri kruunun heikkous parantaa Ruotsin talouden kilpailuasemaa esimerkiksi suhteessa Suomeen – ja sekin osaltaan avittaa Ruotsia toipumaan Suomea nopeammin uuteen kasvuun.

Kommentti: Turha ilkkua ruotsalaisten kruunuhäpeälle – Ruotsi toipunee tästäkin talousalhosta Suomea nopeammin

Vahingoniloon ei ole aihetta, vaikka talousvertailuissa Ruotsi on vaihteeksi näyttänyt Suomea heikommalta. Osat vaihtuvat, kun nousukausi koittaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

 

[inexcess]

Täälläkin naureskeltiin ruåtsalaisten kruunulle, mutta taitaa olla että se loppujen lopuksi auttaa heitä enemmän kuin haittaa. Olkoonkin että sikäläisiä kuluttajia vituttaa nyt ulkomaille matkustaessa.

Kommentti: Turha ilkkua ruotsalaisten kruunuhäpeälle – Ruotsi toipunee tästäkin talousalhosta Suomea nopeammin

Vahingoniloon ei ole aihetta, vaikka talousvertailuissa Ruotsi on vaihteeksi näyttänyt Suomea heikommalta. Osat vaihtuvat, kun nousukausi koittaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

Hesari on riippumattomana ja puolueettomana mediana (tm) tehnyt hartiavoimin töitä osoittaakseen, kuinka Ruotsin kruunu on paska valuutta ja Euro on hyvä-hyvä.

Kruunun arvo lähti tippumaan kesällä 2022 ja tällä hetkellä se on ~11% normaalia alempana euroon verrattuna. Mutta kun se hienous on siinä, että Ruotsin kruunu elää tilanteen ja tarpeiden mukaan. Kun maailmantalous ja kysyntä jäähtyy, heikkenee Ruotsin kruunu euroon ja dollariin verrattuna, minkä seurauksena Ruotsi saa välitöntä kilpailuetua mm. euromaihin verrattuna.

Euro ei huomioi Suomen tarpeita. Jotta me voisimme vastata Ruotsin alehintoihin, meidän pitäisi paikallisella sopimisella ottaa siivu palkoista pois. Suomella ei myöskään ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa EKP:n politiikkaan ja euron kurssiin. Ruotsin keskuspankki pystyy itsenäisesti säätämään ohjauskorkoa Ruotsille sopivaksi.

Valuutat | Kruunusta tuli ”pieni paskavaluutta”, ja siksi euron suosio kasvaa Ruotsissa

Euron suosio on korkeimmillaan sitten euroalueen velkakriisin.

www.hs.fi

Valuutat | Ruotsin kruunu heikentyi ennätyshalvaksi – ”Nyt kannattaa matkustaa Ruotsiin”

Kruunua painavat suhteessa euroon Ruotsin talouden vaisut näkymät ja maan kiinteistömarkkinoiden epävarma tilanne.

www.hs.fi

 

[ojisama]

Hesari on riippumattomana ja puolueettomana mediana (tm)

Selvennätkö vähän mitä tarkoitat. Onko noi huonoja asioita, vai etkö usko, että on? Mutta ei koske saman konsernin IS:ää?

 

[pulatunnus]

Kruunun arvo lähti tippumaan kesällä 2022 ja tällä hetkellä se on ~11% normaalia alempana euroon verrattuna. Mutta kun se hienous on siinä, että Ruotsin kruunu elää tilanteen ja tarpeiden mukaan. Kun maailmantalous ja kysyntä jäähtyy, heikkenee Ruotsin kruunu euroon ja dollariin verrattuna, minkä seurauksena Ruotsi saa välitöntä kilpailuetua mm. euromaihin verrattuna.

Muistaakseni jossain toisessa ketjussa on keskusteltu pidemmin kelluvasta omasta valuutasta, lähinnä Suomen kannalta, mutta sivuttiin myös Ruotsia. Kannattaa etsiä ja lukasta, tai ainakin miettiä useammalta suunnalta asiaa.

Edit, valitettavasti en nopeasti löytänyt sopivaa ketjua mihin jatkot.

 

[BNo1]

Kruunun arvo lähti tippumaan kesällä 2022 ja tällä hetkellä se on ~11% normaalia alempana euroon verrattuna. Mutta kun se hienous on siinä, että Ruotsin kruunu elää tilanteen ja tarpeiden mukaan. Kun maailmantalous ja kysyntä jäähtyy, heikkenee Ruotsin kruunu euroon ja dollariin verrattuna, minkä seurauksena Ruotsi saa välitöntä kilpailuetua mm. euromaihin verrattuna.

Tästä on jonkin verran keskustelu, mutta miksi automaattisesti valuutan heikkeneminen tarkoittaa kasvanutta etua (kenelle? kansalaisille? kansantaloudelle? vain vientiyrityksille?) ja lasketaanko tässä mukaan siitä aiheutuvia kustannuksia / elintason heikkenemistä?

Jos Ruotsalainen yritys nyt halventuneen kruunun myötä myy haaparannassa suomalaiselle ostajalle Heineken olutta halvennuksella niin mistä se hinta ale tulee? Ruotsalaiset joutuvat ostamaan sen oluen euroissa joten ne joutuvat maksamaan siitä enenmmän kuin aikaisemmin, mutta jos ne myy sen samaan kruunuhintaan eli sen 11% halvemmalla niin se tarkoittaa että ne joutuu leikkaamaan tuon 11% katteestaan joka tarkoittaa yritykselle pienentynyttä voittoa, jos ne nostaa hintaa sen 11% pitääkseen katteen kohdillaan se tarkoittaa inflaation kiihtymistä Ruotsissa.
Kumpi tässä nyt on se taloudellinen voitto ruotsalaisille, se että tuotot laskevat vai että inflaatio nousee?

Tietysti jos myynti kasvaa niin kasvanut voluumi voi tilkitä katteen vähenemisen, mutta tämä skenaariohan toimii tietysti vain haaparannan kaltaisissa paikoissa, jossain keskiruotsissa joudutaan valitsemaan inflaation tai pienentyneiden voittojen välillä.

 

[Samat]

Tästä on jonkin verran keskustelu, mutta miksi automaattisesti valuutan heikkeneminen tarkoittaa kasvanutta etua (kenelle? kansalaisille? kansantaloudelle? vain vientiyrityksille?) ja lasketaanko tässä mukaan siitä aiheutuvia kustannuksia / elintason heikkenemistä?

Jos Ruotsalainen yritys nyt halventuneen kruunun myötä myy haaparannassa suomalaiselle ostajalle Heineken olutta halvennuksella niin mistä se hinta ale tulee? Ruotsalaiset joutuvat ostamaan sen oluen euroissa joten ne joutuvat maksamaan siitä enenmmän kuin aikaisemmin, mutta jos ne myy sen samaan kruunuhintaan eli sen 11% halvemmalla niin se tarkoittaa että ne joutuu leikkaamaan tuon 11% katteestaan joka tarkoittaa yritykselle pienentynyttä voittoa, jos ne nostaa hintaa sen 11% pitääkseen katteen kohdillaan se tarkoittaa inflaation kiihtymistä Ruotsissa.
Kumpi tässä nyt on se taloudellinen voitto ruotsalaisille, se että tuotot laskevat vai että inflaatio nousee?

Tietysti jos myynti kasvaa niin kasvanut voluumi voi tilkitä katteen vähenemisen, mutta tämä skenaariohan toimii tietysti vain haaparannan kaltaisissa paikoissa, jossain keskiruotsissa joudutaan valitsemaan inflaation tai pienentyneiden voittojen välillä.

Lisäksi jos sinulla on yritys joka valmistaa mitä tahansa, jossa tarvitaan ulkomailta ostettavia raaka-aineita tai komponentteja tms, niin näistä joudutaan myös maksamaan enemmän. Ja tämä syö sen hyödyn heikommasta valuutasta. Sellaiset yritykset jotka tuottavat kaiken omassa maassa vientiin tietenkin hyötyy. Mutta ei tuo nyt niin yksinkertainen asia ole kokonaisuutena.

 

[BNo1]

Lisäksi jos sinulla on yritys joka valmistaa mitä tahansa, jossa tarvitaan ulkomailta ostettavia raaka-aineita tai komponentteja tms, niin näistä joudutaan myös maksamaan enemmän. Ja tämä syö sen hyödyn heikommasta valuutasta. Sellaiset yritykset jotka tuottavat kaiken omassa maassa vientiin tietenkin hyötyy. Mutta ei tuo nyt niin yksinkertainen asia ole kokonaisuutena.

Juuripa tämä, mutta kuinka iso osuus esim ruotsalaisesta teollisuudesta tuottaa itse kaiken tarvittavan itse saaden maksimihyödyn valuutan kurssilaskusta? Ja kyseenalaistaisin tätä sanaa "hyöty" koska halvan valutaan takia myyt käytännössä tuotantoasi alehintaan tai sinun pitää nostaa hintoja kattamaan kurssilasku jolloin menetät sen edun (ja kasvatat inflaatiota). Ainoa todellinen "etu" minkä näen teollisuuden näkökulmasta on että palkkojen ostovoima laskee, mutta se on myrkkyä kansantaloudelle kun se tarkoittaa että tuontitavaroiden hinta kasvaa -> inflaatio kasvaa.
Osaisiko joku selittää minulle miksi valuutan heikkeneminen on niin helvetin hyvä asia? Vai onko näkökulma vain joissain yrityksissä jotka pystyy siirtämään kansalaisten heikentyneen ostovoiman omiin taskuihinsa myymällä niiden työtä alihintaan ulkomaille?

 

[JCSH]

Juuripa tämä, mutta kuinka iso osuus esim ruotsalaisesta teollisuudesta tuottaa itse kaiken tarvittavan itse saaden maksimihyödyn valuutan kurssilaskusta? Ja kyseenalaistaisin tätä sanaa "hyöty" koska halvan valutaan takia myyt käytännössä tuotantoasi alehintaan tai sinun pitää nostaa hintoja kattamaan kurssilasku jolloin menetät sen edun (ja kasvatat inflaatiota). Ainoa todellinen "etu" minkä näen teollisuuden näkökulmasta on että palkkojen ostovoima laskee, mutta se on myrkkyä kansantaloudelle kun se tarkoittaa että tuontitavaroiden hinta kasvaa -> inflaatio kasvaa.
Osaisiko joku selittää minulle miksi valuutan heikkeneminen on niin helvetin hyvä asia? Vai onko näkökulma vain joissain yrityksissä jotka pystyy siirtämään kansalaisten heikentyneen ostovoiman omiin taskuihinsa myymällä niiden työtä alihintaan ulkomaille?

Suomessa "korjattiin" valtiotaloutta niin useasti 60-, 70- ja 80-luvuilla devalvaatiolla uhraamalla kansalaisten ostovoimaa vientiyritysten hyväksi valtiontalouden korjaamiseksi, että jotenkin joillekin on jäänyt mieleen kuva, että tuo valuutan arvon lasku olisi hyvä asia.
Todellisuudessahan homma on paljon monimutkaisempi, etenkin nykyään kun kyse ei ole enää siitä, että vain metsäteollisuus puskee ulkomaille tavaraa kotimaisista raaka-aineista.

 

[Lucas]

Jos Ruotsalainen yritys nyt halventuneen kruunun myötä myy haaparannassa suomalaiselle ostajalle Heineken olutta halvennuksella niin mistä se hinta ale tulee? Ruotsalaiset joutuvat ostamaan sen oluen euroissa joten ne joutuvat maksamaan siitä enenmmän kuin aikaisemmin, mutta jos ne myy sen samaan kruunuhintaan eli sen 11% halvemmalla niin se tarkoittaa että ne joutuu leikkaamaan tuon 11% katteestaan joka tarkoittaa yritykselle pienentynyttä voittoa, jos ne nostaa hintaa sen 11% pitääkseen katteen kohdillaan se tarkoittaa inflaation kiihtymistä Ruotsissa.
Kumpi tässä nyt on se taloudellinen voitto ruotsalaisille, se että tuotot laskevat vai että inflaatio nousee?

Eiköhän nuo bulkkioluet tehdä Ruotsissa lisenssillä paikallisessa panimossa. Siinä ei varmaan kovin montaa prosenttia hinnassa ole sitä lisenssimaksua joka voi olla sidottu euroihin.

Oluen hinnassa suurin osa on veroja ja veroluonteisia maksuja Ruotsissa. Vielä isompi osa viinan hinnasta on Ruotsissa veroja ja veroluonteisia maksuja kuin oluen hinnassa. Hatusta vetämällä 80 prosenttia on veroja.

Sehän on Ruotsin kansantaloudelle ja valtiolle todellinen rahasampo jos suomalaiset ostavat viinaksia Ruotsista. Ja en ymmärrä mikseivät ostaisi kun lienee kymmeniä prosentteja halvemmat hinnat siellä nyt kuin Suomessa viinaksissa.

Luultavasti Suomessa markkaa olisi devaltoitu ties miten monta kertaa vuoden 2007 jälkeen, jos Suomessa olisi edelleen markka valuuttana. Varmaan nytkin osa odottaisi kovasti taas uutta D-vitamiiniruisketta jos markka olisi Suomessa valuuttana. Sillä devalvaatiolla on todella helppo leikata ihmisten palkkoja kun taas sopimalla euroaikana sellainen on äärimmäisen vaikeaa. Voisi siinä olla huuli pyöreänä monellakin jos Orpon porvarihallitus alkaisi esittää, että sovitaan että kaikkien palkkoja leikataan 20 prosenttia vapaaehtoisesti sopimalla. Sama taas onnistui devalvaation kautta yhdessä hallituksen kokouksessa nuijaa kopauttamalla.

 

[Paapaa]

nykyään kun kyse ei ole enää siitä, että vain metsäteollisuus puskee ulkomaille tavaraa kotimaisista raaka-aineista.

Tämä tuntuu monelta unohtuvan. Raaka-aineita/välituotteita tuodaan Suomeen vientiä varten, samoin osa vientiyritysten tuotannosta on valmiiksi ulkomailla. Omasta valuutasta voi olla hyötyä siinä kun AY ei suostu parantamaan kustannuskilpailukykyä, se voidaan osittain tehdä heikentämällä valuuttaa ilman että tarvitsee kysellä AY:ltä. Mutta haittoja on erityisesti pienen heikon valuutan ennustamattomuus. Ei ole ihme, että Ruotsissakin euroa halutaan enemmän ja enemmän, ja että eurosta ei Suomessa haluta eroon. Suomelle oma valuutta olisi melkoinen itsemurha. Onneksi sitä haluaa vain aika pieni ja merkityksetön hörhömarginaali.

 

[pulatunnus]

Tämä tuntuu monelta unohtuvan. Raaka-aineita/välituotteita tuodaan Suomeen vientiä varten, samoin osa vientiyritysten tuotannosta on valmiiksi ulkomailla. Omasta valuutasta voi olla hyötyä siinä kun AY ei suostu parantamaan kustannuskilpailukykyä, se voidaan osittain tehdä heikentämällä valuuttaa ilman että tarvitsee kysellä AY:ltä. Mutta haittoja on erityisesti pienen heikon valuutan ennustamattomuus. Ei ole ihme, että Ruotsissakin euroa halutaan enemmän ja enemmän, ja että eurosta ei Suomessa haluta eroon. Suomelle oma valuutta olisi melkoinen itsemurha. Onneksi sitä haluaa vain aika pieni ja merkityksetön hörhömarginaali.

Oman pienen valuutan hinta on kova, korkeampi rahan hinta, korkoineen, suojaamiseen, ja saatavuuskin.

Vielä joitain vuosi sitten sitä tarjottiin inflaation vauhdittamiseen, nyt kun inflaatioa on, niin ei sekään riemua.

Omalla valuutalla se palkkakuri on vaikeampaa, ehkä sitä kurittomuutta kaivataankin.

Entiseen suurvalta ruotsiin verratessa on joitain peruseroja, mikä siellä paremmin mahdollistaa oman valuutan, tai ei poista ongelmia, mutta ne ei ole niin suuria..

 

[BNo1]

Suomessa "korjattiin" valtiotaloutta niin useasti 60-, 70- ja 80-luvuilla devalvaatiolla uhraamalla kansalaisten ostovoimaa vientiyritysten hyväksi valtiontalouden korjaamiseksi, että jotenkin joillekin on jäänyt mieleen kuva, että tuo valuutan arvon lasku olisi hyvä asia.
Todellisuudessahan homma on paljon monimutkaisempi, etenkin nykyään kun kyse ei ole enää siitä, että vain metsäteollisuus puskee ulkomaille tavaraa kotimaisista raaka-aineista.

Silloin maailma oli hyvin erillainen, elinvoimainen metsäteollisuus takasi töitä, tuloja ja verotuloja suomelle joten hyödyt olivat selkeämpiä. Tuonti ulkomailta kuluttajille oli vähäisempää kun maailma oli huomattavasti yksinkertaisempi ja suomalaiset olivat huomattavasti köyhempiä.
Nykyään homma on enemmän korporaatioiden hallussa, työpaikat on automatisoitu, koneet siirretty ulkomaille ja verotus optimoidaan konsernisiirtoina veroparatiiseihin, joten miten devalvaatiolla saadaan kansalaisten voittajiksi?

Eiköhän nuo bulkkioluet tehdä Ruotsissa lisenssillä paikallisessa panimossa. Siinä ei varmaan kovin montaa prosenttia hinnassa ole sitä lisenssimaksua joka voi olla sidottu euroihin.
Oluen hinnassa suurin osa on veroja ja veroluonteisia maksuja Ruotsissa. Vielä isompi osa viinan hinnasta on Ruotsissa veroja ja veroluonteisia maksuja kuin oluen hinnassa. Hatusta vetämällä 80 prosenttia on veroja.
Sehän on Ruotsin kansantaloudelle ja valtiolle todellinen rahasampo jos suomalaiset ostavat viinaksia Ruotsista. Ja en ymmärrä mikseivät ostaisi kun lienee kymmeniä prosentteja halvemmat hinnat siellä nyt kuin Suomessa viinaksissa.

Olut nyt oli vain esimerkki, vaihda vaikka X sen tilalle niin voidaan puhua yleisemmin.

Luultavasti Suomessa markkaa olisi devaltoitu ties miten monta kertaa vuoden 2007 jälkeen, jos Suomessa olisi edelleen markka valuuttana. Varmaan nytkin osa odottaisi kovasti taas uutta D-vitamiiniruisketta jos markka olisi Suomessa valuuttana. Sillä devalvaatiolla on todella helppo leikata ihmisten palkkoja kun taas sopimalla euroaikana sellainen on äärimmäisen vaikeaa. Voisi siinä olla huuli pyöreänä monellakin jos Orpon porvarihallitus alkaisi esittää, että sovitaan että kaikkien palkkoja leikataan 20 prosenttia vapaaehtoisesti sopimalla. Sama taas onnistui devalvaation kautta yhdessä hallituksen kokouksessa nuijaa kopauttamalla.

Kenen etu tämä nyt sitten on? Kovasti tätä yritetään myydän kansalaisten etuna mutta minun on vähän vaikea nähdä sitä niin.

Omalla valuutalla se palkkakuri on vaikeampaa, ehkä sitä kurittomuutta kaivataankin.

Sinänsä huvittavaa kun joka toinen kirjoittaja valittaa että suomessa on niin paskat palkat ettei tänne saa ammattilaisia ja nykyisetkin lähtee pois, ja loput kirjoittajista on sitä mieltä että palkat on lähteneet käsistä ja tarvitaan AY-liikkeen tuhoaminen, oma valuutta ja devalvaatioita että saadaan suomi pelastettua. Kumpi se sitten on, palkat on liian kovia vai pieniä?

 

[Paapaa]

Sinänsä huvittavaa kun joka toinen kirjoittaja valittaa että suomessa on niin paskat palkat ettei tänne saa ammattilaisia ja nykyisetkin lähtee pois, ja loput kirjoittajista on sitä mieltä että palkat on lähteneet käsistä ja tarvitaan AY-liikkeen tuhoaminen, oma valuutta ja devalvaatioita että saadaan suomi pelastettua. Kumpi se sitten on, palkat on liian kovia vai pieniä?

Meinaat että kyseessä on samat kirjoittajat? Ja voisiko olla, että on ammatteja, joissa palkat ovat liian pieniä ja työvoimasta valtava pula, ja on ammatteja joissa palkat ovat liian korkeita ja työvoimaa olisi saatavilla alemmallakin palkalla? Voisiko se olla mahdollista, että eri aloilla on erilainen tilanne työvoiman tarjonnan kanssan?

Ja uskallan väittää, että kukaan ei ole ehdottanut "AY-liikkeen tuhoamista".

 

[BNo1]

Meinaat että kyseessä on samat kirjoittajat?.

?

Siis puolet kirjoittajista on sitä mieltä että palkat on liian pieniä ja toinen puoli valittaa että ne on liian suuria. Itse väitän että se että ovatko palkat liian suuria vai pieniä riippuu kenen näkökulmasta asiaa katsoo ja että puhutaanko omasta vai muiden palkoista.

Ja voisiko olla, että on ammatteja, joissa palkat ovat liian pieniä ja työvoimasta valtava pula, ja on ammatteja joissa palkat ovat liian korkeita ja työvoimaa olisi saatavilla alemmallakin palkalla? Voisiko se olla mahdollista, että eri aloilla on erilainen tilanne työvoiman tarjonnan kanssan?.

Voihan se olla, mutta jostain syystä tämä mekanismi ei tunnu toimivan. Työvoimapulan pitäisi nostaa palkkoja, mutta käytännössä korkeampia palkkoja ei haluta maksaa vaan halutaan porukkaa työvoimapulasta kärsiville aloille jotka tekee samalla hintaa tai halvemmalla. (Tähän halutaan maahanmuutoa maista joissa ollaan totuttu orjatyöhön).

 

[potero]

Työvoimapula ratkeaa jos työstä maksetaan tarpeeksi palkkaa. Näin se menee markkinataloudessa. Sosiaaliturvan takia ei tietenkään ole vallalla aivan täysin vapaa markkina.

Tietysti joillekkin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi porukkaa, mutta tuokin ratkeaa jollain aikavälillä jos työstä saa tarpeeksi hyvän kompensaation.

 

[BNo1]

Työvoimapula ratkeaa jos työstä maksetaan tarpeeksi palkkaa. Näin se menee markkinataloudessa. Sosiaaliturvan takia ei tietenkään ole vallalla aivan täysin vapaa markkina.
Tietysti joillekkin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi porukkaa, mutta tuokin ratkeaa jollain aikavälillä jos työstä saa tarpeeksi hyvän kompensaation.

Tuo on vähän liian yksinkertaistettua, tunnen pari hoitoalan henkilöä jotka jätti alan työolosuhteiden vuoksi (tästä on kyllä jo vuosia aikaa) eli ei pelkkä raha aina ratkaise.

Mitä tekemistä sosiaaliturvalla on tämän asian kanssa, kukaan kunnollista palkkaa ansaitseva ei saa sosiaaliturvaa. Ainoa asia mihin se vaikuttaa on niin huonosti palkanut alat että sosiaaliturva on käytännössä osa palkkaa, mutta markkinataloudessa näillä aloilla ei pitäisi olla tekijöitä huonon palkan takia, jolloin palkat nousevat tekijöiden puutteen takia jolloin sosiaaliturvaa ei tarvita. Haluatko selvittää mitä tarkoitat?

 

[potero]

Tuo on vähän liian yksinkertaistettua, tunnen pari hoitoalan henkilöä jotka jätti alan työolosuhteiden vuoksi (tästä on kyllä jo vuosia aikaa) eli ei pelkkä raha aina ratkaise.

Niin eli siis palkka ei ollut tarpeeksi hyvä työn vaativuuteen ja työoloihin nähden. Eli joko työolojen tulisi parantua tai palkan nousta. Varmaan olisivat jatkaneet töissä jos palkka olisi riittävän hyvä.

Mitä tekemistä sosiaaliturvalla on tämän asian kanssa, kukaan kunnollista palkkaa ansaitseva ei saa sosiaaliturvaa. Ainoa asia mihin se vaikuttaa on niin huonosti palkanut alat että sosiaaliturva on käytännössä osa palkkaa, mutta markkinataloudessa näillä aloilla ei pitäisi olla tekijöitä huonon palkan takia, jolloin palkat nousevat tekijöiden puutteen takia jolloin sosiaaliturvaa ei tarvita. Haluatko selvittää mitä tarkoitat?

Sosiaaliturva asettaa tavallaan alarajan palkalle, ei kukaan järkevä ihminen halua alkaa tekemään töitä jos tekemättä mitään saa käytännössä saman.

 

[BNo1]

Sosiaaliturva asettaa tavallaan alarajan palkalle, ei kukaan järkevä ihminen halua alkaa tekemään töitä jos tekemättä mitään saa käytännössä saman.

Mutta jos sosiaaliturva eli alaraja poistetaan niin silti voi olla tilanne että palkalla ei tule toimeen, joten mikä järki tehdä työtä jolla ei voi elää?

 

[timppeli]

Tästä on jonkin verran keskustelu, mutta miksi automaattisesti valuutan heikkeneminen tarkoittaa kasvanutta etua (kenelle? kansalaisille? kansantaloudelle? vain vientiyrityksille?) ja lasketaanko tässä mukaan siitä aiheutuvia kustannuksia / elintason heikkenemistä?

Enemmän se pointti taitaa olla että kansallinen (Ruotsin) valuutta heikkenee silloin kun markkinat (kelluva valuutta) tai valtio on itse sitä mieltä että valuutta on liian vahva ja aiheuttaa ongelmia juuri Ruotsille.

Euron tapauksessa näin ei ole, se ei mukaudu Suomen valtiotalouden tilan mukaan, aivan kuten se ei mukautunut Kreikankaan tapauksessa Kreikan todellisen talouden mukaan. Kreikalle oli lopulta myrkkyä se että heillä oli taloutensa kuntoon nähden aivan liian vahva valuutta ja alhaiset korot käytössään. Kivaa oli niin kauan kunnes seinä tuli vastaan.

Silloin ennesvanhaan kun Suomen valtio välillä devalvoi itse valuuttaansa, eniten parahtivat muut eurooppalaiset maat (luultavasti esim. Ruotsi) jotka kokivat sen epäreiluksi että Suomi paransi vientinsä kilpailukykyä tuollaisella suht helpolla tempulla.

Suomen pysyminen kansantalouteensa nähden ehkä liian vahvassa eurovaluutassa muistuttaa 90-luvun alun keinotekoista ja Suomelle lopulta haitallista vahvan markan politiikkaa:

Kovan markan politiikka – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Useiden arvioiden mukaan Suomi ajautui ns. "kovan markan politiikan" seurauksena 1991 kriisiin eli 1990-luvun lamaan, koska Suomella oli liian vahva valuutta verrattuna sen todelliseen arvoon. Vahvan valuutan politiikka keinotekoisine kurssikytköksineen ei piittaa vaihtotaseen tai valtiontalouden kokonaistilanteesta ja voi siksi johtaa talouden entistä jyrkempään syöksyyn.

Toki, ei oman kansallisen valuutan devalvoiminen tai devalvoituminen ainoa keino lisätä viennin kilpailukykyä ole. Toinen vaihtoehto on esim. leikata palkkoja ja muita menoja... mutta se puolestaan tuntuu olevan poliittisesti mahdotonta toteuttaa, ainakaan keskitetysti. Siitä pitää vähintään AY-liike huolen. Valuutan devalvoituminen on sitä kautta helppo kiertotie koska siihen AY-liike ei voi suoraan vaikuttaa... no, voivat kyllä pahentaa tilannetta entisestään vaatimalla entistä suurempia palkankorotuksia perustuen devalvoitumisen aiheuttamaan ostovoiman heikkenemiseen.

Jos esim. AY-liike suostuisi järjestelyihin missä palkat joustavat huonoina aikoina alaspäin automaattisesti, sitten kansallisen valuutan devalvoitumiselle on vähemmän tarvetta.

 

[Paapaa]

Voihan se olla, mutta jostain syystä tämä mekanismi ei tunnu toimivan. Työvoimapulan pitäisi nostaa palkkoja, mutta käytännössä korkeampia palkkoja ei haluta maksaa vaan halutaan porukkaa työvoimapulasta kärsiville aloille jotka tekee samalla hintaa tai halvemmalla.

No tuokin tosiaan riippuu ihan tilanteesta. Joillain aloilla ainoa keino saada työvoimaa on nostaa niitä palkkoja ja niin on myös käynyt. Tämä on nähty niin lääkärien kuin vaikka (kokeneempien) softakehittäjien kohdalla. Kukaan ei saa TES-palkkoja ja isolla rahalla saadaan houkuteltua porukkaa töihin.

Mutta sitten on töitä, joista ei voida maksaa korkeampaa palkkaa, jos marginaalit on kapeita ja homma muuttuu tappiolliseksi pienestäkin kustannuslisästä. Silloin tilanne johtaa siihen, että joko saadaan sitä työvoimaa lisää tai sitten jätetään työ tekemättä ja tuote myymättä. Ja se tuotanto siirtyy jonnekin muualle. Toikin riippuu niin alasta. Tässä AY on se ongelma kun palkkoja nostetaan, eikä anneta niiden joustaa alas tilanteessa jossa sille olisi tarvetta. Lääkärien ja softanörttien kohdalla se jousto toimii, sillä kukaan ei saa TES-palkkoja ja ne palkat joustavat myös alas. Eli ei jokainen lekuri saa 10k/kk kuten vaikka keikkalekurit.

Musta AY:n takia puuttuu se mekanismi laskea palkkoja kun tarjontaa olisi. Samaan menee myös esim. sunnuntaikorvaukset. Eli vaikka olisi tulijoita 90% sunnuntaikorvauksella niin laki ei tähän anna mahdollisuutta. Se on musta ongelma - ja johtaa siihen että esim. moni ravintola pysyy sunnuntaisin kiinni ja työt jää tekemättä ja rahat keräämättä.

Mutta ehkä tää ei enää niin liity EU:hun.

 

[timppeli]

Osaisiko joku selittää minulle miksi valuutan heikkeneminen on niin helvetin hyvä asia?

Se on helvetin hyvä asia silloin jos ja kun valuutta on liian vahva verrattuna valtion ja kansantalouden kuntoon. Kuten se oli 90-luvun alussa Suomen vahvan markan politiikan aikana, tai euro Kreikalle.

 

[timppeli]

Suomelle oma valuutta olisi melkoinen itsemurha. Onneksi sitä haluaa vain aika pieni ja merkityksetön hörhömarginaali.

Kreikan ongelmat ja haluttomuus sopeuttaa talouttaan johtuu pitkälti heidän talouteensa nähden liian vahvasta eurosta.

 

[Joku_242]

Mutta sitten on töitä, joista ei voida maksaa korkeampaa palkkaa, jos marginaalit on kapeita ja homma muuttuu tappiolliseksi pienestäkin kustannuslisästä. Silloin tilanne johtaa siihen, että joko saadaan sitä työvoimaa lisää tai sitten jätetään työ tekemättä ja tuote myymättä. Ja se tuotanto siirtyy jonnekin muualle.

Tosin yleensä teollisuus ei kai muutenkaan ole niitä matalapalkka-aloja. Palvelualoilta niitä löytyy selvästi enemmän, eikä niitä voi oikein siirtää ulkomaille...

 

[potero]

Mutta jos sosiaaliturva eli alaraja poistetaan niin silti voi olla tilanne että palkalla ei tule toimeen, joten mikä järki tehdä työtä jolla ei voi elää?

En siis kannnata sosiaaliturvan poistoa, kaikkien pitäisi pystyä jollain elämään. Kunhan vain huomautin että tuo vaikuttaa asiaan.

Tietenkin jostain köyhemmistä maista löytyy ihmisiä jotka ovat tottuneet vähempään ja suostuvat sen takia tekemään töitä halvemmalla. Ja luomalla tuolla tavalla ylitarjontaa työvoimasta palkkoja saadaan alaspäin. Mutta kuinka kestävää tuokaan sitten on, jossain välissä hekin pääsevät länsimaisen elintason makuun. Muutenkin tuntuu irvokkaalta että tänne pitäisi roudata jotain orjatyövoimaa tekemään työt joita meidän elintasoon tottuneet ihmiset ei suostu tekemään.

 

[kustaa_vaasa]

Selittääkö täysin järjetön populismi myös sen että Norja ja Sveitsi ovat pysytelleet EU:n ulkopuolella, eikä Ruotsi halua sitten millään liittyä eurojärjestelmään, vaikka periaateessa jokaisen EU:n jäsenmaan pitäisi sääntöjen mukaan ottaa euro käyttöön "jollain aikavälillä"?

Onneksi elintarvikkeiden, polttoaineiden ja energian hinta eivät kuitenkaan ole nousseet täällä EU-maissa, eiku...

Jos oikeasti ihmettelet miksi Norja tai Sveitsi ei ole liittynyt EU:een kannattaa googlata Sveitsin pankkisektoria koskevia artikkeleita ja Norjan kaasu sekä öljyvarantoja.

Mitä tulee yhteisvaluuttaan, Ruotsi ei käytännössä täytä EMU kriiteriä koska ei kuulu euroon. Mainitsemasi "jollain aikavälillä" on kuitenkin ihan relevantti koska liittymisen todennäköisyys on ollut tasaisessa nousussa Kruunun syöksystä johtuen.

Mainitsemasi hintojen nousu on itseasiassa ollut Suomessa vähäisempää kuin Norjassa tai Ruotsissa (march 2023, statista). Pahin tilanne euroopan alueella on ollut Euron ulkopuolisissa maissa Norjaa tai Sveitsiä lukuunottamatta.

 

[timppeli]

Jos oikeasti ihmettelet miksi Norja tai Sveitsi ei ole liittynyt EU:een kannattaa googlata Sveitsin pankkisektoria koskevia artikkeleita ja Norjan kaasu sekä öljyvarantoja.

Selitätkö vielä miten Norjan öljyvarat ja Sveitsin pankkisektori selittävät etteivät Norja ja Sveitsi, eikä myöskään Ruotsi, halua ja kannata liittyä eurojärjestelmään?

Kannattaako euroon liittyä lähinnä vain silloin jos on heikko talous, esim. Kreikka?

 

[inexcess]

Tästä on jonkin verran keskustelu, mutta miksi automaattisesti valuutan heikkeneminen tarkoittaa kasvanutta etua (kenelle? kansalaisille? kansantaloudelle? vain vientiyrityksille?) ja lasketaanko tässä mukaan siitä aiheutuvia kustannuksia / elintason heikkenemistä?

Jos Ruotsalainen yritys nyt halventuneen kruunun myötä myy haaparannassa suomalaiselle ostajalle Heineken olutta halvennuksella niin mistä se hinta ale tulee? Ruotsalaiset joutuvat ostamaan sen oluen euroissa joten ne joutuvat maksamaan siitä enenmmän kuin aikaisemmin, mutta jos ne myy sen samaan kruunuhintaan eli sen 11% halvemmalla niin se tarkoittaa että ne joutuu leikkaamaan tuon 11% katteestaan joka tarkoittaa yritykselle pienentynyttä voittoa, jos ne nostaa hintaa sen 11% pitääkseen katteen kohdillaan se tarkoittaa inflaation kiihtymistä Ruotsissa.
Kumpi tässä nyt on se taloudellinen voitto ruotsalaisille, se että tuotot laskevat vai että inflaatio nousee?

Tietysti jos myynti kasvaa niin kasvanut voluumi voi tilkitä katteen vähenemisen, mutta tämä skenaariohan toimii tietysti vain haaparannan kaltaisissa paikoissa, jossain keskiruotsissa joudutaan valitsemaan inflaation tai pienentyneiden voittojen välillä.

Valuutan heikkenemisestä on hyötyjä. On hyvä asia, että maan valuutta elää maan omien suhdanteiden mukaan, eikä ole kiveen hakattu euron tavoin.

Vientiyritykset, joiden tuottamasta arvosta suurehko osa tuotetaan kotimaassa, hyötyvät valuutan heikkenemisestä. Monet asiat halpenevat kilpailijoihin verrattuna: kotimaassa sijaitsevat alihankintaketjut, kotimaiset konsultit ja alihankkijat, omat palkkakustannukset halpenevat tehdassiivoojista tuotekehittäjiin ja managereihin jne.

Kansantalous myös hyötyy viennin kasvusta seuraavan kauppataseen paranemisen myötä.

Kotimaan kysyntä alkaa kohdistua enemmän kotimaisiin tuotteisiin, ulkomaisten tuotteiden kallistuttua.

Investointihalukkuus kotimaahan kasvaa.

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

 

[ojisama]

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

Toimiiko tämä myös s.e. helpompi ostaa paikalliset yritykset ulkomaiseen omistukseen?

 

[draco76]

Valuutan heikkenemisestä on hyötyjä. On hyvä asia, että maan valuutta elää maan omien suhdanteiden mukaan, eikä ole kiveen hakattu euron tavoin.

Vientiyritykset, joiden tuottamasta arvosta suurehko osa tuotetaan kotimaassa, hyötyvät valuutan heikkenemisestä. Monet asiat halpenevat kilpailijoihin verrattuna: kotimaassa sijaitsevat alihankintaketjut, kotimaiset konsultit ja alihankkijat, omat palkkakustannukset halpenevat tehdassiivoojista tuotekehittäjiin ja managereihin jne.

Kansantalous myös hyötyy viennin kasvusta seuraavan kauppataseen paranemisen myötä.

Kotimaan kysyntä alkaa kohdistua enemmän kotimaisiin tuotteisiin, ulkomaisten tuotteiden kallistuttua.

Investointihalukkuus kotimaahan kasvaa.

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

Mitä devalvaatio tekisi valtion lainalle?

 

[timppeli]

Mitä devalvaatio tekisi valtion lainalle?

Rajoittaisi tahtia millä valtio voi velkaantua, ennenkuin on sitten oikeasti liian myöhäistä.

Kreikassa nautittiin pitkään euron kautta halvasta valtionlainasta... kunnes sitten lopulta ei enää nautittukaan vaan kärsittiin.

 

[timppeli]

Toimiiko tämä myös s.e. helpompi ostaa paikalliset yritykset ulkomaiseen omistukseen?

En näe suoraa kohtalonyhteyttä valuutan arvon ja yritysten ostamisen "ulkomaiseen omistukseen" kanssa. Esim. jos USD halpenee, tarkoittaisiko se mielestäsi automaattisesti että Tesla tai Apple tai Alphabet tai Meta on helpompi ostaa "ulkomaiseen omistukseen"?

Lisäksi, pörssiyhtiöiden kohdalla on muutenkin hieman outoa puhua siitä ovatko ne "kotimaisessa" vai "ulkomaisessa" omistuksessa. Mites Nokia, onko se suomalainen vai minkämaalainen firma, missä sen osakkeenomistajat asuvat? Tässä vaiheessa yrityksen kotimaalla taidetaan viitata lähinnä vain siihen missä maassa sen nykyinen pääkonttori sijaitsee (tuotanto ja tuotekehitys voivat olla ihan muualla), ei niinkään siihen missä päin maailmaa sen osakkeenomistajat asuvat.

 

[draco76]

Rajoittaisi tahtia millä valtio voi velkaantua, ennenkuin on sitten oikeasti liian myöhäistä.

Kreikassa nautittiin pitkään euron kautta halvasta valtionlainasta... kunnes sitten lopulta ei enää nautittukaan vaan kärsittiin.

Mutta mitä se tekisi lainanmaksulle ja korkomenoille?

 

[timppeli]

Mutta mitä se tekisi lainanmaksulle ja korkomenoille?

Ei mitään merkittävää, kunhan valtio on ymmärtänyt olla ylivelkaantumatta.

Onko Ruotsi nyt kusessa valtionvelkansa kanssa kun kruunu on halventunut? Katsotaanpa tuore uutinen:

Ruotsin valtionvelka laski toukokuussa alle tuhannen miljardin kruunun rajan – Suomen suunta on toinen
Ruotsilla on velkaa vähiten vuosikymmeniin. Miksi Suomen velka kehittyy toiseen suuntaan?

Valtionvelka | Ruotsin valtionvelka laski toukokuussa alle tuhannen miljardin kruunun rajan – Suomen suunta on toinen

Ruotsilla on velkaa vähiten vuosikymmeniin. Miksi Suomen velka kehittyy toiseen suuntaan?

www.hs.fi

Huvittavaa että tuossa syiksi Ruotsin paremmalle pärjäämiselle esitetään lähinnä maahanmuuttoa (vaikka tosiasiassa Ruotsissa on monelta osin Suomea tiukempi maahanmuuttopolitiikka, esim. sen suhteen miten helposti pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saa; tämä on se syy miksi niin monet irakilaiset, somalit, afghaanit yms. hakevat turvapaikkaa mieluummin Suomesta kuin Ruotsista, saati sitten Tanskasta), eikä esim.:
- Ruotsin joustavampi työvoimapolitiikka
- oma valuutta, joka auttaa taantumasta selviämisessä

 

[draco76]

Ei mitään merkittävää, kunhan valtio on ymmärtänyt olla ylivelkaantumatta.

Onko Ruotsi nyt kusessa valtionvelkansa kanssa kun kruunu on halventunut? Katsotaanpa tuore uutinen:

Valtionvelka | Ruotsin valtionvelka laski toukokuussa alle tuhannen miljardin kruunun rajan – Suomen suunta on toinen

Ruotsilla on velkaa vähiten vuosikymmeniin. Miksi Suomen velka kehittyy toiseen suuntaan?

www.hs.fi

Huvittavaa että tuossa syiksi Ruotsin paremmalle pärjäämiselle esitetään lähinnä maahanmuuttoa (vaikka tosiasiassa Ruotsissa on monelta osin Suomea tiukempi maahanmuuttopolitiikka, esim. sen suhteen miten helposti pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saa; tämä on se syy miksi niin monet irakilaiset, somalit, afghaanit yms. hakevat turvapaikkaa mieluummin Suomesta kuin Ruotsista, saati sitten Tanskasta), eikä esim.:
- Ruotsin joustavampi työvoimapolitiikka
- oma valuutta, joka auttaa taantumasta selviämisessä

Ajattelinkin Suomea jos ei olisi euro käytössä. Oma valuutta ei taitaisi auttaa tässä tilanteessa

 

[timppeli]

Ajattelinkin Suomea jos ei olisi euro käytössä. Oma valuutta ei taitaisi auttaa tässä tilanteessa

Eli kysyt mitä tehdä kun maito on jo kaatunut? Vähän kuten Kreikka silloin kun ei voinutkaan enää ottaa halpaa lisälainaa? Outoa ettei vahva euro pelastanutkaan Kreikkaa, pikemminkin muodostui sille ongelmaksi. Aivan kuten 90-luvun alun vahvan markan politiikka oli Suomelle myrkkyä.

 

[draco76]

Eli kysyt mitä tehdä kun maito on jo kaatunut? Vähän kuten Kreikka silloin kun ei voinutkaan enää ottaa halpaa lisälainaa? Outoa ettei vahva euro pelastanutkaan Kreikkaa, pikemminkin muodostui sille ongelmaksi. Aivan kuten 90-luvun alun vahvan markan politiikka oli Suomelle myrkkyä.

Hyödyt ovat tulleet EU:sta eikä eurosta.

Tutkimustulos: EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Suomelle haittoja suuremmat

EU-jäsenyyden ansiosta kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut Suomen elintasoa.

www.salkunrakentaja.fi

En kuitenkaan tiedä olisiko oma valuutta tuonut hyötyjä, tuon mukaan vaikutus on ollut neutraali. Nykyisellä lainamäärällä devalvaatio ei taitaisi kannattaa vaikka olisi yhä oma markka. Kotitalousten veloille se tekisi hyvää mutta polttoaineiden hinnoille ei ja ne ovat yksi hallituskysymyksistä.

 

[pulatunnus]

Kreikan ongelmat ja haluttomuus sopeuttaa talouttaan johtuu pitkälti heidän talouteensa nähden liian vahvasta eurosta.

Kreikasta voi tarinoida, mutta Kreikka tuskin on esimerkki Suomi markan plussia miettiessä.

Selitätkö vielä miten Norjan öljyvarat ja Sveitsin pankkisektori selittävät etteivät Norja ja Sveitsi, eikä myöskään Ruotsi, halua ja kannata liittyä eurojärjestelmään?

Kannattaako euroon liittyä lähinnä vain silloin jos on heikko talous, esim. Kreikka?

Se kannattaako vai eikä kannata noiden maiden liittyy yhteisvaluuttaan on eriasia kuin se että miten nuo maat selviävät yhteisvaluutan ulkopuolella.

Norjalla on kassa kunnossa, satunneesta syystä, ja Sveitsillä taasen pitkähistoria.

Valuutan heikkenemisestä on hyötyjä. On hyvä asia, että maan valuutta elää maan omien suhdanteiden mukaan, eikä ole kiveen hakattu euron tavoin.

Valuutan heikkenemistä voi olla hyötyjä, mutta se ei tarkoita että se olisi nettona hyödyllistä. ja silloinkin kun se olisi, niin ei tarkoita että se olisi hintansa värtti.

Euro ei ole kiveen hakattu.

Vientiyritykset, joiden tuottamasta arvosta suurehko osa tuotetaan kotimaassa, hyötyvät valuutan heikkenemisestä. Monet asiat halpenevat kilpailijoihin verrattuna: kotimaassa sijaitsevat alihankintaketjut, kotimaiset konsultit ja alihankkijat, omat palkkakustannukset halpenevat tehdassiivoojista tuotekehittäjiin ja managereihin jne.

öö, miten niin.

Ne asiat voivat halventua mistä on kiinteät määräaikaiset sopparit omassa valuutassa. Mutta menopuolella on sitten valuutta riskien suojaamis kustannukset.

Investointihalukkuus kotimaahan kasvaa.

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

Tuota, etkä näy kuin positiivisia asioita.

Heikkovaluutta monesti kyllä pidetään riskinä, joka nostaa korkoja, korkovaatimusta.
Korkea infalaatio ei myöskään ole hyvä juttu.
Ja eikö valuuttariski, devalvointuimis kierre oli hallaa kotimaisille investoinneille.

Jos tässä nyt haetaan sitä että se pitäisi velkaantumis asteen alempana, niin onko se hyvä vai huono, eikö se ole huono jos se on alempi lähinnä setakia että ei kannata ottaa enempää.

Jostain syystä tästä halutaa keskustella EU hajoamis ketjussa, aasin silta ei ole oikein auennut.

 

[timppeli]

Hyödyt ovat tulleet EU:sta eikä eurosta.

Tutkimustulos: EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Suomelle haittoja suuremmat

EU-jäsenyyden ansiosta kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut Suomen elintasoa.

www.salkunrakentaja.fi

En kuitenkaan tiedä olisiko oma valuutta tuonut hyötyjä, tuon mukaan vaikutus on ollut neutraali. Nykyisellä lainamäärällä devalvaatio ei taitaisi kannattaa vaikka olisi yhä oma markka. Kotitalousten veloille se tekisi hyvää mutta polttoaineiden hinnoille ei ja ne ovat yksi hallituskysymyksistä.

Aiemmin puhuttiin nimenomaan euron tuomasta väitetystä hyödystä, ei EU:n. EU:ssa on selvästikin mahdollista olla omallakin valuutalla, mistä Ruotsi ja aiemmin britit esimerkkinä.

EU:sta on hyötyä Suomelle sisämarkkinoiden takia, mutta haittaa (sisämarkkinoihin suoraan liittymättömistä) päätöksistä jotka survotaan läpi Suomen vastahangasta huolimatta, metsien ennallistamisvaatimukset, päästöoikeushumppa, yhteisvelka ja "pelastuspaketit", ja yleisesti Suomen päätäntävallan siirtyminen enenevässä määrin Suomesta EU-parlamentille.

Eli toisin kuin EU-evankelistit väittävät, EU ei ole yksinomaan positiivinen asia Suomelle, se monien kansanedustajien ja ministerien väite että kaikki mikä on hyväksi EU:lle, on muka hyväksi Suomelle.

Siksi omasta mielestäni Suomelle olisi parempi jos EU redusoituisi lähinnä vain vapaakauppa-alueeksi, ja muu päätäntävalta jäisi kansallisvaltioille. Sitä ei valitettavasti tule tapahtumaan koska EU:hun on rakennettu sisään ajatus jatkuvasta päätäntävallan kasvusta yli kansallisvaltioiden, sitä ei tulla näkemään että EU-parlamentti ja komissio päättäisivätkin vähentää omaa toimivaltaansa ja byrokratiaansa.

Jos EU:n liittovaltiokehitys jatkuu, silloin olen mahdollisesti jopa sitä mieltä että ehkä Suomen tulisi erota EU:sta. Vielä ei ole sen aika.

 

[draco76]

Aiemmin puhuttiin nimenomaan euron tuomasta väitetystä hyödystä, ei EU:n. EU:ssa on selvästikin mahdollista olla omallakin valuutalla, mistä Ruotsi ja aiemmin britit esimerkkinä.

EU:sta on hyötyä Suomelle sisämarkkinoiden takia, mutta haittaa (sisämarkkinoihin suoraan liittymättömistä) päätöksistä jotka survotaan läpi Suomen vastahangasta huolimatta, metsien ennallistamisvaatimukset, päästöoikeushumppa, yhteisvelka ja "pelastuspaketit", ja yleisesti Suomen päätäntävallan siirtyminen enenevässä määrin Suomesta EU-parlamentille.

Eli toisin kuin EU-evankelistit väittävät, EU ei ole yksinomaan positiivinen asia Suomelle, se monien kansanedustajien ja ministerien väite että kaikki mikä on hyväksi EU:lle, on muka hyväksi Suomelle.

Siksi omasta mielestäni Suomelle olisi parempi jos EU redusoituisi lähinnä vain vapaakauppa-alueeksi, ja muu päätäntävalta jäisi kansallisvaltioille. Sitä ei valitettavasti tule tapahtumaan koska EU:hun on rakennettu sisään ajatus jatkuvasta päätäntävallan kasvusta yli kansallisvaltioiden, sitä ei tulla näkemään että EU-parlamentti ja komissio päättäisivätkin vähentää omaa toimivaltaansa ja byrokratiaansa.

Jos EU:n liittovaltiokehitys jatkuu, silloin olen mahdollisesti jopa sitä mieltä että ehkä Suomen tulisi erota EU:sta. Vielä ei ole sen aika.

Tuon EU vs Euro eron halusinkin tuoda esiin kun katsotaan hyötyjä. Jos meillä olisi pieni valtionvelka niin oma valuutta olisi hyödyllinen. Etua siitä tulee lähinnä tavan kuluttajalle kun hintavertailu on helpompaa eikä tarvitse vaihtaa rahaa matkustaessa. Jälkimmäinen hyötykin pienenee kun yhä enemmän voi maksaa kortilla. Euro on tuonut niin hyötyjä kuin haittoja kansantaloudelle, kokonaishyöty on aikalailla neutraali. Euro tuo vakautta mutta tuo vakaus on myös haitta.

EU itsessään ei ole kokonaan positiivinen mutta kokonaisuutena se selkeästi on. Hyödyt ylittävät haitat kirkkaasti. Liittovaltiosta riippuu millainen se olisi. En itse näe muiden maiden taloudellista takaamisia/avustamista kovinkaan hyvänä mutta osa säännöistä on ollut hyviä. Pohjoismainen syvä yhteistyö on tärkeämpää kuin EU:n, niin se on nykyään käytännössäkin.

 

[pulatunnus]

Tuon EU vs Euro eron halusinkin tuoda esiin kun katsotaan hyötyjä. Jos meillä olisi pieni valtionvelka niin oma valuutta olisi hyödyllinen.

Ymmärrän että kärjistit, mutta mikä on se ajatus että se olisi nimenomaan silloin hyödyllinen , eikä vain vähemmen ongelmallinen, vs iso velka.

Pienivaltion velkka, niin siinä varmaan ajattelit jotain öljymaata tai vastaava jolla iso öljykassa.

 

[sahaaja]

Etua siitä tulee lähinnä tavan kuluttajalle kun hintavertailu on helpompaa eikä tarvitse vaihtaa rahaa matkustaessa.

On tuosta yhteisvaluutasta ollut yrityksille siltä kannalta hyötyä, että ainakin EU-alueen sisällä toimiessa valuuttariski poistuu kokonaan, ja EU-alueen ulkopuolellakin riski on kertaluokkaa pienempi, kun euro on kuitenkin huomattavasti vakaampi valuutta kuin markka oli.

 

[Paapaa]

On tuosta yhteisvaluutasta ollut yrityksille siltä kannalta hyötyä, että ainakin EU-alueen sisällä toimiessa valuuttariski poistuu kokonaan, ja EU-alueen ulkopuolellakin riski on kertaluokkaa pienempi, kun euro on kuitenkin huomattavasti vakaampi valuutta kuin markka oli.

Näinpä. Ja siis valuutan vakaus yleensä tekee yrityksille toiminnasta paljon helpompaa ja riskittömämpää. Pienen valuutan arvon lasku voi toki helpottaa joitain vientiyrityksiä - tätä tuskin kukaan kiistää. Mutta se alttius heilunnalle lisää kaikkien investointien riskejä ja kasvattaa kynnystä tehdä niitä. Vakaus on varmaan euron yksi suurimmista eduista.

Itse näen niin, että omaan valuuttaan palaaminen olisi idiotismia. Oman valuutan yksi etu olisi se, että voidaan romahduttaa kustannuskilpailukyky ja ostovoima kysymättä AY-liikkeeltä (eli laskea kaikkien palkkoja). Mutta, uskon että tiukassa paikassa lainsäädäntö ja AY kyllä joustavat ja euron hyödyt ovat voimakkaasti haittoja suuremmat.

 

[timppeli]

Mutta, uskon että tiukassa paikassa lainsäädäntö ja AY kyllä joustavat ja euron hyödyt ovat voimakkaasti haittoja suuremmat.

Joustavatko? Mikä on "tiukka paikka", onko jo nyt kun Suomi velkaantuu vauhdilla verrattuna Ruotsiin, vaiko vasta sitten kun IMF ottaa yhteyttä ja ottaa meidät samanlaiseen kontrolliin kuin Kreikan?

 

[Paapaa]

Joustavatko? Mikä on "tiukka paikka", onko jo nyt kun Suomi velkaantuu vauhdilla verrattuna Ruotsiin, vaiko vasta sitten kun IMF ottaa yhteyttä ja ottaa meidät samanlaiseen kontrolliin kuin Kreikan?

Esim. 90-luvun alussa saatiin sovituksi tupo, joka oliis laskenut palkkoja. Ei ollut käsittääkseni IMF:ää eikä ketään otettu kontrolliin. Sama onnistuu jatkossakin.

 

[pulatunnus]

Näinpä. Ja siis valuutan vakaus yleensä tekee yrityksille toiminnasta paljon helpompaa ja riskittömämpää. Pienen valuutan arvon lasku voi toki helpottaa joitain vientiyrityksiä - tätä tuskin kukaan kiistää. Mutta se alttius heilunnalle lisää kaikkien investointien riskejä ja kasvattaa kynnystä tehdä niitä. Vakaus on varmaan euron yksi suurimmista eduista.

Jos yritys joutuu tekemään valuutta riskistä kauppaa, niin niistä suojautumiseen tulee hintalappu.

Raha on kalliimpaa. Jotta se voi kilpailla markkinoilla niin käytännössä kohonneet kustannukset valuu myös sinne palkanmaksu kykyyn.

Palkansaajalle jää vähemmän käteen, ja palkansaaja kun hakee rahoitusta omille investoinneille, niin rahoitus on kalliimpaa, eli se sitten valuuttasuojattua, tai jos ilman suojausta valuuttalainaa, niin lainapääoma voi heitellä enemmän tai vähemmän rajummin.

Julkkisenpuolen rahoituksen hintalappu on isompi, eli sekin on pois veronmaksajilta.

Yhteisvaluutan edun haitta on se että se ei ole yksittäisen maakunnan talouden mukaan, mutta se on vähän se mikä siinä on idea. Jokaisen, maakunnan, osavalion, valtion, kunnan jne. pitää se oma talous hoitaa, ja siihen on paremmat edellytykset jos osa riskeistä on huomattavasti pienemmät.

Toinen yhteisvaluutan haitta kolkutteli eurokriisin aikaan ja se on ehkä kriisin akuutein hetki, oli se ainoa hetki jolloin oli pohdintoja olisko omalla valuutan edut siinä tilanteessa haittoja suuremmat. No nopeasti kriisi helpotti ja ne jäi taustalle.

Yhteisvaluutta ei tarkoita että sen alla voisi touhuta mitä vain, vaan siitä on pidettävä huolta yhteisesti, ja silläkin voi hölmöillä.

 

[draco76]

Joustavatko? Mikä on "tiukka paikka", onko jo nyt kun Suomi velkaantuu vauhdilla verrattuna Ruotsiin, vaiko vasta sitten kun IMF ottaa yhteyttä ja ottaa meidät samanlaiseen kontrolliin kuin Kreikan?

Paapaan mainitseman lisäksi Sipilän kiky.