Varmaan siks että noissa täytyy jokatapauksessa olla pitää olla aina jatkoroikka niin se on aivan sama onko siinä 0,5 tai 1,5m sitä roikkaa.
Näin ajattelen itsekkin. monesti sitä johtoa pitäisi olla yli 2m jos tahtoisi että se yltää maahan kun se on askarreltu telineiden kylkeen valaisemaan piha-aluetta. Noh eipä oo liitos lätäkössa kun pitää seki sitoa sinne tellinkiin.
Joo onhan noita. Tuossa tuppaa tuleekin sitten se seuraava kukkanen. Jos laitat samaan jatkojohtoon jonkun muun laitteen jonka kanssa joudut liikkumaan, niin hyvin suurella todennäköisyydellä se valaisin on nurin tai vähintään kääntyy osoittamaan jonnekkin muualle.
Tuossa viitattu viranomaismääräys on jo mennyt pois voimasta, ja tällä hetkellä polkupyörän valoja säätelee ajoneuvolain lisäksi myös tieliikennelaki. Joka tapauksessa, tuon määräyksen perusteluissa ei missään vihjaista, että muutoksella olisi ollut tarkoitus sallia vilkkuvia valoja: https://arkisto.trafi.fi/filebank/a...stelumuistio_TRAFI-20118-03_04_03_00-2016.pdf kohta 5.3. Pääasiallinen muutos on ollut poistaa vaatimukset korkeudesta, eli esimerkiksi kypärään asennettu valaisin tuli sallituksi.Lueppas se lakipykälä uudelleen. Jos et jaksa, niin tässä on tulkinta
Polkupyörän valot - miten niitä käytetään oikein? | POLOinen | Autotie
"Vilkkuvaa pyöränvaloa ei kielletä missään, mutta monissa haastatteluissa Trafin ja poliisin edustajat suosittelevat käyttämään ennemmin kiinteää valoa. "
Eli se vilkkuminen sallittiin 2016 lakiuudistuksessa, tuota ennen siellä luki "valkoinen kiinteä valo". Tästä saamme siis kiittää Sipilän hallitusta, eli totaalinen suunnittelukukkanen lakipykälässä.
No edelleekin jos joku nyt haluaa käyttää sitä stroboaan pyörässään, niin saatan kävellä vastaan sen 100w LED työmaavalon kanssa ja kirkastaa näkymiä yllättäen. Kehotan siis noudattamaan trafin ja polliisiin suosituksia tai...
Yksi syy varmasti sekin, että kun se johto jää sitten jossain vaiheessa oven väliin tai poljetaan muuten rikki, niin se jatkoroikka on monesti helpompi vaihtaa, kuin kiinteä valaisimen virtajohto.
Näin minäkin arvelisin. Liitäntäjohdon vaurioherkkyyden lisäksi lyhyempi johto on vähemmän tiellä työmaavehjettä paikalle tuotaessa ja pois vietäessä. Kiinteiden johtojen niputtaminen ja etenkin availu on vaivalloista.
.
www.atexor.com
eikös excel tee tuon automaattisesti jos tallennat sen suomiexcelissä ja avaat enkkuversiossa?Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.
Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.
Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.
Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.
Saattaa olla, mutta tarkoitin tekstidokumentin taulukkoa, en Excel-taulukkoa.
Hmm, eli jos sulla on suomenkielisessä windowsissa englanninkielinen excel niin se käyttää suomalaista desimaalierotusta?
Hmm, eli jos sulla on suomenkielisessä windowsissa englanninkielinen excel niin se käyttää suomalaista desimaalierotusta?
Hmm, mulla on vähän hankala testata miten tää toimii ku oma winkkari on sekasikiö. Englanti kielenä mutta muotoilut suomeksi. ja excel näyttää:
Eli vakiona tulee vain asennuskieli ja muut pitää asentaa erikseen.
Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.
Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.
Ei pelkästään "periaatteessa", eikä mikään hölmö hypoteettinen tilanne, vaan ihan relevantti asia joka on tärkeä ottaa huomioon. Kuten yllä todettiin, sama ongelma koskee myös päivämäärää. Myös kellonajan esitys ja joissain tapauksissa jopa mittayksikötkin menee samaan kategoriaan. Tosin, kuten todettua, käytetyt formaatit riippuu lähinnä maantieteellisestä alueesta eikä niinkään kielestä, joten jos opinnäytetyön tiivistelmän on tarkoitus palvella kaikkia englantia puhuvia (tai oikeastaan kaikkia, jotka ei puhu suomea), niin ainut oikea tapa esim. päivämäärän kohdalla on kirjoittaa "Nov 1, 2020" tai jotain vastaavaa, joka ei jätä tulkinnanvaraa. Jos koulu tarjoaa opinnäytetöille LaTeX-pohjan, niin nämä aluekohtaiset erot tiivistelmäsivuilla pitäisi olla jo siinä huomioitu niin hyvin kuin mahdollista.Tuli muuten mieleen hölmö hypoteettinen tilanne. Opinnäytetöissähän on tiivistelmä sekä suomeksi että englanniksi. Näin ollen mikäli tiivistelmässä esiintyy desimaalilukuja, niin tällöin saman dokumentin sisällä käytetään kahta eri symbolia erottimena.
Pilkku desimaalierottimena ei muuten ole vain Suomen tai muutaman maan käytäntö vaan lähes Euroopan laajuinen. Kanadassa on varmasti mukavaa, kun ranskaksi käytetään pilkkua ja englanniksi pistettä.
Useimmissa kielissä, esimerkiksi sekä suomessa että englannissa, pilkkua käytetään, kun luetellaan peräkkäin useita samaan aiheeseen liittyviä sanoja. Esimerkiksi merkkijono A "koira, kissa, lammas" voisi hyvin esiintyä lauseessa tai vaikkapa taulukossa, jossa listataan kaikki kotieläimet. Sen sijaan merkkijonolle B (olkoon case-insensitive) "koira. kissa. lammas" on paljon vaikeampi keksiä käyttöä. Jos eläimet korvataan vaikkapa niiden ikien numeerisilla arvoilla, niin huomataan, että suomeksi kirjoitettaessa B säilyy helposti ymmärrettävänä, mutta yleisemmän A:n ymmärtämiseksi pitää huomioida sanavälit: "1, 2,3, 4" on eri asia kuin "1,2, 3, 4". Erityisesti käsin kirjoitetussa tekstissä välejä voi olla vaikea huomata. Matematiikassa, jossa lukujen listauksia esiintyy usein esim. funktion argumenteissa kuten edellisessä viestissäni toin esille, on sen takia suomeksi tapana suosia esitystapoja "1; 2,3; 4" ja "1,2; 3; 4" sekaannusten välttämiseksi. Ongelma puolipisteen käytössä on se, että se eroaa luonnollisesta kielestä – argumenttien ollessa kokonaislukuja tai symboleja onkin siksi aina tapana käyttää pilkkua – ja puolipisteelle on myös usein varattu muita merkityksiä, kuten argumenttien ryhmitteleminen muuttujiin ja parametreihin.
Samanlainen ilmoitus tulee myös Sonyn telkkarissa. Televisiota vaihtaessa ostettiin Samsung, ja ajattelin jo hetken, että ehkä tuosta ärsytyksen aiheesta pääsisi eroon. Juu ei. Ilmoitus tulee jopa silloin kun ei ole korttia sisällä. Repimällä lukijan helvettiin pääsi vihdoin eroon ilmoituslaatikoista.
Itse oon omasta telkusta harkinnut vastaavien turhien nappien disabloimista avaamalla kaukosäätimen ja laittamalla erkkaa tms ko. kontaktipintojen päälle.
Noi logitechin koneella ohjelmoitavat ainaki osaa (Harmony etc)E: tämän jälkeen alkoi ärsyttää niin perkeleesti että taidan alkaa katsella osaako joku talon vanhoista yleiskakeista ohjata tuota toosaa
Meillä on niin pieni keittiö että se liesi on osa pöytätilaa. Siinä keraaminen on paras kun induktio repii peliverkkarit jos jätät tiskiä odottavia kattiloita siihen päälle. Ja perinteinen ei ole tasaista tilaaNo keraaminen liesi on muutenkin sellainen suunnittelun kukkanen, vaihda induktioon ja on heti parempi mieli
Kyllä mulla ainakin hellassa on ihan normaali ledi ilmoittamassa onko joku levy tai uuni päällä ja sen lisäksi ne mitkä näyttää mitkä levyt on vielä kuumia vaikka päällä ei olekkaan. Onhan se loistava ominaisuus jos juuri jotain oot kokannut ja seuraava tulee keittiöön ja epähuomiossa laittaa maitopurkin tai jotain muuta hellalle, mutta onneks valot varoittaa että hella on vielä kuuma.
Meillä puolitettiin sekajäte ja lisättiin tilalle muovi, lasi ja metalli. Asukkaat tiedotettiin hyvin muutoksesta ja samalla havainnollistettiin yhtiölle tästä koituva säästö joka oli ihan merkittävä. Kierrätys tuntuu kiinnostaneen asukkaita, kun sekajäteastioiden kanssa ei ole tullut riittävyysongelmia ja muovi on poikkeuksetta täynnä ennen tyhjennystä.
miksi repisi? Kyllä meillä induktioliedelle voi jättää kattilan tai paistinpannun ilman mitään draamaa
Sinulla ilmeisesti ne perinteiset nupit, nupeissa jotain suunnittelu kukkasta jos niistä ei näe onko päällä vai ei.
Sekä appivanhemmilla että porukoilla on joku palohälyttimeltä kuulostava piipitin jos se aistii että kattila on ittekseen levyllä ilman näkyvää syytä
70 astetta on kuumahkon juoman lämpötila. Meidän induktiolietemme näyttää "H" niille levyille, jotka ovat pois päältä, mutta kuumia. 70 astetta saattaa kädellä mitattuna se lämpötila, jossa valo sammuu, mutta palovammoja ei tule vaikka löisi kätensä heti kuuman pannun perään liedelle. Kokeilin painaa kättä kuumaa pintaa vasten hetki ennen kuin valo sammui, ja 10 sekunnin kohdalla alkoi tuntua pientä epämukavuutta.
