Suunnittelun kukkaset

[pmatil2]

Usein noita on käännetty pieneen kulmaan, niin mahtuu aika hyvin.

Mutta ai että, toi saatanan lasiseinä suihkussa. Mikä helvetti sen pointti on? Täyttää mahdollisimman halvalla sähköturvallisuusmääräykset varmaan?

Ei muuta, mutta miksi helvetissä noihin ei voi asentaa sitä varusteena myytävää suihkuverhopalikkaa? Tollaisenaan suihkussakäynti roiskii koko vessan lattian läpimäräksi, kiva siinä suihkun jälkeen käydä jonkun muun tekemässä vaikka iltatoimiansa.

Mulla vastaava nykyisessä ja tulevassa kämpässä. Helvetin kallis asunto ja sit ekana hommana saat hakea ikeasta vitosella suihkuverhotangon ja pätkän verhoa että voit käyttää suihkua. Hilariushiiri.jpg.

edit: ja kun aiheeseen päästiin, niin missä ihmeessä myytäis 90 asteen kulmaan laitettavaa suihkuverhotankoa, joka on pelkällä kattokiinnityksellä? Miksi helkkarissa nämä pitää aina väkisten ampua kaakeleiden läpi kun katto on lähes aina puutavaraa jolloin asennus on helppo ja nopea. Raah.

Ja lisää aiheesta. En tiedä missä se kukkanen oikeasti on, kenties täkäläisten vessojen kattokorkeudessa tms. mutta suihkuverhon korkeus lattiasta on aina väärin. Useimmiten vakiokokoinen suihkuverho jää vielä 10-15 cm lattiasta eli silti lattia kastuu melko tehokkaasti verhosta huolimatta. Vanhassa kämpässä oli vieläkin korkeammalla se tanko, jäi ainakin 20 cm lattiaan ja sepä olikin jo lähes hyödytön verho (piti purkata ratkaisu verhon laskemiseksi alemmaksi).

 

[Sonic Empire]

Osta pidempi suihkuverho?

 

[DädiFinn]

Normaalit vessat, joissa lavuaari ja bidee on pönttöä vastapäätä niin kaukana, ettei pöntöllä istuessa yllä ottamaan käyttöön. Eikä näköjään koko letku edes yllä kunnolla pöntölle. Kassit tuolla sais pestyä, mutta ei sen enempää.

5/5 miten tämäkin on mahdollista?

 

[Kaapula]

Varmaan siks että noissa täytyy jokatapauksessa olla pitää olla aina jatkoroikka niin se on aivan sama onko siinä 0,5 tai 1,5m sitä roikkaa.
Näin ainakin luulen.

Yksi syy varmasti sekin, että kun se johto jää sitten jossain vaiheessa oven väliin tai poljetaan muuten rikki, niin se jatkoroikka on monesti helpompi vaihtaa, kuin kiinteä valaisimen virtajohto.

 

[Tonnin Seteli]

Yksi syy varmasti sekin, että kun se johto jää sitten jossain vaiheessa oven väliin tai poljetaan muuten rikki, niin se jatkoroikka on monesti helpompi vaihtaa, kuin kiinteä valaisimen virtajohto.

Näin minäkin arvelisin. Liitäntäjohdon vaurioherkkyyden lisäksi lyhyempi johto on vähemmän tiellä työmaavehjettä paikalle tuotaessa ja pois vietäessä. Kiinteiden johtojen niputtaminen ja etenkin availu on vaivalloista.

Hyvin selkeä esimerkki vaurionestosta on (oikein suunniteltu)verkkovirtakäyttöinen pensastrimmeri tai ketjusaha. Liitäntäjohdon on oltava niin lyhyt, ettei se yllä terään. Jos siis onnistuu aiheuttamaan vaaraa sahaamalla johtoon, se on edes jatkojohto ja homma jatkuu, kun se on vaihdettu (tai korjattu). Samoin ei aiheuteta kovaa vetoa kiinteästi asennettuun johtoon, mikä voisi olla vielä muista syistä vaarallisempaa. Lisäksi kun jatkojohto irrotetaan ja kamat pakataan, ei kiinteän johdon kanssa tarvitse tehdä mitään erityistä.

 

[vesas]

Miksi työvalaisimien virtajohtojen olla monesti n.50cm? Mitään muuta syytä en tälle keksi, kuin säästö valmistuskustannuksissa.
Toki tyhmää on ostaa tuollainen työvalo, mutta kun muutakaan ei työnantaja tarjoa.

Säästössähän tässä on kyse, mutta ei kaapelin vaan kytkimen. CE standardeissa kun vaaditaan sähkölaitteelle katkaisin tietyissä laiteluokissa. Mutta poikkeuksena on lyhyellä johdolla olevat laitteet jolloin se pistotulppa katsotaan katkaisimeksi. Eli tuolla ~50cm piuhalla säästetään kumikaapelia ja se virtakytkin.

Huomionarvoinen asia on sitten että Tukesin ohjeistuksen mukaan rikkinäisen liityntäkaapelin saa vaihtaa maalikko. Joten riko kaapeli ja vaihda sitten riittävän pitkä tilalle. Maallikon ei tarvitse tuntea jotain CE vaatimuksia joten näin saadaan laillinen CE:n vastainen valaisin aikaiseksi. Tapa tämäkin vastustaa EU:ta jos näin asiaa halua katsoa.

 

[Koirien tekohampaat]

2 vuotta jaksoin tapella tuon tynkäjohdon kanssa, kunnes siitä vihdoin meni kuparit poikki ja toimi vain satunnaisesti.
Sain uuden valaisimen, jossa on vielä lyhyempi johto .

Sähkösahoissa ja ruohonleikkureissa tajuan kyllä syyn lyhyelle johdolle.

Valaisimessa lyhyt johto vaan tuntuu typerälle ratkaisulle. Erityisesti minun työssä, jossa joutuu käyttämään useampia sähkötyökaluja lyhyitä aikoja yhdessä tilassa.
Taidan hommata ladattavan valaisimen.

 

[vesas]

Erityisesti minun työssä, jossa joutuu käyttämään useampia sähkötyökaluja lyhyitä aikoja yhdessä tilassa.
Taidan hommata ladattavan valaisimen.

On noita toimiviakin: Lamppu 3m piuhalla ja pistorasioilla

..tosin linkin lamputtimella on paha suunnitteluvirhe, ne pistorasiat on lampun ylälaidassa jolloin se laastivispilän tms. johto kaataa lampun..

 

[Mikhauta]

Taidan hommata ladattavan valaisimen.

Täältä löytyy kotimaisia kunnollisia työvalaisimia, jotka tehdään aina suoraan asiakkaan haluamilla varustella / kaapelipituuksilla. Toki valtaosa on tarkoitettu EX-tilaan.

Atexor - ATEX, UKEX and IECEx Lighting Manufacturer

Atexor Oy is a technology leader in Ex-lighting. We manufacture Ex certified lighting solutions and power distribution for hazardous areas.

www.atexor.com

 

[Algron28]

Miten itse muistelen että ennen LED aikaa monessa loisteputki työvalossa oli 5-10m johto ja monessa myös pistorasia tai kaksikin.

 

[munse]

Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.

Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.

 

[TheMeII]

Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.

Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.

eikös excel tee tuon automaattisesti jos tallennat sen suomiexcelissä ja avaat enkkuversiossa?

enkkuexcelissä kaavat myös käyttää pilkkua erottimena kun suomiversiossa puolipistettä
=IF (A1, True, False)
=JOS(A1; Tosi; Epätosi)

 

[Selvänänäkijä]

Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.

Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.

Sekään ei tosin ole varsinaisesti oikein, koska käytännöt eivät ole niinkään kieli- kuin aluekohtaisia. Esimerkiksi Väli-Amerikan espanjankielisissä maissa käytetään jostain syystä pistettä kun taas Etelä-Amerikan espanjankielisissä maissa pilkku on vallalla. Monikielisissä maissa voi olla kielestä riippumatta sama erotin tai sitten se voi vaihtua kielen mukaan. Sitten on omat sotkunsa, kuten Sveitsi. Eli jos tämän haluaa tehdä oikein, niin formatoinnin pitäisi olla omien asetustensa takana.

Luvut ovat sentään yleensä melko selkeästi tulkittavia, joten varsinaisia ongelmia tulee lähinnä jos siirtää dataa tekstimuodossa ja silloinkin ne on melko helppo tulkita. Paljon ikävämpi tilanne on kun jossain tulee vastaan päivämäärä 11/12/2020 ja sitten pitää arvailla ollaanko jenkkiformaatissa vai ei.

 

[Selvänänäkijä]

eikös excel tee tuon automaattisesti jos tallennat sen suomiexcelissä ja avaat enkkuversiossa?

enkkuexcelissä kaavat myös käyttää pilkkua erottimena kun suomiversiossa puolipistettä
=IF (A1, True, False)
=JOS(A1; Tosi; Epätosi)

Excel noudattaa Windowsin formatointiasetuksia.

 

[munse]

eikös excel tee tuon automaattisesti jos tallennat sen suomiexcelissä ja avaat enkkuversiossa?

Saattaa olla, mutta tarkoitin tekstidokumentin taulukkoa, en Excel-taulukkoa.

Tuli muuten mieleen hölmö hypoteettinen tilanne. Opinnäytetöissähän on tiivistelmä sekä suomeksi että englanniksi. Näin ollen mikäli tiivistelmässä esiintyy desimaalilukuja, niin tällöin saman dokumentin sisällä käytetään kahta eri symbolia erottimena.

 

[TheMeII]

Excel noudattaa Windowsin formatointiasetuksia.

Hmm, eli jos sulla on suomenkielisessä windowsissa englanninkielinen excel niin se käyttää suomalaista desimaalierotusta?
Hmm, mulla on vähän hankala testata miten tää toimii ku oma winkkari on sekasikiö. Englanti kielenä mutta muotoilut suomeksi. ja excel näyttää:

Eli vakiona tulee vain asennuskieli ja muut pitää asentaa erikseen.

 

[Selvänänäkijä]

Hmm, eli jos sulla on suomenkielisessä windowsissa englanninkielinen excel niin se käyttää suomalaista desimaalierotusta?
Hmm, mulla on vähän hankala testata miten tää toimii ku oma winkkari on sekasikiö. Englanti kielenä mutta muotoilut suomeksi. ja excel näyttää:

Eli vakiona tulee vain asennuskieli ja muut pitää asentaa erikseen.

Ei näyttökielellä ole vaikutusta formatointiin. Esimerkiksi minulla on Windows ja Excel englanniksi ja formatointi suomalaisittain. Käytännössä nuo menevät siis sen mukaan mitä valitsee Windowsin regioniksi, mutta mikään ei estä muuttamasta erikseen vaikka pelkkää desimaalierotinta ja Excel noudattaa sitä. Noita on tullut joskus veivattua kun on pitänyt koodailla parsintalogiikkaa.

 

[novoiperkele]

Ai saakeli, se pelle joka keksi että excelin funktiot pitää kääntää käytetylle kielelle pitäis ampua saunan takana.
..

Vaihtoehtoisesti voisi hirttää munistaan jonnekin tarpeeksi korkealle.

 

[Lammas]

Se, että lukujen esittämistapaa ei ole standardoitu täysin vaan asia kuuluu osittain kunkin kielen kieliopin piiriin. Suomessa desimaalierottimena on pilkku, mutta englannissa se on piste. Tuhansien erotin suomessa on joko väli tai piste, kun taas englannissa se on pilkku.

Periaatteessa pilkulla erotettuja desimaalilukuja sisältävä taulukko pitäisi "kääntää" myös, jos dokumentin kieli vaihdetaan suomesta englanniksi.

Tuli muuten mieleen hölmö hypoteettinen tilanne. Opinnäytetöissähän on tiivistelmä sekä suomeksi että englanniksi. Näin ollen mikäli tiivistelmässä esiintyy desimaalilukuja, niin tällöin saman dokumentin sisällä käytetään kahta eri symbolia erottimena.

Ei pelkästään "periaatteessa", eikä mikään hölmö hypoteettinen tilanne, vaan ihan relevantti asia joka on tärkeä ottaa huomioon. Kuten yllä todettiin, sama ongelma koskee myös päivämäärää. Myös kellonajan esitys ja joissain tapauksissa jopa mittayksikötkin menee samaan kategoriaan. Tosin, kuten todettua, käytetyt formaatit riippuu lähinnä maantieteellisestä alueesta eikä niinkään kielestä, joten jos opinnäytetyön tiivistelmän on tarkoitus palvella kaikkia englantia puhuvia (tai oikeastaan kaikkia, jotka ei puhu suomea), niin ainut oikea tapa esim. päivämäärän kohdalla on kirjoittaa "Nov 1, 2020" tai jotain vastaavaa, joka ei jätä tulkinnanvaraa. Jos koulu tarjoaa opinnäytetöille LaTeX-pohjan, niin nämä aluekohtaiset erot tiivistelmäsivuilla pitäisi olla jo siinä huomioitu niin hyvin kuin mahdollista.

Asia on erityisen tärkeä, jos lukijana on amerikkalainen, koska amerikkalaiset tunnetusti eivät ole kovin hyvin tietoisia siitä, että on olemassa myös muita kuin amerikkalaisia ihmisiä ja käytäntöjä. Kuten johonkin threadiin hiljattain kirjoitin, niin omalla kohdalla edes suomalainen passi ja pisteen käyttö päivämäärässä ei ole estänyt amerikkalaisia virkailijoita tulkitsemasta passin päivämääriä väärin. "Keskivertojenkille" ei tule mieleenkään, että kukaan voisi ikinä kirjoittaa päivämäärässä päivän ennen kuukautta!

Desimaalierottimen kohdalla amerikkalaiset tosin ovat oikeassa. Asia opetettiin jo TKK:n legendaarisessa laajassa matematiikassa, jonka suomeksi kirjoitetussa oppimateriaalissa käytettiin pistettä desimaalierottimena. Pilkun huonouden ymmärtää, jos yrittää sijoittaa desimaalilukuja funktioon f(x,y) tai pahimillaan parametrisoituun funktioon f(x,y;a,b,c). Piste ei juuri koskaan jätä mitään tulkinnanvaraa, ja lisäksi se on suoraan yhteensopiva kaikkien ohjelmointikielten kanssa.

edit: Jos internetsi olisi keksitty Suomessa, niin olisikohan tämän sivun osoite bbs,io-tech,fi?

 

[Selvänänäkijä]

Desimaalierottimen kohdalla amerikkalaiset tosin ovat oikeassa. Asia opetettiin jo TKK:n legendaarisessa laajassa matematiikassa, jonka suomeksi kirjoitetussa oppimateriaalissa käytettiin pistettä desimaalierottimena. Pilkun huonouden ymmärtää, jos yrittää sijoittaa desimaalilukuja funktioon f(x,y) tai pahimillaan parametrisoituun funktioon f(x,y;a,b,c). Piste ei juuri koskaan jätä mitään tulkinnanvaraa, ja lisäksi se on suoraan yhteensopiva kaikkien ohjelmointikielten kanssa.

Kerrotko vielä miksi pilkku on huono tai sen tulkinnanvaraisempi kuin pistekään? Ongelmathan syntyvät lähinnä siitä, että konventiot ovat käytännössä muodostuneet angloamerikkalaisessa kulttuurissa. Ihan samalla tavalla voi sanoa, että ääkköset ovat huonoja kun eivät ole ASCII-setissä mukana.

 

[munse]

Ei pelkästään "periaatteessa", eikä mikään hölmö hypoteettinen tilanne, vaan ihan relevantti asia joka on tärkeä ottaa huomioon. Kuten yllä todettiin, sama ongelma koskee myös päivämäärää. Myös kellonajan esitys ja joissain tapauksissa jopa mittayksikötkin menee samaan kategoriaan. Tosin, kuten todettua, käytetyt formaatit riippuu lähinnä maantieteellisestä alueesta eikä niinkään kielestä, joten jos opinnäytetyön tiivistelmän on tarkoitus palvella kaikkia englantia puhuvia (tai oikeastaan kaikkia, jotka ei puhu suomea), niin ainut oikea tapa esim. päivämäärän kohdalla on kirjoittaa "Nov 1, 2020" tai jotain vastaavaa, joka ei jätä tulkinnanvaraa. Jos koulu tarjoaa opinnäytetöille LaTeX-pohjan, niin nämä aluekohtaiset erot tiivistelmäsivuilla pitäisi olla jo siinä huomioitu niin hyvin kuin mahdollista.

Asia on erityisen tärkeä, jos lukijana on amerikkalainen, koska amerikkalaiset tunnetusti eivät ole kovin hyvin tietoisia siitä, että on olemassa myös muita kuin amerikkalaisia ihmisiä ja käytäntöjä. Kuten johonkin threadiin hiljattain kirjoitin, niin omalla kohdalla edes suomalainen passi ja pisteen käyttö päivämäärässä ei ole estänyt amerikkalaisia virkailijoita tulkitsemasta passin päivämääriä väärin. "Keskivertojenkille" ei tule mieleenkään, että kukaan voisi ikinä kirjoittaa päivämäärässä päivän ennen kuukautta!

Desimaalierottimen kohdalla amerikkalaiset tosin ovat oikeassa. Asia opetettiin jo TKK:n legendaarisessa laajassa matematiikassa, jonka suomeksi kirjoitetussa oppimateriaalissa käytettiin pistettä desimaalierottimena. Pilkun huonouden ymmärtää, jos yrittää sijoittaa desimaalilukuja funktioon f(x,y) tai pahimillaan parametrisoituun funktioon f(x,y;a,b,c). Piste ei juuri koskaan jätä mitään tulkinnanvaraa, ja lisäksi se on suoraan yhteensopiva kaikkien ohjelmointikielten kanssa.

edit: Jos internetsi olisi keksitty Suomessa, niin olisikohan tämän sivun osoite bbs,io-tech,fi?

Pilkku desimaalierottimena ei muuten ole vain Suomen tai muutaman maan käytäntö vaan lähes Euroopan laajuinen. Kanadassa on varmasti mukavaa, kun ranskaksi käytetään pilkkua ja englanniksi pistettä.

Piste on kyllä luontevampi desimaalierotin. Ja pilkku tuhansien erottimena parempi. Pilkku on "mutka" ja piste "pysähdys" ihan kielessäkin.

 

[calm]

eikös excel tee tuon automaattisesti jos tallennat sen suomiexcelissä ja avaat enkkuversiossa?

Excel päättää aina, että kentän sisältö on päiväys tai kellonaika kun yrität syöttää mitä tahansa muuta kuin kokonaisluvun. Ja siitä poispääseminen on sitten on huomattavan hankalaa.

 

[Selvänänäkijä]

Excel päättää aina, että kentän sisältö on päiväys tai kellonaika kun yrität syöttää mitä tahansa muuta kuin kokonaisluvun. Ja siitä poispääseminen on sitten on huomattavan hankalaa.

Kyllä se desimaaliluvut ymmärtää, kunhan desimaalierotin on asetusten mukainen. Jos ei ole, niin se toki väännetään päivämääräksi jos mitenkään mahdollista.

 

[Lammas]

Kerrotko vielä miksi pilkku on huono tai sen tulkinnanvaraisempi kuin pistekään? Ongelmathan syntyvät lähinnä siitä, että konventiot ovat käytännössä muodostuneet angloamerikkalaisessa kulttuurissa. Ihan samalla tavalla voi sanoa, että ääkköset ovat huonoja kun eivät ole ASCII-setissä mukana.

Useimmissa kielissä, esimerkiksi sekä suomessa että englannissa, pilkkua käytetään, kun luetellaan peräkkäin useita samaan aiheeseen liittyviä sanoja. Esimerkiksi merkkijono A "koira, kissa, lammas" voisi hyvin esiintyä lauseessa tai vaikkapa taulukossa, jossa listataan kaikki kotieläimet. Sen sijaan merkkijonolle B (olkoon case-insensitive) "koira. kissa. lammas" on paljon vaikeampi keksiä käyttöä. Jos eläimet korvataan vaikkapa niiden ikien numeerisilla arvoilla, niin huomataan, että suomeksi kirjoitettaessa B säilyy helposti ymmärrettävänä, mutta yleisemmän A:n ymmärtämiseksi pitää huomioida sanavälit: "1, 2,3, 4" on eri asia kuin "1,2, 3, 4". Erityisesti käsin kirjoitetussa tekstissä välejä voi olla vaikea huomata. Matematiikassa, jossa lukujen listauksia esiintyy usein esim. funktion argumenteissa kuten edellisessä viestissäni toin esille, on sen takia suomeksi tapana suosia esitystapoja "1; 2,3; 4" ja "1,2; 3; 4" sekaannusten välttämiseksi. Ongelma puolipisteen käytössä on se, että se eroaa luonnollisesta kielestä – argumenttien ollessa kokonaislukuja tai symboleja onkin siksi aina tapana käyttää pilkkua – ja puolipisteelle on myös usein varattu muita merkityksiä, kuten argumenttien ryhmitteleminen muuttujiin ja parametreihin.

Ohjelmointikielissä (ja kuvauskielissä, konfigurointitiedostoissa yms.) whitespacen merkityksettömyys ja luetteloerottimen riippumattomuus luetelluista arvoista lienevät aika universaalisti hyväksyttyjä ominaisuuksia. Suomalaisen desimaalierotinkäytännön toteuttaminen johtaisi siten siihen, että esim. Pythonissa ei voisi listoja tai tupleja määriteltäessä käyttää pilkkuja erottamaan talletettavia arvoja, vaikka (kaikkien muiden kuin desimaalilukujen kohdalla) pilkku muistuttaisi eniten luonnollista tai matematiikassa käytettyä kieltä niin ei-angloamerikkalaisissa kuin angloamerikkalaisissakin kulttuureissa.

 

[Tinke82]

Samsung smart-tv:n CI-kortin ilmoitukset... tv käynnistyy lähes hetkessä, mutta sitten tulee dialogi, joka kertoo, että jes sulla on maksu-tv kortti ja kaikki meni hyvin, joka estää kaikki toiminnot 10 sekunnin ajaksi.

Ja jos valitsee maksu-tv kanavan, johon ei ole oikeutta, niin muutaman sekunnin välein tulee kivasti dialogi, joka estää kaiken muun toiminnan.

Juurikaan huonommin tuon toimintaa ei voisi suunnitella

 

[Antti Alien]

Samsung smart-tv:n CI-kortin ilmoitukset... tv käynnistyy lähes hetkessä, mutta sitten tulee dialogi, joka kertoo, että jes sulla on maksu-tv kortti ja kaikki meni hyvin, joka estää kaikki toiminnot 10 sekunnin ajaksi.

Ja jos valitsee maksu-tv kanavan, johon ei ole oikeutta, niin muutaman sekunnin välein tulee kivasti dialogi, joka estää kaiken muun toiminnan.

Juurikaan huonommin tuon toimintaa ei voisi suunnitella

Samanlainen ilmoitus tulee myös Sonyn telkkarissa. Televisiota vaihtaessa ostettiin Samsung, ja ajattelin jo hetken, että ehkä tuosta ärsytyksen aiheesta pääsisi eroon. Juu ei. Ilmoitus tulee jopa silloin kun ei ole korttia sisällä. Repimällä lukijan helvettiin pääsi vihdoin eroon ilmoituslaatikoista.

 

[pertsavk]

Itsellä myös Samsung, ja se vähänappinen kaukosäädin ärsyttää. Volyymin säätö ok, mutta siinä on tuhlattu ihan ikiomat nappulat netflixille, amazonille ja jollekin kolmannelle turhakkeelle, numeronappuloita ei tietenkään ole ja kelaus ym piilotettu shiftin taakse.. Okei, netflix-napille on käyttöä, mutta niihin kahteen muuhun osuu sormi jatkuvasti ja katselu keskeytyy jonkun turhakeappin esiin pomppaamiseen. Eikä niitä voi uudelleen ohjelmoida eikä disabloida. Eikä niitä appeja voi poistaa muutenkin vähämuistisesta laitteesta. Hieman lohduttaa kun ne voi laittaa PINin taakse, nyt tulee vain pin-kysely, jonka voi peruuttaa. Lisä-ärsytyspisteitä siitä &#_##_-€- Bixbystä, jolla on niinikään aivan oma nappula parhaalla pelipaikalla. Sitäkään ei saa pois päältä eikä se kikkare edes osaa suomea. Laitoin sille kieleksi jonkun itäaasialaisen serbokroatian vastikkeen niin oppiipahan kuuntelemaan..

E: tämän jälkeen alkoi ärsyttää niin perkeleesti että taidan alkaa katsella osaako joku talon vanhoista yleiskakeista ohjata tuota toosaa

 

[Grez]

kahteen muuhun osuu sormi jatkuvasti ja katselu keskeytyy jonkun turhakeappin esiin pomppaamiseen. Eikä niitä voi uudelleen ohjelmoida eikä disabloida.

Itse oon omasta telkusta harkinnut vastaavien turhien nappien disabloimista avaamalla kaukosäätimen ja laittamalla erkkaa tms ko. kontaktipintojen päälle.

Väitän että telkkarivalmistajat saa noiden nappien laittamisesta rahaa palveluntuottajilta. Eli tässä on aika selkeästi valmistajan hyöty kuluttajan hyötyä vastassa. Toki jos valmistaja sen ansiosta voi tarjota televisiotaan kilpailukykyisemmällä hinnalla niin sitten kuluttajakin saattaa hyötyä.

 

[TheMeII]

E: tämän jälkeen alkoi ärsyttää niin perkeleesti että taidan alkaa katsella osaako joku talon vanhoista yleiskakeista ohjata tuota toosaa

Noi logitechin koneella ohjelmoitavat ainaki osaa (Harmony etc)

 

[pertsavk]

Harmonyn joku ladattava löytyy. Jossakin laatikossa maannut muutaman vuoden. Jospa sillä sitten pääsee tuosta eroon. Äkkiä katsottuna ihan hyvä kake se orggis on, pieni ja sievä. Riittää jos appin käynnistys, äänenvoimakkuuden säätö ja kanava +-1 on ok. Onhan siinä muutakin mutta melko käyttökelvotonta.

 

[SBeckham]

Keraaminen liesi ja valoindikaattorit:

Itsellä kuten varmasti monella muullakin on jäänyt liesi silloin tällöin päälle. Yritän olla tarkkana ja saatan silloin tällöin katsoa niitä vääntimiä että ovat varmasti nollassa.

Lieden päällä on valo-indikaattorit, jotka ovat päällä silloin kun liesi on kuuma. Nämä valo-indikaattorit pysyvät päällä ainakin vartin verran käytön jälkeen, vaikka liesi on otettu pois päältä.

Miksi näin?

Minä haluan valo-indikaattorit sille, että onko liesi päällä vai ei. Ei minun tarvitse tietää onko se kuuma vai ei. Lieden päälle ei koskaan kuitenkaan kuulu laittaa mitään, eikä varsinkaan kättä tai sormia.

Kenen idea on siis ilmoittaa valoilla onko se kuuma, kun luulisi että ihmisiä enemmän kiinnostaa onko se päällä vai ei.

Yritin miettiä mahdollisesti lasten näkökulmasta mutta keittiötasoa lyhyemmät lapset eivät nää valoindikaattoreja ja toisaalta ne lapset ketkä eivät ymmärrä olla laittamatta kättänsä liedelle ei todennäköisesti myöskään ymmärrä valoindikaattoreja.

 

[j-o-r-e]

Kenen idea on siis ilmoittaa valoilla onko se kuuma, kun luulisi että ihmisiä enemmän kiinnostaa onko se päällä vai ei.

Laki tämän määrää, tulee olla varoitusvalo olikohan se jos pinta yli 70 asteinen. Tämä on lähinnä vanhuksia sun muita erinäisistä vioista kärsiviä varten. Toi lämpötila taitaa olla sellainen, että yli 3 sekunnin kosketus saattaa aiheuttaa palovammoja.

 

[PornReindeer]

Keraaminen liesi ja valoindikaattorit:

Itsellä kuten varmasti monella muullakin on jäänyt liesi silloin tällöin päälle. Yritän olla tarkkana ja saatan silloin tällöin katsoa niitä vääntimiä että ovat varmasti nollassa.

Lieden päällä on valo-indikaattorit, jotka ovat päällä silloin kun liesi on kuuma. Nämä valo-indikaattorit pysyvät päällä ainakin vartin verran käytön jälkeen, vaikka liesi on otettu pois päältä.

Miksi näin?

Minä haluan valo-indikaattorit sille, että onko liesi päällä vai ei. Ei minun tarvitse tietää onko se kuuma vai ei. Lieden päälle ei koskaan kuitenkaan kuulu laittaa mitään, eikä varsinkaan kättä tai sormia.

Kenen idea on siis ilmoittaa valoilla onko se kuuma, kun luulisi että ihmisiä enemmän kiinnostaa onko se päällä vai ei.

Yritin miettiä mahdollisesti lasten näkökulmasta mutta keittiötasoa lyhyemmät lapset eivät nää valoindikaattoreja ja toisaalta ne lapset ketkä eivät ymmärrä olla laittamatta kättänsä liedelle ei todennäköisesti myöskään ymmärrä valoindikaattoreja.

No keraaminen liesi on muutenkin sellainen suunnittelun kukkanen, vaihda induktioon ja on heti parempi mieli

 

[selectamatic]

Taloyhtiössä haluttiin lisätä kierrätystä ja puolitettiin sekajätteen tilavuus lisäämällä samaan kuiluun puolet muovijätteelle. Sekajäte oli jo ennen täynnä kantta myöten ennen tyhjennystä, niin arvata saattaa, että se on nyt täynnä sitäkin nopeammin, kun juuri ketään ei kierrätys kiinnosta. Näkyy sitten olevan ne roskapussit siellä muovijätteessä, kun sekajäte täyttyy, eikä muutakaan paikkaa ole.

Kaipa siinä kohta lisätään tyhjennysvälejä kerran viikkoon tapahtuvaksi ja vastikkeet pomppaa. Joulusiivouksetkin tulossa, niin varmaan on piha kohta jätesäkkejä täynnä, kun ei pönttöön mahdu.

 

[stumpu]

Taloyhtiössä haluttiin lisätä kierrätystä ja puolitettiin sekajätteen tilavuus lisäämällä samaan kuiluun puolet muovijätteelle. Sekajäte oli jo ennen täynnä kantta myöten ennen tyhjennystä, niin arvata saattaa, että se on nyt täynnä sitäkin nopeammin, kun juuri ketään ei kierrätys kiinnosta. Näkyy sitten olevan ne roskapussit siellä muovijätteessä, kun sekajäte täyttyy, eikä muutakaan paikkaa ole.

Kaipa siinä kohta lisätään tyhjennysvälejä kerran viikkoon tapahtuvaksi ja vastikkeet pomppaa. Joulusiivouksetkin tulossa, niin varmaan on piha kohta jätesäkkejä täynnä, kun ei pönttöön mahdu.

Näinhän siinä tulee käymään. Josko se kierrätyskin sitten rupeaa kiinnostamaan, eli jaksaa nähdä sen pienen vaivan hiljalleen.

 

[TheMeII]

No keraaminen liesi on muutenkin sellainen suunnittelun kukkanen, vaihda induktioon ja on heti parempi mieli

Meillä on niin pieni keittiö että se liesi on osa pöytätilaa. Siinä keraaminen on paras kun induktio repii peliverkkarit jos jätät tiskiä odottavia kattiloita siihen päälle. Ja perinteinen ei ole tasaista tilaa

 

[selectamatic]

Näinhän siinä tulee käymään. Josko se kierrätyskin sitten rupeaa kiinnostamaan, eli jaksaa nähdä sen pienen vaivan hiljalleen.

Tuskin ihan heti tulee tapahtumaan. Noihin pelti lasi ja biojätteisiinkään ei näytä juuri kukaan mitään vievän ja ne on tuossa ollut varmaan 10v.

 

[Mikkos]

Keraaminen liesi ja valoindikaattorit:

Itsellä kuten varmasti monella muullakin on jäänyt liesi silloin tällöin päälle. Yritän olla tarkkana ja saatan silloin tällöin katsoa niitä vääntimiä että ovat varmasti nollassa.

Lieden päällä on valo-indikaattorit, jotka ovat päällä silloin kun liesi on kuuma. Nämä valo-indikaattorit pysyvät päällä ainakin vartin verran käytön jälkeen, vaikka liesi on otettu pois päältä.

Miksi näin?

Minä haluan valo-indikaattorit sille, että onko liesi päällä vai ei. Ei minun tarvitse tietää onko se kuuma vai ei. Lieden päälle ei koskaan kuitenkaan kuulu laittaa mitään, eikä varsinkaan kättä tai sormia.

Kenen idea on siis ilmoittaa valoilla onko se kuuma, kun luulisi että ihmisiä enemmän kiinnostaa onko se päällä vai ei.

Yritin miettiä mahdollisesti lasten näkökulmasta mutta keittiötasoa lyhyemmät lapset eivät nää valoindikaattoreja ja toisaalta ne lapset ketkä eivät ymmärrä olla laittamatta kättänsä liedelle ei todennäköisesti myöskään ymmärrä valoindikaattoreja.

Kyllä mulla ainakin hellassa on ihan normaali ledi ilmoittamassa onko joku levy tai uuni päällä ja sen lisäksi ne mitkä näyttää mitkä levyt on vielä kuumia vaikka päällä ei olekkaan. Onhan se loistava ominaisuus jos juuri jotain oot kokannut ja seuraava tulee keittiöön ja epähuomiossa laittaa maitopurkin tai jotain muuta hellalle, mutta onneks valot varoittaa että hella on vielä kuuma.

 

[Fact0ry]

Taloyhtiössä haluttiin lisätä kierrätystä ja puolitettiin sekajätteen tilavuus lisäämällä samaan kuiluun puolet muovijätteelle. Sekajäte oli jo ennen täynnä kantta myöten ennen tyhjennystä, niin arvata saattaa, että se on nyt täynnä sitäkin nopeammin, kun juuri ketään ei kierrätys kiinnosta. Näkyy sitten olevan ne roskapussit siellä muovijätteessä, kun sekajäte täyttyy, eikä muutakaan paikkaa ole.

Kaipa siinä kohta lisätään tyhjennysvälejä kerran viikkoon tapahtuvaksi ja vastikkeet pomppaa. Joulusiivouksetkin tulossa, niin varmaan on piha kohta jätesäkkejä täynnä, kun ei pönttöön mahdu.

Meillä puolitettiin sekajäte ja lisättiin tilalle muovi, lasi ja metalli. Asukkaat tiedotettiin hyvin muutoksesta ja samalla havainnollistettiin yhtiölle tästä koituva säästö joka oli ihan merkittävä. Kierrätys tuntuu kiinnostaneen asukkaita, kun sekajäteastioiden kanssa ei ole tullut riittävyysongelmia ja muovi on poikkeuksetta täynnä ennen tyhjennystä.

Mielestäni tässä suunnittelun kukkanen on hallitus/isännöitsijä joka ei ole osannut hoitaa muutosviestintää oikein.

 

[MrB]

kun induktio repii peliverkkarit jos jätät tiskiä odottavia kattiloita siihen päälle

miksi repisi? Kyllä meillä induktioliedelle voi jättää kattilan tai paistinpannun ilman mitään draamaa

 

[pulatunnus]

Keraaminen liesi ja valoindikaattorit:

Itsellä kuten varmasti monella muullakin on jäänyt liesi silloin tällöin päälle. Yritän olla tarkkana ja saatan silloin tällöin katsoa niitä vääntimiä että ovat varmasti nollassa.

Lieden päällä on valo-indikaattorit, jotka ovat päällä silloin kun liesi on kuuma. Nämä valo-indikaattorit pysyvät päällä ainakin vartin verran käytön jälkeen, vaikka liesi on otettu pois päältä.

Miksi näin?

Minä haluan valo-indikaattorit sille, että onko liesi päällä vai ei. Ei minun tarvitse tietää onko se kuuma vai ei. Lieden päälle ei koskaan kuitenkaan kuulu laittaa mitään, eikä varsinkaan kättä tai sormia.

Kenen idea on siis ilmoittaa valoilla onko se kuuma, kun luulisi että ihmisiä enemmän kiinnostaa onko se päällä vai ei.

Sinulla ilmeisesti ne perinteiset nupit, nupeissa jotain suunnittelu kukkasta jos niistä ei näe onko päällä vai ei.

Kuuma merkkivalo ei keraamisessa tai induktioliedessä ole huonojuttu, varsinkin keraamisessa liedessä se taso voi olla varsinkuuma vaikka vastukset ei enään hehkuisi puneisena. Iduktiossa taasen hyvä sen takia että edes jotenkin tietää että on kuuma, ja siinä taasen tyhjällä levyllä virtojen päällä oloa ei tarvi miettiä, sammuu kuitekin aikaa myöten.

Niissa tasoissa joissa on ne hankalakäyttöinen kosketuskäyttöliittymä voi olla kirjavaa menoa miten asiat selviää, harmillisen usein ainoa väri näytössä/valoissa on punainen, mutta jos sijoiteltu hyvin, niin helposti erottaa onko päällä (jos edes vähän yläviistosta katsoo).

 

[stumpu]

Meillä on niin pieni keittiö että se liesi on osa pöytätilaa. Siinä keraaminen on paras kun induktio repii peliverkkarit jos jätät tiskiä odottavia kattiloita siihen päälle. Ja perinteinen ei ole tasaista tilaa

Mikäs induktio näin tekee? Se, jos joku on suunnittelun kukkanen.

Ei oma induktioliesi ole moksiskaan, vaikka säilyttäisi kattilaa, tai mitään muutakaan liedellä. Ne hipaisukytkimet siinä kyllä painelee omiaan, jos märkiä astioita niiden päälle laittaa.

 

[TheMeII]

miksi repisi? Kyllä meillä induktioliedelle voi jättää kattilan tai paistinpannun ilman mitään draamaa

Sekä appivanhemmilla että porukoilla on joku palohälyttimeltä kuulostava piipitin jos se aistii että kattila on ittekseen levyllä ilman näkyvää syytä

 

[Antti Alien]

Laki tämän määrää, tulee olla varoitusvalo olikohan se jos pinta yli 70 asteinen. Tämä on lähinnä vanhuksia sun muita erinäisistä vioista kärsiviä varten. Toi lämpötila taitaa olla sellainen, että yli 3 sekunnin kosketus saattaa aiheuttaa palovammoja.

70 astetta on kuumahkon juoman lämpötila. Meidän induktiolietemme näyttää "H" niille levyille, jotka ovat pois päältä, mutta kuumia. 70 astetta saattaa kädellä mitattuna se lämpötila, jossa valo sammuu, mutta palovammoja ei tule vaikka löisi kätensä heti kuuman pannun perään liedelle. Kokeilin painaa kättä kuumaa pintaa vasten hetki ennen kuin valo sammui, ja 10 sekunnin kohdalla alkoi tuntua pientä epämukavuutta.

 

[Grez]

Palovammoja ei tule vaikka löisi kätensä heti kuuman pannun perään liedelle.

Tällä nyt ei ole enää mitään yhteyttä alkuperäiseen viestiin, jossa ei puhuttu induktioliedestä vaan keraamisesta liedestä. Keraaminen liesi kuumentaa keittoaluetta joka kuumentaa pannua. Eli jos keittoalue ei kuumene, niin pannukaan ei kuumene. Induktioliesi taas kuumentaa pannua suoraan induktiolla, joten siinä ei ole merkitystä vaikka keittotaso olisi täysin kylmä. Toki pannusta siirtyy lämpöä induktioliedenkin keittotasoon, mutta se on yleensä paljon viileämpi kuin keraamisessa liedessä vastaavassa kohdassa kokkailua.

 

[ratkakapu]

Tällä nyt ei ole enää mitään yhteyttä alkuperäiseen viestiin, jossa ei puhuttu induktioliedestä vaan keraamisesta liedestä. Keraaminen liesi kuumentaa keittoaluetta joka kuumentaa pannua. Eli jos keittoalue ei kuumene, niin pannukaan ei kuumene. Induktioliesi taas kuumentaa pannua suoraan induktiolla, joten siinä ei ole merkitystä vaikka keittotaso olisi täysin kylmä. Toki pannusta siirtyy lämpöä induktioliedenkin keittotasoon, mutta se on yleensä paljon viileämpi kuin keraamisessa liedessä vastaavassa kohdassa kokkailua.

Antti Alienin lainaamassa viestissä sanottiin että varoitusvalo syttyy kun pinta on 70-asteinen. Itselläni ainakin induktioliedessä se syttyy kun pinta on jotain 40-asteinen. Ja on hyvä ominaisuus

 

[DädiFinn]

Meillä on lasikeraaminen liesi kosketusnapeilla. Kissa tykkää hyppiä pöydille ja lieden lapsilukkokaan ei auta jos se tarpeeksi kauan istuu nappien päällä. Siksi lieden sulake naksautetaan alas aina kun liettä ei käytetä. Eipähän pääse vahinkoa käymään. Kai tuon lapsilukon vois paremminki suunnitella.

 

[PornReindeer]

Sekä appivanhemmilla että porukoilla on joku palohälyttimeltä kuulostava piipitin jos se aistii että kattila on ittekseen levyllä ilman näkyvää syytä

Jos oikeasti on noin niin tuo on jännittävä suunnittelun kukkanen. Eli jos sammutat levyn niin pakko nostaa kattila/paistinpannu pois levyltä tai alkaa piipittämään?

 

[Grez]

Ai saakeli, se pelle joka keksi että excelin funktiot pitää kääntää käytetylle kielelle pitäis ampua saunan takana.

Tosi helvetin hauskaa googlailla funktioita kun väsää jotain tiettyä toimintoa.

Veikkaan että se "pelle" ei ollut suomalainen. Samoin veikkaan että esim. ranskalaiset ja espanjalaiset arvostavat enemmän sitä että funktiot on "omalla kielellä" kuin suomalaiset. Toki itsekin olen tuota joskus kiroillut.

Seuraava vinkki menee nyt sitten kategoriaan että miten minimoida suunnnittelun kukkasen aiheuttama haitta (jos englanninkielisen Excelin asentaminen ei ole vaihtoehto):
Kaikkien MS softien käännökset löytyy eri kielillä yhdestä paikasta

Terminology Search - Microsoft | Language Portal

Eli minkä tahansa suomenkielisen funktion nimen, virhe-ilmoituksen tms. voi tunkea tuonne ja saada englanninkielisen vastineen jolla sitten on helpompi googlettaa. (Tai miksei vaikka ranskankielisen )

 

[TheMeII]

Jos oikeasti on noin niin tuo on jännittävä suunnittelun kukkanen. Eli jos sammutat levyn niin pakko nostaa kattila/paistinpannu pois levyltä tai alkaa piipittämään?

Ei vaan jos laitat kattilan levylle etkä tee mitään varttiin tjsp se alkaa huutaan. En tiedä lopettaako joskus ku on nostettu kattila pois