Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Noista kulahtaneista puiston penkeistä tuli mieleen Lahden matkakeskus. 19 miljoonan rakennushanke, joka on päällystetty kuparilla. Silloin kovasti vakuutettiin, että kiilto pysyy ja kupari ei ala vihertämään. Voitte vain arvata, kuinka rumaksi tuo on mennyt muutamassa vuodessa.

Tämmöinen se oli uutena.
mika-huisman_dsc6168.jpg


Tässä linkissä enemmän kuvia juuri valmistuneesta kohteesta: 18,9 miljoonan euron matkakeskuksen arkkitehtuuri toi Lahden joukkoliikenteeseen hohtoa | Rakennuslehti
 
Kestää jos kestää. Viime talvena tuttavan talosta romahti eteisen katto. Eräältä kyläläiseltä taas tuli lumien mukana pellitkin katolta. Tiilikatoilta myös tiiliä halkeilee, jos johonkin kohtaan liikaa lunta pääsee kertymään.

Ei se lumen korkeus vaan paino ja kertymä. Silkkaa tyhmyyttä luottaa katon ja katteiden kestämiseen, kun sitä voi nopeasti keventääkin.


Eteisen katto? Oliko mikä rakennusvuosi? Oliko itse tehty kattotuolit? Kuinka iso eteinen? Mitkä oli jännevälit?

Normaali eteinen/kuisti ei ole mitään älyttömän kokoisia, joten pinta-alaltaan pitäisi olla kestävimpiä mahdollisia. Isot jännevälit rikkoo hallien kattoja, mutta omakotitalojen tehdastuoleilla ei ole yhtään romahdusta tapahtunut.

Sen sijaan olen nähnyt, kuinka terassin katto on sortunut, kun valokatteiden päällä oli liikaa massaa. Vanhat ladot täällä pohjanmaan lakeuksilla on vuosikymmenien saatossa sortuneet lumien painosta, mutta en ole yhtäkään asuttua taloa nähnyt romahtaneena ja tiedossa ei ole yhtäkään romahtanutta kattoa lumikuorman takia.

Pekka Järvinen Tekniikkatalous sanoi:
”Kun tiedotusvälineissä varoitetaan kattojen lumikuormista, niin vanhat ihmiset lähtevät henkensä kaupalla katoille kolaamaan lunta”, tuskailee rakennusinsinööri Pekka Järvinen Katepalin teknisestä neuvonnasta.

Hän toivoisi, että omakotitalojen asukkaat luottaisivat kattorakenteiden riittävään lumikuormamitoitukseen. ”Yhtäkään pientalon kattoa ei ole romahtanut lumen takia.

Lumikuorma ei riko tavallista kattoa
 
Eteisen katto? Oliko mikä rakennusvuosi? Oliko itse tehty kattotuolit? Kuinka iso eteinen? Mitkä oli jännevälit?

Normaali eteinen/kuisti ei ole mitään älyttömän kokoisia, joten pinta-alaltaan pitäisi olla kestävimpiä mahdollisia. Isot jännevälit rikkoo hallien kattoja, mutta omakotitalojen tehdastuoleilla ei ole yhtään romahdusta tapahtunut.

Sen sijaan olen nähnyt, kuinka terassin katto on sortunut, kun valokatteiden päällä oli liikaa massaa. Vanhat ladot täällä pohjanmaan lakeuksilla on vuosikymmenien saatossa sortuneet lumien painosta, mutta en ole yhtäkään asuttua taloa nähnyt romahtaneena ja tiedossa ei ole yhtäkään romahtanutta kattoa lumikuorman takia.



Lumikuorma ei riko tavallista kattoa
Ei se pelkkä katon romahtaminen, mutta lumi repi helposti alastullessan lumiesteet ja tikapuut mennessään.
Nimimerkillä pitäis katto korjaa koska lumieste repi kattoon reiän. Ja joskus aikaisemmin tässä talossa lumi veti tikkaitten kanssa palan tiiliseinää mukanaan.

Mistä tulikin mieleen heti suunnittelun kukkanen. Laittaa nyt tikapuut talon sivulle niin että lumet repii tikkaat mukanaan. Järkikin sanoo että aina talon päätyyn tikkaat (pois lukien jyrkät ja korkeat rintsikat, tosin taitaa osassa niissäkin olla jo päädyssä).
 
Noista kulahtaneista puiston penkeistä tuli mieleen Lahden matkakeskus. 19 miljoonan rakennushanke, joka on päällystetty kuparilla. Silloin kovasti vakuutettiin, että kiilto pysyy ja kupari ei ala vihertämään. Voitte vain arvata, kuinka rumaksi tuo on mennyt muutamassa vuodessa.

Pitikin oikein googlettaa, ja löytyihin sieltä joku uudempikin kuva. Ei hohda enää :lol:

2235906.jpg
 
Ainakin YLE:n jutussa se oli päivänselvää että tottakai hapettuu ja tummuu: Lahden matkakeskus avautui – kaunis katsella, mutta riittääkö tila busseille?

Enkä usko että sellaista arkkitehtiakaan löytyy Suomesta joka ei kuparin tummumista ymmärrä. Eri asia toki sitten että onko tilaaja, ja tämän viestintä ymmärtänyt asiaa...
Jep, kuparihan saa kauniin vihreän patinan ajanmittaan, mutta siinä kestää. Itse ihmettelen enemmän, että noita kupareita ei ole keikattu jonkun ulkomaalaisen romumetallikeräilijäporukan toimesta.
 
Jep, kuparihan saa kauniin vihreän patinan ajanmittaan, mutta siinä kestää. Itse ihmettelen enemmän, että noita kupareita ei ole keikattu jonkun ulkomaalaisen romumetallikeräilijäporukan toimesta.

Eikö Tampereen kuparipytingistä käyty hakemassa kuparia talteen? Vai sekoitankohan johonkin muuhun mestaan...
 
Ei aiheuta mitään ongelmia. Vesi valuu rännistä alas. Ei ne tasakatot täysin tasaisia ole. On niissä pieni kaato.
Ei pieni kaato riitä saamaan vettä lumen seasta valumaan kunnolla yhtään mihinkään.
Saa olla kaatoa reilusti että vesi valuu pois hidasta tihkumista kovemmalla vauhdilla sieltä tiivistyneestä lumesta.


Isot jännevälit rikkoo hallien kattoja, mutta omakotitalojen tehdastuoleilla ei ole yhtään romahdusta tapahtunut.
No ne joidenkin vuosien takaiset ratsastushallin jne romahduksethan nekin johtuivat ilmastoon viallisesta suunnittelusta:
Kattoa kasassa pitävä kolmiorakenne puuttui, jolloin lumen paino katolla aiheutti seiniin poikittaista kuormitusta/vääntöä työntäen ne lopulta nurin.
 
Ei aiheuta mitään ongelmia. Vesi valuu rännistä alas. Ei ne tasakatot täysin tasaisia ole. On niissä pieni kaato.

Tavallisin ratkaisu taitaa olla kattokaivo, esim. yksi kaivo keskellä kattoa, jonne veden pitäisi asianmukaisia kaatoja pitkin mennä päätyäkseen aikanaan sitten syöksytorvia pitkin pois. Tasakattojen huono maine on perua etenkin 60 - 70-luvuilla rakennetuista pientaloista. Ongelmia on erityisesti tullut, kun kattokaivot tukkeutuvat katolle pudonneista lehdistä tai talviaikana jäästä, eli kattoa pitäisi hoitaa jatkuvasti ympäri vuoden. Lisäksi on ollut suoranaisia huonoja rakenteita kuten se, että kaadot ovat olleet liian loivia, yläpohjan tuuletus on jäänyt huonoksi matalan rakenteen takia ym. erilaisia rakenteellisia muita ongelmia ja rakennusvirheitä. Lisäksi materiaalit olivat monella tavalla puutteellisia ja aiheuttivat vuotoriskejä esim. kattokaivojen liitoskohtiin yhdistettynä tuohon tulvimisongelmaan kattokaivon tukkeutuessa. Nykyisin tasakatto pystytään toteuttamaan paljon paremmin ja ongelmattomammin, mutta en kyllä ymmärrä siltikään että tehdään tasakattoisia pientaloja edes nykytekniikalla. Ovat nimittäin ruman näköisiä laatikoita sellaiset talot.
 
Tasakattohan mahdollistaisi katolle monenlaisia toimintoja. Mm terassi, kasvihuone tai puutarha yms. mihin mielikuvitus riittää. Toki joutuu alustan tekemään vähän paremmaksi.
 
Tasakattohan mahdollistaisi katolle monenlaisia toimintoja. Mm terassi, kasvihuone tai puutarha yms. mihin mielikuvitus riittää. Toki joutuu alustan tekemään vähän paremmaksi.

Ei nämä toiminnot vaadi mitään tasakattoa alleen. Normaalit kallistukset poispäin esim huovalla ja jos haluu hifistellä niin konesaumalla ja sit oikaistaan rakenne suoraksi jonka päälle nämä toiminnot tulevat.

Pitikin oikein googlettaa, ja löytyihin sieltä joku uudempikin kuva. Ei hohda enää :lol:

2235906.jpg

Tuosta kuparista... Ei kai kukaan tosissaan usko että mikään materiaali pysyy uuden veroisena ulkotiloissa. Kaikki materiaalit himmenee ja pintaan kehittyy suojaava patina, mutta homman juju onkin siinä että nuo kuparit ja myös alumiini kestää vuosisatoja ILMAN huoltoa tai maalailuita. Kuparista tehty kattokin on melkeen ikuinen. Pitkällä aikavälillä kupari maksaa itsensä takaisin. Tosin näissä arkkitehtuurisissa kunnan hankkeissa sotketaan monesti mukaan "taidetta" joka sitten pilaakin katteen nostamalla hinnan moninkertaiseksi.
 
lumi repi helposti alastullessan lumiesteet ja tikapuut mennessään

Näin kävi viimetalvena itellä. Vaikka tiputtelin lumia aina pyryn jälkeen, niin vissiin se pakkanen ja sitten leuto viikko sai palotikkaat irtoamaan. Plus että piipun ympärys lämpenee, ja pistää sulattamaan lunta aina kun lämmittää. Pitäs keksiä kikka joku tuohon.
 
Yhden tutun omistama liiketila tasakattoineen on varsinainen ongelmapesäke talvella, neliöitä jotain 300-400, en muista tarkkaan. Lumisina talvina siellä saavat kolata urakalla, koska koko kiinteistö on omalla hoidolla, eikä pieni liikevaihto kestä palkata kiinteistöfirmaa. Viimetalvena notkahtikin jostain kohtaa, jotenkin tunkkasivat suunnilleen paikolleen. Juurikin jotain 60-70 luvun vaihteen rakennelmia.
 
Suurin osa Suomessa nykyään tehtävistä katoista on tasakattoja. Hyviä kattoja kun nykyään on kunnon bitumikermit ja muutenkin osataan perusasiat. Ihan turhaa essonbaarinmiesten jankkaamista vuodesta toiseen tämä aihe. Ennen oli kaikki huonommin, mutta vanhat kävyt ei voi sitä myöntää.
 
Suurin osa Suomessa nykyään tehtävistä katoista on tasakattoja. Hyviä kattoja kun nykyään on kunnon bitumikermit ja muutenkin osataan perusasiat. Ihan turhaa essonbaarinmiesten jankkaamista vuodesta toiseen tämä aihe. Ennen oli kaikki huonommin, mutta vanhat kävyt ei voi sitä myöntää.

Voidaan neuvotella asiasta taas 20 vuoden päästä kun ongelmat alkaa tulla ilmi.
 
Voidaan neuvotella asiasta taas 20 vuoden päästä kun ongelmat alkaa tulla ilmi.

Ilmaisin itseäni huonosti, joten tarkennan: suurin osa Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana rakennetuista katoista on tasakattoja. Hieman oikoen voisi sanoa että tasakatto on standardi kaikessa muussa, paitsi pientalorakentamisessa. Pientalorakentamisessakin se on vahvistunut trendi ja alkaa olla valtavirtaa. Tasakatossa ei ole mitään ihmeellistä. Kun se tehdään ja huolletaan oikein, ei ole mitään sen kummallisempia ongelmia.
 
Ilmaisin itseäni huonosti, joten tarkennan: suurin osa Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana rakennetuista katoista on tasakattoja. Hieman oikoen voisi sanoa että tasakatto on standardi kaikessa muussa, paitsi pientalorakentamisessa. Pientalorakentamisessakin se on vahvistunut trendi ja alkaa olla valtavirtaa. Tasakatossa ei ole mitään ihmeellistä. Kun se tehdään ja huolletaan oikein, ei ole mitään sen kummallisempia ongelmia.

Siinä taas jotain puuhaa lisää OKT asumiseen. Varmaan siihen on joku syy että harjakattoja on rakennettu varsinkin näillä leveyspiireillä.
 
Siinä taas jotain puuhaa lisää OKT asumiseen. Varmaan siihen on joku syy että harjakattoja on rakennettu varsinkin näillä leveyspiireillä.

Ei vaadi mitään erityistä huoltoa pientalossa. Pientalossa tasakatto hakkaa usein harjakatot jiireineen ihan mennen tullen. Kaikki on yleensä selkeämpää ja yksinkertaista.

Isoissa tasakatoissa kuten teollisuuskiinteistöissä huoltotarvetta lisäävät katon keskellä olevat kaivot ja sulanapitojärjestelmät.
 
Ei tasakatoissa mitään vikaa ole. Käyttäjät ei vain niistä ymmärtänyt huolehtia ja vesivahinkoja pääsi tulemaan.

Miksi tasakatto on riskialtis rakenne? - Raksystems

Ja

https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=AA919252CF70A7537E0C22FE15732A91?sequence=1

Sivu 8

"2.2 Tasakattojen ongelmakohdat

Tasakattojen ongelmat liittyivät usein vedenpoistokaivoihin, joiden huollon
laiminlyönti aiheutti monesti ongelmia (Lukander). Tasakattorakenteet ovat myös
monessa tapauksessa liian matalia, liian vähäisellä kallistuksella sekä liian lyhyillä
räystäillä. Matala rakenne katossa johtaa herkästi heikkoon tuuletukseen
8(31)
yläpohjassa. Heikon tuuletuksen myötä home- ja lahoriskit kasvavat. Lyhyet
räystäät tai jopa niiden puute taas aiheuttavat oman kosteuskuormansa talon
seinille. Olemattomat kallistukset taas johtavat helposti mm. veden
lammikoitumiseen. Näihin ongelmakohtiin kun yhdistetään vielä materiaalien
riittämättömät ominaisuudet sekä huollon laiminlyönti, voidaan sanoa, että
ongelmia löytyy varmasti. Joissain tapauksissa katoista on voinut tulla
lumikuorman painaumien myötä kuperia, mikä on estänyt entisestään veden
poistumista katolta. (Puuruinen 1994, 3-4.)
"​


Ei se tasakatto vain Suomen ilmastossa tahdo toimia kun talvisinkin ajoittain lumi sulaa osittain ja taas jäätyy. Vedenpoistorännit ja kaivot voivat myös jäätyä umpeen jolloin katolla voikin olla melkoinen "uima-allas" jossa on vettä ja lunta ja jäätä.

Katon vuotojen tarkastaminen on myös lähes mahdotonta.

Räystäiden puute aiheuttaa sitten seinän rakenteille melkoisen sadekuorman.

Voihan niitä hyvin toimiviakin tasakattoja olla omakotitaloissa ja rivitaloissa. Iso osa niistä on kuitenkin vuotanut ja aiheuttanut kaikenlaista kosteusongelmaa ja tuhonnut monta taloa joko purkukuntoon tai aiheuttanut todella kalliin remontin.

Vaikea minun ymmärtää miksi kukaan moista ongelmien vuoksi haluaisi omaan taloonsa. Jos arkkitehtuuri vaatii niin tekee sitten vaikka loivan pulpettikaton.

Suurimmalle osalle ihmisistä esimerkiksi omakotitalon ostaminen tai rakentaminen on elämän kallein investointi. Jos homma kusee pahasti talo osoittautuukin purkukuntoiseksi tai asumiskelvottomaksi ja vaatisi erittäin kalliin remontin niin sitä on sitten edessä mahdollisesti vuosikymmenten velkavankeus ja välit mahdollisiin lainojen takaajina olleisiin sukulaisiin voi olla koetuksella kun pankki pakkohuutokauppaa takausvastuiden vuoksi eläkeikäiseltä mummolta asunnon alta.

Em. syistä jättäisin kyllä itse rakentamatta taloon jotain tasakattoa kun liian kallis virhe voi tulla siitä. Toki jos rahaa on kymmeniä tai satoja miljoonia euroja taskussa niin toki sitä voi silloin harrastella ja tehdä kaikenlaista kokeellista rakentamista ja testailla josko sen tasakaton tai vaikka valesokkelin savimaalla saisi nykyajan tekniikalla toimimaan.
 
Lopettakaa nyt se helvetin jankkaaminen asiasta. Ei taida rakennusliiton keskustelupalstallakaan olla näin montaa "asiantuntijaa" mitä täällä :rofl:

Vanhat rakenteet nyt lähtökohtaisesti ovat huonoja eivätkä täytä tämän päivän määräyksiä. Uudet rakenteet sensijaan ovat tämähetkisen tiedon valossa hyviä ja täyttävät määräykset. Jos joku osaa ennustaa vaikka 50v pääähän niin kannattaa valita ala sen mukaan ja onnea valitsemallanne tiellä.
 
Omasta taloudesta löytyy pahin kotien suunnittelun kukkanen. Eero Aarnion Puppy. Ei siinä voi istua, eikä rullailla kun ei ole pyöriä, hankala, koliseva ja liukas muovikäikäle. Eikä se nyt niin kauniskaan ole. Joskus semmoinen on vaan ilmestynyt, nyt pönöttää varastossa nauttimassa ansaitsemaansa arvostusta.
 
Omasta taloudesta löytyy pahin kotien suunnittelun kukkanen. Eero Aarnion Puppy. Ei siinä voi istua, eikä rullailla kun ei ole pyöriä, hankala, koliseva ja liukas muovikäikäle. Eikä se nyt niin kauniskaan ole. Joskus semmoinen on vaan ilmestynyt, nyt pönöttää varastossa nauttimassa ansaitsemaansa arvostusta.
Eiks desing ja suunnittelun kukkaset noin niinkuin yleensäkkin ole vähän kuin synonyymeja :p
 
Ei aiheuta mitään ongelmia. Vesi valuu rännistä alas. Ei ne tasakatot täysin tasaisia ole. On niissä pieni kaato.
Ehkä tehdessä on voinut olla, mutta tiedän tapauksia joissa katto painunut vuosikymmenten saatossa notkolle ja vesi seisoo keskellä kattoa.
 
Nojoo, varsinkin niissä Alessin kaatimissa/kahvinkeittimissä. Mitä järkeä se kaatonokka on laittaa keskelle sitä pystiä (se paska La Cupola)? Puolet valuu aina pöydälle tai housuille, kun yrittää pressokuppiin jotain sihtailla.

Mutta on desikniä, voi ettien että! :rofl:

Mikkosille, lainaus jäi pois
 
Ehkä tehdessä on voinut olla, mutta tiedän tapauksia joissa katto painunut vuosikymmenten saatossa notkolle ja vesi seisoo keskellä kattoa.

Sehän on silloin rakennettu vituilleen tai on talon omitaja antanut liian suuren lumikuorman kehittyä katolle.
 
No ne joidenkin vuosien takaiset ratsastushallin jne romahduksethan nekin johtuivat ilmastoon viallisesta suunnittelusta:
Kattoa kasassa pitävä kolmiorakenne puuttui, jolloin lumen paino katolla aiheutti seiniin poikittaista kuormitusta/vääntöä työntäen ne lopulta nurin.

Voitko hieman avata, että minkälainen kolmiorakenne katoista on puuttunut?
 
Voitko hieman avata, että minkälainen kolmiorakenne katoista on puuttunut?
Kattotuolihan on kolmio, jossa vetojännityksessä oleva alapuu pitää huolen siitä, että katto kohdistaa seiniin vain pystysuuntaisen rasituksen.
Jos alapuu otetaan pois, kaikki katolle tuleva paino lisää seiniä vaakasuunnassa vääntäviä voimia.

Seinäthän kestävät hyvin rasituksena yksinkertaista pystysuuntaista painetta/puristusta.
Mutta jos niitä väännetään vaakasuunnassa ulospäin varsinkin yläreunastaan, se on niiden huonosti kestämä kuormitus.
Joka rajusti heikentää seinien kykyä kantaa katon ja kaiken siellä olevan painoa.
Ihan pelkkien vaijereiden lisäys kattorakenteen alaosan leviämistä estämään olisi estänyt romahdukset ratsastusmaneesissa ja mitä niitä romahtikaan.

Kyseessä oli siis tasakaton kaltainen toisenlaisessa ilmastossa kehitetty lumisiin olosuhteisiin huonommin sopiva rakenne.
Ja romahdusten jälkeen kyseisenlaisille katoille määrätyt kuntotarkastukset ja tarvittaessa huollot käytännössä purkkakorjaus.
Oikea ongelmat myös tulevaisuudessa estävä korjaushan olisi kyseisen rakenteen välttämisen suosittelu uudisrakentamisessa.
Tai sitten rakenteet pitäisi ainakin ylimitoittaa rajusti turvamarginaalien takaamiseksi.


Tuo seinien vaakasuuntaisten rasitusten/vääntöjen heikompi kesto ei ole mikään uusi asia:
Buttress - Wikipedia
Gothic architecture - Wikipedia
 
Sehän on silloin rakennettu vituilleen tai on talon omitaja antanut liian suuren lumikuorman kehittyä katolle.
Kyllä se on suunnittelu joka on vituillaan, jos tarpeettomasti käytetään jatkuvaa huoltoa vaativaa rakennetta paljon varmemmin toimivan sijaan.

Kannattaa muistaa kuinka paljon tässäkin maassa on käytetty pärekattoja, joilta ei taatusti lumia kolailtu talvisin ja siltikin toimivat vuosikausia!
(ennen päreiden uusimistarvetta)
 
Kyllä se on suunnittelu joka on vituillaan, jos tarpeettomasti käytetään jatkuvaa huoltoa vaativaa rakennetta paljon varmemmin toimivan sijaan.

Kannattaa muistaa kuinka paljon tässäkin maassa on käytetty pärekattoja, joilta ei taatusti lumia kolailtu talvisin ja siltikin toimivat vuosikausia!
(ennen päreiden uusimistarvetta)

Normaalia huoltoa ne vaatii, kuten kaikki katot.
 
Miksi tasakatto on riskialtis rakenne? - Raksystems

Ja

https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=AA919252CF70A7537E0C22FE15732A91?sequence=1

Sivu 8

"2.2 Tasakattojen ongelmakohdat

Tasakattojen ongelmat liittyivät usein vedenpoistokaivoihin, joiden huollon
laiminlyönti aiheutti monesti ongelmia (Lukander). Tasakattorakenteet ovat myös
monessa tapauksessa liian matalia, liian vähäisellä kallistuksella sekä liian lyhyillä
räystäillä. Matala rakenne katossa johtaa herkästi heikkoon tuuletukseen
8(31)
yläpohjassa. Heikon tuuletuksen myötä home- ja lahoriskit kasvavat. Lyhyet
räystäät tai jopa niiden puute taas aiheuttavat oman kosteuskuormansa talon
seinille. Olemattomat kallistukset taas johtavat helposti mm. veden
lammikoitumiseen. Näihin ongelmakohtiin kun yhdistetään vielä materiaalien
riittämättömät ominaisuudet sekä huollon laiminlyönti, voidaan sanoa, että
ongelmia löytyy varmasti. Joissain tapauksissa katoista on voinut tulla
lumikuorman painaumien myötä kuperia, mikä on estänyt entisestään veden
poistumista katolta. (Puuruinen 1994, 3-4.)
"​


Ei se tasakatto vain Suomen ilmastossa tahdo toimia kun talvisinkin ajoittain lumi sulaa osittain ja taas jäätyy. Vedenpoistorännit ja kaivot voivat myös jäätyä umpeen jolloin katolla voikin olla melkoinen "uima-allas" jossa on vettä ja lunta ja jäätä.

Katon vuotojen tarkastaminen on myös lähes mahdotonta.

Räystäiden puute aiheuttaa sitten seinän rakenteille melkoisen sadekuorman.

Voihan niitä hyvin toimiviakin tasakattoja olla omakotitaloissa ja rivitaloissa. Iso osa niistä on kuitenkin vuotanut ja aiheuttanut kaikenlaista kosteusongelmaa ja tuhonnut monta taloa joko purkukuntoon tai aiheuttanut todella kalliin remontin.

Vaikea minun ymmärtää miksi kukaan moista ongelmien vuoksi haluaisi omaan taloonsa. Jos arkkitehtuuri vaatii niin tekee sitten vaikka loivan pulpettikaton.

Suurimmalle osalle ihmisistä esimerkiksi omakotitalon ostaminen tai rakentaminen on elämän kallein investointi. Jos homma kusee pahasti talo osoittautuukin purkukuntoiseksi tai asumiskelvottomaksi ja vaatisi erittäin kalliin remontin niin sitä on sitten edessä mahdollisesti vuosikymmenten velkavankeus ja välit mahdollisiin lainojen takaajina olleisiin sukulaisiin voi olla koetuksella kun pankki pakkohuutokauppaa takausvastuiden vuoksi eläkeikäiseltä mummolta asunnon alta.

Em. syistä jättäisin kyllä itse rakentamatta taloon jotain tasakattoa kun liian kallis virhe voi tulla siitä. Toki jos rahaa on kymmeniä tai satoja miljoonia euroja taskussa niin toki sitä voi silloin harrastella ja tehdä kaikenlaista kokeellista rakentamista ja testailla josko sen tasakaton tai vaikka valesokkelin savimaalla saisi nykyajan tekniikalla toimimaan.

Tuossa lainauksessasi puhutaan asioista, jotka ovat tasakattoon liittymättömiä virheitä. Vedenpoistokaivoja on tosiaan vain erittäin laajoissa katoissa, ei esim. pientaloissa ja kerrostaloissa. Kaivoissakin ongelmana on lähes aina huollon laiminlyönti.

Liian matala rakennekorkeus ja sen myötä puutteellinen tuuletus on myös virhe, minkä voi tehdä muissakin kuin tasakatoissa, samoin lyhyet räystäät. Ja liian suurten lumikuormien aiheuttamat painumia kommentoidaan v. 1994 ilmestyneen teoksen lainauksessa. Onko sinulla ymmärrystä, mitä on tehty tuon jälkeen esim. lumikuormiin liittyen?

En nyt jaksa jokaista kohtaa käydä edes läpi, mutta ehkä sitäkin voisi miettiä, että miksi nykyäänkin rakennusalan ammattilaiset suosivat hankkeissaan jatkuvasti tasakattoa? Sen takiako, että haluavat tahallaan tehdä sutta jo maksaa korvauksia?
 
Tuossa lainauksessasi puhutaan asioista, jotka ovat tasakattoon liittymättömiä virheitä. Vedenpoistokaivoja on tosiaan vain erittäin laajoissa katoissa, ei esim. pientaloissa ja kerrostaloissa. Kaivoissakin ongelmana on lähes aina huollon laiminlyönti.
--
En nyt jaksa jokaista kohtaa käydä edes läpi, mutta ehkä sitäkin voisi miettiä, että miksi nykyäänkin rakennusalan ammattilaiset suosivat hankkeissaan jatkuvasti tasakattoa? Sen takiako, että haluavat tahallaan tehdä sutta jo maksaa korvauksia?

Rännithän sieltä tasakatolta on pientaloissakin jotka lähtevät katon reunoilta tai oikeastaan syöksytorvet. Näin siis ellei tarkoitus ole tehdä kattouima-allasta. Se rännin lähtö kun jäätyy umpeen tai tukkeutuu Suomen talvessa, niin siellä tasakatolla sitä vettä sitten riittää kaikissa olomuodoissa.

Normaaleja pientalon kattoja ei tarvi kuin kerran vuodessa käydä tarkistamassa mikä on kunto löytyykö vuotoja katolta ja välikatolta tutkimalla silmämääräisesti asiaa.

Toki ne rännit olisi hyvä puhdistaa vuosittain lehdistä ja muusta irtoroskasta. Tosin siinäkään ei kummoista tuhoa tapahdu yleensä vaikka vuosia olisi rännit puhdistamatta kaltavakattoisessa pientalossa ja vaikka tukkeutuisivat. Vesi vain tulee silloin yli syöksytorven sijasta kourusta jostain kohti.

Sitten taas tasakatolla se on katastrofi jos rännit tukkeutuvat tai vedenpoistokaivo isommissa taloissa.

Kerrotko hieman missäpäin Suomea ammattirakentajat suosivat pientaloissa tasakattoja?

En suoraan sanottuna itse muista koko 2000-luvulla nähneeni uutta omakotitaloa Suomessa johon olisi rakennettu tasakatto. Alkaa olla ajat sitten jo remontoitu kalteviksi katoiksi ne 1970-luvun ja 1980-luvun alun tasakatot omakotitaloista ja rivitaloista tai sitten purettu koko paska kosteusvaurioiden vuoksi.
 
Kattotuolihan on kolmio, jossa vetojännityksessä oleva alapuu pitää huolen siitä, että katto kohdistaa seiniin vain pystysuuntaisen rasituksen.
Jos alapuu otetaan pois, kaikki katolle tuleva paino lisää seiniä vaakasuunnassa vääntäviä voimia.

Seinäthän kestävät hyvin rasituksena yksinkertaista pystysuuntaista painetta/puristusta.
Mutta jos niitä väännetään vaakasuunnassa ulospäin varsinkin yläreunastaan, se on niiden huonosti kestämä kuormitus.
Joka rajusti heikentää seinien kykyä kantaa katon ja kaiken siellä olevan painoa.
Ihan pelkkien vaijereiden lisäys kattorakenteen alaosan leviämistä estämään olisi estänyt romahdukset ratsastusmaneesissa ja mitä niitä romahtikaan.

Kyseessä oli siis tasakaton kaltainen toisenlaisessa ilmastossa kehitetty lumisiin olosuhteisiin huonommin sopiva rakenne.
Ja romahdusten jälkeen kyseisenlaisille katoille määrätyt kuntotarkastukset ja tarvittaessa huollot käytännössä purkkakorjaus.
Oikea ongelmat myös tulevaisuudessa estävä korjaushan olisi kyseisen rakenteen välttämisen suosittelu uudisrakentamisessa.
Tai sitten rakenteet pitäisi ainakin ylimitoittaa rajusti turvamarginaalien takaamiseksi.


Tuo seinien vaakasuuntaisten rasitusten/vääntöjen heikompi kesto ei ole mikään uusi asia:
Buttress - Wikipedia
Gothic architecture - Wikipedia

Jos saan korjata, niin noiden sortuneiden maneesien kantavat rakenteet ovat koostuneet teräsrakenteisista kolminivelkehistä. Seinät niissä ei ole toimineet millään tavalla kantavana rakenteena. Eikä ne olleet myöskään tasakattoisia, vaan harjakattoisia.
 
Kyllähän tuo "oikea" tasakatto on Suomen oloissa aina hieman harjakattoa riskialttimpi. Mutta oikein suunniteltuna, rakennettuna ja huollettuna aivan toimiva vaihtoehto.

Zighin linkissä viisi taloa, kaksi tasakattoa, kolme pulpetia.

Pulpetti:
185793417


181501315


185729911


Tasakatto:
185051310


185763154
 
Zighin linkissä viisi taloa, kaksi tasakattoa, kolme pulpetia.
Kyllä nuo Mankkaan ja Vuosaaren kohteet on tasakattoja. Katso vaikka ilmakuvia Google Mapsista.
Vuosaaressa veden poistoputkikin törröttää nätisti seinästä:
185729877

Mankkaan kohde on jonkinlainen sekasikiö kun yhdellä reunalla on ränni ja ilmeisesti katto viettää loivasti sinne, mutta silti siinä on tuo tasakatolle tyypillinen rakenne, jossa seinän yläosa on kattopintaa korkeammalla ja räystäät puuttuu kokonaan: Google Maps
Ehkä vähän vähemmän ongelmallinen kuin täysin "umpinainen" tasakatto, mutta ei tuota silti pulpetiksi voi luokitella.

Joka tapauksessa, pointti oli, että kyllä noita on viime aikoinakin rakennettu ja koko ajan rakennetaan. Paljon näkyy tässä omassakin lähiympäristössä ja yleensä ne on juuri tuollaisia moderneja valkoisia kuutioita. Ei sillä, että omaan taloon laittaisin, koska yleensä vaihtoehtona on aina se pulpetti kunnon räystäillä. Ja selvässä vähemmistössä nuo tasakatot ovat - syystäkin.
 
Kyllä nuo Mankkaan ja Vuosaaren kohteet on tasakattoja. Katso vaikka ilmakuvia Google Mapsista.
Vuosaaressa veden poistoputkikin törröttää nätisti seinästä:
185729877

Mankkaan kohde on jonkinlainen sekasikiö kun yhdellä reunalla on ränni ja ilmeisesti katto viettää loivasti sinne, mutta silti siinä on tuo tasakatolle tyypillinen rakenne, jossa seinän yläosa on kattopintaa korkeammalla ja räystäät puuttuu kokonaan: Google Maps
Ehkä vähän vähemmän ongelmallinen kuin täysin "umpinainen" tasakatto, mutta ei tuota silti pulpetiksi voi luokitella.

Joka tapauksessa, pointti oli, että kyllä noita on viime aikoinakin rakennettu ja koko ajan rakennetaan. Paljon näkyy tässä omassakin lähiympäristössä ja yleensä ne on juuri tuollaisia moderneja valkoisia kuutioita. Ei sillä, että omaan taloon laittaisin, koska yleensä vaihtoehtona on aina se pulpetti kunnon räystäillä. Ja selvässä vähemmistössä nuo tasakatot ovat - syystäkin.

Juu näköjään tuo linkkaamani Vuosaaren kattokuva (kuva24) olikin naapurista ja kuvalla vain haettu ilmeisesti tuota "merinäköalaa". :D
 
Kyllä nuo Mankkaan ja Vuosaaren kohteet on tasakattoja. Katso vaikka ilmakuvia Google Mapsista.
Vuosaaressa veden poistoputkikin törröttää nätisti seinästä:
185729877

Mankkaan kohde on jonkinlainen sekasikiö kun yhdellä reunalla on ränni ja ilmeisesti katto viettää loivasti sinne, mutta silti siinä on tuo tasakatolle tyypillinen rakenne, jossa seinän yläosa on kattopintaa korkeammalla ja räystäät puuttuu kokonaan: Google Maps
Ehkä vähän vähemmän ongelmallinen kuin täysin "umpinainen" tasakatto, mutta ei tuota silti pulpetiksi voi luokitella.

Joka tapauksessa, pointti oli, että kyllä noita on viime aikoinakin rakennettu ja koko ajan rakennetaan. Paljon näkyy tässä omassakin lähiympäristössä ja yleensä ne on juuri tuollaisia moderneja valkoisia kuutioita. Ei sillä, että omaan taloon laittaisin, koska yleensä vaihtoehtona on aina se pulpetti kunnon räystäillä. Ja selvässä vähemmistössä nuo tasakatot ovat - syystäkin.

Kannattaa olla tarkkana, yllättävän moni uusi tasakaton näköinen on todellisuudessa loiva pulpetti. Näkyvä ero tasakattoon on ulkopuolinen vedenpoista (rännit). Tuo Mankkaan kohde on pulpettikatto jossa on sivuseinät nostettu peittämään pulpettikaton sivuprofiili. Tuollaisia ratkaisuja tehdään kaava-alueella jossa pulpettikatto on kiellettyjen listalla.
 
Juu näköjään tuo linkkaamani Vuosaaren kattokuva (kuva24) olikin naapurista ja kuvalla vain haettu ilmeisesti tuota "merinäköalaa". :D
On muuten hieno merinäköala kun pitää dronella katella sitä.
 
ToyotaPrius+:n avainsysteemi. Autolla näköjään voi ajella hyvin ilman avaimia. Kunhan sen on vaan käynnistänyt henkilö kenellä avaimet on. :dead:
Palasin sitten puolesta välistä työmatkaa palauttamaan autonavaimia kotiin, johon auton kyllä sai ajettua ilman niitä.
 
ToyotaPrius+:n avainsysteemi. Autolla näköjään voi ajella hyvin ilman avaimia. Kunhan sen on vaan käynnistänyt henkilö kenellä avaimet on. :dead:
Palasin sitten puolesta välistä työmatkaa palauttamaan autonavaimia kotiin, johon auton kyllä sai ajettua ilman niitä.

En ole kuullut vielä yhdestäkään autosta, jossa näin ei voisi tehdä. Itselläni tosin palaa varotusvalo mittaristossa, jos auto on käynnissä ja avain ei ole auton sisällä. Se taitaa olla ihan turvaominaisuus, jos avain menee epäkuntoon(esim. paristo hyytyy), ettei auto sammu kesken kaiken.
 
Ei nyt mikään kukkanen vaan user error, kun olen kiireessä matkustajana juossut avaimien kanssa johonkin tapaamiseen ja vaimo jäänyt huutavan auton kanssa tielle. Kauankohan esim. Qashqain matka jatkuu ilman avaimia. Kotona toiset avaimet eli sinne asti jos aina pääsisi.
 
Ei nyt mikään kukkanen vaan user error, kun olen kiireessä matkustajana juossut avaimien kanssa johonkin tapaamiseen ja vaimo jäänyt huutavan auton kanssa tielle. Kauankohan esim. Qashqain matka jatkuu ilman avaimia.
Prius kuulemma pimputteli pari kertaa liikkeelle lähtiessä, mutta lopetti lähes heti. Todistettavasti 1,5 km vähintään voi ajella. :)
Minusta koko avaimeton systeemi on suunnittelun kukkanen. Ikävä vanhaa kunnon avainta.
Mut joo. Oma moka tietenkin.
 
Kauankohan esim. Qashqain matka jatkuu ilman avaimia.

Tästä jo kertaalleen keskusteltiinkin ihan äskettäin, mutta väärässä ketjussa joten offtopic poistettiin...

Matka jatkuu about joka autolla niin pitkälle, että moottori sammuu. Itsestään se matka ei avainten puutteeseen tyssää. Matka loppuu vasta kun auton itse sammuttaa tai polttoaine loppuu tai joku muu tekninen vika sammuttaa moottorin. Avaimen puute siis estää auton käynnistämisen, ei autolla ajamista.
 
Tästä jo kertaalleen keskusteltiinkin ihan äskettäin, mutta väärässä ketjussa joten offtopic poistettiin...

Matka jatkuu about joka autolla niin pitkälle, että moottori sammuu. Itsestään se matka ei avainten puutteeseen tyssää. Matka loppuu vasta kun auton itse sammuttaa tai polttoaine loppuu tai joku muu tekninen vika sammuttaa moottorin. Avaimen puute siis estää auton käynnistämisen, ei autolla ajamista.
Mersun W211 -mallissa (2003) tämä keyless go toimi siten, että jos kotona oli käynnistetty keylessinä mutta avain unohtunut kotiin tai esim. toisen, aikaisemmin autosta poistuneen kyydissäolijan taskuun, auto toki kävi tyytyväisenä mutta sitä ei saanut sammutettua millään.
Pari kertaa palasin töistä vaimon työpaikalle ja kerran päiväkodin pihalle, kun olin laittanut aamulla auton päälle lämpeämään mutta vaimo unohti avaimen kotiin...
 
Eräs Kuusamossa oleva puolituttu ajoi kylään 200km päähän ilman avainta. Mies oli ajanut auton tallista ulos ja vaimo oli lähtenyt ajamaan autolla. Tuo keyless on mielestäni kyllä turhimpia ominaisuuksia autossa.
 
Eräs Kuusamossa oleva puolituttu ajoi kylään 200km päähän ilman avainta. Mies oli ajanut auton tallista ulos ja vaimo oli lähtenyt ajamaan autolla. Tuo keyless on mielestäni kyllä turhimpia ominaisuuksia autossa.
No mä taas oon aika eri mieltä. Tai siis en ole tollaista keyless käynnistys -autoa omistanut (siis pelkkä käynnistys), mutta molemmissa nykyautoissa on keyless sisäänkäynti ja Go. En kyllä vaihtaisi pois. Näin miehenä toki kaivan avaimet taskusta eteiseen joka kerta, mutta vaimolla on käsilaukussa molempien autojen avaimet, eikä niitä tartte kaivaa sieltä käytännössä koskaan (käsilaukku 99% aina mukana kun autolla liikkuu).
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 248
Viestejä
4 490 997
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom