Tarkoitus oli vain laittaa vähän jäitä ostohousuihin, ettei suin päin ryntää kaupoille yhden selvästi kotiinpäin vetävän "arvostelun" perusteella.
Kertauksena puolalaisten keskimäärin 93,5 % hyötysuhde olikin ulkomailla enää peak 92,1 %. Pienemmän 850 wattisen taas piti kyetä helposti ajamaan 1200 W. Ulkomailla 1000-wattinen sammui 1010 watin kuormalla.
Kieltämättä erikoista, että Kitgurun mukaan jopa Kolink voittaa Endorfyn. Katsotaan josko taulukkosivulta löytyisi selitystä:
-täydessä rasituksessa +12 V 11,94 V vs. 11,90 V (Kolink kyykkäsi vähemmän)
-ylikuormakesto 5 % vs. 1 % (Kolink kesti hieman enemmän ylikuormaa)
-suurella epätasaisella kuormalla +12 V 11,93 V vs. 11,92 V (Kolink hieman parempi)
-ripple@50/75/100 %; 40/60/70 mV vs. 35/50/60 mV (Endorfy hieman parempi)
-hyötysuhde puolikuormalla 91,9 vs 92,1 % (Endorfy hieman parempi)
-täydellä kuormalla 89,8 vs. 89,2 % (Kolink parempi)
-melu, (Endorfy 1 dB hiljaisempi puolikuormalla ja 1,4 dB täydellä)
Aika tasaväkiseltä vaikuttaa. Voisiko syynä olla, että kalliimmalta odotetaan enemmän? Kolink maksoi 75 puntaa ja Endorfy 130 puntaa.
Sitten on vielä se lämpöasia, mistä Kitguru antoi pyyhkeitä Endorfylle. Molempien deltaT@100 % on sama 15 C. En kuitenkaan osaa sanoa, mitä Kitguru haluaa kertoa noilla luvuilla, vai ovatko vaan sivuntäytettä.
Kolink:
-lämpöteho täydellä kuormalla 700 W / 0,8978 - 700 W = 79,7 W
Endorfy:
-lämpöteho täydellä kuormalla 1000 W / 0,892 - 1000 W = 121,1 W
Huomioita:
1. Endorfy pukkaa 52 % enemmän lämpöenergiaa kuin Kolink (kuin 9 kW vs. 6 kW kiuas pikkusaunassa). Miten siitä pääsee eroon?
2. Endorfy voisi kompensoida suurempaa lämmöntuottoa lisäämällä tuulettimeen kunnolla jengaa. Vaan ei, sitäkin pyöritetään totuttua hitaammin hiljaisuuden nimissä (saunan ilmanvaihto on siis vedetty minimiin).
3. Ykkös- ja kakkoskohdan perusteella voisi luulla, että suuren hukkawattimäärän ja hiljaisen puhalluksen seurauksena ulospuhallusilman deltaT on todella suuri (tulikuuma sauna). Ehei, Endorfy on laittanut vain yhden rivaston (liian vähän kiuaskiviä), jolloin lämpö ei siirry tehokkaasti ilmavirtaan (saunaan), vaan komponentit ovat kuumia (kiukaan vastus palaa jossain vaiheessa poikki liian vähäisen kivimäärän takia). Yksi vaivainen rivasto on aika erikoinen valinta, koska teholuokka on peräti 1 kW ja hyötysuhde vain gold. Näin toimimalla toki säästetään valmistuskuluissa, eikä testeissä paljastu powerin sisäinen sauna, kun mitattava ulospuhallusilma ei ole sen kuumempaa kuin kilpailijoillakaan. No, takuuseen hoidetaan jos jaksetaan. Ehkä luottavat siihenkin, että pahimmat virran suurkuluttajat käyttävät jotain muuta merkkiä kuten Corsair tms.
Kolinkilla on siis paremmat edellytykset antaa lämmölle lähtöpassit ilmavirran mukana pois, kun taas Endorfy sanoo, että lauteilla on tilaa, löylyyn vaan!
Se, että 52 % suuremmalla lämpökuormalla ja oletettavasti pienemmällä ilmavirtauksella Endorfyn deltaT on vain sama 15 C, tarkoittaa sitä että lämpöä poistuu Endorfyn kotelon pinnoilta vähintään 121,1 W - 79,7 W = 41,4 W enemmän kuin Kolinkin pinnoilta. Se ei ole käyttöiän kannalta hyvä juttu, ja entistä pahemman siitä tekee Endorfyn pieni koko, 77 * 140 * 150 mm vs. 86 * 160 * 150 mm. Tuo tarkoittaa, että se vähintään 41,4 W ekstraa (vs. Kolink) pitäisi jotenkin hoidella, vaikka kotelon pinta-alaa on ainakin 15 % vähemmän. Hoituuhan se, mutta kotelon pintalämpötilat ovat silloin pakosti korkeammat kuin Kolinkissa. Kitguru sanoi siitä näin:
"...however due to the low rotational speeds and the focus on acoustic performance, the unit does get a little hotter than most we have tested in the 80 Plus Gold sector, especially as we get to around 750 watt load and above – when we feel the unit would definitely benefit from increased air flow.
Additionally, we feel if the unit had more than a single heatsink it may have coped a bit better in this test. Especially with a modest rated 80 Plus gold efficiency."
Käsitän tuon niin, ettei puhuta enää siitä puhallusilman lämpötilasta, vaan koko virtalähde (the unit) tulee hiukan kuumemmaksi kuin suurin osa muista testatuista. Ehkäpä arvosanan rokotus tuli tuosta asiasta ja 73 % korkeammasta hinnasta. Muutenhan esim. mittaustulokset olivat suunnilleen yhtä hyviä/huonoja kuin Kolinkissa. Liitteenä kuvat rivastoista: Endorfyn yksi, Kolinkin kaksi ja SeaSonicin ties kuinka monta.
Ihmettelit SeaSonicin hyötysuhteen ristiriitoja. Tuskin taulukon alle tekstiin on lipsahtanut kahta virhettä, eli excellent ja 94 %. Todennäköisesti taulukon luvut ovat jostain muusta laitteesta. Sitä tukee myös muiden mittaukset, esim. Aris Bitziopoulos mittasi Vertex GX-tonniselle 93,25- 93,32 %@30-50 %. Vertexeissä hyötysuhdehuippu paranee, kun mennään mallistossa ylöspäin 750, 850, 1000, joten luultavimmin Kitgurun 1200 W oli heidän laitteillaan mitaten 94 %. Aris antoi tonniselle hyötysuhteesta Cybenetics-Platinum -leiman, vaikka poweri on Vertex GX-sarjaa, eli gold.
Arisin Cybenetics-rapsa Vertex GX-1000:sta: