Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Aldo]

Siinähän se suurin "ongelma" on että serverit siinäkin vaihtelee eikä näytä mikä serveri on käytössä. Eli siihen unloaded pingiin ja nopeuteen ei kannata paljon kiinnittää huomiota. Ne download ja upload plussat on se mikä siinä testissä on se pointti ja en oo huomannu että hirveen suurta ongelmaa on.
Tietysti jos halutaan 100% dataa niin kaikki internetin nopeuspingi yms testit on paskaa.

 

[terpaa]

Siinähän se suurin "ongelma" on että serverit siinäkin vaihtelee eikä näytä mikä serveri on käytössä. Eli siihen unloaded pingiin ja nopeuteen ei kannata paljon kiinnittää huomiota. Ne download ja upload plussat on se mikä siinä testissä on se pointti ja en oo huomannu että hirveen suurta ongelmaa on.
Tietysti jos halutaan 100% dataa niin kaikki internetin nopeuspingi yms testit on paskaa.

Juu en mä ms tarkkuudella tuijotakaan tuossa testissä alinta pingiä. Mielestäni testi kuitenkin kertoo jos yhteys on huonolaatuinen tai oma routeri ei toimi kunnolla... Kuormitettuna pingi kasvaa.
Yksittäisen testin tulosta muutenkaan kannata niin tarkkaan tuijotella, mutta siitä voi saada viitteitä jos joku ei yhteydessä ole kunnossa.

 

[Hyrava]

Juu en mä ms tarkkuudella tuijotakaan tuossa testissä alinta pingiä. Mielestäni testi kuitenkin kertoo jos yhteys on huonolaatuinen tai oma routeri ei toimi kunnolla... Kuormitettuna pingi kasvaa.
Yksittäisen testin tulosta muutenkaan kannata niin tarkkaan tuijotella, mutta siitä voi saada viitteitä jos joku ei yhteydessä ole kunnossa.

Jep, itsekin käytin tuota bufferbloat-testiä oman reitittimen asetusten säätöön. Ihan hyvin tulokset muuttuivat siihen suuntaan kuin asetuksia käänteli. Tietty jos testaa kerran ja katsoo vain sen kerran tuloksia niin saattaa näyttää mitä sattuu mutta itse ainakin ajoin aina joka säädön jälkeen 3 kertaa muutama minuutin välein tuon testin ja jos yksi testeistä näytti reippaasti eri tulosta kuin muut niin hylkäsin sen alkuunsa ja katselin jäljelle jääneiden tuloksia. Kyllä tuolla sai ihan hyvin säädettyä oman yhteyden luokasta B luokkaan A+, tulokset ovat toistettavia tuossa testissä ja eron huomaa käytännössäkin.

Tietty pitää ymmärtää mitä testillä mitataan ja miten niin osaa ottaa huomioon jos esimerkiksi testiserverit hidastelevat tms. Yksittäisellä random-testauksella ei tuollaisissa selaimessa ajetuissa testeissä ole paljon järkeä, ensin tottakai pitää todeta että tulos on toistettavissa ja jos on, niin voi testin perusteella lähteä tekemään säätöjä.

 

[DonMC]

Mulla on reitittimessä itsessään Speedtest-ominaisuus (by Ookla). Voin siis testata netin nopeuden suoraan siltä ja sitten verrata Speedtest-tulokseen joltain sisäverkkoon kytketyltä koneelta. Esmes tämä kone, jolla nyt kirjoitan, on parinkymmenen LAN-kaapelimetrin ja kahden kytkimen päässä reitittimeltä. Sillä matkalla nettiliittymän 500MB nopeudesta tippuu pari-kolmekymmentä MB. Ping e niinkään heikkene, mutta tiedonsiirtonopeus hivenen.

Reititin on Asus RT-AX86U. Sisäkaapelointi on suht vanhaa Cat5e. Tarkoitus on jossain vaiheessa vaihtaa parempaan kaapeliin, mutta juuri tällä hetkellä ei yläpohjan eristevilloissa rämpiminen oikein nappaa.

 

[pulatunnus]

Mulla on reitittimessä itsessään Speedtest-ominaisuus (by Ookla). Voin siis testata netin nopeuden suoraan siltä ja sitten verrata Speedtest-tulokseen joltain sisäverkkoon kytketyltä koneelta. Esmes tämä kone, jolla nyt kirjoitan, on parinkymmenen LAN-kaapelimetrin ja kahden kytkimen päässä reitittimeltä. Sillä matkalla nettiliittymän 500MB nopeudesta tippuu pari-kolmekymmentä MB. Ping e niinkään heikkene, mutta tiedonsiirtonopeus hivenen.

Reititin on Asus RT-AX86U. Sisäkaapelointi on suht vanhaa Cat5e. Tarkoitus on jossain vaiheessa vaihtaa parempaan kaapeliin, mutta juuri tällä hetkellä ei yläpohjan eristevilloissa rämpiminen oikein nappaa.

Jos gigasen kytkimillä ja ethernetillä niin ei siinä nopeus tipu jos netti sisään gigasen ethernetillä.
Tuosta tulee mieleen että reittimesi Speedtest asiakasohjelma mittaa suoraan nettiin, eli paalomuuri reittimen edestä, jolloin se ei hidasta, ja toki jos sen tapa testata ja esittää tuloksia voi olla vähän eri.

Ilmeisesti kuitenkin samaan palvelimeen testasit.

Muutaman kymmenen megabitin ero voi tulla myös siitä että mitä nopeutta näytetään, hyötydaan määrää (TCP/IP paketti hyöty data), vai ethernet nopeutta , vai jotain muuta.

 

[Mustis1]

Elä suotta huoli kaapeloinnista. Hyvälaatuisen Cat5e:n läpi kulkee hienosti 10gbps lyhyillä matkoilla eli siis mielellään alle 30m. Speksit tuollekkin kaapelille on tehty aikana jolloin ei tunnettu 10gbps yhteyksiä.

 

[DonMC]

Joo. Todennäköisesti ne kaksi halpiskytkintä siinä välissä ovat suurempi pullonkaula kuin kaapelit.

EDIT: Juu, samaan palvelimeen testasin.
Oikeastaan kokeilin nyt pariin erilaiseen palvelimeen muutaman kerran. Yhdellä palvelimella lähempänä omaa osoitettani ping kasvoi Telian palvelimeen verrattuna 4->7, mutta latausnopeus nousi päälle 490mbps sekä suoraan retitittimellä, että tietokoneella mitattuna. Muuten ero vaihteli 10-50mbps reititintestin eduksi.

Mutta summa summarum tollanen pieni ero ei tunnu missään. Yhtä lailla ne Netflixit näkyy, oli välissä kytkimiä tai ei. Oikeastaan aika jännästi tollanen streamingpalvelu käyttää nettiä reitittimeltä mitattuna. Välillä liikenne on täysin nollassa ja välillä tankkaa videotoistimen välimuistia useiden megatavujen sekuntinopeudella. 500 megainen yhteys on oikeastaan täysin ylimitoitettu, vaikka koko perhe striimaisi samaan aikaan.

 

[pulatunnus]

Joo. Todennäköisesti ne kaksi halpiskytkintä siinä välissä ovat suurempi pullonkaula kuin kaapelit.

Jos tyhmä perus edullinen kytkin, niin se on giganen, satamagasia ei paljo ole kaupoissa ja sulla nyt menee nettiinin liki 500 megaa, niin satameganen kytkin se ei voi olla.

Reititin voi tahmata, se on ihan hyvä suorituskyky jos 500 megaa menee läpi, eri testilaitteilla voi olla eroja, ja eri ohjelmilla vaikka sama palvelu, ero voi tulla verkon esetuksistakin. Jos tietokoneella testaa niin silläkin merkitystä millä ohjelmalla testaa, eri selaimet js vs vanha tai uusi natiivi ohjelma.

Jos vedät lyhyttä testiä, vs isoa testia niin jos netti on reittimeen gigasella ethernetillä, niin riippuen toteutustavasta niin lyhyessä testissä voi tulla isoja "tuloksia", pidemmällä testillä alun piikit siivotaan tuloksista.

Nettiyhtehden nimilles nopeus vaihtelee, vs tekninen nopeus, jossain se voi olla jolla protokolla tasolla tiukka, tyypilistä gigasella nettiyhteydellä, rajoittuu gigaseen ethernettiin. Väli nopeuksilla tyypillistä että ripeys ja rajat vaihtelee vs nimellisnopeus.

EDIT: Juu, samaan palvelimeen testasin.
Oikeastaan kokeilin nyt pariin erilaiseen palvelimeen muutaman kerran. Yhdellä palvelimella lähempänä omaa osoitettani ping kasvoi Telian palvelimeen verrattuna 4->7, mutta latausnopeus nousi päälle 490mbps sekä suoraan retitittimellä, että tietokoneella mitattuna. Muuten ero vaihteli 10-50mbps reititintestin eduksi.

Viivestä voi arvella että se "lähempänä" ollut on verkon kannalta kauempana, maakunnissa hyvin tyypilistä että saman kyllän palvelimeen voi olla tuhannen kilometriä matkaa, jos kyse eri operaattorin palvelimesta ja yhdyspiste on jossain Espoossa..

Muuten ero vaihteli 10-50mbps reititintestin eduksi.

Onko testilaite ja pari kytkintä reittimen lisäksi ainoa laitteet verkossa testinaikana, ei mitään puhelimia, täppäreitä,tietokoneita, telkkoja jne. samaan aikaan.
Tuli se mieleen että jos se reittimen testiohjelma osaa ynnättä muun liikenteen, tai jonouttaa sitä testin aikana.

mutta latausnopeus nousi päälle 490mbps sekä suoraan retitittimellä

Jos sitä kotiverkkoa epäilet, niin testaa kahden latteen välistä yhteyttä, pitäs se giga ethernet toteutua saman kytkimen porttien välilä ja kahden eri kytkimenkin perässä olevienkin välillä, jos kytkimien välissä ei ruuhkaa (muuta liikennettä) . Jos ei toteutudu, niin syynä testilaitteet, jos ne kunnossa niin teoariassa viallinen, alarvoinen verkkokaapeli, arjessa menee pitkälti niin että joko toimii gigasena tai ei, mutta pieni sauma että kättelee gigasena ja näyttää toimivan, mutta virheitä, mutta se alue missä ollaan tyytyväisiä, vs se että on isoja ongelmia on kapea. Näkyy lähinnä portin logeissa.

Mutta summa summarum tollanen pieni ero ei tunnu missään. Yhtä lailla ne Netflixit näkyy, oli välissä kytkimiä tai ei. Oikeastaan aika jännästi tollanen streamingpalvelu käyttää nettiä reitittimeltä mitattuna. Välillä liikenne on täysin nollassa ja välillä tankkaa videotoistimen välimuistia useiden megatavujen sekuntinopeudella. 500 megainen yhteys on oikeastaan täysin ylimitoitettu, vaikka koko perhe striimaisi samaan aikaan.

Totta, Keskiverto kotikäytössä yli satamegasesta ei useinkaan kannata paljoa ylimääräistä maksaa, monella operaattorilla tarjoushintaerot pieniä, ja tavis perheessäkkin vo joskus olla josta nopeesta paikasta ladattavana, jotain isoa päivitystä, niin eihän siitä haittaa.
Perheissä netin takkuaminen yleensä johtuu siitä omasta reittimestä, mutta ensimmäisenä sitä korjataan nostamalla netin nimellisnopeutta, joka voi auttaakkin.

 

[DonMC]

Jos tyhmä perus edullinen kytkin, niin se on giganen, satamagasia ei paljo ole kaupoissa ja sulla nyt menee nettiinin liki 500 megaa, niin satameganen kytkin se ei voi olla.

Gigasia mun kaikki kytkimet ovat. Mutta about niitä halvimpia mitä kaupan hyllystä sillä hetkellä löytyi. Joissakin niistä tärkeänä kriteerinä gigaisten porttien lisäksi olivat kiinnitysreiät ruuvikiinnitykseen.

Kyseessä on eräänlainen tähtiverkko, jossa keskellä on yksi kytkin ja loput kytkimet ovat verkon haaroissa. Kuitumuunnin ja pääasiallinen reititin ovat yhdessä näistä haaroista (siinä haarassa ei ole kytkimiä). Kuitumuunnin menee reitittimen 2.5GB WAN-porttiin.

Sisäverkko on rakennettu ADSL-aikaan, jolloin ADSL-modeemi ja reititin olivat tähtiverkon keskellä. Kuitu vedettiin myöhemmin sisälle eri kohdasta taloa, joten reititin piti siirtää toiseen huoneeseen, tähtiverkon yhteen haaraan.
ADSL:n ja valokuidun välissä ehti myös olemaan kaapelinetti jonkin aikaa. Sekin oli yhdessä tähtiverkon haarassa (koska kaapelihan tuli TV-huoneeseen).

Sen tähtiverkon keskellä olevan kytkimen voisin ehkä vaihtaa. Se olemassaoleva kytkin taitaa olla talon halvin pilipalikytkin.

Onko testilaite ja pari kytkintä reittimen lisäksi ainoa laitteet verkossa testinaikana, ei mitään puhelimia, täppäreitä,tietokoneita, telkkoja jne. samaan aikaan.
Tuli se mieleen että jos se reittimen testiohjelma osaa ynnättä muun liikenteen, tai jonouttaa sitä testin aikana.

Tuokin on yksi mahdollisuus, että reitittimen testiohjelma osaa ynnätä nuo. Keskellä yötä tein testin, kun kaikki muut nukkuivat. Mutta en mä ruvennut kaikkia laitteita irroittamaan verkosta sen takia. Niitähän on iso läjä.

Jos sitä kotiverkkoa epäilet, niin testaa kahden latteen välistä yhteyttä, pitäs se giga ethernet toteutua saman kytkimen porttien välilä ja kahden eri kytkimenkin perässä olevienkin välillä, jos kytkimien välissä ei ruuhkaa (muuta liikennettä) .

En osaa testata kotiverkon nopeutta. Sehän olisi kiva testata.
Taloudessa ei yhtään Windows-konetta ja vain yksi Mac-kone on kiinni langallisesti. Loput langalliset laitteet ovat tyyliin automaatiohubeja, älytelkkareita tai digibokseja (Linux). Niihin ei helpolla mitään testaussoftia asentele.

 

[pulatunnus]

Gigasia mun kaikki kytkimet ovat. Mutta about niitä halvimpia mitä kaupan hyllystä sillä hetkellä löytyi. Joissakin niistä tärkeänä kriteerinä gigaisten porttien lisäksi olivat kiinnitysreiät ruuvikiinnitykseen.

Kytkin, ja siis halapakin giganen kytkin on lähtökohtaisesti rauta pohjainen, joka kykenee ethernet liikenteen välittämiseen porttien välillä silla gigan ethernet nopeudella. Jos verkossa vähän laitteita, niin MAC osoite määrätkin riittää, millä arpoo mihin porttiin paketit menossa.

Pullonkaulaa tulee jos usesta gigasesta portistä liikenne ohajtuu yhteen portiin ja toisin päin, esim tuossa kytkinten välillä.

Tuokin on yksi mahdollisuus, että reitittimen testiohjelma osaa ynnätä nuo. Keskellä yötä tein testin, kun kaikki muut nukkuivat. Mutta en mä ruvennut kaikkia laitteita irroittamaan verkosta sen takia. Niitähän on iso läjä.

Arvonko oikein että testasit Macillä, eli vähän sekin heiluttaa mitä muuta likennettä se synnyttää ja miten tietokone ne priorisoi. Verkko sovittimen liikennettä vo katsella rinnalla testin aikana, miten Apple nyky versiolla sitä näyttikään.

En osaa testata kotiverkon nopeutta. Sehän olisi kiva testata.
Taloudessa ei yhtään Windows-konetta ja vain yksi Mac-kone on kiinni langallisesti. Loput langalliset laitteet ovat tyyliin automaatiohubeja, älytelkkareita tai digibokseja (Linux). Niihin ei helpolla mitään testaussoftia asentele.

Digiboxi, jos se satamegasella piuhalla niin siitä ei apua, jos gigasella niin sen paukut ei välttämättä riitä koko kaistaan.
Jos wifi laitteita, puhelimia, tabletteje, niin voihan siitä Macistä kokeilla jotain imeä, Wifi siinä voi rajoittaa ja toki oma jumppansa nyt viritellä jotain jakoa mitä puhelimella saisi imettyä tehokkaasti.

 

[DonMC]

Digiboksi (Vu+ Duo 4K SE) on gigaisella verkkosovittimella. Ainakin videotallenteiden siirto digiboksin kiintolevylle ja sieltä pois sujuu suht sutjakasti. Siinä on tosin tietokoneen ja boksin välissä maksimaalinen määrä kytkimiä (3 kpl).

 

[pulatunnus]

Digiboksi (Vu+ Duo 4K SE) on gigaisella verkkosovittimella. Ainakin videotallenteiden siirto digiboksin kiintolevylle ja sieltä pois sujuu suht sutjakasti. Siinä on tosin tietokoneen ja boksin välissä maksimaalinen määrä kytkimiä (3 kpl).

En uskalla sanoa mihin tup pystyy milläkkin protokollalla, mutta jos sillä hyötyö dataa saa siirtyy yli 900Mbit/s niin ollaan jo siinä mitä mitataan, jos MACista saat näkyyn ethernet tason nopeuden, niin jotain voi haarukoida.
Jos jää pahasti alle, niin voi johtua ihan laittee suorituskyvystä ja tietenkin jos siirrtä kovalevyltä niin sen väylän ja levyn paukut rajoittaa.

Jos tuuppaat sinnepäin jonnekkin Dev/null, niin ei siitäkään jää kiinni.