Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[terpaa]

Jyväskylä | Lounea

lounea.fi

Jyväskylässä Lounea näyttäisi rakentavan eniten laajoille omakotitaloalueille, poikkeuksena Kuokkalan keskusta.

Lounean kuitualue on vähän lähemmäs tullut, mutta tässä reiluun vuoteen ei enää ole lähemmäs tullut. Täytyy varmaan soitella taas jossain välissä lounean myyntiin. Näyttää kyllä, että jyväskylän osalta olisivat lopettelemassa myyntiä kun myyjien määrää vähennetty. Olen kyllä tilannut lounealta pariinkin kertaan tuon 10gbps liittymän. Ensimmäisen kerran 2021 vuoden puolella heti kun myynti avattiin.

 

[TCan]

(PS. Joku varmaan voisi sanoa, että mihin tarvitaan yli 500Mbps WIFI latausnopeuksia ja tottahan se on, mutta olisi silti kiva ratkaista tämä ongelma.)
(PPS. Unifille ollut yli 6kk vikatiketti aiheesta ja hekään eivät löydä ongelmaa. Nyt tehty vikatiketti Telialle.)

Onko vikatiketti jo johtanut mihinkään?

 

[JzC]

Onko vikatiketti jo johtanut mihinkään?

Just kävivät eilen vaihtamassa kuituboksin/kytkimen ja SFP:n uuteen (sama malli). Samalla tutkivat Telian puolella liittymää. Ei mitään vaikutusta.

Sen jälkeen perus tiketin sulkeminen, koska heidän mielestään sisäverkon ongelma, eivätkä ota vastuuta. Kumma juttu kun demosin ongelman Eltelin asentajalle kahdella täysin erillisellä reitittimellä ja WIFI:llä. Ja testasi vielä omallakin läppärillään ongelman.

Nyt tietysti sit hirvee säätö päällä kun avasin tiketin heti uudestaan. Mutta en aio antaa periksi, koska vika ei ole sisäverkossa.

 

[vesas]

Sehän näissä gigasissa liittymissä on taustalla että monesti sen on teoreettinen maksimi. Käytännössä tuolla on sitten parhaimmillaan tai siis pahimmillaan koko alueelle se 1G putki ja siellä voipi vielä menne vlaneissa useampaakin verkkoa rinnan. Vanhemmissa verkoissa on ajateltu että se asiakas käyttää vain 10-100M ja kyllä se tuolla paukkulangalla&romuraudalle sinne tulee.

Lopputulos on sitten se että gigan liittymä on giganen vain hyvällä kelillä eli ruuhka-ajan ulkopuolella. Myyjän kannalta sitten suurin osa käyttäjistä ei huomaa mitään ongelmaa ja maksaa gigasta onnellisena. Joten tuotetta voi ihan hyvin myydä kun 99% asiakkaista on tyytyväisiä. Menee samaan kategoriaan muiden kuluttajatuotteiden kanssa kuten autojen luvattu kulutus.

Omasta kuidusta voin arvata että se luvattu maksimi olisi 10G mutta en sitä kyllä ole ottamassa kun paikallinen PON haara lienee juurikin tuon 10G. Eli sen saisi sitten jakaa alueen muiden käyttäjien kesken ja ainoa toteuma olisi 10G porttinopeus. Tuossa tulee tosin jo muunkin intternetin pullonkaulat vastaan. Opiskeluaikaan oli opiskelijakämpässä 90-luvun lopulla 100M ethernet. Ja koko kaupunkiin tuli vain 2x125M ATM runko, eli ei siitäkään saanut sitä 100M irti kuin ehkä jouluaattona kun kaikki muut oli kotikotona. En ollut itsekkään kokeilemassa ja suurin osa maapallosta antoi niitä kymmeniä kilobittejä..

 

[pulatunnus]

Sehän näissä gigasissa liittymissä on taustalla että monesti sen on teoreettinen maksimi. Käytännössä tuolla on sitten parhaimmillaan tai siis pahimmillaan koko alueelle se 1G putki ja siellä voipi vielä menne vlaneissa useampaakin verkkoa rinnan. Vanhemmissa verkoissa on ajateltu että se asiakas käyttää vain 10-100M ja kyllä se tuolla paukkulangalla&romuraudalle sinne tulee.

Lopputulos on sitten se että gigan liittymä on giganen vain hyvällä kelillä eli ruuhka-ajan ulkopuolella. Myyjän kannalta sitten suurin osa käyttäjistä ei huomaa mitään ongelmaa ja maksaa gigasta onnellisena. Joten tuotetta voi ihan hyvin myydä kun 99% asiakkaista on tyytyväisiä. Menee samaan kategoriaan muiden kuluttajatuotteiden kanssa kuten autojen luvattu kulutus.

Omasta kuidusta voin arvata että se luvattu maksimi olisi 10G mutta en sitä kyllä ole ottamassa kun paikallinen PON haara lienee juurikin tuon 10G. Eli sen saisi sitten jakaa alueen muiden käyttäjien kesken ja ainoa toteuma olisi 10G porttinopeus. Tuossa tulee tosin jo muunkin intternetin pullonkaulat vastaan. Opiskeluaikaan oli opiskelijakämpässä 90-luvun lopulla 100M ethernet. Ja koko kaupunkiin tuli vain 2x125M ATM runko, eli ei siitäkään saanut sitä 100M irti kuin ehkä jouluaattona kun kaikki muut oli kotikotona. En ollut itsekkään kokeilemassa ja suurin osa maapallosta antoi niitä kymmeniä kilobittejä..

Valokuituliittymät, niin kyllä tänäpäivänä jos gigasen nettiliittymän tilannut niin helposti siitä saa sen. Eli ei tänäpäivänä myydä alueelle gigasia kuituliittymiä niin että koko aluetta ruokitaan yhdellä gigasella putkelle, vaan se on tukevampi.

Toki jossain on voinut olla ruuhkaa, ja ajoittain jäädään alle yleensä sekin pysyy siinä vaihteluvälissä, jos ei jotain ongelmaa. Jos taasen käyttö kasvaa niin paljon että jatkuva ahtaus, niin operaattorin kasvattavat yhteyksiä alueelle.


PON verkot on jaettuja, tuoreet kymppigigasia, ensimmäiset vanhat on hitaita että niissä voi tulla ahatautta jos kovasti myydään gigasia liittymiä ja niitä kuormitetaan kovasti.

 

[JzC]

Sehän näissä gigasissa liittymissä on taustalla että monesti sen on teoreettinen maksimi. Käytännössä tuolla on sitten parhaimmillaan tai siis pahimmillaan koko alueelle se 1G putki ja siellä voipi vielä menne vlaneissa useampaakin verkkoa rinnan. Vanhemmissa verkoissa on ajateltu että se asiakas käyttää vain 10-100M ja kyllä se tuolla paukkulangalla&romuraudalle sinne tulee.

Lopputulos on sitten se että gigan liittymä on giganen vain hyvällä kelillä eli ruuhka-ajan ulkopuolella. Myyjän kannalta sitten suurin osa käyttäjistä ei huomaa mitään ongelmaa ja maksaa gigasta onnellisena. Joten tuotetta voi ihan hyvin myydä kun 99% asiakkaista on tyytyväisiä. Menee samaan kategoriaan muiden kuluttajatuotteiden kanssa kuten autojen luvattu kulutus.

Omasta kuidusta voin arvata että se luvattu maksimi olisi 10G mutta en sitä kyllä ole ottamassa kun paikallinen PON haara lienee juurikin tuon 10G. Eli sen saisi sitten jakaa alueen muiden käyttäjien kesken ja ainoa toteuma olisi 10G porttinopeus. Tuossa tulee tosin jo muunkin intternetin pullonkaulat vastaan. Opiskeluaikaan oli opiskelijakämpässä 90-luvun lopulla 100M ethernet. Ja koko kaupunkiin tuli vain 2x125M ATM runko, eli ei siitäkään saanut sitä 100M irti kuin ehkä jouluaattona kun kaikki muut oli kotikotona. En ollut itsekkään kokeilemassa ja suurin osa maapallosta antoi niitä kymmeniä kilobittejä..

Eipä minulla ainakaan ole ongelmia saada putken täydeltä mihin tahansa aikaan päivästä, ethernetillä kytketyillä laitteilla.

 

[Poppamies]

Ei tietääkseni ole Avoimenkuidun operaattori, Sunetin hinnaston mukaan,verkkomaksu 25,1€/kk 35€ nettimaksu sisältää sen.
Seutuverkko nimitystä käyttää ja markkinoi avointaverkkoa, jonka tulkkaa niin että halukkaasti tarjoavat muille operaattoreille kuitua, tiloja jne. Tiettäväsi (sivuje mukaan) ainakin Kuuskaista tarjoaa nettiyhteyttä Sunetin verkkoon
Omistajia taitaa olla alueen kunnat ja rakentanut verkkoa kuntienalueella julkisella tuella. Kuntalasille sitten kohtuu hinnoittelua.

Nettiä tarjoaa operaattorit "Kuuskaista, JNT, Dynamo Net, Neviso, Telia, Elisa ja DNA" , Kuuskaista ainakin ilmoittannut hinnat kuluttajille.

"Hintoihin tulee päälle Sunetin (Suupohjan Seutuverkon) verkkomaksu 24,80 €/kk"
Lukee myös sunetin omien liittymien kohdalla.

 

[Johtaja_Jurmu]

Eipä minulla ainakaan ole ongelmia saada putken täydeltä mihin tahansa aikaan päivästä, ethernetillä kytketyillä laitteilla.

Näin on, kuidulla saa varsin tarkasti sen mitä luvataan. Gigan laitteilla/porteilla max sinne 950/950 paikkeille.

 

[BennyH]

@JzC Jos ongelmasi on jotenkin paikalliseen verkon ruuhkaisuuteen liittyvä, niin voisit laittaa speedtest-trackerin taustalle pyörimään vaikka 10 minuutin välein pariksi päiväksi.

Ja jos mahdollista, niin kahteen koneeseen samaan aikaan, joissa wlan/johto-yhteys reitittimeen.

Voisi antaa osviittaa asian etenemiseksi.

speedtest-tracker - LinuxServer.io

[Speedtest-tracker](https://github.com/alexjustesen/speedtest-tracker) is a self-hosted internet performance tracking application that runs speedtest checks against Ookla's Speedtest service.

docs.linuxserver.io

 

[Andan]

Näin on, kuidulla saa varsin tarkasti sen mitä luvataan. Gigan laitteilla/porteilla max sinne 950/950 paikkeille.

Kyllä täällä ainakin on giganen kuitu vuosien aikana kutistunut tasolle, jossa ruuhka-aikoina saa säännöllisesti 850Mbit downlinkiin, upissa en ole vielä kertaakaan nähnyt ongelmia. Ei tuo nyt vielä paha ole, mutta sen verran haittaa, että queue on käytössä latenssien takia.

 

[JzC]

@JzC Jos ongelmasi on jotenkin paikalliseen verkon ruuhkaisuuteen liittyvä, niin voisit laittaa speedtest-trackerin taustalle pyörimään vaikka 10 minuutin välein pariksi päiväksi.

Ja jos mahdollista, niin kahteen koneeseen samaan aikaan, joissa wlan/johto-yhteys reitittimeen.

Voisi antaa osviittaa asian etenemiseksi.

speedtest-tracker - LinuxServer.io

[Speedtest-tracker](https://github.com/alexjustesen/speedtest-tracker) is a self-hosted internet performance tracking application that runs speedtest checks against Ookla's Speedtest service.

docs.linuxserver.io

Ei, ongelmani ei ole millään tavalla paikallisen verkon ruuhkaisuuteen liittyvä. En tiedä mistä tällainen käsitys.

 

[kjns]

Kyllä täällä ainakin on giganen kuitu vuosien aikana kutistunut tasolle, jossa ruuhka-aikoina saa säännöllisesti 850Mbit downlinkiin, upissa en ole vielä kertaakaan nähnyt ongelmia. Ei tuo nyt vielä paha ole, mutta sen verran haittaa, että queue on käytössä latenssien takia.

Näistä kannattaa sitten aina räpsiä niitä vikareita operaattorille niin saattavat jopa tehdä joskus jotain päivityksiä. Tosin eipä noille taideta palvelulukuvauksissakaan luvata koskaan 24/7 täyttä gigaa vaan vaihteluväli on alempana, mutta jos tökkimistä havaitsee usein niin kannattaa se viedä operaattorin tietoon.

Esimerkki Lounean sivuilta

Mikä sitten on minkäkin nettiyhteyden todellinen lataus- ja lähetysnopeus? Asia on helppo tarkistaa.

Otetaan esimerkiksi Lounea Valokuidun 1000/1000 megabitin nettiyhteys. Lupaamamme vaihteluväli sekä lataus- että lähetysnopeudelle on 600–1000 megabittiä sekunnissa. Netti rulla siis nopeasti kaikissa tilanteissa.

 

[Andan]

Näistä kannattaa sitten aina räpsiä niitä vikareita operaattorille niin saattavat jopa tehdä joskus jotain päivityksiä. Tosin eipä noille taideta palvelulukuvauksissakaan luvata koskaan 24/7 täyttä gigaa vaan vaihteluväli on alempana, mutta jos tökkimistä havaitsee usein niin kannattaa se viedä operaattorin tietoon.

Esimerkki Lounean sivuilta

Tuo vaihteluvälihän noissa on se ongelma vikarapsojen kannalta. Sen takia tässä kovaa odottelenkin, että tulisi esim. 2.5Gbit/s tarjolle 10Gbkin kävisi, mutta sille on vähän hankalampi keksiä konkreettista käyttöä. En ole vielä kokeillut tapahtuisiko mitään, jos tuosta ruuhkaisuudesta jotain valittaisi, että sitäkin voisi testata.

 

[Tekno1881]

Mistä te tiedätte millainen valokuitu sinne jakamoon tulee, operaattorilta kysymällä vai onko jokin avoin palvelu?

Tuolla on nimittäin aika iso merkitys, koska mitää alarajaa teholle ei taida kukaan tarjoa? Joten nyt ostettu kuitu voi ruuhkautua paljonkin, kun ihmiset ottavat perukoilla laajemmin käyttönsa. Monet rivari/paritalo-alueet, veikkaan kuidun olevan, mutta ei monikaan saata käyttää ainakaan isommalla rasituksella.

 

[Bogey]

Point to point ftth liittymissä ja taloyhtiöliittymissä saattaa olla että siinä kytkimessä tai jossain muussa laitteessa jakamossa on vain giganen uplink, vaikka jakamoon tulisikin vaikkapa 2x1Gbit/s tai 10Gbit/s. Silloin siinä kytkimessä kiinni olevat jakaa sen 1Gbit/s nopeuden.

Ainakin tämän käsityksen sain omalta osalta, kun tein vikatikettiä ja sain vastauksen. Ehdottivat sitten ottamaan hitaamman liittymän jolla saa sovitun nopeuden.

Jatkuvasti päivittävät näitä vanhoja laitteita ja joskus sitten korjaantuu.

 

[JzC]

Mistä te tiedätte millainen valokuitu sinne jakamoon tulee, operaattorilta kysymällä vai onko jokin avoin palvelu?

Tuolla on nimittäin aika iso merkitys, koska mitää alarajaa teholle ei taida kukaan tarjoa? Joten nyt ostettu kuitu voi ruuhkautua paljonkin, kun ihmiset ottavat perukoilla laajemmin käyttönsa. Monet rivari/paritalo-alueet, veikkaan kuidun olevan, mutta ei monikaan saata käyttää ainakaan isommalla rasituksella.

Ei kyse ole niinkään siitä, että "millainen valokuitu" sinne lähimpään jakamoon tulee, se kuitu on (uusissa) toteutuksissa ihan samanlaista kaikkialla (P2P/PON huomioiden).
Kyse on oikeastaan kahdesta asiasta, yksinkertaistettuna:
1) Siitä millaiset laitteet sillä operaattorilla on, joko siellä runkoverkon viimeisessä pisteessä ja toki muutenkin runkoverkossaan.
B) Sen jälkeen liikenteeseen vaikuttaa se, että millaiset yhteydet operaattorilla on muualle eli missä ja kenen kanssa peerataan sekä keneltä ostetaan IP-Transit kapasiteettia.
Toisin sanoen, 1) millainen infra ja 2) miten yhteydet on reititetty.

Fakta on se, että isojenkin operaattoreiden jakamot asuntoalueilla on todennäköisesti 10G linkkien ja ihan maksimissaan 100G linkkien perässä (tai xx * 10G kerrannaiset). Tämä johtuu ihan puhtaasti laitteiden hinnoista. 100G laitteet on vielä tänä(kin) päivänä sen verran hinnakkaita ettei niitä ole ihan joka puolella. Täällä monesti viljellään tietoa, että "linkit päivitetään kun siihen on tarvetta". Joo, onhan se varmasti niinkin tietysti mutta ei nämä asiat ihan niin nopeasti hoidu. Joka tapauksessa, tärkeä ymmärtää että se infra = laitteet määrittää kuinka paljon sitä kapasiteettia on ja että tässä on oikeasti rajoituksia.

Toinen asia on reititys, peeraukset ja IP-Transit. Tällä on sen infran jälkeen isoin merkitys kun mietitään mistä ja mihin sitä liikennettä tarvitaan. Isoilla operaattoreilla on peeraukset käytännössä jokaiselle operaattorille Suomessa, tärkeimmät isojen Tier 1 operaattoreiden transit-liikenne kunnossa. Pienemmillä operaattoreilla liikutaan yleensä "jonkun kautta johonkin". Tässä on aina merkityksellistä se, että missä se data on ja mistä sitä pitää hakea, minne pitää ladata. Tämän asian merkitys tuntuu unohtuvan ja eihän sitä tietysti normaali kuluttaja voikaan tietää. Todennäköisesti kuitenkin ne suurimmat "pullon kaulat" tulee tästä asiasta. Onhan se kiva nopeustestata täydet sillä omalla liittymällä, mutta se ei oikeasti kerro totuutta miten se liittymä toimii kokonaisuutena.

Lisäksi tässä on hyvä huomioida "piikit" ja "liikenteen profiilit" eli täällä keskitytään aika paljon liittymien piikkikapasiteetteihin, mutta paljon oleellisempaa on liittymien kokonaisuuskäyttöaste, siis operaattorin näkökulmasta. Kuluttajapuolen liittymillä se profiili on todella alhainen, puhutaan ihan prosenteista tai alle 24/7 käytössä. Tämän voi itse todeta kun katsoo kokonaisuutta. Katsokaa vaikka FICIX:n sivuilta statistiikkoja per operaattori ja miten "vähän" sitä liikennettä oikeasti vaihdetaan. :::FICIX:::. Tai miettikääpä itse kuinka vähän sitä liikennettä menee yhden päivän aikana kokonaisuutena. Toki, usein kuluttajalle ne "piikit" on se miten sen liittymän toiminnallisuus määritellään...

Jos vielä hetki puhutaan siitä valokuidun maksimeista niin yhdellä kuituparilla saadaan tämän hetken laitteilla järkevästi tehtyä käytännössä yhden C Bandin (4800GHz) sisällä 48 x 400GE (riippuen mitä ja miten), joka on siis 19.2 Tbs. (19200 x 1G). Enemmänkin saadaan, mutta "järkevästi". Tuon toteuttaminen maksaa miljoonia. Joten se yhden kuituparin kapasiteetti ei tule ihan heti vastaan. Mutta kyse on tietysti laitteiden hinnoista.

Summa summarum, hyvä ymmärtää että kokonaisuus on vähän monimutkaisempaa kuin "millainen valokuitu".

(HUOM! Tekstiä yritetty yksinkertaistaa ja hieman "vetää mutkia suoriksi", että se olisi "maallikolle" ymmärrettävissä)

 

[Tekno1881]

Hyvä postaus. Valokuitu ei toimi ajatuksella et rajoitin ois kuitukaapelin koko (nykytilanteessa), kuten sähkössä kai suurimmalti lämmön takia.

 

[kurkimies]

@JzC No olisi hyvä tietää, minkälaisella valokuidulla tuo 2500Tbit/s yhteys on saatu aikaan

Miksi valokuitu? - Kuitu16

Valokuitu itsessään ei rajoita nopeutta, sillä ainoastaan kuuden valokaapelin kapasiteetti riittäisi koko maailman verkkoliikenteen siirtämiseksi. Tämänhetkinen tiedonsiirtoennätys valokuidun yli on 2500 Tbit/s. Se on 8 Mbit/s ADSL-yhteyteen verrattuna 25 miljoonaa kertaa suurempi nopeus.

 

[JzC]

@JzC No olisi hyvä tietää, minkälaisella valokuidulla tuo 2500Tbit/s yhteys on saatu aikaan

Miksi valokuitu? - Kuitu16

Ehkä tässä viitataan tähän Fastest multimode optical fibre transmission ?

Ja vastauksena: Todennäköisesti ihan samanlaisella valokuidulla kuin sinne kotiinkin on tuotu.
Kyse on laitteista millä sitä valoa siirretään. Transmissio-laitteet, vahvistimet, transponderit, optiikat, jne.

Tuossa esim. lisäinfoa nopeuksista kuidussa: Japan breaks Internet speed record by hitting 402 Tbps ja World record-shattering 402 TB data sent in a second via optical fiber.

 

[vemppu]

"Hintoihin tulee päälle Sunetin (Suupohjan Seutuverkon) verkkomaksu 24,80 €/kk"
Lukee myös sunetin omien liittymien kohdalla.

omassa liittymässä tuo verkkomaksu sisältyy yhteyden hintaan... Eli itsellä on 1G/1G 45e/kk ja se on se kokonaissumma, joka sisältää tuon 24,80 verkkomaksun.
--

 

[pulatunnus]

Mistä te tiedätte millainen valokuitu sinne jakamoon tulee, operaattorilta kysymällä vai onko jokin avoin palvelu?

Tuolla on nimittäin aika iso merkitys, koska mitää alarajaa teholle ei taida kukaan tarjoa? Joten nyt ostettu kuitu voi ruuhkautua paljonkin, kun ihmiset ottavat perukoilla laajemmin käyttönsa. Monet rivari/paritalo-alueet, veikkaan kuidun olevan, mutta ei monikaan saata käyttää ainakaan isommalla rasituksella.

Kuluttajatuotteissa on säädetty vaihteluvälit ja miten ne pitää toteutua. Operaattoereilla kiinteissä yhteyksissä tulee kuitu enemmän tai vähemmän lähelle asiakasta ja kuituliittymissä asiakkaalle asti. Koska liikennemäärät kasvaa niin operaattorit joutuu aina välillä niitä putkia kasvattaa. Oletus tietenkin että niiden oma seuranta raportoi jos alkaa ahdistaa, mutta asiakkaatkin alkaa huuteleen jos heidän liittymä tahmaa. p2p liittymissä se tilaajayhteys ei tahamaa, xPON liittymissä voi ruuhkaa syntyä siinä, jos niin käy niin operaattori voi vähän puljata sen kanssa miten liittymiä jaetaan, mutta sen päivitys voi sitten vaati myös asiakaspään kuitupääteen päivittämistä, mutta ei ne nyt muutenkaan ole ikuisia.

Käytännössä siitä pienestä vaihtelua ei ole väliä, jossain kotireittimen kuormanjako systeemit voi toimia sillä pohjalla että ilmoitettu nopeus on se minkä mukaan jakaa, moni kotikäyttäjä hoitaa kuormanhallinnan sillä että tilaa nopeamman liittymän....



Jos ajatuksesi on se että internet ei ole mikään piirikytkentäinen yhteys palvelimen ja asiakkaan välillä, ei ole ja jos tilaaja yhteys gigabittinen niin ei selleista jatkuvaa vauhtia saa kuin pieneen osaa jotain Speedetest.net testi palvelimiin.

 

[Hyrava]

Ei kyse ole niinkään siitä, että "millainen valokuitu" sinne lähimpään jakamoon tulee, se kuitu on (uusissa) toteutuksissa ihan samanlaista kaikkialla (P2P/PON huomioiden).
Kyse on oikeastaan kahdesta asiasta, yksinkertaistettuna:
1) Siitä millaiset laitteet sillä operaattorilla on, joko siellä runkoverkon viimeisessä pisteessä ja toki muutenkin runkoverkossaan.
B) Sen jälkeen liikenteeseen vaikuttaa se, että millaiset yhteydet operaattorilla on muualle eli missä ja kenen kanssa peerataan sekä keneltä ostetaan IP-Transit kapasiteettia.
Toisin sanoen, 1) millainen infra ja 2) miten yhteydet on reititetty.

Fakta on se, että isojenkin operaattoreiden jakamot asuntoalueilla on todennäköisesti 10G linkkien ja ihan maksimissaan 100G linkkien perässä (tai xx * 10G kerrannaiset). Tämä johtuu ihan puhtaasti laitteiden hinnoista. 100G laitteet on vielä tänä(kin) päivänä sen verran hinnakkaita ettei niitä ole ihan joka puolella. Täällä monesti viljellään tietoa, että "linkit päivitetään kun siihen on tarvetta". Joo, onhan se varmasti niinkin tietysti mutta ei nämä asiat ihan niin nopeasti hoidu. Joka tapauksessa, tärkeä ymmärtää että se infra = laitteet määrittää kuinka paljon sitä kapasiteettia on ja että tässä on oikeasti rajoituksia.

Toinen asia on reititys, peeraukset ja IP-Transit. Tällä on sen infran jälkeen isoin merkitys kun mietitään mistä ja mihin sitä liikennettä tarvitaan. Isoilla operaattoreilla on peeraukset käytännössä jokaiselle operaattorille Suomessa, tärkeimmät isojen Tier 1 operaattoreiden transit-liikenne kunnossa. Pienemmillä operaattoreilla liikutaan yleensä "jonkun kautta johonkin". Tässä on aina merkityksellistä se, että missä se data on ja mistä sitä pitää hakea, minne pitää ladata. Tämän asian merkitys tuntuu unohtuvan ja eihän sitä tietysti normaali kuluttaja voikaan tietää. Todennäköisesti kuitenkin ne suurimmat "pullon kaulat" tulee tästä asiasta. Onhan se kiva nopeustestata täydet sillä omalla liittymällä, mutta se ei oikeasti kerro totuutta miten se liittymä toimii kokonaisuutena.

Lisäksi tässä on hyvä huomioida "piikit" ja "liikenteen profiilit" eli täällä keskitytään aika paljon liittymien piikkikapasiteetteihin, mutta paljon oleellisempaa on liittymien kokonaisuuskäyttöaste, siis operaattorin näkökulmasta. Kuluttajapuolen liittymillä se profiili on todella alhainen, puhutaan ihan prosenteista tai alle 24/7 käytössä. Tämän voi itse todeta kun katsoo kokonaisuutta. Katsokaa vaikka FICIX:n sivuilta statistiikkoja per operaattori ja miten "vähän" sitä liikennettä oikeasti vaihdetaan. :::FICIX:::. Tai miettikääpä itse kuinka vähän sitä liikennettä menee yhden päivän aikana kokonaisuutena. Toki, usein kuluttajalle ne "piikit" on se miten sen liittymän toiminnallisuus määritellään...

Jos vielä hetki puhutaan siitä valokuidun maksimeista niin yhdellä kuituparilla saadaan tämän hetken laitteilla järkevästi tehtyä käytännössä yhden C Bandin (4800GHz) sisällä 48 x 400GE (riippuen mitä ja miten), joka on siis 19.2 Tbs. (19200 x 1G). Enemmänkin saadaan, mutta "järkevästi". Tuon toteuttaminen maksaa miljoonia. Joten se yhden kuituparin kapasiteetti ei tule ihan heti vastaan. Mutta kyse on tietysti laitteiden hinnoista.

Summa summarum, hyvä ymmärtää että kokonaisuus on vähän monimutkaisempaa kuin "millainen valokuitu".

(HUOM! Tekstiä yritetty yksinkertaistaa ja hieman "vetää mutkia suoriksi", että se olisi "maallikolle" ymmärrettävissä)

Juu, kokonaisesta kapasiteetista kuluttajat käyttävät normaalikäytössä pienen osan ja nuo speedtest-tulokset ovat ainakin itselleni aikalailla yksi ja sama. Toki itselläkin automaatio säännöllisesti tekee speedtestin ja kirjaa sen ylös siltä varalta jos jotain vikaa nettiyhteyteen tulee. Todellinen käytetty kaista on kuitenkin melkoisen vähän ainakin meillä 2 hengen taloudessa jossa molemmat katselevat youtubea ja striimauspalveluita, tehdään etätöitä, laitteiden päivityksiä sun muuta sekalaista nettiliikennettä.

Kuukauden graafi 15min liikennekeskiarvot mittapisteinä (vihreä download, keltainen upload):

Tiedonsiirtoa keskimäärin 3.3Mbps / 100kbps, huiput 96Mbps / 3.2Mbps viimeisen kuukauden ajalta. Pari isompaa download-piikkiä näkyy mutta muuten mennään aika pienellä. No, nyt viimeiseen kuukauteen on tullut nettiä käytettyä aavistuksen normaalia vähemmän mutta ei tuossa keskimääräisessä datan määrässä päästäisi kuin ehkä 5Mbps kieppeille mutta satunnaisia korkeita piikkejä saattaisi olla enemmän.

 

[Shikanjyo]

Alkuviikosta kävi asentamassa sisä- ja ulkoboksin. Kaivuu hommista ei vielä tietoa.

Nyt sisäverkkoa tekemään.

 

[Karhu III]

Juu, kokonaisesta kapasiteetista kuluttajat käyttävät normaalikäytössä pienen osan ja nuo speedtest-tulokset ovat ainakin itselleni aikalailla yksi ja sama. Toki itselläkin automaatio säännöllisesti tekee speedtestin ja kirjaa sen ylös siltä varalta jos jotain vikaa nettiyhteyteen tulee. Todellinen käytetty kaista on kuitenkin melkoisen vähän ainakin meillä 2 hengen taloudessa jossa molemmat katselevat youtubea ja striimauspalveluita, tehdään etätöitä, laitteiden päivityksiä sun muuta sekalaista nettiliikennettä.

Kuukauden graafi 15min liikennekeskiarvot mittapisteinä (vihreä download, keltainen upload):

Tiedonsiirtoa keskimäärin 3.3Mbps / 100kbps, huiput 96Mbps / 3.2Mbps viimeisen kuukauden ajalta. Pari isompaa download-piikkiä näkyy mutta muuten mennään aika pienellä. No, nyt viimeiseen kuukauteen on tullut nettiä käytettyä aavistuksen normaalia vähemmän mutta ei tuossa keskimääräisessä datan määrässä päästäisi kuin ehkä 5Mbps kieppeille mutta satunnaisia korkeita piikkejä saattaisi olla enemmän.

Tämän takia tilaan aina hitaimman mahdollisen nettiyhteyden, vaikka ero seuraavaan nopeusluokkaan olisi vain pari euroa. En ota vastaan edes ilmaisia tarjouksia joissa luvataan isompi nopeusluokka. Se on operaattorien temppu hilata nettiyhteyksien hintaa ylös kun ihmiset päivittävät yhteyksiä "nopeammiksi".

 

[kurkimies]

Ehkä tässä viitataan tähän Fastest multimode optical fibre transmission ?

Ja vastauksena: Todennäköisesti ihan samanlaisella valokuidulla kuin sinne kotiinkin on tuotu.
Kyse on laitteista millä sitä valoa siirretään. Transmissio-laitteet, vahvistimet, transponderit, optiikat, jne.

Tuossa esim. lisäinfoa nopeuksista kuidussa: Japan breaks Internet speed record by hitting 402 Tbps ja World record-shattering 402 TB data sent in a second via optical fiber.

Yleisesti kotiin tuodaan vain yksimuotokuitu ja tuossahan testattu monimuotokuidulla.

The transmission of 255 terabit-per-second is equivalent to about 32 terabytes per second; at this speed, a 1-GB movie would be transferred in 0.03 milliseconds (or about 3 microseconds). This exceptional result was achieved using a multimode fibre (as opposite to the single-mode fibre normally used).

While single-mode fibre can transport only one signal at time, multimode fibres can transport more signals. In this case, this fibre was made of seven different “core” or carriers.

 

[JzC]

Yleisesti kotiin tuodaan vain yksimuotokuitu ja tuossahan testattu monimuotokuidulla.

Monimuotokuitua käytetään enää hyvin, hyvin vähän kenenkään operaattorin runkoverkossa, jos ollenkaan (pl. jotkut vanhat toteutukset).
Joten puhe on ns. normaalista yksimuotokuidusta.

Tuolla testillä labrassa on hyvin vähän mitään tekemistä ns. tosi-elämän kanssa.

 

[HTK12]

Tämän takia tilaan aina hitaimman mahdollisen nettiyhteyden, vaikka ero seuraavaan nopeusluokkaan olisi vain pari euroa. En ota vastaan edes ilmaisia tarjouksia joissa luvataan isompi nopeusluokka. Se on operaattorien temppu hilata nettiyhteyksien hintaa ylös kun ihmiset päivittävät yhteyksiä "nopeammiksi".

Tässä nyt ei ole mitään järkeä. Itsellä on kiinteänyhteyden hinta pyörinyt 30-50€ välissä sen vajaan pari vuosikymmentä mitä kiinteä ollut. Tarjoukset tulee kyllä hyödynnettyä, jos satun huomaamaan. Jos ei tarjouksia koskaan hyödynnä niin maksaa jatkuvasti sitä listahintaa, joka on yleensä melko kallista. Otetaan nyt käytännön esimerkki, itsellä oli ennen kuitua Elisan kaapelin kautta 1G netti hintaan 38-39€ ~4v kun ketjutin tarjouksia. listahinta hitaimmalle 300M yhteydelle näkyy Elisalla olevan 45,99€ ja nopeimmalla 1G 39,19€ tarjouksessa 12kk. En siis näe mitään järkeä pitää jatkuvasti listahintaista yhteyttä. Vaikka haluaisi sen halvimman yhteyden, niin silti kannattaa ne tarjoukset käyttää. Nykyisin on Lounean kuitu 1G/1G hintaan 40€ 2v määräaikainen. Nämä hinnat siis OKT hintoja, jotka on kerrostaloja korkeammat. Aivan sama puhelinliittymissä, niissä olen tarjouksia ketjuttanut aina kun se vaan on ollut mahdollista. Jos operaattori haluaa nostaa hintoja, niin se vaan nostaa kaikkien liittymien hintoja (myös sen halvimman). Nykyisessä kuidussa toteutuu aina (toistaiseksi ainakin) ~1060/960 riippumatta kellonajasta tai päivästä.