Mistä te tiedätte millainen valokuitu sinne jakamoon tulee, operaattorilta kysymällä vai onko jokin avoin palvelu?
Tuolla on nimittäin aika iso merkitys, koska mitää alarajaa teholle ei taida kukaan tarjoa? Joten nyt ostettu kuitu voi ruuhkautua paljonkin, kun ihmiset ottavat perukoilla laajemmin käyttönsa. Monet rivari/paritalo-alueet, veikkaan kuidun olevan, mutta ei monikaan saata käyttää ainakaan isommalla rasituksella.
Ei kyse ole niinkään siitä, että "millainen valokuitu" sinne lähimpään jakamoon tulee, se kuitu on (uusissa) toteutuksissa ihan samanlaista kaikkialla (P2P/PON huomioiden).
Kyse on oikeastaan kahdesta asiasta, yksinkertaistettuna:
1) Siitä millaiset laitteet sillä operaattorilla on, joko siellä runkoverkon viimeisessä pisteessä ja toki muutenkin runkoverkossaan.
B) Sen jälkeen liikenteeseen vaikuttaa se, että millaiset yhteydet operaattorilla on muualle eli missä ja kenen kanssa peerataan sekä keneltä ostetaan IP-Transit kapasiteettia.
Toisin sanoen, 1) millainen infra ja 2) miten yhteydet on reititetty.
Fakta on se, että isojenkin operaattoreiden jakamot asuntoalueilla on todennäköisesti 10G linkkien ja ihan maksimissaan 100G linkkien perässä (tai xx * 10G kerrannaiset). Tämä johtuu ihan puhtaasti laitteiden hinnoista. 100G laitteet on vielä tänä(kin) päivänä sen verran hinnakkaita ettei niitä ole ihan joka puolella. Täällä monesti viljellään tietoa, että "linkit päivitetään kun siihen on tarvetta". Joo, onhan se varmasti niinkin tietysti mutta ei nämä asiat ihan niin nopeasti hoidu. Joka tapauksessa, tärkeä ymmärtää että se infra = laitteet määrittää kuinka paljon sitä kapasiteettia on ja että tässä on oikeasti rajoituksia.
Toinen asia on reititys, peeraukset ja IP-Transit. Tällä on sen infran jälkeen isoin merkitys kun mietitään mistä ja mihin sitä liikennettä tarvitaan. Isoilla operaattoreilla on peeraukset käytännössä jokaiselle operaattorille Suomessa, tärkeimmät isojen Tier 1 operaattoreiden transit-liikenne kunnossa. Pienemmillä operaattoreilla liikutaan yleensä "jonkun kautta johonkin". Tässä on aina merkityksellistä se, että missä se data on ja mistä sitä pitää hakea, minne pitää ladata. Tämän asian merkitys tuntuu unohtuvan ja eihän sitä tietysti normaali kuluttaja voikaan tietää. Todennäköisesti kuitenkin ne suurimmat "pullon kaulat" tulee tästä asiasta. Onhan se kiva nopeustestata täydet sillä omalla liittymällä, mutta se ei oikeasti kerro totuutta miten se liittymä toimii kokonaisuutena.
Lisäksi tässä on hyvä huomioida "piikit" ja "liikenteen profiilit" eli täällä keskitytään aika paljon liittymien piikkikapasiteetteihin, mutta paljon oleellisempaa on liittymien kokonaisuuskäyttöaste, siis operaattorin näkökulmasta. Kuluttajapuolen liittymillä se profiili on todella alhainen, puhutaan ihan prosenteista tai alle 24/7 käytössä. Tämän voi itse todeta kun katsoo kokonaisuutta. Katsokaa vaikka FICIX:n sivuilta statistiikkoja per operaattori ja miten "vähän" sitä liikennettä oikeasti vaihdetaan.
:::FICIX:::. Tai miettikääpä itse kuinka vähän sitä liikennettä menee yhden päivän aikana kokonaisuutena. Toki, usein kuluttajalle ne "piikit" on se miten sen liittymän toiminnallisuus määritellään...
Jos vielä hetki puhutaan siitä valokuidun maksimeista niin yhdellä kuituparilla saadaan tämän hetken laitteilla järkevästi tehtyä käytännössä yhden C Bandin (4800GHz) sisällä 48 x 400GE (riippuen mitä ja miten), joka on siis 19.2 Tbs. (19200 x 1G). Enemmänkin saadaan, mutta "järkevästi". Tuon toteuttaminen maksaa miljoonia. Joten se yhden kuituparin kapasiteetti ei tule ihan heti vastaan. Mutta kyse on tietysti laitteiden hinnoista.
Summa summarum, hyvä ymmärtää että kokonaisuus on vähän monimutkaisempaa kuin "millainen valokuitu".
(HUOM! Tekstiä yritetty yksinkertaistaa ja hieman "vetää mutkia suoriksi", että se olisi "maallikolle" ymmärrettävissä)