Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Veikka]

Tälläiset ohjeet löysin netistä, mutta asetuksista en vaan löydä tälläisia kohtia, vai tuleeko esiin vasta kun kytkee jotain Wan porttin


Ja ZTE:n liitännät


Tässä kun ei mainintaa Wan paikasta, niin sillä tätä kyselinkin . Toki tämän voi pistää kiertoon, ja ostaa oikean reitittimen tilalle, mutta menee tilaus hommiks tänne tuppukylälle...

Oisko suositella jotain kohtuu hintaista reititintä.

 

[Andan]

Tälläiset ohjeet löysin netistä, mutta asetuksista en vaan löydä tälläisia kohtia, vai tuleeko esiin vasta kun kytkee jotain Wan porttin


Ja ZTE:n liitännät


Tässä kun ei mainintaa Wan paikasta, niin sillä tätä kyselinkin . Toki tämän voi pistää kiertoon, ja ostaa oikean reitittimen tilalle, mutta menee tilaus hommiks tänne tuppukylälle...

Oisko suositella jotain kohtuu hintaista reititintä.

Voisi olettaa, että tuo yksi täplä tarkoittaa WAN:ia, kun sellainen on myös puhelinpiuhan kohdalla. Mutta on kyllä harvinaisen huonosti merkitty

 

[Pakana]

Sitä pitää kysyä operaattorilta.
Perinteisiä tarpeita julkiselle IP on erilaiset palvelimet, VPN.

Joo, mutta miksi se palvelin tai VPN tarvitsisi toisen IP:n?

Portteja sinne auotaan että jutut toimii, mutta jos ajatus että sinne sisäverkkoon pitäisi saada yhteys ulkoapäin, tarve saada jokin tietty portti ja(tai) pysyvästi, kiva jos se julkinenkin IP millä pääsee sisään ei vaihtuisi kovin tiheään ja olisi sellainen minkä saisi nimipalvelimelle päivitettyä. Siellä on liuta muitakin käyttäjiä saman osoitemuutos systeemin takana. Noita kai kierretään välipalvelimien kautta, VPN avulla, kustannuksia.

Toivon että IPv6 nyt edes kotimaassa tulisi kaikille natiivisti ja kunnolla, toistaiseksi meillä taitaa liki kaikillta saada julkisen IPv4n, mobiilissa ei ihan joka liittymään.

Miksi sen natatun julkisen ip:n tarvitsisi sen useammin muuttua kuin suoraankaan julkisen ip:n? Ei tuossa tarvita mitään välipalvelimia tai VPN:ää tai muitakaan kustannuksia kerryttäviä ulkopuolista tahoa, vaan siihen julkiseen natattuun osositteeseen tulevat pyynnöt menevät vaan valitun portin mukaan sukkana läpi asiakkaan reitittimelle asti, joka käsittelee ne omien sääntöjensä mukaan. Tai siis menisi jos tuo on operaattorin puolesta enabloitu.

Eihän noilla osoitteenmuutoksilla käytännössä suurta merkitystä ole, niin pitkään kun vaan sen sisäänpäintulevan liikenteen pystyy avaamaan.

E: Ainakin joskus luokkaa 15v sitten elisan matkapuhelinliittymien operaattorinattissa toimi tuo upnp, ja sisäänpäintulevaa liikennettä varten pystyi avaamaan portin. Silloin tosin sai ihan julkisenkin ip osositteen kännykkään vaihtamalla APN osoitteen.

 

[pulatunnus]

Joo, mutta miksi se palvelin tai VPN tarvitsisi toisen IP:n?

Siis nyt leikittiin tilannetta että operaattorille pitäisi kertoa mihin tarvii julkisen IPn, ennen kuin sen saa.
Niin tuossa nyt oli ajatus että haluaa sille palvelimelle, mikä sitten onkaan julkisen IPn, tai haluaa sille VPNllä julkisen IPn, siinä jo pari IPtä, sitten julkisen IPn sille kotiverkolle, julkisen IP:n jollekkin laiteverkolle, julkisen IPn perheen pelaajalle. Julkisen IPn vierashuoneelle/vierasverkkoon . Julkinen IP etätyötä varten.

Jos sille operaattorille nyt pitää kertoo mihin tarvii, niin tuossa nyt ihan kotikäyttöön. kiinteäkin kelpaisi osaan.

Tai siis menisi jos tuo on operaattorin puolesta enabloitu.

Jos operaattori NATiin saisi pysyvästi auki portteja, ja ne portit pysyisi kiinteänä niin pitkään kun liittymävoimassa, niin sillä osan tarpeista purkkavirityksellä hoitaisi. En nyt oikein tuota ajatusta pidä tavoiteltavana.

Jos jotain pitäisi tavoitella niin naatiivi IPv6 vauhtiin niin pääsisi noista NATeista eroon kokonaan.

 

[rlame]

Julkisen vaihtuvan IP:n saa jokaiselta operaattorilta ilmaiseksi, eikä sinne tarvitse muuta satuilla kuin kertoo vain että haluaa sellaisen.
Näin on linjannut viestintävirasto.

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Muistilista-yrityksille-suuntaviivojen-edellyttamista-muutoksista.pdf

 

[Pakana]

Niin pitkään kun jenkeissä ei ole pulaa IP osoitteista, ei ipv6 tule olemaan ratkaisu. Siellä ei pahemmin ipv6 osoitteistoa mietitä, koska miksi mietittäisiin? Ja koska kolmasosa IP osoitteista on jenkeissä, niin turha pidätellä hengitystä.

Siis nyt leikittiin tilannetta että operaattorille pitäisi kertoa mihin tarvii julkisen IPn, ennen kuin sen saa.
Niin tuossa nyt oli ajatus että haluaa sille palvelimelle, mikä sitten onkaan julkisen IPn, tai haluaa sille VPNllä julkisen IPn, siinä jo pari IPtä, sitten julkisen IPn sille kotiverkolle, julkisen IP:n jollekkin laiteverkolle, julkisen IPn perheen pelaajalle. Julkisen IPn vierashuoneelle/vierasverkkoon . Julkinen IP etätyötä varten.

Jos sille operaattorille nyt pitää kertoo mihin tarvii, niin tuossa nyt ihan kotikäyttöön. kiinteäkin kelpaisi osaan.

No en mä nyt leikkinyt muuta kuin sitä että miten saisi toisen julkisen IP osoitteen ja millä sen perustelisi. Ei noista syistä mikään ole peruste saada toinen julkinen IP osoite. Tai ei ainakaan mikään sellainen peruste joka olisi jotenkin pätevä IMO.

Jos operaattori NATiin saisi pysyvästi auki portteja, ja ne portit pysyisi kiinteänä niin pitkään kun liittymävoimassa, niin sillä osan tarpeista purkkavirityksellä hoitaisi. En nyt oikein tuota ajatusta pidä tavoiteltavana.

Mun käsittääkseni se upnp systeemi toimii niin että portin avannut sovellus(/laite) vaan päivittää sitä pyyntöä aina ennen kuin se sulkeutuu.. Tällaisella metodillahan IP osoitteetkin saadaan. Jos laite putoaa verkosta, niin portti tietysti sulkeutuu, mutta eihän sillä mitään käytännön merkitystä ole, kun ei siellä portin päässä olisi kuitenkaan ketään vastaamassa. Kun laite on taas on-line se pyytää porttia uudelleen auki.

On tietysti mahdollista että joku toinen pyytää samaa porttia avattavaksi, niin silloinhan tuossa upnp:ssä toimii puhtaasti kilpavaraus, mutta käytännössä riski tuohon on melko pieni, kun käytetään satunnaisia portteja. Eikä niitä asiakkaita käsittääkseni ole kuin ehkä joitain kymmeniä saman julkisen IP:n takana, joista suurinosa ei koko systeemiä käytä.

Ja tosiaan on täysin mahdollista että tuo upnp on jo käytössä, mulla ei vaan ole käsillä pääsyä liittymään jossa tuo operaattorinatti olisi, jolla voisi testata toimiiko se. Mobiililiittymällä tuota tietysti voisi testata, siinä se ainakin aiemmin tosiaan toimi.

Olen myös pohdiskellut että operaattori voisi tarjota julkisen ip:n vaihtoehtona esim kiinteää jaettua osoitetta, josta saisi käyttöönsä kiinteän porttiavaruuden, joka olisi varmasti monelle julkista osoitetta kaipaavalla yhtälailla toimiva ratkaisu.

 

[pulatunnus]

Julkisen vaihtuvan IP:n saa jokaiselta operaattorilta ilmaiseksi, eikä sinne tarvitse muuta satuilla kuin kertoo vain että haluaa sellaisen.
Näin on linjannut viestintävirasto.

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Muistilista-yrityksille-suuntaviivojen-edellyttamista-muutoksista.pdf

Ketjussa (vai oliko toinen) asiaa sivuttiin, ja sita ei saa ihan kaikkiin nettiytheyksiin, mutta kiinteisiin saa, muitsaakseni siinä oli varauduttu siihen että IP oikeasti loppu, niin silloin annettiin siimaa.

Ja olen ymmärtänyt niin että määrään ei oteta kantaa, eli osa antaa vain yhden, joka aika niukka, varsinkin jos sen lisäksi ei saa niitä operaattori natattuja osoitteita.

 

[pulatunnus]

Ei noista syistä mikään ole peruste saada toinen julkinen IP osoite. Tai ei ainakaan mikään sellainen peruste joka olisi jotenkin pätevä IMO.

No ihan käypiä tarpeellisia syitä. Ilmeisesti tässä leikissä nyt kuitenkin on jotkin operaattorin asettamat perusteet.

Mun käsittääkseni se upnp systeemi toimii niin että portin avannut sovellus(/laite) vaan päivittää sitä pyyntöä aina ennen kuin se sulkeutuu.. Tällaisella metodillahan IP osoitteetkin saadaan. Jos laite putoaa verkosta, niin portti tietysti sulkeutuu, mutta eihän sillä mitään käytännön merkitystä ole, kun ei siellä portin päässä olisi kuitenkaan ketään vastaamassa. Kun laite on taas on-line se pyytää porttia uudelleen auki.

No jotta nyt tuo purkka nyt jotenkin toimisi jossain tarpeessa niin se portti pitäisi olla varattu sille käyttäjälle niin pitkään kun liittymä soppari on voimissaan. Mielellään myös se julkinen IPkin pysyisi samana. (jos tässä nyt ajatus oli se ettei käytetää mitään apupalvelimia)

Mutta edelleen menee aika virittelyksi vs julkinen IP.

IPv6 osalta olisi isoa harppaus että Suomessa saataisiin se natiiviisti maaliin, niin että kansallisesti sitä kaikkialla asiallisesti tuettaisiin, tai edes kaikki netti operaattorit ja julkiset verkot. Ei kaikkia, mutta monella on sille IPv4 tarvetta pitkälti sen takia että IPv6 tilanne meillä mikä on.

On tietysti mahdollista että joku toinen pyytää samaa porttia avattavaksi, niin silloinhan tuossa upnp:ssä toimii puhtaasti kilpavaraus, mutta käytännössä riski tuohon on melko pieni, kun käytetään satunnaisia portteja. Eikä niitä asiakkaita käsittääkseni ole kuin ehkä joitain kymmeniä saman julkisen IP:n takana, joista suurinosa ei koko systeemiä käytä.

Jos nyt puhe kotitalouksien kiinteistä liittymistä, niin voi miettiä mitä vähän ahkeramman perheen yhteydet vaatii perus simppelissä NATissa, operaattorien NATi voi olla tehokkaampia, useampi samalla portilla, mutta osa yhteyksistä tarvii kuitenkin sen oman portin. Jos tietty portti ei ole varattu tietyn liittymän tietylle yhteydelle, niin mikä sen pitäisi vapaana?

Mikä kotireitin tuon hanskaa, siis missä voisi tuon säätää reittimessä ?

 

[JzC]

Lisätestausta etäpäivän ratoksi.
Lässytykset spoilerissa, koska OT-ish


Kokeilin seuraavia kytkentöjä:

1) läppäri kiinni suoraan kuitupäätteeseen
2) reititin kiinni kuitupäätteeseen ja läppäri suoraan kiinni reitittimeen
3) sisäverkko kiinni reitittimeen ja läppäri kiinni yhteen sisäverkon pistokkeista

Testailin kahdella selaimella, Chromella ja Edgellä.
Reitittimessä smart queues pois päältä.
Nopeudet kaikissa testeissä ~950/950.

Alla tulokset:

Tåssä omat tulokset, 1G/500M liittymällä, Helsinki.

Telia kytkin/kuitupääte
--> Unifi UDM SE (1G Eth.)
--> Enterprise 8 POE kytkin (10G DAC)
--> Flex 2.5G kytkin (2.5G Eth)
--> USB-C Ethernet 2.5G adapteri (2.5G Eth)
--> HP WIN11 läppäri (2.5G Eth)
--> Chrome selain.

 

[climber_82]

HIenoa että Elisa ottaa vakavasti tämän verkkoliikenteen: Uutishuone - Elisa

 

[kurkimies]

HIenoa että Elisa ottaa vakavasti tämän verkkoliikenteen: Uutishuone - Elisa

DNA:n runkoverkko nostetaan 5G-valmiuteen | DNA Oyj

DNA mainosti jo 2018 näin:

DNA:n runkoverkon kapasiteetti ja ohjelmointikyvykkyys nostetaan uudelle tasolle. Töiden valmistuttua DNA:n runko- ja alueverkkojen tuotantoteho kasvaa 5G-verkon vaatimusten tasolle. Jo aloitetut työt ovat osa DNA:n valmistautumista 5G-aikakauteen, mutta ne hyödyttävät matkaviestin- ja kiinteän verkon asiakkaita myös välittömästi, jo ennen 5G-verkkoja, sillä dataliikenne DNA:n verkoissa on kasvanut jälleen uuteen ennätykseen ja kasvaa edelleen.

Verkon kriittiset runkolaitteet on jo vaihdettu, ja DNA:n runkoverkon nopeuksia on nostettu 400 Gbit/s monikertoihin aina 1,2 Tbit/s asti. Lisäksi alueellisten osaverkkojen eli alueverkkojen vähimmäisnopeuksia on nostettu vastaamaan kyseisen alueen uusia ja tulevia vaatimuksia.

 

[kurkimies]

@climber_82 Ihmettelen tuossa jutussa tätä eli esim. se Suomen ja Saksan välisessä valokuitukaapelissa kokonaiskapasiteetti on 144Tbit/s eli taisi olla yhtä paria kohden 18Tbit/s. Taitaa se Elisakin tulla vähän nyt jälkijunassa koko hommassa:

Maailman ensimmäinen 800 gigan koherentti runkoverkkoyhteys otettiin marraskuussa käyttöön Elisan verkossa. Helsingissä sijaitseva yhteys hyödyntää Juniperin PTX-sarjan reitittimiä ja JCO800-sarjan koherenttia optiikkaa. Koherentin optiikan avulla runkoyhteyden tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa merkittävästi: yksittäinen kuitupari voi kuljettaa dataa jopa 800 gigan sekuntinopeudella, mikä on tuplasti enemmän kuin aiemmin.

 

[Kilkenblad]

DNA:n runkoverkko nostetaan 5G-valmiuteen | DNA Oyj

DNA mainosti jo 2018 näin:

@climber_82 Ihmettelen tuossa jutussa tätä eli esim. se Suomen ja Saksan välisessä valokuitukaapelissa kokonaiskapasiteetti on 144Tbit/s eli taisi olla yhtä paria kohden 18Tbit/s. Taitaa se Elisakin tulla vähän nyt jälkijunassa koko hommassa:

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin.

Tuossa Elisan uusimmassa tiedotteessa puhutaan ihan kahden laitteen välisestä kuituparista ja optiikoista, jolla saadaan 800Gb linkki aikaan. Aikaisemmin ollut 100 ja 400Gb optiikoita.

Täysin erikseen on sitten erilaiset DWDM-järjestelmät johon pystytään yhdistämään useita eri yhteyksiä, kuten vaikka näitä 800Gb linkkejä yhteen kuitupariin hyödyntäen eri aallonpituuksia. Näillä päästään helposti vaikka 1,2Tb nopeuksiin ampumalla vaikkapa 12 X 100Gb yhteyksiä samaan järjestelmään.

 

[climber_82]

@climber_82 Ihmettelen tuossa jutussa tätä eli esim. se Suomen ja Saksan välisessä valokuitukaapelissa kokonaiskapasiteetti on 144Tbit/s eli taisi olla yhtä paria kohden 18Tbit/s. Taitaa se Elisakin tulla vähän nyt jälkijunassa koko hommassa:

Mutta, eikös Elisa muutenkin tätä "kuitu kotiin" asiaa hieman vähätellyt kauppaamalla näitä 5G kotiliittymiä... Ehkä Elisallakin on tajuttu että fyysinen kuitu kotiin / kellariin tekee ihmisistä onnellisia netin käyttäjiä
(vanhemmassa taloyhtiössä DNA kaapeliliittymällä aina tällaisesta unelmoin...)