Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Wifi nopeuksia 1gbps kuituliittymällä, kapulana Realme 8 (4g versio), ja kuidun päässä Genexis Pure F500.
Mainittakoon vielä, että tästä laitteesta piti manuaalisesti asettaa 40mhz kaista 2,4ghz verkossa, jotta alkoi kulkua löytymään x2.
Tuolla asetuksella infon mukaan tiputtaa tarvittaessa 20mhz kaistalle, mutta oletusasetuksella (20mhz) ei osaa hyödyntää 40mhz kaistaa.

2,4ghz: 152/131
5ghz 356/342
 
Taitaa Wifi optimointi sopia "WiFi keskustelu - suunnittelu, mittaus, kartoitus jne" paremmin, jatkoin sinne

Wifi nopeuksia 1gbps kuituliittymällä, kapulana Realme 8 (4g versio), ja kuidun päässä Genexis Pure F500.
Mainittakoon vielä, että tästä laitteesta piti manuaalisesti asettaa 40mhz kaista 2,4ghz verkossa, jotta alkoi kulkua löytymään x2.
Tuolla asetuksella infon mukaan tiputtaa tarvittaessa 20mhz kaistalle, mutta oletusasetuksella (20mhz) ei osaa hyödyntää 40mhz kaistaa.

2,4ghz: 152/131
5ghz 356/342
Wifi nopeuteen vaikuttaa hyvin moniasia, eli sieltä asiallisesta tukiasemasta voi käsin säätää montaa juttua, joista isolla osalla on vaikutus suoirtuskykyyn. Ja monesti tavoitellaan ihan muita asioita kuin teoreettista max nopeutta.

Mainittakoon vielä, että tästä laitteesta piti manuaalisesti asettaa 40mhz kaista 2,4ghz verkossa, jotta alkoi kulkua löytymään x2.
Yleistäen, 2,4Ghz alueella kannattaa käyttää 20Mhz leveyttä, se monesti tuo paremman suorituskyvyn, vaikka se maksimi nopeus on kaukana tuplat leveämmästä.

Kärjistävä poikkeus on yhdentukiaseman eräyksiö, jossa ei ole muuta tuolla alueella kuin tuo tukari asiakkaineen, ja tarve vain sisällä. Eli pidemmin, 2,4 alueella mahtuu rinnakkin vain kolme 20mhz kaistaa, eli ei mahdu kahta 40mhz leveää. Ja muistettava että tuolla 2,4 alueella toimii paljonmuutakin kuin WiFi yhteydet.

Eräyksiö tulee siitä että taajamissa ja varsinkin rivareissa ja kerrostaloissa on sitten ne muiden vehkeet omien lisäksi jakamassa tuota aluetta. Hyvin sijoitettu tukari voi "kuulla" ja "kuulua" yllätävänkin kaukaksi, mutta sen asiakas, PC, Puhelin, toisella raunalla voi olla sitten toisen suunnan laitteiden "kuuluvuus" alueella.
 
Jos ollaan <25ms viiveissä ja nettisurffailussa ja alkaa tuntua että viiveet tökkiin, niin tulee mieleen että tökkii nimikyselyt, tai vastapalvelin tahmaa.
Voi toki maalailla ajatuksena että joku sivustosovelma on toteuttu niin että jotenkin jonomuodossa tehdään pyyntöjä, joilla saadaan käyttökokemus entistä enemmän hajalle jos viiveet VDSL tasoa.

Tässä nyt oletus että surffailulla ei tarkoiteta jotain viivekriittistä pelistreemaus alustaa, jossa jo homma kärsii riipuen kuidun pituudesta.
No enkos mä kirjoittanut että se 25ms on ihan sujuvaa, mutta kun ollaan siellä yli 100ms se alkaa haittaamaan.

Ja surffailulla mä nyt tarkoitan vaikka tätä tekkipalsan tyyppistä sivustoa. Sivustoissakin on eroja, mutta aina siellä on enemmän tai vähemmän kerroksittain niitä pyyntöjä.
 
Hyvin on tainnut Lounealla mennä kolmegigaiset kaupaksi; tänään tuli vahvistus tilauksesta ja arvioitu asennusaika lokakuun alussa :D

No eipä tässä niin kiire ole niin ei haittaa…
 
Hyvin on tainnut Lounealla mennä kolmegigaiset kaupaksi; tänään tuli vahvistus tilauksesta ja arvioitu asennusaika lokakuun alussa :D

No eipä tässä niin kiire ole niin ei haittaa…

Luulen, että tuossa on vaikuttanu enemmän se, että saa sen 10Gbit/s päätelaitteen "ilmaiseksi" mukaan.

LOUNEA tarjoaa kampanjatarjouksena Valokuitu 3000/3000M laajakaistapalvelun erityishinnalla 49,90 €/kk
(norm. 59,90 €/kk) ja uuden palvelun aktivointimaksun 0€ (norm. 59,97 €). Lisäksi tarvittaessa
kuitupäätteen vaihto 0 € (norm. 275,00 €).

Kampanjan kokonaishinta sopimuskaudelle on 598,8 €. Kampanjaetu sopimuskaudelta on 120 €,
aktivoinnin tarvitsevissa kohteissa etu yhteensä 179,97 € ja kuitupäätteen vaihdon vaativissa etu yhteensä
454,97 €. Valokuidun laajakaistapalvelujen kuukausimaksujen lisäksi peritään Kuituliittymän perusmaksu,
mikäli asiakkaan liittymätyyppiin kuuluu tämä maksu (esim. Sastamalassa 9,58 €/kk). Kaikki hinnat sisältävät
ALV 24%.
 
Sama hinta kuin nykyisessä 1000M ja ja uusi päätelaite oli itselle tärkeitä miksi päädyin 3000M.

Siellä oli varmaan iso määrä 500M/1000M liittymän omaavia jonossa jotka eivät halunneet 10G koska
  • Kampanjahinta 79,99€/kk oli/on kova hinta (eroa tulee kuitenkin vuositasolla 50€/kk liittymään jo 360€), ja kamppiksen päätyttyä 99€/kk eli 600€)
  • Päätelaite maksoi erikseen ~275€
  • 10G laitevalikoima perus kuluttajan kannalta toistaiseksi harvinainen ja kallis, myös kaapeloinnin haasteet jos vertaa tavallinen multigig, tukiasemissa on jo 2,5 Gbps portti, emolevyissä 2,5 Gbps (tai perus USB-verkkokortin saa 50€), ja ei tarvitse kaapelista murehtia kun riittää jopa vanha Cat5e-kaapelointi...
Hyvä kamppis oli, itse tilasin heti 2.6. ja asennus on viikolla 28. :drool:
 
Onko täällä Valoo kuidun omistajia ja onko muilla kuitukäyttäjillä samanlaisia ongelmia hostauksen kanssa?

Sain tuossa tuon gigan kuidin vihdoin pari viikoa takaperin käyttööni ja työkiireiden vuoksi en ehtinyt katsoa omaa palvelinta kuntoon vielä silloin. Ihmettelin toki miksi ei porttiohjaus toimi kunnolla, mutta en siihen jaksanut perehtyä kuin nyt.

Paljastui että julkinen IP ulospäin on aivan eri mitä reitittimen kertoo, ja se julkinen ip on jokun 10ms päässä jos sitä haluan pingata, IP-osoite kuulemma sijaitseekin kainuussa eikä täällä etelä-suomessa.

Ainoa tapa miten sain jotenkin selville, että tässä on nyt jotain outoa välissä, kun vanhaa doomia kokeilin hostata doomseekerin välityksellä; Sen softan public listan perusteella ip ja serverille ohjautuva portti on aivan eri numeroita mitä NATin läpi tarkoitus ohjata. Ei ihme ettei pysty hostamaan juuri mitään mikä ei mene jonkun public palvelun kautta listalle, että pelipalvelimen voisi edes löytää.

Miten tämmöisellä olisi tarkoitus mitään maksullista DNS ohjausta käyttää ja esim. apache serveriä tai muutakaan jos ei voi tarkalleen määritellä niitä portteja?

Pitänee alkaa pommittamaan asiakaspalvelua kysyä että voiko tuolle tehdä yhtään mitään, vai onko tässä tullut astuttua miinaan pariksi vuodeksi...
 
Onko täällä Valoo kuidun omistajia ja onko muilla kuitukäyttäjillä samanlaisia ongelmia hostauksen kanssa?

Sain tuossa tuon gigan kuidin vihdoin pari viikoa takaperin käyttööni ja työkiireiden vuoksi en ehtinyt katsoa omaa palvelinta kuntoon vielä silloin. Ihmettelin toki miksi ei porttiohjaus toimi kunnolla, mutta en siihen jaksanut perehtyä kuin nyt.

Paljastui että julkinen IP ulospäin on aivan eri mitä reitittimen kertoo, ja se julkinen ip on jokun 10ms päässä jos sitä haluan pingata, IP-osoite kuulemma sijaitseekin kainuussa eikä täällä etelä-suomessa.

Ainoa tapa miten sain jotenkin selville, että tässä on nyt jotain outoa välissä, kun vanhaa doomia kokeilin hostata doomseekerin välityksellä; Sen softan public listan perusteella ip ja serverille ohjautuva portti on aivan eri numeroita mitä NATin läpi tarkoitus ohjata. Ei ihme ettei pysty hostamaan juuri mitään mikä ei mene jonkun public palvelun kautta listalle, että pelipalvelimen voisi edes löytää.

Miten tämmöisellä olisi tarkoitus mitään maksullista DNS ohjausta käyttää ja esim. apache serveriä tai muutakaan jos ei voi tarkalleen määritellä niitä portteja?

Pitänee alkaa pommittamaan asiakaspalvelua kysyä että voiko tuolle tehdä yhtään mitään, vai onko tässä tullut astuttua miinaan pariksi vuodeksi...
Tuote kuvauksessa ei luvata automaattisesti julkista muuttuvaa privaatti IPtä, vaan se pitää erikseen tilata. Ymmärtääkseni vain yhden voi saada, mutta sillä kotikäytössä jo aika pitkälle pärjää. Jos ei pidä ongelmana että kaikki on sitten sen saman IPn takana.

IPv6 tuki on.

Edit linkki valoo laajakaista palvelukuvaukseen (.pdf 1.4.2023)
ja sieltä lainaus
Valoo Netti -liittymät pitävät sisällään asiakkaalle valitun liittymätyypin mukaisen tiedonsiirtoyhteyden kiinteällä kuukausihinnalla. Laajakaistaliittymä käyttää Carrier Grade NAT (CGNAT) -teknologiaa, jolloin laajakaistaliittymään kytketty laite saa yhden (1 kpl) privaatin IPv4-osoitteen. Tarvittaessa saatavilla dynaaminen julkinen IPv4-osoite erillisestä pyynnöstä. IPv6- osoitteistuksessa käytetään Traficomin suosituksen mukaista Prefix Delegation -tekniikkaa, jolloin liittymää kohden jaetaan /56-pituinen verkkoalue. Käytetyt IPv6- osoitteet ovat aina julkisia. Liittymään ei sisälly sähköpostiosoitteita. Palvelu on tarkoitettu kuluttajakäyttöön. Valoo Netti -liittymä kytketään omakotitaloon tai paritalokiinteistön huoneistoon valokuitutekniikalla. Uusissa Valoo Taloyhtiösopimus -kohteissa liittymät toteutetaan teknisesti kohteen mukaan joko valokuitu- tai Ethernet-tekniikalla. Valokuitutekniikalla toteutetuissa liittymissä Valoon vastuu verkon toiminnallisuudesta kattaa huoneistoon asennettuun kuituverkkopäätelaitteeseen (ONT) asti. Kuituverkkopäätelaite (ONT) on Valoon omaisuutta. Asunnon muista mahdollisista verkkopäätelaitteista, kuten Wi-Fi- tai Meshreitittimistä, vastaa asiakas, vaikka tällainen laite olisikin Valoon asentama.
 
Viimeksi muokattu:
Tuote kuvauksessa ei luvata automaattisesti julkista muuttuvaa privaatti IPtä, vaan se pitää erikseen tilata. Ymmärtääkseni vain yhden voi saada, mutta sillä kotikäytössä jo aika pitkälle pärjää. Jos ei pidä ongelmana että kaikki on sitten sen saman IPn takana.

IPv6 tuki on.

Ei ole yksi osoite ongelma, kun näinhän se on ollut jo aiemminkin. Talon netin ratkaisu on muutenkin niin, että reititin/palomuurikone kuitulaitteen väliin, jolla luodaan DHCP sisäverkko josta kaapelointi seiniin ja ympäri taloa rj45 rasioihin. Sitten tuolla muurikoneella on tullut jo vuosikymmen hostailtua kaikkea peleistä voip juttuihin sekä ssh, oma sähköposti ja sisäinen fileserver samassa.

Eli pitänee ottaa asiakaspalveluun yhteyttä jos se sillä sitten ratkeaa, on vaan vähän outo käytäntö että kiinteässä netissä ei olisi vakiona mitään dynaamista ip osoitetta.
 
Eli pitänee ottaa asiakaspalveluun yhteyttä jos se sillä sitten ratkeaa, on vaan vähän outo käytäntö että kiinteässä netissä ei olisi vakiona mitään dynaamista ip osoitetta.
Tätä harrastaa nykyään aika moni operaattori, IP-osoitteet kun ovat "loppuneet" niin niitä ei ihan noin vain hankita ellei joku kalliilla myy. Nämä kolme isoa taas ovat haalineet aikojen saatossa niin paljon osoitteita ettei varmasti lopu.
 
oma sähköposti

Mitä tarkoitat tällä? Palvelinta vai? Ihmettelen että miten tuossa olet onnistunut kun traficom vaatii operaattoreita tukkimaan portin 25 sisään ja ulos. Eli sahköpostipalvelin ei kuluttajaliittymässä voi vastaanottaa postia. Lähettää voi, mutta mitää käyttää ISP:n SMTP palvelinta välityspalvelimena.
Täähän on ollut jo varmaan vuosikymmenen ongelmana.
 
Mitä tarkoitat tällä? Palvelinta vai? Ihmettelen että miten tuossa olet onnistunut kun traficom vaatii operaattoreita tukkimaan portin 25 sisään ja ulos. Eli sahköpostipalvelin ei kuluttajaliittymässä voi vastaanottaa postia. Lähettää voi, mutta mitää käyttää ISP:n SMTP palvelinta välityspalvelimena.
Täähän on ollut jo varmaan vuosikymmenen ongelmana.

Tuolla välityspalvelimen avullahan se on onnistunut Telian kanssa, joten tarkoitti tosiaan Postfixin säätöä siihen :25 porttiin sen relay vaihtoehdon kanssa, sillä saanut postit sisään. Enemmänhän ongelmana minulla aina ollut että kuinka saada samalla lähetys toimimaan :)

Silloin kun Cenian piti olla täyskuidun operaattori, niin saman piti onnistua, mutta nyt Valoon oma juttu on ihan kysymysmerkki, enkä usko että edes onnistunee.

Mites tuo IPV6 nyt edes toimii nykypäivänä? Ei ainakaan liittymä anna kytkeä reitittmestä ominaisuutta päälle, joten sekin varmaan pitää kysyä erikseen päälle?
 
Tätä harrastaa nykyään aika moni operaattori, IP-osoitteet kun ovat "loppuneet" niin niitä ei ihan noin vain hankita ellei joku kalliilla myy. Nämä kolme isoa taas ovat haalineet aikojen saatossa niin paljon osoitteita ettei varmasti lopu.

En tiedä mitkä ovat kolme isoa, mutta ainakin Telialta tuo palvelu pitää ostaa erikseen 4G ja 5G yhteyksissä. Laitoin Telialle kyselyä, että miksi tästä pitää maksaa, niin lupasivat palata asiaan. Tästä on noin 6kk:tta. Pitäisi varmaan kysyä uudelleen.
 
En tiedä mitkä ovat kolme isoa, mutta ainakin Telialta tuo palvelu pitää ostaa erikseen 4G ja 5G yhteyksissä. Laitoin Telialle kyselyä, että miksi tästä pitää maksaa, niin lupasivat palata asiaan. Tästä on noin 6kk:tta. Pitäisi varmaan kysyä uudelleen.
Mobiiliverkot on taas asia erikseen, puhuttiin kiinteistä. Mutta ei tarvitse maksaa, määräysten mukaan on oltava pyynnöstä saatavilla ilman eri maksua. Telia toki myy samaa palvelua maksullisena, mutta ilmaiseksikin saa jos laittaa APN:ksi prointernet.
 
Mobiiliverkot on taas asia erikseen, puhuttiin kiinteistä. Mutta ei tarvitse maksaa, määräysten mukaan on oltava pyynnöstä saatavilla ilman eri maksua. Telia toki myy samaa palvelua maksullisena, mutta ilmaiseksikin saa jos laittaa APN:ksi prointernet.

Ei taida se määräys olla ihan niin yksiselitteinen jos osoitteita ei ole käytettävissä riittävästi. Valoolla näyttää olevan 5120 IPv4 osoitetta, joten ei noilla kovin pitkälle pärjää.
 
Ei taida se määräys olla ihan niin yksiselitteinen jos osoitteita ei ole käytettävissä riittävästi. Valoolla näyttää olevan 5120 IPv4 osoitetta, joten ei noilla kovin pitkälle pärjää.
Jep, näin sanoo Traficom:
Osoitteita ei kuitenkaan vaadita tarjottavaksi kuin nykyisen osoitereservin puitteissa, eli jos julkisesti jaettavat osoitteet loppuvat, ne loppuvat. Pyyntö ei siis saa johtaa operaattorinkaan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen.
 
Ei taida se määräys olla ihan niin yksiselitteinen jos osoitteita ei ole käytettävissä riittävästi. Valoolla näyttää olevan 5120 IPv4 osoitetta, joten ei noilla kovin pitkälle pärjää.
hmm, nyt kannattaa pitää kiirettä. Tai muuten joutuu tilaileen palvelin tilaa jostain julkisen netin päästä (no muitakin konsteja kiertää haastetta)


Tästä jatko kyssäri aihe heille joille asia oleellinen, eli voiko tilata ns ennakkoon, eli jos liittymän toimitus on joskus vuoden kahden päästä.

Valoolla näyttää olevan 5120 IPv4 osoitetta, joten ei noilla kovin pitkälle pärjää.
Onko tuossa kaikki , siis tuli mieleen ne yhtiöt joita yhtiö on ostellut, vai onko nuo nimenomaan niiltä peräisin.
 
Eli pitänee ottaa asiakaspalveluun yhteyttä jos se sillä sitten ratkeaa, on vaan vähän outo käytäntö että kiinteässä netissä ei olisi vakiona mitään dynaamista ip osoitetta.
Kerroppa tännekin miten kävi. Ite pyysin asiakaspalvelusta julkista ipv4:sta, mutta eipä suostunut antamaan, vaan suositteli käyttämään ipv6:sta. Kun mainitsin tfaficomin ohjeistuksen ja palvelukuvauksen, niin eipä tullut enää mitään vastausta. Aiemmin näillä tosiaan palvelukuvauksessa oli mainittu, että saa julkisen pyydettäessä, mutta päivittivät kuvauksen kun operaattori muuttui valooksi.
 
Kerroppa tännekin miten kävi. Ite pyysin asiakaspalvelusta julkista ipv4:sta, mutta eipä suostunut antamaan, vaan suositteli käyttämään ipv6:sta. Kun mainitsin tfaficomin ohjeistuksen ja palvelukuvauksen, niin eipä tullut enää mitään vastausta. Aiemmin näillä tosiaan palvelukuvauksessa oli mainittu, että saa julkisen pyydettäessä, mutta päivittivät kuvauksen kun operaattori muuttui valooksi.
Tuo aiemman postauksen lainaukseni oli heidän sivuilta ladatusta palvelukuvauksesta, joka oli ladattu postauksen jälkeen, ennen viimeistä muokkausta.
Päiväyskin huhtikuulta, jos tosiaan ei enään saa julkista IPtä, niin kyse jo siitä että se pitäisi kertoa markkinoinissa selkeästi, sen verran iso ero siihen mitä kuluttajan voi odottaa saavansa kiinteässä yhteydessä. (ja tietenkin päivittää tuonne palvelukuvaukseen)
 
Tuo aiemman postauksen lainaukseni oli heidän sivuilta ladatusta palvelukuvauksesta, joka oli ladattu postauksen jälkeen, ennen viimeistä muokkausta.
Päiväyskin huhtikuulta, jos tosiaan ei enään saa julkista IPtä, niin kyse jo siitä että se pitäisi kertoa markkinoinissa selkeästi, sen verran iso ero siihen mitä kuluttajan voi odottaa saavansa kiinteässä yhteydessä. (ja tietenkin päivittää tuonne palvelukuvaukseen)
Niinpä näkyy olevan edelleen tuolla sivulla tuo maininta. Mistähän minä sen kuvauksen sitten kaivoin, jossa tuota mainintaa ei ollut.
 
En odota että vastaavat viikonlopun aikana, niin vähän joutuu odottelemaan. Kokeilin toki myös IPv6 kytkeä päälle routerista, mutta sen jälkeen häviää netti kokonaan (vaikka dynamic IP:llä osoite tuleekin), eli ei sekään oikein ole vaihtoehtona, vaikka noip:ltä saakin dynamic DNS recordin nykyään myös IPv6 eli AAAA osoitteelle. Se ei tosin auta taas siinä jos mobiilinetit ja muiden kiinteät yms. ei toimi ipv6 verkon läpi ilman erillistä säätöä, niin hyöty hostata IPv6 läpi tällä hetkellä on vähän kyseenalainen.
 
En odota että vastaavat viikonlopun aikana, niin vähän joutuu odottelemaan. Kokeilin toki myös IPv6 kytkeä päälle routerista, mutta sen jälkeen häviää netti kokonaan (vaikka dynamic IP:llä osoite tuleekin), eli ei sekään oikein ole vaihtoehtona, vaikka noip:ltä saakin dynamic DNS recordin nykyään myös IPv6 eli AAAA osoitteelle. Se ei tosin auta taas siinä jos mobiilinetit ja muiden kiinteät yms. ei toimi ipv6 verkon läpi ilman erillistä säätöä, niin hyöty hostata IPv6 läpi tällä hetkellä on vähän kyseenalainen.
Itse kanssa kokeilin laittaa ipv6:n päälle, mutta jostsain syystä vauhdit tippuu, kun on päällä. Ja itsellä telian mobiililiittymä joka ei tue ipv6:sta, niin hyötykin aika nolla.
 
Itse kanssa kokeilin laittaa ipv6:n päälle, mutta jostsain syystä vauhdit tippuu, kun on päällä. Ja itsellä telian mobiililiittymä joka ei tue ipv6:sta, niin hyötykin aika nolla.
Joidenkin isoa IPv4 avaruutta pitävien operaattorien tahmaus natiivin Ipv6 tuen kanssa käytännössä tuntunut jo jonkin aikaa kilpailunrajiottamiselta, siis siinä mielessä että silloin iso IPv4 avaruus tuo enemmän kilpailuetua.

Sitten syntyy näitä tilanteita että asiakas joutuu vältteleen operaattoria jolla huono IPv4 tuki.
 
Itse kanssa kokeilin laittaa ipv6:n päälle, mutta jostsain syystä vauhdit tippuu, kun on päällä. Ja itsellä telian mobiililiittymä joka ei tue ipv6:sta, niin hyötykin aika nolla.

Netti kuitenkin toimii? Tuo Valoon toimittama TP-link Deco routeri menee punaiselle ja bitti ei liiku yhtään, jos sen kytkee päälle.
Ei bitti liiku edes puhelimella, jolla ottaisin wlanilla siihen reitittimeen kiinni ja kokeilisin sitä kautta mennä vaikka test ipv6 sivulle. Kokeilin myö siltaavana ipv6 tilaa, mutta no dice.

Sitten toinen juttu minkä luin Valoon sivulta on että voisi käyttää omaa reititintä tuon tilalla, mutta ainakaan mitään perusmyllyä siihen perään ei voi laittaa, että sieltä tulisi mikään toimiva IP-osoite. Yritin laittaa tuommosta linux-pönttöä 2 verkkokortin porteilla siihen, että siitä olisi tehnyt käsin rautamuurin/routerin ilman tuota langatonta pönttöä. Mutta kun ei kättele osoitetta, niin ei sekään idea toiminut.
 
Netti kuitenkin toimii? Tuo Valoon toimittama TP-link Deco routeri menee punaiselle ja bitti ei liiku yhtään, jos sen kytkee päälle.
Ei bitti liiku edes puhelimella, jolla ottaisin wlanilla siihen reitittimeen kiinni ja kokeilisin sitä kautta mennä vaikka test ipv6 sivulle. Kokeilin myö siltaavana ipv6 tilaa, mutta no dice.

Sitten toinen juttu minkä luin Valoon sivulta on että voisi käyttää omaa reititintä tuon tilalla, mutta ainakaan mitään perusmyllyä siihen perään ei voi laittaa, että sieltä tulisi mikään toimiva IP-osoite. Yritin laittaa tuommosta linux-pönttöä 2 verkkokortin porteilla siihen, että siitä olisi tehnyt käsin rautamuurin/routerin ilman tuota langatonta pönttöä. Mutta kun ei kättele osoitetta, niin ei sekään idea toiminut.
Kyllä se toimi ja nimenomaan tällä decolla, mutta jotain häröä siinä oli, niin otin pois. Se prefixin delegointi täppä muistaakseni piti laittaa pääle, nin alkoi toimia
 
Netti kuitenkin toimii? Tuo Valoon toimittama TP-link Deco routeri menee punaiselle ja bitti ei liiku yhtään, jos sen kytkee päälle.
Ei bitti liiku edes puhelimella, jolla ottaisin wlanilla siihen reitittimeen kiinni ja kokeilisin sitä kautta mennä vaikka test ipv6 sivulle. Kokeilin myö siltaavana ipv6 tilaa, mutta no dice.

Sitten toinen juttu minkä luin Valoon sivulta on että voisi käyttää omaa reititintä tuon tilalla, mutta ainakaan mitään perusmyllyä siihen perään ei voi laittaa, että sieltä tulisi mikään toimiva IP-osoite. Yritin laittaa tuommosta linux-pönttöä 2 verkkokortin porteilla siihen, että siitä olisi tehnyt käsin rautamuurin/routerin ilman tuota langatonta pönttöä. Mutta kun ei kättele osoitetta, niin ei sekään idea toiminut.
Muistaaksen jossain oli juttua valoon yhteys haasteista.

Mutta tuli mileen että lupasivatko vain yhden privaatin IPv4 osoitteen tuolla CGNATilla, josta tuli mieleen että jos ei ensin kytketyllaä reitittimellä sitä vapauttanut, niin olisi se mahdollista että se ainoa oli varattu sille ensin kytketylle reittimelle.

Noin muutenkin tuo vain yksi IP on omalisävaivansa, esim jos ajatus on ollut että ensin on kytkin ja sen perässä kaksi tai useampi reitin/muu asiakas. yhdellä IP joutuu laittaa kaikki yhden ja saman NATin taakse.
 
Muistaaksen jossain oli juttua valoon yhteys haasteista.

Mutta tuli mileen että lupasivatko vain yhden privaatin IPv4 osoitteen tuolla CGNATilla, josta tuli mieleen että jos ei ensin kytketyllaä reitittimellä sitä vapauttanut, niin olisi se mahdollista että se ainoa oli varattu sille ensin kytketylle reittimelle.

Noin muutenkin tuo vain yksi IP on omalisävaivansa, esim jos ajatus on ollut että ensin on kytkin ja sen perässä kaksi tai useampi reitin/muu asiakas. yhdellä IP joutuu laittaa kaikki yhden ja saman NATin taakse.

Ahaa niin, eli pitäisi löytää ensin keino millä tuolla saisi vapautettua sen IP-osoitteen, harmi ettei reitittimissä ole yleensä leasen vapautusta, vaan se pitäisi jaksaa vanhentaa olemalla ilman kytkentää oman aikansa? Ellei sitten sen oma reset-nappula osaa tehdä sitä.

Tuo yhden NATin takana oleva juttu ei ole ollut koskaan ongelma, koska talossa on kuitenkin useampi kone eli vähän pakollinen muutenkin. Tarkoittaa vaan MAC-osoitteille tiettyjen IP:den bindaamista että ne varaa aina samat sisäverkon IP:t, jotta voi tehdä yksittäisiä porttiohjauksia jos jokin softa niitä kaipaa. Tai sitten laiskana se UPNP tila.

Sitten tuo "rautarouteri" eli palvelin on hoitanut pääosin palvelimien hostaukset ja tiedostojaot ihan perinteisellä 192.168 sisäverkolla. Erilliset WLANitkin saa siltaavassa tilassa jakamaan sen saman NATin aika helposti.
 
kokelin varsin uudelleen tuota ipv6:sta deco:lla. prefixin delegointi täppä ja määritetty tyyppi SLAAC+tilaton DHCP, niin lähtee toimii. Mitään hajua itellä ei ole mitä nuo edes meinaa, kunhan kokeilin :D Upload nopeus vaa menee aivan hanuriksi kun kytkee tän päälle
Näyttökuva 2023-07-01 141940.png
 
Viimeksi muokattu:
Ahaa niin, eli pitäisi löytää ensin keino millä tuolla saisi vapautettua sen IP-osoitteen, harmi ettei reitittimissä ole yleensä leasen vapautusta, vaan se pitäisi jaksaa vanhentaa olemalla ilman kytkentää oman aikansa? Ellei sitten sen oma reset-nappula osaa tehdä sitä.
Tuo kommenttini oli vain pohdintaa. Mutta todella ärsyttävää jos tosiaan joutuisi odottamaan jonkin pitkän laina-ajan. Ei taida siitä vakkari reitimmestä edes nähdä edes lainaikaa.

Tuo yhden NATin takana oleva juttu ei ole ollut koskaan ongelma, koska talossa on kuitenkin useampi kone eli vähän pakollinen muutenkin.
Hyvä.
Tuossa siis oli se ajatus että osa rakentaa useamman erillisen kotiverkon, kytkin yhteyden perään ja sen perään sitten reittimet. (tämä siis laatikko ajatuksena, voi sen toteuttaa yhdellä purkillakkin)

Ajatus se että rakenne on silmin hahmotettavissa, jollain tavalla yksinkertainen hallita. Se miksi useampi verkko, niin syitä voi olla muita, esim tuo että yhdessä on palvelimia, toisessa tavis kodin laitteet, kolmas IoT yms sellaista varten, isommissa perheissä osalla perhettä oma(*. Voi ne toteuttaa yhdelläkin IPlla yhdellä reittimellä, vaatii enemmän potkua, ja jos IP soitteitta vain yksi, niin siinä menee se idea että eri verkon näkyisi mailmalla eri IPllä -> yksityisyyttä, turvallisuutta.


(*
Varsinkin jos samaa yhteyttä käyttää muutkin kuin ns ydinperhe, saati alivuokralainen.
 
kokelin varsin uudelleen tuota ipv6:sta deco:lla. prefixin delegointi täppä ja määritetty tyyppi SLAAC+tilaton DHCP, niin lähtee toimii. Mitään hajua itellä ei ole mitä nuo edes meinaa, kunhan kokeilin :D Upload nopeus vaa menee aivan hanuriksi kun kytkee tän päälle

Kokeilitko laittaa: "Large Send Offload v2 (IPv6)/ Pura isot lähetykset V2 (IPv6)" disabled verkkokortin asetuksista? (laitehallinta -> verkkosovittimet -> ominaisuudet -> lisäasetukset)

Osaako joku kertoa miksi käyttäisi IPv4:sta IPv6 sijasta? Luulisi, että noita osoitteita vapautuisi, kun IPv6 yleistyy?
 
Viimeksi muokattu:
Kokeilitko laittaa: "Large Send Offload v2 (IPv6)/ Pura isot lähetykset V2 (IPv6)" disabled verkkokortin asetuksista? (laitehallinta -> verkkosovittimet -> ominaisuudet -> lisäasetukset)
En kyllä löydä tuommoista asetusta. (laitehallinta -> verkkosovittimet -> ominaisuudet -> lisäasetukset) ei ole tuommoista lisäasetukset kohtaa
 
Juu nyt löyty asetus, vaan eipä auttanut asiaan.
Edit: Jaahas. Annoin olla tän nyt päällä, niin nyt näyttääkin ihan ok upload vauhtia. Vieläkö telia osais ottaa ipv6:n käyttöön ni sais homeassistantiin yhteyden etänä. Aiemmin siis ollut Wireguardin ja duckdns: kautta yhteys. Vaikka offtopiciksi meneekin ja kuuluis toiseen topicciin, niin osaako joku sanoa, miten tän sais nyt pelaamaan tällä ipv6:lla?
 
Viimeksi muokattu:
Osaako joku kertoa miksi käyttäisi IPv4:sta IPv6 sijasta? Luulisi, että noita osoitteita vapautuisi, kun IPv6 yleistyy?
Koska Suomessa ei edes kaikki yhteydet tue IPV6sta, ja sitten on laitteita jotka ei tue, ja silloin kun laite tukee, ohjelma tukee, omat verkkokomponentit tukee, palvelin tukee, niin operaattori tukee, mutta sählää jotain outoa. -> käyttäjien nopea korjaus ruksia IPv6 kokonaan pois.

No nyt toki sillä pelkällä IPv4lla kaan ei välttämättä pärjää.,
 
Ipv4 osoitepulasta kärsivä operaattori voisi laittaa tarjontaan kiinteän, mutta natatun osoitteen jossa olisi jokin porttiväli avoimena.

Iso osa julkista osoitetta kaipaava ei erityisesti tarvitse koko porttiavaruutta, vaan on ihan ok kunhan riittävästi portteja on avoimena, harva kuitenkaan kotonaan varsinaista julkista palvelinta pyörittää, vaan jotain vpn:ää, etähallintaa tms, jotka voi olla missä portissa vaan.
 
Luulisi, että noita osoitteita vapautuisi, kun IPv6 yleistyy?
Ei vapaudu.
IPv6 ei ole mikään korvaaja, molempia tarvitaan. Ehkä sitten kun 99% liikenteestä on IPv6:n päällä, ruvetaan purkamaan IPv4-konffiksia, mutta ei niitä mitenkään vapauteta.
 
Kokeilitko laittaa: "Large Send Offload v2 (IPv6)/ Pura isot lähetykset V2 (IPv6)" disabled verkkokortin asetuksista? (laitehallinta -> verkkosovittimet -> ominaisuudet -> lisäasetukset)

Osaako joku kertoa miksi käyttäisi IPv4:sta IPv6 sijasta? Luulisi, että noita osoitteita vapautuisi, kun IPv6 yleistyy?

Eipä noita IPv4 osoitteita vapaudu kuin vasta sitten kun se IPv4 on toissijainen elikkä isot palvelut kuten google, fb jne. luopuu koko IPv4:sta ja niiden palvelut toimii ainoastaan IPv6 ylitte. Se päivä on vielä kaukana.
 
Eipä noita IPv4 osoitteita vapaudu kuin vasta sitten kun se IPv4 on toissijainen elikkä isot palvelut kuten google, fb jne. luopuu koko IPv4:sta ja niiden palvelut toimii ainoastaan IPv6 ylitte. Se päivä on vielä kaukana.
Jos muotoillaan toisin, kysyntä/käyttö vähenee.

Sitten kun IPv6 on operaattoreilal sillä mallilla että sillä pärjää kaikilla liittymillä, niin liittymäasiakkaiden tarve omaan julkiseen IPv4 vähenee, samoin palvelinpuolella tarve vähenee jne.

Kansallisesti (Suomi), jos operaattorilla on yllinkyllin osoitteita, niin jonkin motivaation se tarvisi että se niiden käyttöävähentäisi, kustannusäästö, tienaamismahdollisuus, määräys. Määräys tosin voi olla vaikutukselltaan käyttöälisäävä.

Ehkä ei niin optimi tie, tärkeämpää olisi se että Traficom edistää sen IPv6 käyttöönottoa, kaikkii nettiliittymiin natiivi tuki ja sellaisella speksillä että se käyttö onnistuu helposti ja operaattorin verkko toimii, Kansallisesti varmistaa että liittymät on IPv6 kunnossa.

Jos julkinen nelos pula pahanee, niin sitten ohjata niin että niitä jaetaan vain pyynnöstä (jotta kaikkia tarvitsevat saa) ja ne joilla niitä yllinkyllin on motivoituneita optimoimaan IPv4 käyttöä puutteesta kärsivien hyväksi.


Tämä koskee vahvasti ketjun keskusteluita, kun kuidun lisäksi isolta osalta kuitupalveluita käsitellään ja nimenomaan internetyhteyksiä, mutta ipv6-suomessa ketju sopii jos haluaa kirjoitella erityisesti tuosta aiheesta.
 
Mikä olisi sopiva suojaputken koko kuidulle. Pitääkö se olla 50mm, tai riittääkö pienempi? Riittääkö sokkelin vierellä upotus routastyroxien yläpuolelle eli max 20cm? Kaivelen pihakivetystä ja mietin, jos pitäisi samalla suojaputken vaikkei liittymää tällä hetkellä olekkaan näköpiirissä.

Esim. Kaapelin suojaputki
 
Mikä olisi sopiva suojaputken koko kuidulle. Pitääkö se olla 50mm, tai riittääkö pienempi? Riittääkö sokkelin vierellä upotus routastyroxien yläpuolelle eli max 20cm? Kaivelen pihakivetystä ja mietin, jos pitäisi samalla suojaputken vaikkei liittymää tällä hetkellä olekkaan näköpiirissä.

Esim. Kaapelin suojaputki
Pientalorakentajan tietoliikenneopas taitaa sanoa, että 50mm putki pitäisi olla. Riippuu sitten ihan asentajasta, että yrittävätkö pienempään laittaa.
 
Vähän päivitystä miten tämän taloyhtiön G.Fast-homma menee. Otin tosiaan maanantaina yhteyttä ensin isännöitsijään josta kyllä kuuli heti ettei koko asia jaksa kiinnostaa pätkääkään eikä sitten edes tiennyt sitäkään onko tämän taloyhtiön kellariin vedetty se Elisan kuitu, joten ihan turhaa oli sille ehdottaa mitään. Sanoi itsekin että ota yhteyttä taloyhtiön puheenjohtajaan. Otin sitten, ja tiesi heti kertoa että kyllä täällä tosiaan Elisan kuitu kellarissa on. Ehdottaessani tätä, että ottaisi Elisaan tässä G.Fast-asiassa yhteyttä, ainakin vaikutti hyvin kiinnostuneelta ja tiesi todeta että Elisa Viihteen käyttäjiä täällä on ilmeisen paljon eli kyllä Elisalla vissiin asiakaskuntaakin on ennestään. Sanoi tutkivansa asiaa ja että voisin palata hänen kanssaan asiaan vaikka lähiaikoina. En tiedä viitsiikö häntä häiritä asian suhteen enää, joku päivä sitten tuonne tulee ne 150M, 300M, 1000M jne. yhteydet tilattavaksi jos on tullakseen. Täällä mainittiinkin että Elisa noita säätänyt välillä vähän omin lupineenkin, toivottavasti tulisivat tänne sitten vaikka kysymättä jos ei asia muuten etene. Luotto ei kyllä ole hirveän korkealla että taloyhtiön puolesta tapahtuu mitään, ei tänne kuulemma ole suunnitteilla hallituksen toimesta yhtään minkäänlaisia tietoliikenneyhteyksien päivityksiä.
 
Nonnih. Keväällä 2022 tein sopimuksen Lounean kanssa 150€ avaimet käteen valokuidusta, jos alueelle tulee tarpeeksi tilauksia. Tänään tuli postissa kirje, että "valitettavasti emme ole saaneet alueeltasti riittävästi tilauksia eikä alueen kuituverkkoa näin ollen voida toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tekemäsi sopimus Lounean kanssa raukeaa tämän ilmoituksen myötä välittömästi".

Noh, en nyt liikoja odotellutkaan mutta on tämä perseestä. 4G yhteydellä siis jatketaan. Mulla tulee se piuha jo valmiiksi sisälle, mutta DNA:lta maksaisi jotain 2000e kytkeä se valokuitu päälle niin en ole sitä viitsinyt maksaa. Kyseessä omakotitalo-alue todella lähellä Kuopion keskustaa josta kuparit revittiin tuossa parisen vuotta sitten pois ja jouduin luopumaan DSL-liittymästä. Olisin kyllä mielelläni pitänyt sen 20/1 ADSL:n, vitutti armottomasti kun Elisa tuon meni tekemään.

Olisi pitänyt varmaan toimia myyntimiehenä ja kiertää naapurustossa mainostamassa tuota Lounean valokuitutarjousta, mutta ei nämä ihmiset sitä tarvitse kun mobiilinetillä maksaa sujuvasti laskut ja katsoo netflixiä...

Tällä hetkellä mennään tällä Elisan 100MB 4G liittymällä 13,90€/kk. Loppuu syyskuussa tää tarjous niin pitäis jostain löytää halvalla jatkoa.

Onko tämä muuten ihan legit yhtiö? Samantyylinen tarjous heillä kuin oli tuo Lounean nyt tähän minun osoitteeseenkin.

 
Viimeksi muokattu:
Noh, en nyt liikoja odotellutkaan mutta on tämä perseestä. 4G yhteydellä siis jatketaan. Mulla tulee se piuha jo valmiiksi sisälle, mutta DNA:lta maksaisi jotain 2000e kytkeä se valokuitu päälle niin en ole sitä viitsinyt maksaa.

voi olla nihkeetä, että muut tulee alueelle jos DNA:lla on jo kuidut maassa. Tottakai aina voi todella tuuri käydä mutta harvemmin.
 
Saatan olla väärässä koska en tiedä tuon Valoon hinnastosta, mutta voi olla ettei pitkällä tähtäimellä tule DNA:n kuitua halvemmaksi. Voi olla näkyvästi isompi liittymismaksu ja joku tietyn ajan määräaikaisuus kun halutaan se liittymismaksu sitten kuukausimaksun muodossa takaisin. Toki ymmärrän että elämäntilanteesta riippuen 2000€ kertamaksu voi olla paljon ikävämpi kuin isompi kuukausimaksu.
 
Rohkeasti vaan DNAlle viestiä ja neuvottelee vaikka kk maksun kytkennästä.
 
Saatan olla väärässä koska en tiedä tuon Valoon hinnastosta, mutta voi olla ettei pitkällä tähtäimellä tule DNA:n kuitua halvemmaksi. Voi olla näkyvästi isompi liittymismaksu ja joku tietyn ajan määräaikaisuus kun halutaan se liittymismaksu sitten kuukausimaksun muodossa takaisin. Toki ymmärrän että elämäntilanteesta riippuen 2000€ kertamaksu voi olla paljon ikävämpi kuin isompi kuukausimaksu.

Onko noin? Kyselin näköjään kolmisen vuotta sitten DNA:lta tarjousta ja hinnasto oli tällainen:

"Kuidun kytkentähinta on 1890,25€. Kytkentähinta on mahdollista saada myös 60kk:n kuluttomalla ja korottomalla maksuajalla. Tällöin kuukausimaksu on 31,50€/kk. Jotta osoitteeseen voidaan kytkeä palveluita kuten Kaapeli TV ja/tai kiinteä laajakaista, vaaditaan kuidun kytkentä. Kuidun rakentaminen kesällä 2021. Kaapeli TV:n kytkentähinta on 193,12€ + 9,90€/kk.
Huomioithan vielä asiakkaalta itseltään vaadittavat toimenpiteet: Asiakkaan tulee itse hoitaa tontilleen putkitus ja vetolanka. Asiakkaan tulee itse hoitaa asunnon sisäverkko kuntoon ja talojakamon tulee olla valmis asennuspäivään mennessä. Lisätietoa putkituksesta ja sisäverkon rakentamisesta saat osoitteesta www.dna.fi/pientalot


"
"
DNA Valokuitu Plus 200M 34,90€/kk

DNA Valokuitu Plus 400M 34,90€/kk 12 kk ajan (norm. 39,90€/kk)

DNA Valokuitu 1G 54,90€/kk"

Lounealta olisi saanut :

"PALVELUT KERTAKUSTANNUKSET
1 X Valokuitu Lounea Iisi
250/250

29,90€/kk
Yhteensä /kk 29,90€/kk"

Tiedä sitten mihin hinta olisi noussut 24kk jälkeen.

Täytyy varmaan pyytää taas DNA:lta tarjous. Aion kuitenkin tässä asua mahdollisesti loppuikäni, niin ei tuo 1890e nyt niin paha ole. Enemmän mietin kuukausihintaa, mutta ei kai tuota 35€/kk halvemmalla hirveästi mitään saa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom