- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 358
Itse ihmettelen miten ne jaksaa tässä vaiheessa jo kaiketi toista kymmentä vuotta tekniikkaa vedelle. Varmaan saaneet jostain poistomyynnistä hyvän erän kun muut maat alkaa vetää G.fastia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Eikös vdsl tue myös port bondingia. Mitenkähän tuo G.fast? Suomessa ei taida tuota tosin juuri kukaan tarjota.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 073
G.Fast on suhteellisen kallis edelleenkin... Laitteet kotiin maksaa useita satoja euroja... Lisäksi G.Fast ei voi rakentaa pitkille matkoille ja siinä on omia rajoitteita. Sopii ainoastaan FTTB-kohteisiin missä kuitu kellarissa oikeastaan. Näkisin halvempana tehdä remponttien yhteydessä sisäverkon uusiksi ja tarjota sitten edullisemmin toimivaa yhteyttä vuosikymmenien ajaksi.
Sitten on VPLUS tietysti joka mahdollistaa 300/100M nopeudet, joka voisi toimia toki osassa FTTC-kohteissakin. Tämä olisi varmasti VDSL seuraava askel, kun päätelaitteetkin kotiin ovat suhteellisen edullisia...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 276
On kyllä uskomatonta tämä tämän maan ihmisten kusipäisyys muutoksen mahdollisuuksien edessä. Kirjoittelin joku aika sitten tämän kylän avoin kuitu-hankkeesta ja muutamasta vastarannan kiiskestä. Nyt näytti jo erittäin hyvältä kuidun tulemisen suhteen. Ottajia tuli riittävästi ja projekti tulee toteutumaan, vaikka jääriä riittääkin märisemään.
Koska kuitu vedellään yksityisille maille ja sitä joudutaan vetämään muutaman kerran myös vesiputkien ali, on muutama henkilö nyt alkanut valittaa siitä, eivätkä anna lupaa näihin alituksiin, koska eivät halua olla asian kanssa missään tekemisissä. Toinen näistä alituskohdista on vielä käytännössä arvottomalla joutomaalla, joten sillä ei ole merkitystä yhtään mihinkään suuntaan. Osa sankareista myös pelkää, että aurattava kuitu voi katketa esim. metsäkoneiden toimesta ja näin he joutuisivat maksumiehiksi. Käytännössä b-suunnitelmaa ei ole tällaista keissiä varten ollenkaan, koska saman osuuskunnan projektit ovat onnistuneet loistavasti tähän mennessä.
Kyllä sylettää tämän maan touhu. Tämä projekti toteutuu kyllä, mutta muita (peräkylien) kuituprojekteja suunnitellessa kannattaa ottaa tällaisetkin asiat huomioon. Osa ihmisisrä vänkää vastaan vain vänkäämisen ilosta. Suunnitelkaa useaan otteeseen ja muistakaa, että näitä hankalia ihmisiä löytyy joka paikasta, jotka haluavat torpata tulevaisuuden mahdollisuudet.
Koska kuitu vedellään yksityisille maille ja sitä joudutaan vetämään muutaman kerran myös vesiputkien ali, on muutama henkilö nyt alkanut valittaa siitä, eivätkä anna lupaa näihin alituksiin, koska eivät halua olla asian kanssa missään tekemisissä. Toinen näistä alituskohdista on vielä käytännössä arvottomalla joutomaalla, joten sillä ei ole merkitystä yhtään mihinkään suuntaan. Osa sankareista myös pelkää, että aurattava kuitu voi katketa esim. metsäkoneiden toimesta ja näin he joutuisivat maksumiehiksi. Käytännössä b-suunnitelmaa ei ole tällaista keissiä varten ollenkaan, koska saman osuuskunnan projektit ovat onnistuneet loistavasti tähän mennessä.
Kyllä sylettää tämän maan touhu. Tämä projekti toteutuu kyllä, mutta muita (peräkylien) kuituprojekteja suunnitellessa kannattaa ottaa tällaisetkin asiat huomioon. Osa ihmisisrä vänkää vastaan vain vänkäämisen ilosta. Suunnitelkaa useaan otteeseen ja muistakaa, että näitä hankalia ihmisiä löytyy joka paikasta, jotka haluavat torpata tulevaisuuden mahdollisuudet.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Tervetuloa teleoperaattorien maailmaan. Tuo änkyröinti sijoituslupien, varsinkin sellaisissa tapauksissa joissa maanomistaja ei hyödy asiasta mitenkään, antamisessa on ihan normi touhua.
Toisin kuin sähkölinjojen kanssa, näissä touhuissa ei voi pakottaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 030
Tuossa on yksi syy miksi en ikinä edes harkitisisi jossain kaava- ja kunnallisinfra-alueen ulkopuolella asumista.
Siellähän olet sitten omalla maapläntilläsi naapureiden saartamana ja internettiä et voi saada ellei naapuri myötämielisesti myönnä lupia piuhan vetoon maiden halki.
Siellähän olet sitten omalla maapläntilläsi naapureiden saartamana ja internettiä et voi saada ellei naapuri myötämielisesti myönnä lupia piuhan vetoon maiden halki.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Onpas, sen tien omistajan. Yksityinen (myös tienhoitoyhdistys), kaupunki/kunta tahi ELY (eli "valtion tiet")
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 240
Kiitos @olkitu lle Vplussan mainitsemista, en ollut kuullutkaan siitä aiemmin. Edullinen upgrade path VDSL2-yhteyksille, ja jos sillä saa 100/100-yhteyden, niin riittää mulle.
Vplus
TDC Group and Nokia increase Danish broadband speeds to deliver better customer experience | Nokia
Vplus
TDC Group and Nokia increase Danish broadband speeds to deliver better customer experience | Nokia
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 073
G.Fastissä hyvä kuva löytyikin tuolta Nokian sivuilta
Tossa näppärä vertailu miksi ei G.Fast mutta VPLUS nyt suht helppo kun kustannus ei ihan järjettömästi nouse.
Tuossa myydään asuksen reititintä, joka tukee noita uusia yhteyksiä kivuttomasti.
DSL-AC88U | Verkkolaitteet | ASUS Suomi
Asus DSL-AC88U Dual-band ADSL2+/VDSL ‐modeemi 349,90 €
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 073
350€ on aika paljon kuluttajalta laitteeseen kun tolla lyhyellä matkalla saisi jo pikkasen investoinnilla remonttien yhteydessä uusittua lähiverkkoa.
Ihmettelen miksi tuossa esitellään VDSL2 17a profiililla, jonka maksiminopeus on 100/50Mbit/s ja 30a profiili tukee 100/100Mbit/s.G.Fastissä hyvä kuva löytyikin tuolta Nokian sivuilta
Tossa näppärä vertailu miksi ei G.Fast mutta VPLUS nyt suht helppo kun kustannus ei ihan järjettömästi nouse.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 240
Ja varsinkin niissä kerrostaloissa, missä on FTTB, valokuitu vedetty talon kellariin. Tämähän se on ollut Suomessa käytetyin vaihtoehto.G.Fastissä hyvä kuva löytyikin tuolta Nokian sivuilta
Tossa näppärä vertailu miksi ei G.Fast mutta VPLUS nyt suht helppo kun kustannus ei ihan järjettömästi nouse.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Melko hintava. Itselle ei yhtään sitten iske näiden nykyisten kuluttaja laitteiden muotoilu ja ulkonäkö. Miksi tuokin pitää näyttää niin kuin joku abstraktin taiteen kötöstys.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 073
Niin mutta ei ole järkevää käyttää G.Fastiä ollenkaan vaan vaihtaa samalla ne vanhat puhelinkaapelit Ethernet CAT6/CAT7 + Kuiduksi niin siinä sitten kapasiteettia kunnolla. Eikä tehdä G.Fastillä kun se maksaa jo paljon joten investoidaan kunnolla verkkoon kerralla.
Pieni laitemäärä ja kalliit piirikustannukset ja sen sellaista, joka nostaa hintaa. Vissiin dslam maksaa jonkin verran.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 240
Ei niitä huoneistojen kaapeleita vaihdeta kuin peruskorjauksen yhteydessä, saa tovin odottaa, jos täydellinen putkiremppa on tehty ysärillä tai nollarilla.
- Liittynyt
- 30.04.2017
- Viestejä
- 279
Mitenhän nuo alueet esim. Avoimessa kuidussa tai vastaavassa lasketaan, jos puhutaan usein että noin puolet liittyy niin toteutuu? Arpooko Telia (tai joku muu operaattori) ne alueet jollain logiikalla vai osaako ne sanoa jotain suuntaa-antavaa jos kyselee. Tietysti asiaa helpottaisi jos tietäisi edes about kohteen. Aika kova prosentti minusta anyway.
Katsellu tässä hieman asuntoja noin alle 200 000 euron hintaluokassa Lahden seudulta ja on lievästi huonoa tarjonta OK-taloissa kaapeli-tv/valokuitu yhteksillä. Sitä vaan tässä hajoillu, että jos pistää melko valtavasti minun mittapuulla rahaa kiinni taloon, niin ois se nyt kiva että sinne saisi laadukkaan Internetin myös. Käytänössä kai Kaapeli-tv ja valokuitu täyttäisi nämä kriteerit tässä tapauksessa. Padasjoelta saisi kuidullisia asuntoja edukkaasti mutta se oikein riitä vielä syyksi sinne muuttaa (noin 50km / 50 min matka Lahteen).
Ihan heittämällä voisin 5000 euroa maksaa että sais sen kuidun tai valita hieman vähemmän mieluisan kohteen sen takia että olisi kunnon Internet saatavilla nyt ja myös jatkossa. Parempi puolisko nyt ei hirveesti ilahtanut ajatuksesta että rajaisin kaikki kohteet pois, missä ei ole tarjolla laadukasta laajakaistaa että onhan tässä aina riski olemassa että joutuu jotain kompromissejä tekemään jossain suhteessa.
Asikkalassa on Kuituikanava, pistin sinne postia jokunen viikko sitten, että oisko jotain karttaa että mistä niitä asuntoja tietäisi katsella jos haluaa kuidullisen ja tietoa liittymistä ja muista, ei vastausta. Hollolassa Herralassa on Hollolan valokuitu Molemmat alueet voisi olla teorissa ihan potentiaalisia jos vaan muuten miellyttäviä kohteita löytyisi. Muista kuituprojekteista en tiedä täälläpäin.
Kyllä itsellä riittäisi mielenkiintoa kuituosuuskuntaa perustaa, mutta ongelmana on tosiaan kun ei voi tietää mihin alueelle tässä pitäisi muuttaa että siellä saisi vielä Internetinkin sen kautta. En tiedä onko se ihan peruskauraa että ne onnistuvat vai kuinka paljon noita hautautuu epäonnistuneina.
Helpompaahan se olisi jos olisi jo muuttanut johonkin ja minne haluisi sen kuidun niin ei olisi tarvinnut kuin ruveta tuumasta toimeen.
Katsellu tässä hieman asuntoja noin alle 200 000 euron hintaluokassa Lahden seudulta ja on lievästi huonoa tarjonta OK-taloissa kaapeli-tv/valokuitu yhteksillä. Sitä vaan tässä hajoillu, että jos pistää melko valtavasti minun mittapuulla rahaa kiinni taloon, niin ois se nyt kiva että sinne saisi laadukkaan Internetin myös. Käytänössä kai Kaapeli-tv ja valokuitu täyttäisi nämä kriteerit tässä tapauksessa. Padasjoelta saisi kuidullisia asuntoja edukkaasti mutta se oikein riitä vielä syyksi sinne muuttaa (noin 50km / 50 min matka Lahteen).
Ihan heittämällä voisin 5000 euroa maksaa että sais sen kuidun tai valita hieman vähemmän mieluisan kohteen sen takia että olisi kunnon Internet saatavilla nyt ja myös jatkossa. Parempi puolisko nyt ei hirveesti ilahtanut ajatuksesta että rajaisin kaikki kohteet pois, missä ei ole tarjolla laadukasta laajakaistaa että onhan tässä aina riski olemassa että joutuu jotain kompromissejä tekemään jossain suhteessa.
Asikkalassa on Kuituikanava, pistin sinne postia jokunen viikko sitten, että oisko jotain karttaa että mistä niitä asuntoja tietäisi katsella jos haluaa kuidullisen ja tietoa liittymistä ja muista, ei vastausta. Hollolassa Herralassa on Hollolan valokuitu Molemmat alueet voisi olla teorissa ihan potentiaalisia jos vaan muuten miellyttäviä kohteita löytyisi. Muista kuituprojekteista en tiedä täälläpäin.
Kyllä itsellä riittäisi mielenkiintoa kuituosuuskuntaa perustaa, mutta ongelmana on tosiaan kun ei voi tietää mihin alueelle tässä pitäisi muuttaa että siellä saisi vielä Internetinkin sen kautta. En tiedä onko se ihan peruskauraa että ne onnistuvat vai kuinka paljon noita hautautuu epäonnistuneina.
Helpompaahan se olisi jos olisi jo muuttanut johonkin ja minne haluisi sen kuidun niin ei olisi tarvinnut kuin ruveta tuumasta toimeen.
Tässä piileekin sellainen juttu, jos puhelinkaapeli pääsee jakamosta huoneistoon väh. 30Mbit/s nopeuksiin, niin sinne ei tarvii vetää kuin valokuitu (jakamo - huoneisto). Sekin löytyy viestintäviraston 65 laista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 073
Niin nykyään se 30M yhteys on aika ok ilmeisesti... Katsotaan kun vaatimukset nousevat sitten aikanaan.
Mutta en näe G.Fastiä ratkaisuna vaan sitten käytetään ehkä VPLUS:saa...
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 240
No kohta sitä saa minne vaan, luulisi Suomen operaattorien kohta heräävän, että kilpailua tulee, eli ns. Lidlin maihinoususkenaario:
SpaceX hits two milestones in plan for low-latency satellite broadband
Elon Musk tweets video of SpaceX’s first broadband satellites in space
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Varmaan noiden kanssa joudutaan vielä puljaamaan pitkään. Eikös ainakin 2000 vuoden tienoille saakka ollut se pelkkä puhelinkaapelointi se normijuttu kun kerrostaloa rakennettiin
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Jos tien omistaja siihen luvan antaa niin ei ole. Toki omille mailleen saa asennella ja kaivella mitä vaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 358
Jep, ja tämän varjolla niitä ei uusita koskaan kun varmasti kaikkialla tuo täyttyy. Vanhat jermut pitävät kyllä huolen ettei tule vaan sitä satasen lisäkulua kuidun vedosta per kämppä.
Eikä sekään oo halpaa, kun lyödään taloyhtiöön se 3000-5000€ dslam ja tuohon päälle operaattorin yhteys sekä asuntoihin 350-500€ g.fast päätelaitteet.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 358
Referoin nyt kuidun vetoa enkä g.fastia kuten viestissäni lukee. En lähtisi kyllä tuota maksamaan noista g.fast laitteista kun saa jo muutakin tuohon hintaan kun taloyhtiöstä puhutaan, esim kuidun päätelaitteineen.
Jep, mutta joskus taloyhtiössä on niin jääräpäitä tai vanhuksia, että he eivät halua kuitua huoneistoon. Tuo kuitu mahdollistaisi samalla antenniverkon saneerauksen eli ktv-palvelut tai sitten vedetään jakamoon koaksiaalikaapelista kuitumuunnin ja taas huoneistojakamossa on kuitumuunnin koaksiaalikaapeliksi.
Ja sitä paitsi valokuitu mahdollistaisi paljon muutakin. Jos taloyhtiössä on jos väh. cat5 kaapelit, niin tuohon saa kohtuuhinnalla jo kytkimen eli ei jää kustannuksia paljonkaan. Tietyissä tilanteissa on saatu ihan normi kaksiparinen eli 4 piuhainen puhelinkaapelikin toimimaan parhaimmillaan 100Mbit/s nopeuksilla eli vaihdettu muutakuin liittimet kumpaankin päähän.
Noista satelliittilaajakaistoista ei tule oikein mitään. Satelliitissa kaistaa on kenties muutama gigabitti, mutta se jaetaan sitten puolelle mantereelle tai jollekkin koko Pohjoismaiden alueelle.
Em. syystä niissä kaikissa satelliittilaajakaistaliittymissä on luokkaa muutaman gigatavun kuukausittainen tiedonsiirtoraja. Sen jälkeen netti menee jollekkin 0,1 megabitin jarrukaistelle tai pysähtyy kokonaan tai maksaa paljon per gigatavu.
Em. syystä sitä satelliittilaajakaistaa ei kannata käyttää oikein muualla kuin paikoissa mihin ei saa muuten oikein mitään nettiä.
Toki se toimii hyvin vaikka varayhteytenä ja esimerkiksi käyttävät sitä siinä tarkoituksessa esimerkiksi jääkiekkopelien suorissa televisioinneissa jos jäähallille tuleva kuituyhteys jumittaa. Näin ainakin sm-liigan televisiointeja näyttivät tekevän. Yleisradiolla saattaa olla järeämmät systeemit ja omia linkkiautoja ja ostettua taattua feed-kaistaa tv-satelliitista.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 3 173
Satelliittilaajakaistaa rajoittaa aina viimekädessä valon nopeus, eli se latenssi on moneen käyttöön liian suuri sanoi myyntimiehet mitä tahansa.
Minkäslaisella laitteistolla toteutit tuon 10G kuidun. Oliko mikrotikin reititin jossa sfp-moduuli vai joku muu konfiguraatio. Muistaakseni käytät mikrotikkiä.Ei sitä Googlen fiberiakaan tarvita 1G/1G -linjaan - kyllä sen saa ihan ilmankin. Testasimme FTTH:na 10G+ linjaa kotiin tossa muutama kk sitten, josta taisin jakaa saman kuvankaappauksen. Käytännössä ajossa on 1G+ mutta valmius 10G+:lle löytyy heti kun vaan halutaan siirtyä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 073
Tällä kertaa unohdettiin mikrotik, sillä aiheutti ongelmia kokoonpanossa. Testattiin kyllä mutta Ethernet-bufferoinnissa jäi nopeudet vajaiksi. Yhteys testattiin Ubiquitin 10G+ SFP-kytkimillä, joka oli suoraan yhteydessä runkoverkkoomme.
Tietokone oli kytkettynä CAT7 kaapeloinnilla (Ethernet) sitten tähän Ubiquitin kytkimeen.
Sehän valon nopeus rajoittaa kaikissa nettiyhteyksissä sitä latenssia. Tosin aika pienihän se valon nopeuden aiheuttama latenssi jossakin 4G tukiaseman tapauksessa on tukiaseman ja päätelaitteen välillä.
Eihän se lantenssi mahdottoman iso ole jos satelliitti kiertää jossain 1000 km radalla maanpinnan yläpuolella. Jos 3000 km joutuisi valon nopeudelle etenevä radioaalto kiertämään kun kotoa lähtee tuollaiseen satelliittiin ja laskeutuu maa-asemalle niin viive olisi silloin 10 millisekunttia. Tosin sehän maa-asema saattaa olla jossakin himskatin kaukana toisella laidella mannerta ja viive on äkkiä kymmenkertainen kun sieltä etenee valokaapelia pitkin vaikka käyttäjän kotoa naapuriin.
Jostakin joskus luin, että esimerkiksi New Yorkin pörssissä kauppaa käyville välittäjille valokaapelin viive on liian suuri automatisoituun pikakaupankäyntiin. Sen vuoksi ovat etsineet konesaleilleen toimistotilaa siitä mahdollisimman läheltä pörssiä ja yhteys pörssin suuntaan on toteutettu jollakin laser-linkillä kun valokaapelit kiertelevät turhaan ties miten ja valo etenee niissä hitaammin. Ilmeisesti se kymmenestuhannesosasekunnin lisäviivekkin on noissa hommissa katastrofi.
Tuossa näkyy mitä hintaluokkaa satelliittilaajakaista maksaa Euroopassa ja tiedonsiirtopakettien koot:
SBBS | Tooway Satellite Broadband Internet Pricing
Ja tuossa taas USA hinnat paikallisille satelliiteille:
2018 Best Satellite Internet Providers — See Your Rural Internet Options
How Much Does DISH Internet Cost? | DISH Internet Cost
On niitä muitakin Ka-taajuusalueen satelliittilaajakaistoja saatavissa Euroopassa kuin TooWay, mutta suunnattu enemmän yrityksille (lento- ja laivayhtiöt, öljynporauslautat jne) ja samanlainen rajoitettu data-paketti on niissä kaikissa. Eikä taida lähivuosikymmeninä näköpiirissä olla tekniikkaa joka mahdollistaisi rajattomat tiedonsiirtomäärät.
Hieno tekniikkaa tuollaiset satelliittilaajakaistat edustavat ja taitavat olla järkevin tapa hankkia nettiyhteys jonnekkin käsivarren Lappiin tai avomeren saareen jossa ei toimi edes GSM-puhelin ja sähkö- ja valokuituverkosta saa vain haaveilla. Ja varayhteytenä minne tahansa on erinomainen. Sen sijaan kotikäytössä tuollainen on huonompi kuin mikä tahansa muu internet-yhteys sen latenssin, kalliin hinnan ja rajallisten data-pakettien vuoksi.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 240
Siis tuo Muskin satelliittikonstellaatio kiertää alemmalla kiertoradalla kuin nykyiset satelliittinetit, siksi siinä on viive muutamia kymmeniä millisekunteja, nykyjärjestelmien satojen millisekuntien sijaan, ja nopeudet per asiakas max gigan luokkaa.
Satellitteja tarvitaan tuossa tuhansia kappaleita, nykyjärjestelmissä niitä on muutamia kymmeniä.
Satellitteja tarvitaan tuossa tuhansia kappaleita, nykyjärjestelmissä niitä on muutamia kymmeniä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Onko noissa sateliittilaajakaistoissa niinkuin on sateliitti tv:ssä että keskempänä eurooppaa riittä siro pikkupeili mutta pohjoislapissa pitää olla jäätävä amme että saa signaalin?
Voihan se nopeus olla tosiaa gigan luokkaa tuollaisessa satelliittilaajakaistassa. Ongelma on vain siinä että se kaista on jaettua kaistaa ja jos saman satelliitin kaistaa jakaa vaikka sata tuhatta käyttäjää niin siinä ei silloin paljoa bitti kulje.
Em. syystä tuossakin on pakko olla tiukat tiedonsiirtorajat kalliit lisämaksulliset gigatavut tiedonsiirtoon ettei koko paska ole täysin tukossa.
Toki tuollaiselle käyttöä voi löytyä paljonkin jossain Aasian ja Afrikan alueilla missä muuten ei ole minkäänlaista nettiä olemassa. Hyvin sillä sähköpostit hoitaa ja www-sivuilla surffailee ilman kuvia ja videoita ja vaikka WhatsApp-viestejä lähettelee.
Suomessa sen sijaan 4G ja tuleva 5G netti on täysin ylivertainen satelliittilaajakaistaan nähden kun kaista jaetaan vain saman tukiaseaman alueen käyttäjien kesken ja tyypillisesti mitään rajoja datan siirrossa ei ole. Hintakin on paljon halvempi 4G netillä kuin satelliittilaajakaistalla. Valokuitu sitten on taas täysin ylivertainen satelliittilaajakaistaan verrattuna.
Ainoa mieleentuleva hyöty satelliittilaajakaistasta verrattuna muihin yhteyksiin on laajan saatavuusalueen lisäksi se, että yhteys on sitä kautta todella varma. Riittävän ison antennin kun hankkii niin sadekuurotkaan eivät menoa hidasta. Eikä tunnu missään vaikka olisi paikallinen sähkökatko alueella missä asuu tai joku kaivuri kaivaisi valokaapeleita jossain päin Suomea poikki. Tuosta syystä muistaakseni Fortum tai PVO käyttää satelliittiyhteyttä vesivoimaloidensa etäohjaukseen Suomessa. Harjavallassa on PVO:lla valvomo josta ohjaavat kaikkia vesivoimaloitaan Suomessa ja Fortumilla taas Helsingissä tai Espoossa samanlainen valvomo. Mahdollisesti on vielä tuplattu se yhteys eli otettu kahdesta eri satelliitista se yhteys ei pimene yhteys vaikka toisen satelliiteista pimenesi.
Ei ole sitä ongelmaa.
Niissä on tyypillisesti muutama kymmenen Ka-alueen antennia suunnattu eri alueille. Tähän tyyliin Toowayn systeemissä:
Vastaanotto ei onnistu oman alueen ulkopuolella minkään kokoisella lautasantennilla kun käyttävät samoja taajuuksia uudelleen hieman kauempana olevissa "spoteissa".
Norjalaisessa Thor-satelliitissa taas on tällainen Ka-alueen satelliittinetti:
http://www.telenorsat.com/wp-content/uploads/2018/02/iDirect_KA_band_THOR-7_mobility_AW_0118-v21.pdf
Antennikoko on koko Euroopassa 60-100 cm riippuen mitä nopeuksia haluaa. Lupaavat tällä antennikoolla 99,5 prosentin toiminta-ajan keskimäärin. Jos haluaa suurempaa toimintavarmuutta pistää sitten isompaa lautasta tulille.
Tuossa Thor-satelliitissa on:
" 6-9 Gbps throughput with up to 25 simultaneously active spot beams"
Siinähän sen voi laskea mitä siitä riittää kaistaa jaettavaksi vaikka Suomen alueella olevaan spottiin. Samaa suuruusluokkaa taitaa olla se Suomeen jaettava kaista kuin yhdessä 4G tukiasemassa on kaistaa jaettavaksi. Sen vuoksi en pidä itse mahdollisena että satelliittilaajakaista voisi tarjota Suomeenkaan mitään koko kansan huvia olevan halvan nettiyhteyden jossa ei olisi edes mitään tiedonsiirtorajoja.
Geostationaariset satelliitit joiden kanssa voidaan käyttää suunnatuilla antenneilla suuren kaistanleveyden linkkejä ovat ~35000km:n korkeudella maanpinnasta...
Päiväntasaajan kohdalla...
Jolloin korkeilta leveysasteilta tulee vielä monen monta tuhatta kilometriä lisää matkaa satelliittiin.
Matalampien ratojen satelliitit taas eivät pysy paikallaan maanpinnalta katsottuna, jolloin on vähän hankalampi käyttää suuntaavia antenneja.
Ja mitä matalampi rata, niin sen viuhempaa vauhtia se menee siellä taivaalla.
Modernille Homo Urbanuksellehan se taivas on outo asia ja Venuksen näkyminen aiheuttaa puhelimen pirinää Ursan toimistolla. Mutta jos menee oikeasti pimeään paikkaan pimeän tultua näkee helposti, kuinka polaariratojen satelliitit menevät taivaan poikki muutamassa minuutissa.
Tuossahan tuo näkyy kuinka geostationaarisen satelliitin lähetyskeilat leviävät isommalle alueelle maanpinnan kaareutuessa.Ei ole sitä ongelmaa.
Niissä on tyypillisesti muutama kymmenen Ka-alueen antennia suunnattu eri alueille. Tähän tyyliin Toowayn systeemissä:
Joka samalla tarkoittaa automaattisesti myös signaalin heikkenemistä, elleivät sitten kompensoi lähetystehossa sitä.
Ja sama kaista jaetaan melkoisen ison maantieteellisen alueen kesken...
Polaariratasatelliiteilla nyt ei tule tuota lähetyskeilan kattaman alueen virumista.
Mutta vastaavasti suuntaamattomien antennien käyttö maanpinnalla taas asettaa omat haasteensa linkin nopeudelle.
- Liittynyt
- 30.04.2017
- Viestejä
- 279
Suomessa on muiden mahdollisten yhteystapojen lisäksi sentään 3x LTE verkkoa jotka nyt kattaa lähes koko Suomen. Ovat vielä lisäksi halpoja käyttää mutta kaikkialla maailmassa ei ole ihan näin hyvin asiat. Lisäksi käytänössä on paljon maita missä Internet on melkoisen tiukan valtiollsen valvonnan alla että jännä nähdä mitä mieltä Kiinassa tai Venäjällä ollaan moisista suunnitelmista valtion tasolla jos tästä tarpeeksi suuri menestys tulisi että rupeisi uhkaamaan ihan tosissaan paikallisia toimijoita. Nykyisin ei taida olla pelkoa. Vai myytäsiinköhän näitä yhteyksiä jonkun paikallisten operaattorien kautta.
Jotenkin tuli mieleen tästä se Ylen uutinen vuodelta 2011 jossa Sonera demosi sateliittiverkkoa, Satelliittilaajakaista haja-asutusalueiden yhteydeksi
"Jos täällä katsotaan kuituhankkeen hintaa, niin sen liittymismaksu on 1 800 euroa ja satelliittiyhteyden noin 500 euroa. Kun kuukausimaksut ovat suurinpiirtein samat, ja nopeus kummassakin vaikka 10 megaa, niin mieti kummanko sitä ottaa. En minä näe sille kuituhankkeelle tulevaisuutta, toteaa Hakkarainen. Hän on itse aiemmin työskennellyt Soneralla valokuituverkkojen suunnittelijana."
Eiköhän tässä ole potentiaali hieman toista luokkaa kuin tuossa Soneran ratkaisussa että mielenkiinolla jään odottelemaan.
Jotenkin tuli mieleen tästä se Ylen uutinen vuodelta 2011 jossa Sonera demosi sateliittiverkkoa, Satelliittilaajakaista haja-asutusalueiden yhteydeksi
"Jos täällä katsotaan kuituhankkeen hintaa, niin sen liittymismaksu on 1 800 euroa ja satelliittiyhteyden noin 500 euroa. Kun kuukausimaksut ovat suurinpiirtein samat, ja nopeus kummassakin vaikka 10 megaa, niin mieti kummanko sitä ottaa. En minä näe sille kuituhankkeelle tulevaisuutta, toteaa Hakkarainen. Hän on itse aiemmin työskennellyt Soneralla valokuituverkkojen suunnittelijana."
Eiköhän tässä ole potentiaali hieman toista luokkaa kuin tuossa Soneran ratkaisussa että mielenkiinolla jään odottelemaan.
Ne keilat on tehty tuon malliseksi koska pohjoisessa on vähemmän käyttäjiä em. satelliittilaajakaistalle.
Tooway-systeemissä antennikoko mitä vaaditaan on Suomessa 80 senttiä. Koilis-Lapissa taas 1,2 metriä. Thor-satelliitin nettiyhteyksissä taas 60 cm tai 100 cm koko Suomessa riippuen mitä nopeusluokkia tarvii.
Sateella nuo satelliittilaajakaistat hidastuvat kun pitää käyttää suurempaa virheenkorjausta. Rankkasateella yhteys katkeaa kokonaan tuollaisella pikkuantennilla ja sen vuoksi lupailevat sellaista 99,5 prosentin toiminta-aikaa. Riittävän monen metrin kokoisella antennilla katkot jäänevät muutamaan sekuntiin koko vuodessa yhteensä. Lähinnä silloin pätkii kun ukkoskuurolla salama iskee satelliitin ja oman lautasen välille suunnilleen.
Noista minulla ei ole mitään tietoa miten se noilla polaarisatelliittien radoilla toimii kun satelliitit vaeltavat pitkin taivaita. Suunta-antennia, kuten lautasantennia, lienee mahdoton käyttää kotioloissa kun pitäisi jollakin moottorilla suunnata sitä jatkuvasti sen mukaan missä satelliitti on milloinkin. Suuntaamattomilla antenneilla tarvii taas melkoiset lähetystehot sekä satelliitissa että omassa lähettimessä paluukaistaa varten. Kenties siinä on jonkinlaiset phased array -antennit joiden suuntakuviota voi sähköisesti muutella. Phased array - Wikipedia
Antenneja isompi ongelma noissa satelliittilaajakaistoissa on se, että se muutaman sadan megabitin tai kenties gigabitin kaista jaetaan tyypillisesti Suomen kokoisen alueen kaikkien käyttäjien kesken. Kaistaa riittäisi silloin jaettavaksi suunnilleen saman verran kuin yhdessä 4G tukiasemastossa jossa on kaikkien kolmen operaattorin 800, 1800 ja 2600 Mhz vehkeet mastossa. Epäilen että itku siinä tulisi käyttäjän silmään jos sellaista kaistaa käyttäisi esimerkiksi pari sataa tuhatta suomalaista yhtä aikaa.
Toki sitä kaistaa saa lisää kun ampuu taivaan täydeltä niitä satelliitteja.
Musk aikoo laukaista 12 tuhatta tietoliikennesatelliittia kiertoradalle:
FCC approves SpaceX’s ambitious satellite internet plans
Satelliittien koko on taas tällainen:
https://gizmodo.com/spacex-s-ambitious-internet-satellite-project-is-set-to-1823004481
"The twin microsats measure 43 inches by 28 inches by 28 inches (1.1 m x 0.7 m x 0.7 m), weigh 880 pounds (400 kg) each, and are powered by a pair of 26-foot long (8 m) solar panels."
"The twin microsats measure 43 inches by 28 inches by 28 inches (1.1 m x 0.7 m x 0.7 m), weigh 880 pounds (400 kg) each, and are powered by a pair of 26-foot long (8 m) solar panels."
Pidän itse tuota suunnitelmaa ihan puhtaana höpöhöpönä. Yhden satelliitin elinkaari lienee noin 15 vuotta ja yhden satelliitin rakentaminen lennättäminen kiertoradalle maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Pitäisi lennättää lähemmäs tuhat satelliittia taivaalle joka vuosi että saa korvattua edes käytöstä poistuvat satelliitit. Eli yksi iso kantaraketti viikossa saisi lennättää niin monta tuollaista pientä satelliittia kiertoradelle kuin mahtuu kyytiin.
Vituiksi se Soneran tarjoama Tooway-satelliittilaajakaista sitten meni Suomessa.Jotenkin tuli mieleen tästä se Ylen uutinen vuodelta 2011 jossa Sonera demosi sateliittiverkkoa, Satelliittilaajakaista haja-asutusalueiden yhteydeksi
"Jos täällä katsotaan kuituhankkeen hintaa, niin sen liittymismaksu on 1 800 euroa ja satelliittiyhteyden noin 500 euroa. Kun kuukausimaksut ovat suurinpiirtein samat, ja nopeus kummassakin vaikka 10 megaa, niin mieti kummanko sitä ottaa. En minä näe sille kuituhankkeelle tulevaisuutta, toteaa Hakkarainen. Hän on itse aiemmin työskennellyt Soneralla valokuituverkkojen suunnittelijana."
Eiköhän tässä ole potentiaali hieman toista luokkaa kuin tuossa Soneran ratkaisussa että mielenkiinolla jään odottelemaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi...teys-tilkkii-laajakaistan-katvealueita-1.9566
"Toimijoiden määrä perustuu Skylogicin ”kokonaisvaltaiseen näkemykseen” ja markkinan kokoon, selittää kuluttajalaajakaistasta vastaava Soneran johtaja Jussi Salminen .
10 megabitin yhteyden käyttö maksaa 70 euroa kuussa, perustamiskulut ovat päälle 700 euroa. Lapissa tarvitaan yli 1,2 metrin lautasantenni, joka on kalliimpi.
Datamäärä on rajattu 13 gigatavuun kuussa, mutta dataa saa eri maksua vastaan lisää."
"Toimijoiden määrä perustuu Skylogicin ”kokonaisvaltaiseen näkemykseen” ja markkinan kokoon, selittää kuluttajalaajakaistasta vastaava Soneran johtaja Jussi Salminen .
10 megabitin yhteyden käyttö maksaa 70 euroa kuussa, perustamiskulut ovat päälle 700 euroa. Lapissa tarvitaan yli 1,2 metrin lautasantenni, joka on kalliimpi.
Datamäärä on rajattu 13 gigatavuun kuussa, mutta dataa saa eri maksua vastaan lisää."
Enää sitä ei myydä edes kuin yrityksille:
Satelliittilaajakaista - Tuotteet - Telia yrityksille
Vaikea minun on ymmärtää miten tuollainen rajatun tiedonsiirron kallis satelliittilaajakaista kilpailee Suomessa kuluttajilla minkään kiinteän internetin kanssa tai edes 4G tai 3G-yhteyksien kanssa. Lähinnä se on vaihtoehto siellä missä ei toimi mikään em. tekniikka tai tarvii syystä tai toisesta luotettavaa varayhteyttä tilanteisiin jossa esimerkiksi pitkien sähkökatkojen vuoksi muut nettiyhteydet eivät enää toimi. Kainuussahan oli viime talvena tällaisia tilanteita ja sähköt oli poikki viikkoja. Hommaa jonkun 5 metrin lautasantennin Tooway-varayhteyttä varten niin ei katoa robottinavetastakaan netti vaikka kuukauden olisi sähköt valtakunnanverkosta poikki ja taivaalta sataisi "lumiukkoja" kunhan oma aggregaatti vain pyörii.
Elon Muskin visioiden ja juttujen varaan ei kyllä kannata valokuituverkon vetämättömyyttä jättää.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 2 133
Tuota 12000 sateelliitin määrää minäkin meinasin mainita SpaceX:n Starlinkistä. Kyllähän tuolla määrällä sitä kapasiteettia riittää eikä käyttäjiä per sateelliitti ole niin hirveästi.
Mutta hieman kyllä huvittavia jotkut näistä viesteistä, ei näiden ole tarkoitus korvata täysin mitään kiinteitä vaan olla vaihtoehto niille jotka eivät kiinteää saa.
Ja se ettei ymmärretä että nämä kiertää hyvin lähellä maapalloa kun eikös aikalailla kaikki nykyiset internet sateelliitit ole GEO kiertoradalla vajaan 36000km päässä.
Ja tuosta niiden lennättämisestä, BFR:llähän noita sinne pitäisi rahdata. Kuormavolyymi 825m2 ja LEO kapasiteetti 150 tonnia. (Käsittääkseni tuo 150 tonnia on kuitenkin se reusable kapasiteetti.)
Jonkun tyypin arvion perusteella booster+ship (rakentamis) hinta olisi ~335M$ ja jos vaikka nyt 150 sateelliittia vietäisiin kerralla olisi se nykyisten mikrosattien spekseillä vaivaiset 83 kuutiota ja noin 60 tonnia.
Jos nyt tällä hinnalla laskettaisiin niin eihän se olisi kuin 2.2M$ per sateelliitti.
Mutta eihän se hinta (per laukaisu á la fully reusable) noin korkea tule olemaan, Elon Musk aikoinaan sanoi että olisi halvempi kuin Falcon 1 á la 5.9M$ 2005 joka inflaatio korjattuna olisi nyt siis vajaa 7.6M$.
Jos tuohon nyt ottaisi Falcon 9 FT:n ~50M$ reusable hinnan niin se olisi 333k$ per purkki. 10M$ laukaisuhinnalla enää 66K$ per purkki.
Ja tuosta laukaisutahdista, SpaceX:hän yrittää laukaista Falcon 9 boosterin uudestaan 24h viiveellä 2019. Että eipä se nyt mikään ongelma tule olemaan "Eli yksi iso kantaraketti viikossa saisi lennättää niin monta tuollaista pientä satelliittia kiertoradelle kuin mahtuu kyytiin."
Vaikka tämä nyt aikamoiselta höpö höpöltä vaikuttaa niin ei se nyt niin ihmeellistä ole kun katsoo mitä SpaceX on saavuttanut tähän mennessä aika pienessä ajassa.
Edit: Ja jos niitä sateelliitteja nyt halutaan se ~12000 ja elinikä olisi 15 vuotta niin vuodessahan pitäisi viedä se ~800 purkkia kiertoradalle. Vaikka nyt mukavan pyöreä luku 100kpl per laukaisu niin se olisi 8 laukaisua per vuosi ~6-7 viikon välein, 10M$ laukaisuhinnalla siis 100K$ per purkki.
Ja joo, BFR ei ole vielä olemassa jne.. Nämä nyt on vain arvailuja.
Mutta hieman kyllä huvittavia jotkut näistä viesteistä, ei näiden ole tarkoitus korvata täysin mitään kiinteitä vaan olla vaihtoehto niille jotka eivät kiinteää saa.
Ja se ettei ymmärretä että nämä kiertää hyvin lähellä maapalloa kun eikös aikalailla kaikki nykyiset internet sateelliitit ole GEO kiertoradalla vajaan 36000km päässä.
Ja tuosta niiden lennättämisestä, BFR:llähän noita sinne pitäisi rahdata. Kuormavolyymi 825m2 ja LEO kapasiteetti 150 tonnia. (Käsittääkseni tuo 150 tonnia on kuitenkin se reusable kapasiteetti.)
Jonkun tyypin arvion perusteella booster+ship (rakentamis) hinta olisi ~335M$ ja jos vaikka nyt 150 sateelliittia vietäisiin kerralla olisi se nykyisten mikrosattien spekseillä vaivaiset 83 kuutiota ja noin 60 tonnia.
Jos nyt tällä hinnalla laskettaisiin niin eihän se olisi kuin 2.2M$ per sateelliitti.
Mutta eihän se hinta (per laukaisu á la fully reusable) noin korkea tule olemaan, Elon Musk aikoinaan sanoi että olisi halvempi kuin Falcon 1 á la 5.9M$ 2005 joka inflaatio korjattuna olisi nyt siis vajaa 7.6M$.
Jos tuohon nyt ottaisi Falcon 9 FT:n ~50M$ reusable hinnan niin se olisi 333k$ per purkki. 10M$ laukaisuhinnalla enää 66K$ per purkki.
Ja tuosta laukaisutahdista, SpaceX:hän yrittää laukaista Falcon 9 boosterin uudestaan 24h viiveellä 2019. Että eipä se nyt mikään ongelma tule olemaan "Eli yksi iso kantaraketti viikossa saisi lennättää niin monta tuollaista pientä satelliittia kiertoradelle kuin mahtuu kyytiin."
Vaikka tämä nyt aikamoiselta höpö höpöltä vaikuttaa niin ei se nyt niin ihmeellistä ole kun katsoo mitä SpaceX on saavuttanut tähän mennessä aika pienessä ajassa.
Edit: Ja jos niitä sateelliitteja nyt halutaan se ~12000 ja elinikä olisi 15 vuotta niin vuodessahan pitäisi viedä se ~800 purkkia kiertoradalle. Vaikka nyt mukavan pyöreä luku 100kpl per laukaisu niin se olisi 8 laukaisua per vuosi ~6-7 viikon välein, 10M$ laukaisuhinnalla siis 100K$ per purkki.
Ja joo, BFR ei ole vielä olemassa jne.. Nämä nyt on vain arvailuja.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 907
Ja jos oikein haluaa varman päälle pelata niin pitää hommata sellainen peili jossa on lämmitys ettei vain ole kuurassa tai lumessa talvella jotta yhteys pelaa. Näitähän on käytössä joissain oikein varmistetuissa pohjoisen yhteyksissä mutta hinta saattaa olla jo jotain ihan muuta kuin tavan peilillä.
Tässä saatiin porukoiden kämpille vihdoin tarjous kuidusta. Elisa Saunalahti Talokuitu, jotenkin hurja millä hinnoilla se on. Ihan asiallinen taloon asennus hinta siihen saatiin kun koko omakotialueelle on sovittu x taloa liittymään siihen. 2190€, mutta mikä kumma on käynyt kuidun hinnoille:
- 10/10: 28,90
- 50/10: 32,90
- 100/10: 39,90
- 100/100: 59,90
- 250/50: 49,90
- 1000/100: 79,90
Olin jäänyt mielikuvaan että kuidun saanti maksaa tuhansia ja tuon nätin 100/100 saa parilla kolmella kympillä. Alueesta voin ilmaista että koko helvetin maan runkoverkko menee alueen pisimmästä kohdasta n. 600m. Niin onko tässä kustu vaan tuulilasiin? Vai onko tämän hetken kuituverkon hinta jotenkin noussut? Mielikuvani hinnoituksista saattaa olla 2000-luvun taipeesta.
Kun vihdoin sain paperillisen tarjouksen käsiini, niin ihmetyttää että saan VDSL:n Tampereella halvemmalla kun sitten tämän tarjouksen.
- 10/10: 28,90
- 50/10: 32,90
- 100/10: 39,90
- 100/100: 59,90
- 250/50: 49,90
- 1000/100: 79,90
Olin jäänyt mielikuvaan että kuidun saanti maksaa tuhansia ja tuon nätin 100/100 saa parilla kolmella kympillä. Alueesta voin ilmaista että koko helvetin maan runkoverkko menee alueen pisimmästä kohdasta n. 600m. Niin onko tässä kustu vaan tuulilasiin? Vai onko tämän hetken kuituverkon hinta jotenkin noussut? Mielikuvani hinnoituksista saattaa olla 2000-luvun taipeesta.
Kun vihdoin sain paperillisen tarjouksen käsiini, niin ihmetyttää että saan VDSL:n Tampereella halvemmalla kun sitten tämän tarjouksen.
Mekaaninen seurantajärjestelmä on kuluva ja vikaantumisherkkä, joten se ei sopisi kuluttajakäyttöön jo tuon huoltotarpeenkaan takia.
Samoin satelliitin mennessä pois yläpuolelta vaihto seuraavaan aiheuttaisi katkoksen.
Sähköisellä keilan kontrollilla ei olisi tuota ongelmaa, mutta yksinkertainen ja halpa ei sekään varmasti ole.
Ennen kuin tuota edes aloitettaisini rakentaa satelliitit pitäisi varustaa järjestelmällä joka tiputtaisi ne alas ilmakehään käyttöiän loputtua/mikäli satelliitin maayhteyslaitteisto hajoaa tehden siitä käyttökelvottoman.
Kiertoradan roskaantuminen on ongelma jo tähän mennessä avaruuteen lähetetyn tavaran määrällä.
Elisan kuitukirjeessä sanottiin,että pitäs 1G (1000/100) saada.
Nyt kun katsoo verkkokaupasta osoitetta niin siellä on 50/10, 100/10 ja 100/100 tarjolla.
Tällä hetkellä kolme rakettimallia on onnistunut lennättämään yli 50 tonnin hyötykuorman kiertoradalle:
Super heavy-lift launch vehicle - Wikipedia
Nykyään kun laukaisevat viestintä- ja tv-satelliitteja geostationääriselle radalle niin ne isoimmat tv-satelliitit painavat jonkun 6000 kiloa ja niitä on yleensä 1-2 kappaletta kyydissä.
Yhden ison tuollaisen satelliitin hintalappu laukaisuineen on noin sata miljoonaa euroa. Yleensä samassa positiossa on useampi satelliitti niin voivat siirtää yhteydet siihen toisen satelliitin varalla olevaan kapasiteettiin jos se käytössä oleva satelliitti pukkaa toimintasavut pihalle.
Tällä hetkellä ainakin nuo Elon Muskin satelliitti-internetit ovat suunnitelmien asteella. Jos sitä satelliittiverkosta alkavat rakentaa joskus niin ensimmäiset kymmenet tai sadat satelliitit varmaan ammuttaneen radalle joka kattaa mahdollisimman hyvin Pohjois-Amerikkaa kun Yhdysvalloissakin on 36 miljoonaa asukasta kiinteän laajakaistan ja matkapuhelinverkkojen ulottumattomissa ja maksukykyistä asiakaskuntaa.
Vaikka saisivat joskus rakennettua sen 12 tuhannen satelliitin laivueen, niin silti se kapasiteettiongelma on vastassa kun ei niitä silti mahdottoman montaa satelliittia esimerkiksi Suomessa ole vastaanotettavissa kerralla matalan kiertoradan vuoksi ja niiden kapasiteetti jaetaan kaikien alueen käyttäjien kesken. Eli riittäisikö esimerkiksi sadan satelliitin kapasiteetti koko Suomen väestölle jos jokainen tarjoaisi niistä kaistaa yhden 4G tukiaseman verran ja miljoona suomalaista käyttäisi satelliittilaajaistaa?
Tosin tuossa 12 tuhannen satelliitin luvussa voi olla 90 prosenttia pientä rehellisen lapinmiehen lisää ja vastuu siirretään kuulijalle.
Aika kauas alkaa mennä tämä keskustelu ketjun aiheesta eli Suomen kuituyhteyksistä. Jos kiinnostaa jotain jatkaa aiheesta keskustelua niin kenties voisi avata silloin oman satelliittilaajakaistaketjun tänne?
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 163
Juu ei kyllä listahinnoilla saa. OK-taloissa kun ei ole kiinteistösoppareita sun muita mitkä taloyhtiöissä alentaa hintoja, johonkin kiinteistökohteeseen voi noilla hinnoilla tulla, mutta OK-taloon ei.
Vertailun vuoksi Lounean hinnat, paluukaistaa saa halvemmalla kuin Elisalla, mutta esim. ellun 250/50 on halvempi kuin lounean 250/100, joka taas on halvempi kuin ellun 100/100... Tarpeesta kiinni kumpi on halvempi
25/10M - 19,90€/kk
50/20M - 29,90€/kk
100/50M - 38,90€/kk
250/100M - 49,90€/kk
500/250M - 59,90€/kk
1G/500M - 79,90€/kk
Jotkut harrastaa vahan käyttöä lautasen pinnalla eli mahdollisimman liukas pinta
Niitä myydäänkin sellaisia lautasantenneja joissa on sähkölämmityskaapelit valmiina.
Tosin voihan sen itsekkin askarrella kun vetää vain lautasen taakse halutun määrän lattialämmityskaapelia. Ja voihan siihen antennin etupuolellekkin värkätä hieman sivuun lautasen keilasta muutaman kilowattiluokan infrapunalämmittimen.
Olisikohan oma satelliittitelevision lautasantenni viime talvena kahtena tai kolmena päivänä vaatinut lumien putsaamista harjalla kun kuva katosi. Ongelmallisin sää on kun sataa räntää ja keli on siinä nollassa ja tuulee vielä niin että se räntä pakkaantuu ja jäätyy lautaseen.
Toissa talvena muistaakseni ei taas kertaakaan tarvinnut lautasantennia puhdistaa lumesta.
Ehkä noin puolisen tuntia tv-lähetys on poikki itsellä yhteensä vuodessa tv-satelliiteista rankan räntä- tai vesisateen vuoksi. Tämä siis Ku-alueella 10-12 GHz taajuudella. Satelliittilaajakaista Ka-taajuusalue on herkempi sateelle ja pätkinee sateen vuoksi paljon enemmän tai vaatii reippaasti isompaa antennia kuin se metrinen että on sadevaraa häipymälle.
Iso ongelma satelliittilaajakaistassa on se hinta. En uskalla edes laskea mitä maksaa jos on satelliittilaajakaista ja innostuu vaikka parin teratavun kiintolevyn varmuuskopioimaan pilveen.
Minun puolesta on toki ihan sama vaikka joku haluaa välttämättä vaihtaa valokuituliittymänsä, muun kiinteän yhteyden tai vaikka 4G netin satelliittilaajakaistaan. Ihan vapaasti vain.
Uutiset
-
HP:lta langattomat HyperX-nappikuulokkeet ja -pelihiiri sekä uusi Omen-pelikannettava
27.4.2024 01:07
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (17/2024)
26.4.2024 12:29
-
Antec julkaisi Constellation-sarjan uuden C5-kotelon mustana ja valkoisena
26.4.2024 09:03
-
Kiinalaisen Zhaoxinin uusi KX-7000-prosessori testivuodossa
26.4.2024 08:56
-
Noctua julkaisi uuden matalaprofiilisen NH-L12Sx77 -prosessoricoolerin
26.4.2024 08:36
