• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Suomen valtion default 2030-luvulla

+ Kehitysavun lopettaminen ei millään tavalla näy suomalaisten arjessa, jos vaan osataan pitää rajapolitiikka tiukkana.

Helppo säästökohde ja muualta tarvitsee leikata vähemmän
 
Kehitysapu on aika hemmetin pieni osuus Suomen budjetista. Sen lisäksi siihen on lupauduttu kansainvälisissä sopimuksissa. Vaikka nuo eivät olekaan oikeudellisesti sitovia niin aika kova kynnys olisi niitä kokonaan poistaa, kun paine olisi päinvastoin kasvattaa sitä osuutta bkt:sta.

Maailma on kansainvälinen oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Siitä ei voi jättäytyä kokonaan pois. Otan paljon mieluummin korkean osaamisen kouluttautuneen eurooppalaisen sivistysvaltion kehitysapuineen kuin jonkun takahikiän, jossa sahataan puuta ja ajellaan vanhoilla Datsuneilla Pertin ja Jorman kanssa makkaranpaiston välissä.
Olisitko ensimmäinen joka pystyisi osoittamaan nämä "kansainväliset sopimukset" joissa todetaan että kehitysyhteistyöhön pitää laittaa melkein 3x rajavartilaitoksen budjetti? Saa muutenkin kaivaa ne esiin vaikka tuota kohtaa ei löytyisikään.

Täältä ei löytynyt iloa https://um.fi/julkaisut/-/asset_pub...aterala-overenskommelser-med-frammande-stater

Kulttuurista uhattiin leikata joku 10miljoonaa euroa niin 5000 ihmistä oli mielenosoittamassa. Ilmeisesti erilaista rahaa kun tämä oli iso juttu.
 
Enpä tätä threadia ole seuraillut, mutta vasta uutisista luin, että yksi Suomen ongelmista on myös se, että suomen vienti perustuu paljon tavaravientiin ja maantieteellisesti Suomihan on saari.
Jos saataisiin enemmän palveluvientiä niin valtio saisi enemmän myös tuloja, esim ohjelmistot AI yms, mitä näitä nyt on, en ala sen kummemmin koska kaikkia en tiedä.
En muista minkä artikkelin luin, oliko IS/IL, mutta tässä ainakin samaa artikkelia:

Toki varmaan tämänkin käyty läpi, että suomi vaan vanhenee, lapsia syntyy lian vähän. verotulot vähenee ja veroja pakko nostaa, yms.
 
Teoriassa. Käytännössä rahaa ei ole niin ei tarkoita. Nyt jo väläytellään että jatkossa työikäisten tulee olla vanhempiensa omaishoitajia.
Miten sitten nämä eläkeläiset joilla ei ole jälkikasvua tai jostain syystä jälkikasvu ei halua olla heidän kanssa tekemisissä?
 
Teoriassa. Käytännössä rahaa ei ole niin ei tarkoita. Nyt jo väläytellään että jatkossa työikäisten tulee olla vanhempiensa omaishoitajia.
Ihan nytkin tää on se käytännön realiteetti jos haluaa että se vanhus saa jotain oikeasti säädyllistä hoitoa/kohtelua.

Laitoksiin ei meinaa päästä, ja jos pääsee hoito on jotain esperi-care -tason excel-"hoitoa" jossa se vanhus on lähinnä pakollinen poisoptimoitava kuluerän tuottaja.

Kotihoitokin yksi vitsi, kaikki on kellolla ja sen huomaa. Lisäksi käyvät hoitajat vaihtuu järkyttävän tiuhaan tahtiin ettei tuosta muodostu minkäänlaista jatkuvuutta vanhuksen suuntaan ja parempaa ruokaa saa halvemmalla kävelemällä lähi K-markettiin ostamalla eineksen.

Ts. Vaikka meillä on hienot ja perkeleesti maksavat systeemit, niin palvelukokemuksen laatu on keskimmääron Ö-luokkaa. Joten jos haluaa sitä merkityksellistä laatua, niin jälleen kerran "tein itse ja säästin" on tie eteenpäin.

Kansantalous kiittää kun tuottava työväestö poissa duunista vaihdellakseen vielä enemmän vaippoja ja vetää itsensä burnikseen.

Vai olikos vanhempainvapaan uudelleennimeäminen "perhevapaaksi" peräti kenties jonkinasteinen freudilainen lipsahdus? :D Ei sen puoleen että tuohonkaan olisi yhtään enemmän varaa...
 
Suomen taloustilanne on niin huono, että pitää pienetkin purot perata,... Ei löydy yhtä isoa paikkaa budjetin tasapainottamiseksi ellei sitten ajeta julkista terveydenhuoltoa lähes kokonaan alas tms("yksi iso meno mistä vain leikataan")
Miten olisi erityisen kalliit ja harvinaiset hoitomuodot? Jos pitää valita niin hoidan mielummin 99% väestöstä kuin 1%.
Tai onko näiden osuus budjetista niin pieni, ettei kannata vaivautua?
Poliittinen itsemurha se toki on.
 
Miten olisi erityisen kalliit ja harvinaiset hoitomuodot? Jos pitää valita niin hoidan mielummin 99% väestöstä kuin 1%.
Tai onko näiden osuus budjetista niin pieni, ettei kannata vaivautua?
Poliittinen itsemurha se toki on.
Tuota tehdään jo nykyisin Suomessa. Vanhempien laitokseen pääsyyn vaikuttaa onko kotona puoliso. Tulevaisuudessa lienee katsotaan myös lapset.

Kyse on myös siitä, yleistyykö ulkomaille muutto. Ruotsiin on perinteisesti muutettu ja se pärjää paljon paremmin. Ihan kuten sijoittajat vaihtavat maata, niin nykyisin myös keskiluokka.
 
Miten olisi erityisen kalliit ja harvinaiset hoitomuodot? Jos pitää valita niin hoidan mielummin 99% väestöstä kuin 1%.
Tai onko näiden osuus budjetista niin pieni, ettei kannata vaivautua?
Poliittinen itsemurha se toki on.
Jos pitäisi veikata, sanoisin että terveyskeskuksissa on niin paljon perusflunssasta kärsiviä ja selkäkipuisia vuoden jokaisena päivänä. Jos näistä lievät tapaukset lähetettäisiin hoitajan kautta vartissa kotiin tulehduskipulääkekuurin tai parin sirdaludin kanssa niin voitaisiin niitä resursseja keskittää lyhentämään hoitojonoja niiltä kalliimmilta hoidoilta.
 
  • Tykkää
Reactions: skl
Jos pitäisi veikata, sanoisin että terveyskeskuksissa on niin paljon perusflunssasta kärsiviä ja selkäkipuisia vuoden jokaisena päivänä. Jos näistä lievät tapaukset lähetettäisiin hoitajan kautta vartissa kotiin tulehduskipulääkekuurin tai parin sirdaludin kanssa niin voitaisiin niitä resursseja keskittää lyhentämään hoitojonoja niiltä kalliimmilta hoidoilta.

Eipä ainakaan täällä Helsingissä terveyskeskuksessa paljoa aikaa kuluteta tavallisten flunssa oireiden kanssa. Hoitaja vastaa puhelimeen ja toteaa, että ei tarvitse tulla vastaanotolle, todennäköinen virus ja paljon lepoa, reseptin ja saikkupaperin kirjoittavat etänä ja lataavat Kantaan.

Yksityinen puoli onkin aivan toisenlainen, jos työterveyden kautta esim Pörriäiseen soittaa, heti pitää tulla näytille, otetaan kaikki viljelyt, veret ja röntgenit varmuudenvuoksi, ja vaikka potilas olisi aivan selvästi influenssassa ja +40 kuumeessa, niin saikkua max. 2 päivää kerrallaan, koska yksityislääkärit haluavat saman rahan myös ylihuomenna tililleen. Äärettömän epätehokasta tuokin, toki menee firman rahoista tuo leikki, kun jokainen tietää että täysi raju influenssa kestää vähintään 1-2 viikkoa, mutta silti tykkääväät puolikuntoista potilasta juoksuttaa joka toinenpäivä näytille.
 
Miten olisi erityisen kalliit ja harvinaiset hoitomuodot? Jos pitää valita niin hoidan mielummin 99% väestöstä kuin 1%.
Tai onko näiden osuus budjetista niin pieni, ettei kannata vaivautua?
Poliittinen itsemurha se toki on.


Nyt ihan mutu muistainvaraisesti, mutta on listattu miten paljon menee resursseja kalleimpiin potilaisiin, niin pikäakaisiin, kuin määräakaisiin. priorisoimalla. niin promilleina ei tarvi paljoa uhrata niin sote talous kriisi taputeltu

Jos taasen verrataan siihen paljonko nykyrahassa laitettiin terveydenhuoltoon joskus 1980 luvulla, vs tänäpäivänä, se räjähtänyt niin rajusti, ettei kyse oli isoista ikäluokista, vaan ihan siitä että siihen panostetaan paljon isommin. lisäksi otimnta tehostunut huimasti.
 
Nyt ihan mutu muistainvaraisesti, mutta on listattu miten paljon menee resursseja kalleimpiin potilaisiin, niin pikäakaisiin, kuin määräakaisiin. priorisoimalla. niin promilleina ei tarvi paljoa uhrata niin sote talous kriisi taputeltu

Jos taasen verrataan siihen paljonko nykyrahassa laitettiin terveydenhuoltoon joskus 1980 luvulla, vs tänäpäivänä, se räjähtänyt niin rajusti, ettei kyse oli isoista ikäluokista, vaan ihan siitä että siihen panostetaan paljon isommin. lisäksi otimnta tehostunut huimasti.
Arviolta 3-10 prosenttia hyvinvointialueen asiakkaista aiheuttaa noin 70-80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Perusterveet eivät tietenkään tuo kuluja.

Millaista karsintaa pitäisi tehdä, että päästäisiin miljardiluokan säästöihin? Yksi helppo säästökohde olisi sallia vapaaehtoinen eutanasia.
 
Tampere Missio ry saa yhteiskunnalta avustuksia satojatuhansia vuodessa.

1776515185650.png


Avustukset

Nyt se on rakennuttanut 40 miljoonan euron kerrostalon Tampereen keskustaan. Talosta on myyty kaksi asuntoa.

Miksi annamme verovaroilla kerättyä rahaa tällaiseen toimintaan?

Meinaatko, että nämä ovat saaneet varat kerrostalojen rakentamiseen?

On tosin kyllä aikamoista riskinottoa tuollaiselta järjestöltä. Mutta tässähän muuten tehdään juuri sitä mitä on vaadittu, pyritään hankkimaan rahoitusta muualta kuin julkiselta puolelta.
 
Yksityinen puoli onkin aivan toisenlainen, jos työterveyden kautta esim Pörriäiseen soittaa, heti pitää tulla näytille, otetaan kaikki viljelyt, veret ja röntgenit varmuudenvuoksi, ja vaikka potilas olisi aivan selvästi influenssassa ja +40 kuumeessa, niin saikkua max. 2 päivää kerrallaan, koska yksityislääkärit haluavat saman rahan myös ylihuomenna tililleen. Äärettömän epätehokasta tuokin, toki menee firman rahoista tuo leikki, kun jokainen tietää että täysi raju influenssa kestää vähintään 1-2 viikkoa, mutta silti tykkääväät puolikuntoista potilasta juoksuttaa joka toinenpäivä näytille.

Työterveyskuluista 40-50% on Kela korvattavaa, joten kyllä tuosta leikistä aika suuri osa ihan meidän yhteisistä rahoista menee.

Otin omalle firmalle työterveydenhoidon jonkun aikaa sitten ja mietiskellyt tässä että pitäisikö se sittenkin irtisanoa, koska hinnat on sen verran korkeammat ettei noi Kela korvaukset sitä oikein kata.
 
Miten olisi erityisen kalliit ja harvinaiset hoitomuodot? Jos pitää valita niin hoidan mielummin 99% väestöstä kuin 1%.
Tai onko näiden osuus budjetista niin pieni, ettei kannata vaivautua?
Poliittinen itsemurha se toki on.
Jos on pakko tehdä vaikeita valintoja niin näkisin, että sellaiset sairaudet mihin voi selvästi itse vaikuttaa rasittaisivat omaa lompakkoa. ts. elintasosairaudet kuten huono kunto(kaikki voivat esim. kävellä, jumpata, kehonpainotreeniä ilmaiseksi, kahvakuulat ei maksa juur mitään), lihavuudesta johtuvat sairaudet, tupakka, alkoholi. Mutta eipä tällaiseen pysty kun niin iso osa kansasta on jo lihavia/ylipainoisia että kukapa tuollaisen puolesta äänestäisi.

Sokeri/alkoholi yms. verot kovin abstrakteja. Kun läiskähtää läski ja huonokuntoisuudesta sakkoa lääkärissä/lääkettä ostaessa niin asia konkretisoituu motivaatiotasoina eri tavalla + ei rankaista niitä jotka syövät sipsejä, suklaata, limua, alkoholia jne. kohtuudella.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä ainakaan täällä Helsingissä terveyskeskuksessa paljoa aikaa kuluteta tavallisten flunssa oireiden kanssa. Hoitaja vastaa puhelimeen ja toteaa, että ei tarvitse tulla vastaanotolle, todennäköinen virus ja paljon lepoa, reseptin ja saikkupaperin kirjoittavat etänä ja lataavat Kantaan.

Yksityinen puoli onkin aivan toisenlainen, jos työterveyden kautta esim Pörriäiseen soittaa, heti pitää tulla näytille, otetaan kaikki viljelyt, veret ja röntgenit varmuudenvuoksi, ja vaikka potilas olisi aivan selvästi influenssassa ja +40 kuumeessa, niin saikkua max. 2 päivää kerrallaan, koska yksityislääkärit haluavat saman rahan myös ylihuomenna tililleen. Äärettömän epätehokasta tuokin, toki menee firman rahoista tuo leikki, kun jokainen tietää että täysi raju influenssa kestää vähintään 1-2 viikkoa, mutta silti tykkääväät puolikuntoista potilasta juoksuttaa joka toinenpäivä näytille.
Meillä terveystalo, tuo hoituu etänä. Muutoinkin etälääkäri hoitaa paljon asioita. Jos itse pystyy tekemään vaikka verenpainemittaukset, niin kontrolli hoituu puhelimella.

Työterveys menee kyllä sujuvasti. Olisikohan Ranskan mallin käyttöönotolla Suomeen nopeuttava vaikutus? Siellä taitaa olla pakollinen vakuutus joka hoitaa loput kuluista. Myös hampaat ja silmälasit kuuluvat vakuutukseen. Jos ei olisi niin vaikea kieli, niin muuttaisin sinne.
 
Millaista karsintaa pitäisi tehdä, että päästäisiin miljardiluokan säästöihin? Yksi helppo säästökohde olisi sallia vapaaehtoinen eutanasia.

Jos ei voida tehdä priorisointia, joissa päätös perustuisi hyötyyn, ei paljoa enempää edes ikä pririsointiin.

Perinteinen, supistamalla toimintaa, "kelakorvauksista" pois epäedullisia juttuja. Sitten positiivista priorisointia, esim lapset, nuoret voivat päästä jonossa kiireellisenä.

Joissain voisi sitten olla korvattavuuden hintakatto, monella varmaan ajatukset juoksee syöpähoitoihin, jos se on mekaani euroraja (tyypin mukaan vaihdella), niin toimii, mutta kovin mekaaninen, jos hyvän ennusteen potilaan hoidot keskeytetään mekaanisesti kun limiitti käytetty.


Jos on pakko tehdä vaikeita valintoja niin näkisin, että sellaiset sairaudet mihin voi selvästi itse vaikuttaa rasittaisivat omaa lompakkoa. ts. elintasosairaudet kuten huono kunto(kaikki voivat esim. kävellä, jumpata, kehonpainotreeniä ilmaiseksi, kahvakuulat ei maksa juur mitään), lihavuudesta johtuvat sairaudet, tupakka, alkoholi. Mutta eipä tällaiseen pysty kun niin iso osa kansasta on jo lihavia/ylipainoisia että kukapa tuollaisen puolesta äänestäisi.

Vakuutusmaksuissa voisi toimia maksujen suuruuden kautta. Mutta jos halutaa pienentää menoja, ja enemmän samalla rahalla kuviota, niin ehkä enemmänkin sielä toisesta suunnasta, karsia huono euro suhteen hoitoja, panostaa sinne missä euro vaikuttaa tehokkaasti. Tehokkaana pidetään aikaista puuttumista (valitus, tuki, hoito).

Kuvaavana esimerkkinä alkohoisti, apua, hoitoa ajoissa, halpaa, vaikka kuinka olisi "itse aihetettu". sitten kun jonotetaan maksa, haima osastolle, niin resurssipula , eli leikkuri , ehkä jollain positiivisella priorisoinnilla, jotain voi päästä jonossa ohi.
 
Viimeksi muokattu:
Meinaatko, että nämä ovat saaneet varat kerrostalojen rakentamiseen?

On tosin kyllä aikamoista riskinottoa tuollaiselta järjestöltä. Mutta tässähän muuten tehdään juuri sitä mitä on vaadittu, pyritään hankkimaan rahoitusta muualta kuin julkiselta puolelta.
En tietenkään luule. Ilmeisesti kirjoitin epäselvästi. Sori siitä. Luin linkkaamastani STEA:n artikkelista yhdistyksen saamat ja saamatta jääneet avustukset.
Tampere Mission toiminnanjohtaja kertoo Ylelle näin: "meillä on vakavarainen järjestö". Jostakin se alkupääoma on saatu, kun amatöörit ovat ruvenneet grynderiksi.

Kuinka paljon tällainen vakavarainen yhdistys tarvitsee apua? Pirha voi kilpailuttaa palveluja ja ostaa niitä tarpeen mukaan TM:lta.
Kuinka paljon vakavarainen Marttaliitto tarvitsee veronmaksajien apua? Liitto maksaa toiminnanjohtajalleen palkkaa 150 000 euroa vuodessa.
Marttaliiton sijoitusvarallisuus on yli 24 miljoonaa + Polonin säätiön 15 miljoonaa.

Nämä kaikenlaiset järjestöavustukset pitäisi käydä tiheällä kammalla läpi. Niistä löytyy aivan varmasti paljon säästettävää.
 
En tietenkään luule. Ilmeisesti kirjoitin epäselvästi. Sori siitä. Luin linkkaamastani STEA:n artikkelista yhdistyksen saamat ja saamatta jääneet avustukset.
Tampere Mission toiminnanjohtaja kertoo Ylelle näin: "meillä on vakavarainen järjestö". Jostakin se alkupääoma on saatu, kun amatöörit ovat ruvenneet grynderiksi.

Kuinka paljon tällainen vakavarainen yhdistys tarvitsee apua? Pirha voi kilpailuttaa palveluja ja ostaa niitä tarpeen mukaan TM:lta.
Kuinka paljon vakavarainen Marttaliitto tarvitsee veronmaksajien apua? Liitto maksaa toiminnanjohtajalleen palkkaa 150 000 euroa vuodessa.
Marttaliiton sijoitusvarallisuus on yli 24 miljoonaa + Polonin säätiön 15 miljoonaa.

Nämä kaikenlaiset järjestöavustukset pitäisi käydä tiheällä kammalla läpi. Niistä löytyy aivan varmasti paljon säästettävää.
Stean avustuksia ei kyllä voi miksikään alkupääomaksi hankkia, koska ne pitää käyttää toimintaan.

Toki on sitten hyvin vakavaraisia järjestöjä, ja ihan avustusohjeissa on, että silloin voidaan avustuksissa toteuttaa omavastuita.
 
En tietenkään luule. Ilmeisesti kirjoitin epäselvästi. Sori siitä. Luin linkkaamastani STEA:n artikkelista yhdistyksen saamat ja saamatta jääneet avustukset.
Tampere Mission toiminnanjohtaja kertoo Ylelle näin: "meillä on vakavarainen järjestö". Jostakin se alkupääoma on saatu, kun amatöörit ovat ruvenneet grynderiksi.

Kuinka paljon tällainen vakavarainen yhdistys tarvitsee apua? Pirha voi kilpailuttaa palveluja ja ostaa niitä tarpeen mukaan TM:lta.
Kuinka paljon vakavarainen Marttaliitto tarvitsee veronmaksajien apua? Liitto maksaa toiminnanjohtajalleen palkkaa 150 000 euroa vuodessa.
Marttaliiton sijoitusvarallisuus on yli 24 miljoonaa + Polonin säätiön 15 miljoonaa.

Nämä kaikenlaiset järjestöavustukset pitäisi käydä tiheällä kammalla läpi. Niistä löytyy aivan varmasti paljon säästettävää.

Kyseletkö nyt millä motiivilla. siis noin yleisellä tasolla ?
I)
Jos jokun yhteisö tarvitsee avustusta pystyssä pysymiseen, kassakriisi, vararikko, tai aloitteleva yhteisö toiminnan aloittamiseen, yhteiskunta katsoo tarpeelliseksi tukea yhdistyksen pystyssä pysymistä, perustamista. Se osuus voi olla kertalenteista avustusta, tukemista.

II)
Sitten yhteiskunta voi katsoa tarpeelliseks tukea jotain hankkeita, jolloin katsotaan sen hankkee tukitarvetta, usein paremmat edellytykset jos hankkeessa on mukana muuta rahoitusta, ja vakavaraisia toimijoita, toteuttajana, tai vahvasti muuten mukana.

III)
Jos tuossa mietit ns kolmatta sektoria joka tarjoaa yhteiskuntaa hyödyttäviä palveluita, rahoittaa niitä, resurssoi niitä, jotkin toteuttaa ihan sitä julkisen puolen tehtävää, valtiolle, kunnille voi olla erittäin kustannustehokasta tukea niiden palveluan tarjontaa.


Jos puhutaan säätiöistä, yhdityksistä jotka ovat ns voittotavoittelemattomia, hyvin organisoituja, omaa pääomaa ja käyttävät tuottoja (kunnan valtion vastuulla olevien )palveludentarjontaan, niin verokirstunvartia toki säästää rahaa , sen kannattaa tukea sellaisia palveluita. se mikä on optimi taso on oma juttunsa. Siinä rajoina on se kuinkapaljon yhteisö on valmis polttaa omaa rahaa, kuinkapaljon palveluiden tuottaminen omiin käsiin kunnalle maksaisi. Oma lukunsa sitten ei pakolliset, mutta silti kuntaa, kuntalaisia hyödyttävät.


Kuinka paljon vakavarainen Marttaliitto tarvitsee veronmaksajien apua? Liitto maksaa toiminnanjohtajalleen palkkaa 150 000 euroa vuodessa.
Linkki oli johonkin X viserrykseen missä olisi ilmeisesti joku kuvakaappaus liiton TJn verrokone tiedoista. ei siinä sanottu paljon Martttaliitto maksaa toiminnajohtajalle.


Marttaliiton sijoitusvarallisuus on yli 24 miljoonaa + Polonin säätiön 15 miljoonaa.

Mutta onko sinulla joku Marttaliiton tukihakemus mielessä, tai joku tuki mitä se on saanut. Sillä ilmeisesti on toimintaa ja hanketta moneen lähtöön, niin ei nuo kirjoitukset nyt oikein vien ajatusta eteenpäin. Ja pitäisi vielä jotenkin otsikkoon liittää. Noin yleistäen kai järjestö kai toimii enemminkin positiivisessa mielessä, pelkäät sitten konkurssia, tai sen välttämistä.


Pirha voi kilpailuttaa palveluja ja ostaa niitä tarpeen mukaan TM:lta.

Julkinen puoli ostaa palveluita, niiden tuottajina voi olla monenlaista yhteisöä, ihan markkinaehtoisesti, siis myös yhdityksiä, säätiöitä, osakeyhtiöitä jne.

Jos esim joku yleishyödyllinen säätö, tai yhdytys ei tarjoa jotain palvelua, niin voivat joutua tekemään noin.
 
Viimeksi muokattu:
Marttaliitto saa sijoituksista 42 %, vain 20 % tulee yhteiskunnan tukina. Tampere Mission on ilmeisesti pyrkinyt nostamaan sijoitustoiminnan osuutta.

OKM/OPH:n yleisavustuksella neuvontaa annetaan kaikille avoimilla kursseilla ja tapahtumissa erityisesti lapsiperheille ja ikääntyville. Tämä yleisavustus on kohdennettu yleisavustus eli sitä saa käyttää kotitalousneuvontaan ja opintotoimintaan eli varsinaista yleisavustusta emme ole koskaan saaneet.
STM/STEA-tuki mahdollistaa ja kohdentuu tukea tarvitsevien kotitaloustalousneuvontaan, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, rikostaustaiset, pikkulapsiperheet, ikääntyvät


Arvokysymys sitten tulisiko kuntien/valtion itse hoitaa nuo vai antaa järjestöille. Järjestöt saattavat tehdä halvemmalla, mutta varmaan saavat rahaa hövelimmin. Nuo on periaatteessa ulkoistusta mutta murto-osalla yritysten hintaan nähden.
 
Marttaliitto saa sijoituksista 42 %, vain 20 % tulee yhteiskunnan tukina. Tampere Mission on ilmeisesti pyrkinyt nostamaan sijoitustoiminnan osuutta.




https://www.martat.fi/organisaatio/rahoitus/

Arvokysymys sitten tulisiko kuntien/valtion itse hoitaa nuo vai antaa järjestöille. Järjestöt saattavat tehdä halvemmalla, mutta varmaan saavat rahaa hövelimmin. Nuo on periaatteessa ulkoistusta mutta murto-osalla yritysten hintaan nähden.

Jos kuvitellaan että kunta, tai hyvinvointialue päättäisi tarjota vaikka kursseja , opastusta kodin askareissa, itsenäisesti selvämiseen, verkossa, ja paikallisesti. Kilapiluttaa , jolloin eri yhteiset voi sitten osallistua siihen, se olisi ilman julkista tukea. markkinahinnalla, jokainen arvio millä hinnalla kannattaa riskeineen, millä hinnalla voittaisi. eli t

Jos tarjous laskenta mennyt oikein, niin voittaja sitten saisi siitä voittoa, tuottoa pääomalle jne. Kassa kilisiin. Ei siinä, ihan oikein.


Huonoimillaan voi käydä niin että aiemmin palvelun tuottanut hyväntekväisyys järjestö, kohtuullisi tukirahalla, ei pärjännyt kilpailutuksessa, joko ei voinut osallistua, tai muuten ei täyttänyt vaatimuksia, tai markkinaehtoisena ei ollut kilpailukekyinen. Järjestön kyky rajota muita palveluita romahtaa, joutuu vaikeuksiin, korvaava ostopalvelu budjetti raamien takia suppeamapi jne. Kunnan hyvinvointialueen palveluiden kysyntä kasvaa jne.


Parhamillaan, jos tuki onkin ollut lähinnä epätehokastatukea päättäjein rakastamalle, suosimalle yhteisölle, niin korvaava on kustannustehokkaampi, edullisempi parempi, ja samalla aiemmin alueella epäreilulla tuella markkinoita härinnyt yhteisö poistuu häriköimästä.


Yritän sanoa että välillä kannattaa koeponnistaa perinteiset rakenteet, katsoa vähän kauempaa. Rakkaus yhteisöön voi johtaa tiedostamatta tehottomuuteen, haittoihin, vaikka sinänsä tekisivät hyvää työtä, sama myös toisinpäin, inho yhteisöäkohtaan voi johtaa inhon pohjalta tehtyihin epäedullisiin, vahingollisiin päätöksiin.

Aatteellisten yhteisöjen kohdalla ei harvinaista, niissä myös se vaara että se aaten ei pysy erossa niistä asoista mitä yhteisin varoin tuetaan. Varsinkin uskononllisissa vaarana, sama vahvasti politisoituneissa. Vaikka monessa niistä on otettu irtiottoa niin edelleen sellaisia on maakunnissa ja valtakunnallisesti.
 
Jos ei voida tehdä priorisointia, joissa päätös perustuisi hyötyyn, ei paljoa enempää edes ikä pririsointiin.

Perinteinen, supistamalla toimintaa, "kelakorvauksista" pois epäedullisia juttuja. Sitten positiivista priorisointia, esim lapset, nuoret voivat päästä jonossa kiireellisenä.

Joissain voisi sitten olla korvattavuuden hintakatto, monella varmaan ajatukset juoksee syöpähoitoihin, jos se on mekaani euroraja (tyypin mukaan vaihdella), niin toimii, mutta kovin mekaaninen, jos hyvän ennusteen potilaan hoidot keskeytetään mekaanisesti kun limiitti käytetty.




Vakuutusmaksuissa voisi toimia maksujen suuruuden kautta. Mutta jos halutaa pienentää menoja, ja enemmän samalla rahalla kuviota, niin ehkä enemmänkin sielä toisesta suunnasta, karsia huono euro suhteen hoitoja, panostaa sinne missä euro vaikuttaa tehokkaasti. Tehokkaana pidetään aikaista puuttumista (valitus, tuki, hoito).

Kuvaavana esimerkkinä alkohoisti, apua, hoitoa ajoissa, halpaa, vaikka kuinka olisi "itse aihetettu". sitten kun jonotetaan maksa, haima osastolle, niin resurssipula , eli leikkuri , ehkä jollain positiivisella priorisoinnilla, jotain voi päästä jonossa ohi.

Olen pohtinut, että eikö olisi fiksua verotuksella ohjata ihmisiä tekemään parempia päätöksiä? Kaipa sitä yritetään haittaveroilla ja muilla, mutta joskus voitaisiin laskeakin verotusta.

Esimerkiksi liikuntapalveluiden ja liikuntavälineiden alvia voitaisiin alentaa. Seuraavaksi joku kysyy, että eikö kaikesta saa liikuntavälineitä? Ehkä tätä voitaisiin pohtia mahdollisuuksien kautta sen sijasta että pohditaan mahdottomuuksien kautta.

Esimerkiksi tennismaila olisi liikuntaväline = alennettu alv, tennismailan tarvikeverkko tai mailakassi taas ei ole = normaali alv.
Motocross-pyörä, joka on punakilpinen = alennettu alv, motocross-pyörä tieliikennekäytössä = normaali alv.
Ohjattu jumppatunti = alennettu alv, hieronta = normaali alv.

Miten sitten lasketaan liikunta? Eiköhän tähänkin keksittäisi joku määritelmä, ettei vaikka pokeri ja biljardi nyt olisi sitä oikeasti kansanterveydelle hyvää liikuntaa vaikka nostaakin sykettä. Voitaisiin edes yrittää jotain muutakin kuin verolla lyömistä. Eikä nyt välttämättä haittaisi jos liikuntapalvelut olisi halvempia.
 
Olen pohtinut, että eikö olisi fiksua verotuksella ohjata ihmisiä tekemään parempia päätöksiä? Kaipa sitä yritetään haittaveroilla ja muilla, mutta joskus voitaisiin laskeakin verotusta.

Esimerkiksi liikuntapalveluiden ja liikuntavälineiden alvia voitaisiin alentaa. Seuraavaksi joku kysyy, että eikö kaikesta saa liikuntavälineitä? Ehkä tätä voitaisiin pohtia mahdollisuuksien kautta sen sijasta että pohditaan mahdottomuuksien kautta.

Esimerkiksi tennismaila olisi liikuntaväline = alennettu alv, tennismailan tarvikeverkko tai mailakassi taas ei ole = normaali alv.
Motocross-pyörä, joka on punakilpinen = alennettu alv, motocross-pyörä tieliikennekäytössä = normaali alv.
Ohjattu jumppatunti = alennettu alv, hieronta = normaali alv.

Miten sitten lasketaan liikunta? Eiköhän tähänkin keksittäisi joku määritelmä, ettei vaikka pokeri ja biljardi nyt olisi sitä oikeasti kansanterveydelle hyvää liikuntaa vaikka nostaakin sykettä. Voitaisiin edes yrittää jotain muutakin kuin verolla lyömistä. Eikä nyt välttämättä haittaisi jos liikuntapalvelut olisi halvempia.

Liikuntaa voidaan verotukea, ja sitä myös verotuetaan. Sitä tuetaan suorilla ja epäsuorilla avustuksilla, sitä tuetaan tarjoamalla verovaroin palveluita jopa veloituksetta.

Millä saisi uusia innostuun, jotkut kamppikset, osalla tehoaa verojen välttely, muutaman vuoden välein joku verokamppis, verottomana työsuhde etuna liikunta, siis jotain ohjattua.
 
Miten sitten lasketaan liikunta?
Kai se riittäs, että pidetään asiat yksinkertaisena. Lääkärissä kun hakee hoitoa niin jos operaation pääsyynä esim. lihominen(usein kakkostyypin diabetes, sydän&verisuonisairaudet) tai alkoholi(maksa) niin hoidot omasta taskusta. Tai jos haluaa mennä oikein tiukaksi niin vuosittainen terveystarkastus missä dexa scan(halpa) tms. millä oikeasti nähdään kehon koostumus ja ei voi oikein selitellä painavilla luilla.

Liikunnassa sellainen jännä juttu, että hyvin pienikin määrä riitää todella pitkälle antaen isoimman osan terveyshyödyistä. Puoli tuntia reipasta kävelyä joka päivä niin pääsee jo pitkälle. Ei tarvi salikortteja tai nhl-varusteita. Lihominen yms. niin ei liikunta isosti auta kun vaikea isoa karkki/sipsipussin/pullapitkon kaloreita tuhota helposti liikunnalla. Lopputulos lihomisen suhteen tehdään energian sisäänottoa rajoittamalla.
 
Suomen hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheen tiistaina ja keskiviikkona murheellisissa tunnelmissa. Hallitus on rakentanut korttitalonsa kohtuullisen talouskasvun varaan, mutta sitä ei ole vieläkään tullut.

Iltalehti jättää kertomatta, että koronan jälkeista talouskasvua on ollut EU-alueella lähes kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Täällä toteutettiin Elinkeinoelämän Keskusliiton toivelista, jolla keskiluokan etuisuuksia ja turvaa karsittiin todella rajulla kädellä. Onkin pirun suuri yllätys, miksi talouskasvua ei ole.

Tälle vuodelle ennustetaan lähes 20 miljardin euron nettovelkaantumista, eli Suomen talous on täysin vapaassa pudotuksessa. Näin massiivista alijäämää ei pystytä enää hoitamaan millään demokraattisesti valitulla hallituksella.

 
Suomen hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheen tiistaina ja keskiviikkona murheellisissa tunnelmissa. Hallitus on rakentanut korttitalonsa kohtuullisen talouskasvun varaan, mutta sitä ei ole vieläkään tullut.

Iltalehti jättää kertomatta, että koronan jälkeista talouskasvua on ollut EU-alueella lähes kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Täällä toteutettiin Elinkeinoelämän Keskusliiton toivelista, jolla keskiluokan etuisuuksia ja turvaa karsittiin todella rajulla kädellä. Onkin pirun suuri yllätys, miksi talouskasvua ei ole.

Tälle vuodelle ennustetaan lähes 20 miljardin euron nettovelkaantumista, eli Suomen talous on täysin vapaassa pudotuksessa. Näin massiivista alijäämää ei pystytä enää hoitamaan millään demokraattisesti valitulla hallituksella.

Suomellahan tuo talouskasvu on jäänyt toteutumatta todella pitkään aikaan (12 vuotta?) verrattuna yleisesti euroalueeseen (joku voi kaivaa tähän lukuja joka paremmin taitaa) ja samaan aikaan hallitukset on laskenut kasvun varaan budjettia.
 
Startup-sijoittaja Kim Väisänen toteaa leikkauksista näin:
Tämä hallitus on kuvitellut, että leikkaamalla lähdetään nousuun. Sehän ei pidä missään tapauksessa paikkaansa. Leikkaaminen on ainoastaan lahjattomien hommia

Vähän tarkentaisin: leikkaaminen on persaukisten hommaa. Jos oma talouteni velkaantuisi koko ajan lisää, alkaisin säästää menoista että rahat riittävät velkojen lyhennyksiin. En ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan lisävelalla siitä pääsisi ulos. Väisänen jatkaa näin:

Jos hallitus olisi käyttänyt ihan saman effortin ja energiamäärän siihen, että olisi puhuttu kasvusta ja siitä, miten sitä saadaan ja miten sitä mahdollistetaan, voitaisiin olla ihan eri tilanteessa. Orpo ja Purrahan tekivät täydellisen karhunpalveluksen sillä, että he romuttivat kuluttajien uskon tulevaisuuteen

Lainsäädäntö tietysti luo olosuhteet liiketoiminnalle, mutta en nyt näe että leikkaukset olisivat se oleellinen este talouskasvulle. Kääntäisin katseen ennemmin mm. kokonaisverotusasteeseen sekä tuloissa että omaisuuksissa. Konkurssiryppään aiheuttaneen YEL-lain uudistuskin lykättiin juuri seuraavalle hallitukselle. Se on myrkkyä liiketoiminnalle ja sitä kautta talouskasvulle.

Tänä aamuna luin jälleen yhden pienyrittäjän tapauksen, jossa hänellä menee koko alkuvuoden liikevaihto YEL-maksuun, joten hän lopettaa liiketoiminnan. Syynä sysipaska lainsäädäntö, joka olisi pitänyt aivan ehdottomasti pikana korjata ohituskaistalta.
 
Täällä toteutettiin Elinkeinoelämän Keskusliiton toivelista, jolla keskiluokan etuisuuksia ja turvaa karsittiin todella rajulla kädellä.
Samaa mieltä siitä, että EK sanoi että ovat saaneet enemmän kuin ovat osanneet vaatia. Mutta keskiluokan etuisuuksiahan ei juuri ole karsittu, vaan nimenomaan pienitloisten, sairaiden, vammaisten ja opiskelijoiden. Keskiluokan eduissa olisi runsaasti karsittavaa, tosin samalla pitäisi karsia vielä vähän enemmän suurituloisilta.
 
Tänä aamuna luin jälleen yhden pienyrittäjän tapauksen, jossa hänellä menee koko alkuvuoden liikevaihto YEL-maksuun, joten hän lopettaa liiketoiminnan. Syynä sysipaska lainsäädäntö, joka olisi pitänyt aivan ehdottomasti pikana korjata ohituskaistalta.

Yksittäisestä tapauksesta en tiedä, mutta noin yleistäen YEL-maksut ei ole noin suoraviivainen juttu, kärjistäen ne maksaa joko yrittäjä tai yhteiskunta. Pienet maksut kärjistäen julkista tukea yrittäjälle, joka taasen vääristää markkinaa. Tosin ei välttämättä ole yhteiskunnan etu jos yrityskaatuu YEL maksurästien takia. Eli moisten heittojen yhteydessä pitäisi myös heittää jotain ajatusta miten ne pitäisi olla, ja perustelua.

Samaa mieltä siitä, että EK sanoi että ovat saaneet enemmän kuin ovat osanneet vaatia. Mutta keskiluokan etuisuuksiahan ei juuri ole karsittu, vaan nimenomaan pienitloisten, sairaiden, vammaisten ja opiskelijoiden. Keskiluokan eduissa olisi runsaasti karsittavaa, tosin samalla pitäisi karsia vielä vähän enemmän suurituloisilta.

En tiedä mitä etuuksia mietit, mutta ns. pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ongelma on se että maksutaakka on isoa ja maksajat haluaa myös jotain vastinetta. Jos keskituloinen maksaa etuudet, ja palvelut, niin se haluaa myös että se saa etuuksia ja palveluita. Mistä seuraa se että se maksimoi niiden käytön.

Mutta eikä tämä hallitus ole karsinut, ainakin yrittänyt karsia keskiluokan jne etuuksia yms. Näin taantuman aikaan se sitten iskenyt keskiluokkaan, eli vähän huonoa tuuria, kun ensin maksanut vuosikausia, niin näin taantuman aikaan sitten osuu karsinta.
 
Samaa mieltä siitä, että EK sanoi että ovat saaneet enemmän kuin ovat osanneet vaatia. Mutta keskiluokan etuisuuksiahan ei juuri ole karsittu, vaan nimenomaan pienitloisten, sairaiden, vammaisten ja opiskelijoiden. Keskiluokan eduissa olisi runsaasti karsittavaa, tosin samalla pitäisi karsia vielä vähän enemmän suurituloisilta.
Muistan ajatelleeni samoin kun bruttopalkka oli alle 2000€/kk. Nyt kuulun taulukon mukaan isotuloisimpaan 10%:iin suomalaisista ja alle 65% bruttopalkasta tulee itselle. Ei oikein enää ole enää mistä antaa lisää valtiolle. Velkaisesta talosta vois juuri ja juuri jäädä käteen se oma osuus valtionvelasta, sen jälkeen pitääkin alkaa hinnoitella eloperäistä "omaisuutta" kun autotkaan ei ole omat vaan pankin.

Toivotaan, että sinullakin silmät aukeaa sen suhteen kuinka paljon suomalaisilla on jakovaraa.
Yksittäisestä tapauksesta en tiedä, mutta noin yleistäen YEL-maksut ei ole noin suoraviivainen juttu, kärjistäen ne maksaa joko yrittäjä tai yhteiskunta. Pienet maksut kärjistäen julkista tukea yrittäjälle, joka taasen vääristää markkinaa. Tosin ei välttämättä ole yhteiskunnan etu jos yrityskaatuu YEL maksurästien takia. Eli moisten heittojen yhteydessä pitäisi myös heittää jotain ajatusta miten ne pitäisi olla, ja perustelua.
Ei palkansaajakaan maksa YEL-maksua sen mukaan paljonko hänen oletetaan saavan palkkaa vaan toteutuneen mukaan. Yrittäjille pitäisi saada tasan sama, muussa ei ole järkeä.
 
Ei palkansaajakaan maksa YEL-maksua sen mukaan paljonko hänen oletetaan saavan palkkaa vaan toteutuneen mukaan. Yrittäjille pitäisi saada tasan sama, muussa ei ole järkeä.

Ei sekään oikein toimia että YEL maksut olisi vain toteutuneen palkan mukaan, siitä seuraa se että moni yrittäjä ei maksiasi , ja ehdotuksessa ei edes voisi maksaa , YEL maksuja. Jolloin ne maksaisi (rahoittaisi) muut.

Osa taasen tietoisesti pyrkisiminimoimaan maksut, ja hakisi sillä kilpailuetua, eli vääristäisi kilpailua.

Liikkumavara tärkeää, jos yrityksellä tiukkaa niin yrittäjälle mahku tinkiä maksuista, ja sitten paremmassa tilanteessa mahdollisuus maksaa enemmän, jonka voisi katsoa tiukassa tilanteessa eduksi.

Periaatteessa malli missä maksut sen mukaan mikä olisi oletettu palkka tehdystä työstä olisi oikein, mutta mikä on se kaava, tarkan tuntikirjanpidon ja TES mukaan suoraviivaisesti laskien ei mielestäni oli oikein, mutta ei täysin ailman alarajaakaan oleva ole oikein.
 
Muistan ajatelleeni samoin kun bruttopalkka oli alle 2000€/kk. Nyt kuulun taulukon mukaan isotuloisimpaan 10%:iin suomalaisista ja alle 65% bruttopalkasta tulee itselle. Ei oikein enää ole enää mistä antaa lisää valtiolle. Velkaisesta talosta vois juuri ja juuri jäädä käteen se oma osuus valtionvelasta, sen jälkeen pitääkin alkaa hinnoitella eloperäistä "omaisuutta" kun autotkaan ei ole omat vaan pankin.

Toivotaan, että sinullakin silmät aukeaa sen suhteen kuinka paljon suomalaisilla on jakovaraa.

Ei palkansaajakaan maksa YEL-maksua sen mukaan paljonko hänen oletetaan saavan palkkaa vaan toteutuneen mukaan. Yrittäjille pitäisi saada tasan sama, muussa ei ole järkeä.

Mutta miten se toteutunut sitten lasketaan on aika kinkkistä. Nyt selvitetään mallia, jossa eläkemaksu perustuisi todellisiin ansiotuloihin, mutta silloinhan oy:ssä voisi eläkemaksua kiertää painottamalla tuloa osinkoihin. YEListä maksettavista eläkkeistähän valtion maksaa tällä hetkellä kolmasosan, joten se on yksi julkinen tuki yrittäjille.
 
Ei sekään oikein toimia että YEL maksut olisi vain toteutuneen palkan mukaan, siitä seuraa se että moni yrittäjä ei maksiasi , ja ehdotuksessa ei edes voisi maksaa , YEL maksuja. Jolloin ne maksaisi (rahoittaisi) muut.

Osa taasen tietoisesti pyrkisiminimoimaan maksut, ja hakisi sillä kilpailuetua, eli vääristäisi kilpailua.

Liikkumavara tärkeää, jos yrityksellä tiukkaa niin yrittäjälle mahku tinkiä maksuista, ja sitten paremmassa tilanteessa mahdollisuus maksaa enemmän, jonka voisi katsoa tiukassa tilanteessa eduksi.

Periaatteessa malli missä maksut sen mukaan mikä olisi oletettu palkka tehdystä työstä olisi oikein, mutta mikä on se kaava, tarkan tuntikirjanpidon ja TES mukaan suoraviivaisesti laskien ei mielestäni oli oikein, mutta ei täysin ailman alarajaakaan oleva ole oikein.
Mutta miten se toteutunut sitten lasketaan on aika kinkkistä. Nyt selvitetään mallia, jossa eläkemaksu perustuisi todellisiin ansiotuloihin, mutta silloinhan oy:ssä voisi eläkemaksua kiertää painottamalla tuloa osinkoihin. YEListä maksettavista eläkkeistähän valtion maksaa tällä hetkellä kolmasosan, joten se on yksi julkinen tuki yrittäjille.
Jotain jäänee ottamatta huomioon, mutta tämänsuuntaisestihan se menisi oikeudenmukaisesti, skenaario 1: pienet tulot liiketoiminnasta -> pieni YEL-maksu tai ei YEL-maksua lainkaan -> eläke ei kartu. Skenaario 2: tuloja on -> YEL-maksun suuruus määräytyy tulojen mukaan -> eläke karttuu. Kukaan ei varmaan ole yrittäjä vain pysyäkseen poissa työelämästä, liiketoiminta on joko yrittäjän ensi- tai toissijainen tulonhankkimiskeino.

En osaa sanoa, pystyttäisiinkö osinkotulot jollain järkevällä mallilla huomioimaan YEL-maksun suuruuden määrittelyssä. Ehkä ne pitäisi siinä vaiheessa, jos ne muodostavat merkittävän osuuden yrittäjän tuloista työtulon sijasta.
 
Jotain jäänee ottamatta huomioon, mutta tämänsuuntaisestihan se menisi oikeudenmukaisesti, skenaario 1: pienet tulot liiketoiminnasta -> pieni YEL-maksu tai ei YEL-maksua lainkaan -> eläke ei kartu. Skenaario 2: tuloja on -> YEL-maksun suuruus määräytyy tulojen mukaan -> eläke karttuu. Kukaan ei varmaan ole yrittäjä vain pysyäkseen poissa työelämästä, liiketoiminta on joko yrittäjän ensi- tai toissijainen tulonhankkimiskeino.

Tuossa pari ongelmaa, pienet tulot (*, niin yritys toimii muiden tuella niiden YEL maksujen osalta.
Se myös tukee ns kannattamatonta yritystoimintaa, eli toimintaa mikä ei pysty kattamaan edes kohtuullisia YEL maksuja, se taasen on markkinahäiriö, mikä heikentää niiden kilpailuasemaa jotka maksaa kohtuulliset YEL maksut.

Yrittäjä sinänsä voi hankkia "YEL" turvaa muillakin konsteilla, erilaisin vakuutuksinta, sijoituskuorin jne. Jos YEL maksuissa ei ole joustoa, niin YEL maksun kilpailuyky heikkenee.

Yrittäjien turvaverkkojen niukkuudesta usein valitusta, yksi syy on se että yrittäjät ovat tinkineet YEL maksuista ja sitten ihmetellään kuin "edut" on sen mukaiset.

Eli YEL maksujen tiukka naulaaminen johonkin kaavaan ei mielestäni ole kannatettavaa, niiden maksaminen kannattaa pitää kilpailukykyisenä, ja yrittäjällä mehdollistaa säätää tasoa tilanteen mukaan. Mutta myös tärkeää olla joku oikeudenmukainen menetelmä millä minimit, joilla joustoa maksuihin.


Edit:
Tässä nyt tarkoitan yrittäjiä jotka toimii aitiivisesti, työ tunnit suhteellisen isot tai sitä suuremmat.
Paljon yritysiä joilla vähäisesti toimintaa, ei päätoimisia yrittäjiä, osa-aikainekin vähän liijoittelua. Niissä voisi olla raja jonka alle jäädessä taso on yrittäjän valittavissa kokonaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jotain jäänee ottamatta huomioon, mutta tämänsuuntaisestihan se menisi oikeudenmukaisesti, skenaario 1: pienet tulot liiketoiminnasta -> pieni YEL-maksu tai ei YEL-maksua lainkaan -> eläke ei kartu. Skenaario 2: tuloja on -> YEL-maksun suuruus määräytyy tulojen mukaan -> eläke karttuu. Kukaan ei varmaan ole yrittäjä vain pysyäkseen poissa työelämästä, liiketoiminta on joko yrittäjän ensi- tai toissijainen tulonhankkimiskeino.

En osaa sanoa, pystyttäisiinkö osinkotulot jollain järkevällä mallilla huomioimaan YEL-maksun suuruuden määrittelyssä. Ehkä ne pitäisi siinä vaiheessa, jos ne muodostavat merkittävän osuuden yrittäjän tuloista työtulon sijasta.
Se ongelma koko ajan on ollut se, että miten ne tulot määritellään. Aikaisemmin yrittäjä pystyi itse käytännössä määärittämään sen tulon, josta eläkemaksut perustuvat, mutta siihen puuttui lopulta Finanssivalvonta, koska ne tulot eivät vastanneet monesti todellisuutta ja yrittäjä alivakuuttivat itsensä, joka sitten käytännössä on johtanut siihen, että valtion osuus eläkkeistä kasvaa. Tähän yritettiin puuttua, mutta ei se nyt tainnut ihan valtavan hyvin onnistua.

Jukka Rantalan tekemä ehdotus perustuu siihen, että verotus perustuisi todellisiin ansiotuloihin. Eli silloin osakeyhtiössä maksamalla osinkoja voisi eläkemaksut jättää pienemmiksi. Mutta osinkojen huomioonottaminen olisikin sitten aika vaikeaa, kun tarkoitushan on maksaa eläkemaksuja tehdystä työstä.
 
Muistan ajatelleeni samoin kun bruttopalkka oli alle 2000€/kk. Nyt kuulun taulukon mukaan isotuloisimpaan 10%:iin suomalaisista ja alle 65% bruttopalkasta tulee itselle. Ei oikein enää ole enää mistä antaa lisää valtiolle. Velkaisesta talosta vois juuri ja juuri jäädä käteen se oma osuus valtionvelasta, sen jälkeen pitääkin alkaa hinnoitella eloperäistä "omaisuutta" kun autotkaan ei ole omat vaan pankin.

Toivotaan, että sinullakin silmät aukeaa sen suhteen kuinka paljon suomalaisilla on jakovaraa.

Ei palkansaajakaan maksa YEL-maksua sen mukaan paljonko hänen oletetaan saavan palkkaa vaan toteutuneen mukaan. Yrittäjille pitäisi saada tasan sama, muussa ei ole järkeä.
Tämä sinun uhriutumisesi ei muuta faktoja. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin. Keskiluokka on saanut pitää edelleen kotitalousvähennyksensä ja monet muut turhat ja valtiontalouden kannalta vahingolliset asiat. Keskiluokka on tulonsiirtojen nettosaaja edelleen. Ei keskiluokankaan asema ole yhtä hyvä kuin aikoinaan, mutta nykyhallitus ei sitä ole juuri heikentänyt.

Joka tapauksessa Orpon hallitus nousi valtaan velkapopulismilla, ja tietoisesti petti keskeisimmät lupauksensa ottamalla valtavasti lisää velkaa, jota jakoi omille eturyhmilleen, hyvätuloisille, rikkaille, yrittäjille. Valtiontalouden kannalta Orpon toiminta lähentelee maanpetosta.
 
Tämä sinun uhriutumisesi ei muuta faktoja. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin. Keskiluokka on saanut pitää edelleen kotitalousvähennyksensä ja monet muut turhat ja valtiontalouden kannalta vahingolliset asiat. Keskiluokka on tulonsiirtojen nettosaaja edelleen. Ei keskiluokankaan asema ole yhtä hyvä kuin aikoinaan, mutta nykyhallitus ei sitä ole juuri heikentänyt.

Joka tapauksessa Orpon hallitus nousi valtaan velkapopulismilla, ja tietoisesti petti keskeisimmät lupauksensa ottamalla valtavasti lisää velkaa, jota jakoi omille eturyhmilleen, hyvätuloisille, rikkaille, yrittäjille. Valtiontalouden kannalta Orpon toiminta lähentelee maanpetosta.
Kotitalousvähennys työllistää. Muutoin työ tehtäisiin itse taikka jätettäisiin tekemättä. Totta tosin, että pienituloisilla ei ole varaa edes vähennyksen kanssa. Orpo teki kuitenkin kotitalousvähennyksiin kiristyksiä 2025. Joten keskiluokkakin on saanut joitain osumia, verohelpotukset ehkä auttoivat vähän.

 
Orpo potkii tyhmiä ja laiskoja perseeseen, Purra maahanmuuttajia, Kristillset homoja ja muita vähemmistöjä, RKP nuolee rikkaiden ruotsalaisten perseitä.
Thmä kommennti unohtakaa
 
Kotitalousvähennys työllistää. Muutoin työ tehtäisiin itse taikka jätettäisiin tekemättä. Totta tosin, että pienituloisilla ei ole varaa edes vähennyksen kanssa. Orpo teki kuitenkin kotitalousvähennyksiin kiristyksiä 2025. Joten keskiluokkakin on saanut joitain osumia, verohelpotukset ehkä auttoivat vähän.

Ei, vaan useamman tutkimuksen mukaan ei työllistä, eikä vähennä harmaata taloutta. Tämä ei tarkoita, että vaikutus olisi absoluuttisesti nolla, mutta se on niin heikkotehoinen tuki, että se pitäisi lakkauttaa kokonaan. Tästähän on aia iso joukko talouden asijantuntijoita paaluttanut sen 10 vuotta. Tämä on tyypillinen paremmalle väelle jaettava tuki valtion kassasta.

Mutta tosiaan, kotitalousvähennyksen pienentäminen on niitä harvoja oikeita toimia. Lähes kaiki muut toimet on tehty tutkimustietoa ja ekonomistien konsensusta vastaan.
 
Tämä sinun uhriutumisesi ei muuta faktoja. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin. Keskiluokka on saanut pitää edelleen kotitalousvähennyksensä ja monet muut turhat ja valtiontalouden kannalta vahingolliset asiat. Keskiluokka on tulonsiirtojen nettosaaja edelleen. Ei keskiluokankaan asema ole yhtä hyvä kuin aikoinaan, mutta nykyhallitus ei sitä ole juuri heikentänyt.

Joka tapauksessa Orpon hallitus nousi valtaan velkapopulismilla, ja tietoisesti petti keskeisimmät lupauksensa ottamalla valtavasti lisää velkaa, jota jakoi omille eturyhmilleen, hyvätuloisille, rikkaille, yrittäjille. Valtiontalouden kannalta Orpon toiminta lähentelee maanpetosta.
Vai että tulonsiirrot keskituloisille. Kyllä se raha liikkuu ihan muuhun suuntaan koska tämä on se porukka jonka verotuloja tunnutaan haluttavan joka suuntaan. Kannattaa vähän selvitellä millaisia määriä näiltä kupataan jo nyt. Ilmeisesti ei tarpeeksi...
 
Tuossa pari ongelmaa, pienet tulot (*, niin yritys toimii muiden tuella niiden YEL maksujen osalta.
Se myös tukee ns kannattamatonta yritystoimintaa, eli toimintaa mikä ei pysty kattamaan edes kohtuullisia YEL maksuja, se taasen on markkinahäiriö, mikä heikentää niiden kilpailuasemaa jotka maksaa kohtuulliset YEL maksut.

Yrittäjä sinänsä voi hankkia "YEL" turvaa muillakin konsteilla, erilaisin vakuutuksinta, sijoituskuorin jne. Jos YEL maksuissa ei ole joustoa, niin YEL maksun kilpailuyky heikkenee.

Yrittäjien turvaverkkojen niukkuudesta usein valitusta, yksi syy on se että yrittäjät ovat tinkineet YEL maksuista ja sitten ihmetellään kuin "edut" on sen mukaiset.

Eli YEL maksujen tiukka naulaaminen johonkin kaavaan ei mielestäni ole kannatettavaa, niiden maksaminen kannattaa pitää kilpailukykyisenä, ja yrittäjällä mehdollistaa säätää tasoa tilanteen mukaan. Mutta myös tärkeää olla joku oikeudenmukainen menetelmä millä minimit, joilla joustoa maksuihin.


Edit:
Tässä nyt tarkoitan yrittäjiä jotka toimii aitiivisesti, työ tunnit suhteellisen isot tai sitä suuremmat.
Paljon yritysiä joilla vähäisesti toimintaa, ei päätoimisia yrittäjiä, osa-aikainekin vähän liijoittelua. Niissä voisi olla raja jonka alle jäädessä taso on yrittäjän valittavissa kokonaan.
Joo, nimenomaan jos tulo on epäsäännöllisempää niin pienyrittäjä on kusessa noiden maksujen kanssa. Pitäisi nimenomaan olla jokin alaraja ja sen pitäisi vaikuttaa lyhytaikaisesti eli heti kun tulot laskee, maksu on pienempi. Suomessa on helvetin kannattamatonta alkaa tehdä sivutoimista bisnestä ellei ole monta rautaa koko ajan tulessa. Toisin sanoen joku voisi onnistua työllistämään itsensä paremmin, joku hankkimaan enemmän tuloja ja maksamaan enemmän veroja ja tämä pistää kapuloita rattaisiin ja keskittää entistä enemmän markkinoita isoille taloille monilla aloilla.
Se ongelma koko ajan on ollut se, että miten ne tulot määritellään. Aikaisemmin yrittäjä pystyi itse käytännössä määärittämään sen tulon, josta eläkemaksut perustuvat, mutta siihen puuttui lopulta Finanssivalvonta, koska ne tulot eivät vastanneet monesti todellisuutta ja yrittäjä alivakuuttivat itsensä, joka sitten käytännössä on johtanut siihen, että valtion osuus eläkkeistä kasvaa. Tähän yritettiin puuttua, mutta ei se nyt tainnut ihan valtavan hyvin onnistua.

Jukka Rantalan tekemä ehdotus perustuu siihen, että verotus perustuisi todellisiin ansiotuloihin. Eli silloin osakeyhtiössä maksamalla osinkoja voisi eläkemaksut jättää pienemmiksi. Mutta osinkojen huomioonottaminen olisikin sitten aika vaikeaa, kun tarkoitushan on maksaa eläkemaksuja tehdystä työstä.
Joo, ei niiden pitäisi lähtökohtaisesti kohdistua osinkotuloihin, mutta tietysti jokin mekanismi pitäisi olla tunnistamaan tilanne, jossa yrityksestä osinkoja nostamalla kierretään sitä YEL-maksua. Eli pitäisi olla jokin tasapaino niissä tai osinkojenjako tulkittaisiin palkanmaksuksi ja YEL pitäisi maksaa niiden mukaan. Nythän kierretään kuin kissa ja hiiri antamalla keppiä ja hakemalla porsaanreikiä.
Tämä sinun uhriutumisesi ei muuta faktoja. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin. Keskiluokka on saanut pitää edelleen kotitalousvähennyksensä ja monet muut turhat ja valtiontalouden kannalta vahingolliset asiat. Keskiluokka on tulonsiirtojen nettosaaja edelleen. Ei keskiluokankaan asema ole yhtä hyvä kuin aikoinaan, mutta nykyhallitus ei sitä ole juuri heikentänyt.

Joka tapauksessa Orpon hallitus nousi valtaan velkapopulismilla, ja tietoisesti petti keskeisimmät lupauksensa ottamalla valtavasti lisää velkaa, jota jakoi omille eturyhmilleen, hyvätuloisille, rikkaille, yrittäjille. Valtiontalouden kannalta Orpon toiminta lähentelee maanpetosta.
Kuulisin mielelläni, kun referoit hiukan auki tätä "monet muut turhat ja valtiontalouden kannalta vahingolliset asiat" keskiluokalle, kun esität tuollaisen väitteen.

Suomi on feikannut yli kahden vuosikymmenen ajan korkeaa elintasoa velaksi tuleville sukupolville. Käytännössä Baltian maasta kasvatettiin valtionvelalla "keski-eurooppalainen hyvinvointivaltio", mitä se ei ole, ja mikä paljastuu nyt kun lainarahan saatavuus tyssää ja korot nousevat.

Meillä kompensoidaan maataloustuilla ruuantuotantoa korkeiden tuotantokustannusten takia. Meillä kompensoidaan asumisen tuilla valtavaa, yli vuosikymmenen mittaista asuntokuplakiimaa kuin jossain työperäisen maahanmuuton unelmamaassa jonne rahaa ja ihmisiä tulvii ovista ja ikkunoista. Meillä kompensoidaan kotitalousvähennyksillä yksityishenkilöiden pistorasia-asennuksia, koska työn kustannukset on nostettu pilviin määräyksillä, vaatimuksilla ja verotuksella.

Sille sähkärille jää alle 20€/h käteen kun laskussa lukee 50€/h. Pahoittelen pari vuotta vanhoja lukuja, nämä varmaan nousseet parin vuoden sisään kuten kaikki muutkin kustannukset. Suomalainen keskiluokkainen on maksukyvytön persaukinen verrattuna ihan mihin tahansa muuhun maahan.

Sitten sanot, että valtiontaloudelle on vahingollista kotitalousvähennys! Aika kaukaa haettua. Vahingollisempaa valtiontaloudelle on ylipöhöttynyt sosiaaliturva, jossa työssäkäyvällä keskiluokalla ja suurituloisilla lihotetaan duopolin kauppaketjujen ennätystuloksia ja ay-mafian suunnatonta sijoitusvarallisuutta.
 
Vai että tulonsiirrot keskituloisille. Kyllä se raha liikkuu ihan muuhun suuntaan koska tämä on se porukka jonka verotuloja tunnutaan haluttavan joka suuntaan. Kannattaa vähän selvitellä millaisia määriä näiltä kupataan jo nyt. Ilmeisesti ei tarpeeksi...
Jos tilastokeskuksen tietoja katsoo, niin kyllä niitä tulonsiirtoja liikkuu vähän joka suuntaan.
Screenshot 2026-04-21 114842.png
 
Jos kuvitellaan että kunta, tai hyvinvointialue päättäisi tarjota vaikka kursseja , opastusta kodin askareissa, itsenäisesti selvämiseen, verkossa, ja paikallisesti. Kilapiluttaa , jolloin eri yhteiset voi sitten osallistua siihen, se olisi ilman julkista tukea. markkinahinnalla, jokainen arvio millä hinnalla kannattaa riskeineen, millä hinnalla voittaisi. eli t

Jos tarjous laskenta mennyt oikein, niin voittaja sitten saisi siitä voittoa, tuottoa pääomalle jne. Kassa kilisiin. Ei siinä, ihan oikein.


Huonoimillaan voi käydä niin että aiemmin palvelun tuottanut hyväntekväisyys järjestö, kohtuullisi tukirahalla, ei pärjännyt kilpailutuksessa, joko ei voinut osallistua, tai muuten ei täyttänyt vaatimuksia, tai markkinaehtoisena ei ollut kilpailukekyinen. Järjestön kyky rajota muita palveluita romahtaa, joutuu vaikeuksiin, korvaava ostopalvelu budjetti raamien takia suppeamapi jne. Kunnan hyvinvointialueen palveluiden kysyntä kasvaa jne.


Parhamillaan, jos tuki onkin ollut lähinnä epätehokastatukea päättäjein rakastamalle, suosimalle yhteisölle, niin korvaava on kustannustehokkaampi, edullisempi parempi, ja samalla aiemmin alueella epäreilulla tuella markkinoita härinnyt yhteisö poistuu häriköimästä.


Yritän sanoa että välillä kannattaa koeponnistaa perinteiset rakenteet, katsoa vähän kauempaa. Rakkaus yhteisöön voi johtaa tiedostamatta tehottomuuteen, haittoihin, vaikka sinänsä tekisivät hyvää työtä, sama myös toisinpäin, inho yhteisöäkohtaan voi johtaa inhon pohjalta tehtyihin epäedullisiin, vahingollisiin päätöksiin.

Aatteellisten yhteisöjen kohdalla ei harvinaista, niissä myös se vaara että se aaten ei pysy erossa niistä asoista mitä yhteisin varoin tuetaan. Varsinkin uskononllisissa vaarana, sama vahvasti politisoituneissa. Vaikka monessa niistä on otettu irtiottoa niin edelleen sellaisia on maakunnissa ja valtakunnallisesti.
Yhteiskunnan ei pidä järjestää kokkauskursseja terveille aikuisille ihmisille. Esimerkiksi Martat voivat järjestää niitä ja periä täyden maksun osallistujilta.
Nuo itseään kansalaisjärjestöinä mainostavat järjestöt eivät todellakaan ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä niin kuin sinä niitä kutsut.
 
  • Tykkää
Reactions: drc
Vai että tulonsiirrot keskituloisille. Kyllä se raha liikkuu ihan muuhun suuntaan koska tämä on se porukka jonka verotuloja tunnutaan haluttavan joka suuntaan. Kannattaa vähän selvitellä millaisia määriä näiltä kupataan jo nyt. Ilmeisesti ei tarpeeksi...
Tulonsiirroista oli aiemmin jossain ketjussa puhetta, riippuen mitä tarkotietaan tulonsiirroilla mitä tarkoiteotaan nettosaajana, niin keskiluokkainen talous on helposti netto saaja. Keskiluokkakin on leveä käsite, ja lisäksi talouden muoto, ajanhetki vaikuttaa.

Jos laskelmaan otetaan myös muut etudeet, palvelut yms, sellaiset niin alkaa se ylempikeskiluokkainenkin olla nettosaaja, tosin jos maksupuolella laitetaan ALVn ja valmisteverot, niin heilahtaa toiseen suuntaan.

Mutta siinä samaa mieltä keskiluoka on se joka maksaa, muualta kun ei näin ison julkisen talouden pyörittämiseen löydä rahaa.
Valtion velka, niin se on keskiluokanvelkaa.
Keskiluokka haluaa myös jotain vastinetta rahalle.

Työttömyyteen , erilaisiin perhapäivärahoihin, ym liittyvät leikkaukset on keskiluokan leikkauksia.
 
Tulonsiirroista oli aiemmin jossain ketjussa puhetta, riippuen mitä tarkotietaan tulonsiirroilla mitä tarkoiteotaan nettosaajana, niin keskiluokkainen talous on helposti netto saaja. Keskiluokkakin on leveä käsite, ja lisäksi talouden muoto, ajanhetki vaikuttaa.

Jos laskelmaan otetaan myös muut etudeet, palvelut yms, sellaiset niin alkaa se ylempikeskiluokkainenkin olla nettosaaja, tosin jos maksupuolella laitetaan ALVn ja valmisteverot, niin heilahtaa toiseen suuntaan.

Mutta siinä samaa mieltä keskiluoka on se joka maksaa, muualta kun ei näin ison julkisen talouden pyörittämiseen löydä rahaa.
Valtion velka, niin se on keskiluokanvelkaa.
Keskiluokka haluaa myös jotain vastinetta rahalle.

Työttömyyteen , erilaisiin perhapäivärahoihin, ym liittyvät leikkaukset on keskiluokan leikkauksia.
Näinhän se menee että isoimpana porukkana niiltä sitä rahaa tulee enemmän kuin rikkailta tai pienituloisilta.

Sekin pitää muistaa että tämä keskiluokka kuitenkin ansaitsee rahansa työnteolla joten on kohtuullista että heille siitä jotain jää käteenkin. Ja pitäähän heille enemmän jäädäkin kuin niille jotka eivät kuluta aikaansa töissä vaan nostavat rahansa kuka mistäkin.
 
Näinhän se menee että isoimpana porukkana niiltä sitä rahaa tulee enemmän kuin rikkailta tai pienituloisilta.

Sekin pitää muistaa että tämä keskiluokka kuitenkin ansaitsee rahansa työnteolla joten on kohtuullista että heille siitä jotain jää käteenkin. Ja pitäähän heille enemmän jäädäkin kuin niille jotka eivät kuluta aikaansa töissä vaan nostavat rahansa kuka mistäkin.
Keskiluokka tilanne on johtanut siihen että ne tienaa eurot, jonka käytöstä päättää poliitikot. Toki sama hyvätuloisillakkin.
Pienituloisilla poliitikot päättää, ehkä vielä vähän enemmän. Hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisen minimimenot on niin isot että tulonsiirtoja kuluu niihinkin.
 
Suomen hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheen tiistaina ja keskiviikkona murheellisissa tunnelmissa. Hallitus on rakentanut korttitalonsa kohtuullisen talouskasvun varaan, mutta sitä ei ole vieläkään tullut.

Iltalehti jättää kertomatta, että koronan jälkeista talouskasvua on ollut EU-alueella lähes kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Täällä toteutettiin Elinkeinoelämän Keskusliiton toivelista, jolla keskiluokan etuisuuksia ja turvaa karsittiin todella rajulla kädellä. Onkin pirun suuri yllätys, miksi talouskasvua ei ole.

Tälle vuodelle ennustetaan lähes 20 miljardin euron nettovelkaantumista, eli Suomen talous on täysin vapaassa pudotuksessa. Näin massiivista alijäämää ei pystytä enää hoitamaan millään demokraattisesti valitulla hallituksella.

Euro "toimii"hyvin Suomelle. Lipposen egon pönkitys kävi Suomelle turmioksi, muut Pohjoismaat ymmärsi pysyä omassa valuutassa.

Ansiosidonnainen työttömyysturvan leikkaukset aiheuttaa sen ettei mitään turhaa osteta. Varsinkin 58-65 vuotiaat pistänyt kukkaron nyörit kiinni,työttömyyden seuratessa pakko elää säästöillä,uusia töitä tuskin saa. Ennen hallituksen leikkauksia tolla ikäryhmällä oli kiinnitetty ansiosidonnainen eläkepäiviin asti. Orpon ja EK:n mieliteot tyydyttänyt täydellisesti kotimarkkinat.
 
Ei, vaan useamman tutkimuksen mukaan ei työllistä, eikä vähennä harmaata taloutta. Tämä ei tarkoita, että vaikutus olisi absoluuttisesti nolla, mutta se on niin heikkotehoinen tuki, että se pitäisi lakkauttaa kokonaan. Tästähän on aia iso joukko talouden asijantuntijoita paaluttanut sen 10 vuotta. Tämä on tyypillinen paremmalle väelle jaettava tuki valtion kassasta.

Mutta tosiaan, kotitalousvähennyksen pienentäminen on niitä harvoja oikeita toimia. Lähes kaiki muut toimet on tehty tutkimustietoa ja ekonomistien konsensusta vastaan.

Kotitalousvähennystä korotetaan taas.
 
Jos tilastokeskuksen tietoja katsoo, niin kyllä niitä tulonsiirtoja liikkuu vähän joka suuntaan.
Screenshot 2026-04-21 114842.png
Erikoista että eläkkeet on laskettu tulonsiirroiksi. Oman lompakon toisesta taskusta eläkeyhtiön kautta toiseen taskuun erittäin huonolla tuotolla? Tuon kun poistaa, niin taulukko heittää häränpyllyä.

Onko vasemmisto koskaan esittänyt tätä?

1775828824015.png



Väite on aina, että suurituloiset eivät osallistu hyvinvointivaltion talkoisiin. Valehtelevat.
Tämä tosiaan pitäisi aina laittaa tuon toisen taulukon kaveriksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 676
Viestejä
5 178 182
Jäsenet
82 718
Uusin jäsen
Wallu69

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom