• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

Suomen valtion default 2030-luvulla

En näe vääryyttä siinä että minimieläke on inhimillisen suuruinen. Sen sijaan siinä on ongelma, että kertymä ei ala minimitasosta vaan nollasta.
Toikin riippuu ihan näkökulmasta. Tavallaan se alkaa minimitasosta, mutta eläkekertymästä saa pitää vain puolet, kunnes toi 920 euroa tulee täyteen. Tämän jälkeen tienattu eläke kasvattaa eläkettä täysimääräisesti.
 
Mitä mieltä porukka on siitä, et päivääkään töitä tekemätön henkilö on oikeutettu yli 920 eur/kk suuruiseen Kelan maksamaan eläkkeeseen, sekä erittäin anteliaaseen eläkkeensaajan asumistukeen? Tuota vastaavaan summaan työeläkettä monen tarvitsee tehdä töitä yli 20 vuotta.

Omasta mielestäni tuo ei kannusta tekemään töitä. Sairauseläkeläiselle ton ymmärtää, kun ei ole itseaiheutettua, mutta muissa tapauksissa mielestäni järjetöntä.

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja näistä noin 28 000 sai pelkkää kansaneläkettä. En pidä tuota korkeana määränä. Etenkin, kun tuohan ei kerro syytä siihen, ettei työeläkettä ole kertynyt lainkaan. Kelan maksamien eläkkeiden menot ovat laskeneet huomattavasti, olivat korkeimmillaan noin 1985-1995.
 
Suomi seuraa lähes kaikilla mittareilla defaulttiin päätyneen Italian jalanjäljillä.

Suomen asuntojen hinnat ovat kehittyneet lähes Euroopan huonoiten vuodesta 2010 eteenpäin. Kasvua 14 vuoden aikana on tullut ainoastaan 9%, eli vuotuinen arvonnousu on lähellä nollaa. Suomen taakse jää ainoastaan defaulttiin päätynyt Italia, sekä ylivelkaantuneisuuden kanssa pitkään paininut Kypros.

Asuntojen hinnat laskevat tai polkevat paikallaan pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, mikä kertoo taantuvasta Suomesta. Pääkaupunkiseudunkin asuntomarkkinoita on buffattu merkittävästi veronmaksajien lompakosta maksamalla sinne muuttaville ulkomaalaisille kovia asumistukia ja sosiaalitukia. Paikallaan polkeva hintataso kertoo myös suomalaisten huonosta ostovoimasta. Yhä harvemmalla on varaa siirtyä ostolaidalle asuntomarkkinoilla. Kun ei ole juuri kysyntää, pysyvät asuntojen hinnatkin matalina.

 
Suomessa on noin 1,4 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja näistä noin 28 000 sai pelkkää kansaneläkettä. En pidä tuota korkeana määränä.
Toi on kuiteski 28 000 x 920 x 12, joka on yli 300 miljoonaa. Jos aattelis, et jos ton laskis vaik 800 euron tasolle, niin suora säästö olis n. 34 miljoonaa. Sit voisin kuvitella, et on monia jotka saa tyyliin pari sataa kuusaa tuota, ni sieltä vois tulla ehkä hatusta vetästynä 10 miljoonaa.

Ei ehkä kovin suuri säästö, mut säästö kuiteski. Sen vois pistää vaik sit syrjäytymisen ehkäisyyn.

Mietin myös, et se vois myös motivoida ihmisiä tekemään töitä, jotta saa paremman eläkkeen. Se on tietty eri asia, et kuinka moni vaik ideologisesti työtön miettii eläkepäiviään.
 
Toi on kuiteski 28 000 x 920 x 12, joka on yli 300 miljoonaa. Jos aattelis, et jos ton laskis vaik 800 euron tasolle, niin suora säästö olis n. 34 miljoonaa. Sit voisin kuvitella, et on monia jotka saa tyyliin pari sataa kuusaa tuota, ni sieltä vois tulla ehkä hatusta vetästynä 10 miljoonaa.

Ei ehkä kovin suuri säästö, mut säästö kuiteski. Sen vois pistää vaik sit syrjäytymisen ehkäisyyn.

Mietin myös, et se vois myös motivoida ihmisiä tekemään töitä, jotta saa paremman eläkkeen. Se on tietty eri asia, et kuinka moni vaik ideologisesti työtön miettii eläkepäiviään.
Käytännössähän tuolla tasolla ei ole mitään väliä, koska jokainen euro lisää kansaneläkkeeseen leikkaa asumistukea tai toimeentulotukea. Ja ehkäisee eläkeläisten syrjäytymistä
 
Suomi seuraa lähes kaikilla mittareilla defaulttiin päätyneen Italian jalanjäljillä.

Suomen asuntojen hinnat ovat kehittyneet lähes Euroopan huonoiten vuodesta 2010 eteenpäin. Kasvua 14 vuoden aikana on tullut ainoastaan 9%, eli vuotuinen arvonnousu on lähellä nollaa. Suomen taakse jää ainoastaan defaulttiin päätynyt Italia, sekä ylivelkaantuneisuuden kanssa pitkään paininut Kypros.

Asuntojen hinnat laskevat tai polkevat paikallaan pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, mikä kertoo taantuvasta Suomesta. Pääkaupunkiseudunkin asuntomarkkinoita on buffattu merkittävästi veronmaksajien lompakosta maksamalla sinne muuttaville ulkomaalaisille kovia asumistukia ja sosiaalitukia. Paikallaan polkeva hintataso kertoo myös suomalaisten huonosta ostovoimasta. Yhä harvemmalla on varaa siirtyä ostolaidalle asuntomarkkinoilla. Kun ei ole juuri kysyntää, pysyvät asuntojen hinnatkin matalina.


Toisaalta sitten itse kun asuu maassa, jossa asuntojen hintojen kasvu on ollut satoja prosentteja samana aikana, niin ei sekään mikään toivottava tilanne ole. Ei se nosta mitenkään ostovoimaa, että suuri osa tuloista menee asumiseen.

Voisiko ajatella myös, että asuntojen hinnat eivät nouse, jos tuotanto ja kaavoitus vastaa kysyntään? Monessa maassa ei vastaa.
 
Suomi seuraa lähes kaikilla mittareilla defaulttiin päätyneen Italian jalanjäljillä.

Suomen asuntojen hinnat ovat kehittyneet lähes Euroopan huonoiten vuodesta 2010 eteenpäin. Kasvua 14 vuoden aikana on tullut ainoastaan 9%, eli vuotuinen arvonnousu on lähellä nollaa. Suomen taakse jää ainoastaan defaulttiin päätynyt Italia, sekä ylivelkaantuneisuuden kanssa pitkään paininut Kypros.

Asuntojen hinnat laskevat tai polkevat paikallaan pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, mikä kertoo taantuvasta Suomesta. Pääkaupunkiseudunkin asuntomarkkinoita on buffattu merkittävästi veronmaksajien lompakosta maksamalla sinne muuttaville ulkomaalaisille kovia asumistukia ja sosiaalitukia. Paikallaan polkeva hintataso kertoo myös suomalaisten huonosta ostovoimasta. Yhä harvemmalla on varaa siirtyä ostolaidalle asuntomarkkinoilla. Kun ei ole juuri kysyntää, pysyvät asuntojen hinnatkin matalina.

Miten palkansaajien reaaliansiot ovat kehittyneet tuona aikana? Suomessa ei ole tainnut kehittyä sekään. Onko muualla vai onko asuntojen hinnat kranneet suhteessa palkkoihin?
 
Omasta mielestäni asuntojen hinnat paisuivat jo liikaakin 0-korkokaudella ottaen huomioon yleisen ostovoiman kehityksen.

Tämä parin vuoden takainen korkojen nousu ja sen myötä aiheutunut asuntojen hintojen normalisoituminen oli kyllä ihan toivottava muutos.
 
Miten palkansaajien reaaliansiot ovat kehittyneet tuona aikana? Suomessa ei ole tainnut kehittyä sekään. Onko muualla vai onko asuntojen hinnat kranneet suhteessa palkkoihin?
Oheisen Kauppalehden linkissä olevan kuvaajan perusteella olisimme reaaliansioissa samalla tasolla kuin 2010.

 
Omasta mielestäni asuntojen hinnat paisuivat jo liikaakin 0-korkokaudella ottaen huomioon yleisen ostovoiman kehityksen.

Tämä parin vuoden takainen korkojen nousu ja sen myötä aiheutunut asuntojen hintojen normalisoituminen oli kyllä ihan toivottava muutos.
Mäkin ihmettelin, että mitäs hyvää hintojen nousussa on?.. Toki sijoittajille kiva.. ja joo onhan se mukava että vanhastakin kämpästä saat aikakin omat pois jos tulee aika myydä.
 
Hintojen nousu itsessään neutraalia tai huonoa. Neutraali asia jos se perustuu talouskasvuun ja siitä seurattavasta kansalaisten ostovoiman kasvusta. Toki hyvä asia heille ketkä kykenevät hyppäämään omistukseen ajoissa. Tämä oli tilanne pitkälti 90-luvun laman jälkeen tuonne 2008 asti.

Vähemmän hyvä asia(muuta kuin sijoittajille) jos se perustuu maahanmuuttoon tai halvempaan velkarahaan ilman talouskasvua. 2008-2022.

Mutta ylipäänsä Suomessa on ehkäpä se ongelma, että ne rahat pumpattiin asuntoihin eikä pörssiin myös kotitalouksien puolesta. Oli kyseessä hyvät taikka huonot ajat.

Muihin pohjoismaihin verrattuna täällä on paljon pienempi hajautus varallisuuden suhteen. Täten systeemisten riskien realisoituessa, tilanne menee vielä enemmän paskaksi.

Suomessa toki myös iso kasa sosiaalisesti tuettua asuntokantaa. Tämä saattaa vääristää markkinoita jonkin verran siten, että pitää asuntojen hinnat sidottuna sosiaalituen minimiin. Sama homma kuitenkin muissa pohjoismaissa, joskin siellä ei ole näitä muita ongelmia samalla tavalla havaittavissa.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta sitten itse kun asuu maassa, jossa asuntojen hintojen kasvu on ollut satoja prosentteja samana aikana, niin ei sekään mikään toivottava tilanne ole. Ei se nosta mitenkään ostovoimaa, että suuri osa tuloista menee asumiseen.

Voisiko ajatella myös, että asuntojen hinnat eivät nouse, jos tuotanto ja kaavoitus vastaa kysyntään? Monessa maassa ei vastaa.
Ääripäissä on yleensä epämiellyttävää olla.

Rakettimaisesti nousevat asuntojen hinnat saattavat kertoa hintojen kuplaantumisesta ja kuplilla on taipumuksena lopulta puhjeta. Suomessa on koettu tämäkin, kun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen seurauksena asuntojen hinnat lähtivät rajusti nousemaan 80-luvun puolivälistä lähtien. Pankit suorastaan tyrkyttivät lainarahaa ja lainaa otettiin kaksin käsin. 90-luvun alkuun tultaessa kotitaloudet ja yritykset olivat ylivelkaantuneet, minkä lisäksi tärkeä kauppakumppani Neuvostoliitto romahti. Kulutusjuhlien krapula oli sellainen, ettei Suomen historiassa minään muuna ajanjaksona ole tehty yhtä paljon itsemurhia kuin 90-luvun lamavuosina.

Mutta enpä tiedä, onko tavoittelemisen arvoista olla pohjolan Moldova, jossa asunnot eivät paljoa maksa. Tämä kertoo huonosta ostovoimasta ja siitä, ettei kysyntää asunnoille yksinkertaisesti ole.
 
Suomessa pitäisi leikata joka paikasta, mutta joihinkin asioihin rahaa riittää ja budjetti on mallia unlimited.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on noussut uusiin ennätyksiin. Sivistysala Ry:n mukaan 2023 Suomessa opiskeli viime vuonna 114 100 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen vuosihinta oli 10665 euroa. Jos lasketaan tällä summalla, tulee hinnaksi 1217 miljoonaa euroa vuodessa (!!). Suurelta osin kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät tätä lystiä maksa, sen maksavat valtaosin suomalaiset veronmaksajat. Mutta mitä saamme vastineeksi?

Onko olemassa mitään oikeita laskelmia tämän homman kannattavuudelle? Vai perustuuko kaikki johonkin "meillä on unelma" -tyyppiseen ajatteluun, jossa jokaisesta Suomeen tulleesta afrikkalaisesta ja sri lankalaisesta leivotaan Elon Musk ja joistakin Bill Gates?

YLE:n uutisten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät kelpaa edes ilmaiseen työharjoitteluun, muuten kuin ruuan kuljetukseen ja siivoamiseen. Mihin siis näitä ihmisiä koulutetaan ja tarvitaan.


 
Suomessa pitäisi leikata joka paikasta, mutta joihinkin asioihin rahaa riittää ja budjetti on mallia unlimited.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on noussut uusiin ennätyksiin. Sivistysala Ry:n mukaan 2023 Suomessa opiskeli viime vuonna 114 100 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen vuosihinta oli 10665 euroa. Jos lasketaan tällä summalla, tulee hinnaksi 1217 miljoonaa euroa vuodessa (!!). Suurelta osin kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät tätä lystiä maksa, sen maksavat valtaosin suomalaiset veronmaksajat. Mutta mitä saamme vastineeksi?

Kyllä Suomessa on lukukausimaksut kolmansista maista tuleville. Muutamista tuhansista melkein 20 000 euoon riippuen koulutusasteesta, koulutuspaikasta ja siitä, mitä opiskellaan. Opintotukea ei yleensä saa, joten etukäteen pitää osoittaa, että on varaa elää Suomessa.

Suurimmat kansallisuusryhmät ammattikoulutuksessa ovat Viro ja Venäjä, ammattikorkeakoulussa Venäjä ja Bangladesh ja yliopistokoulutuksessa Kiina ja Intia.

Onko olemassa mitään oikeita laskelmia tämän homman kannattavuudelle? Vai perustuuko kaikki johonkin "meillä on unelma" -tyyppiseen ajatteluun, jossa jokaisesta Suomeen tulleesta afrikkalaisesta ja sri lankalaisesta leivotaan Elon Musk ja joistakin Bill Gates?

YLE:n uutisten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät kelpaa edes ilmaiseen työharjoitteluun, muuten kuin ruuan kuljetukseen ja siivoamiseen. Mihin siis näitä ihmisiä koulutetaan ja tarvitaan.



Tuolta löytyy tilastoja ulkomaalaisten opiskelijoiden määristä sekä työllistymisestä korkeakoulujen osalta.
 
Suomessa pitäisi leikata joka paikasta, mutta joihinkin asioihin rahaa riittää ja budjetti on mallia unlimited.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on noussut uusiin ennätyksiin. Sivistysala Ry:n mukaan 2023 Suomessa opiskeli viime vuonna 114 100 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen vuosihinta oli 10665 euroa. Jos lasketaan tällä summalla, tulee hinnaksi 1217 miljoonaa euroa vuodessa (!!). Suurelta osin kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät tätä lystiä maksa, sen maksavat valtaosin suomalaiset veronmaksajat. Mutta mitä saamme vastineeksi?

Onko olemassa mitään oikeita laskelmia tämän homman kannattavuudelle? Vai perustuuko kaikki johonkin "meillä on unelma" -tyyppiseen ajatteluun, jossa jokaisesta Suomeen tulleesta afrikkalaisesta ja sri lankalaisesta leivotaan Elon Musk ja joistakin Bill Gates?

YLE:n uutisten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät kelpaa edes ilmaiseen työharjoitteluun, muuten kuin ruuan kuljetukseen ja siivoamiseen. Mihin siis näitä ihmisiä koulutetaan ja tarvitaan.


Puutteelliset kielitaidot yleensä noiden ulkomaalaisten kouluttamisessa/palkkaamisessa on se ongelma.
 
Kyllä Suomessa on lukukausimaksut kolmansista maista tuleville. Muutamista tuhansista melkein 20 000 euoon riippuen koulutusasteesta, koulutuspaikasta ja siitä, mitä opiskellaan. Opintotukea ei yleensä saa, joten etukäteen pitää osoittaa, että on varaa elää Suomessa.

Suurimmat kansallisuusryhmät ammattikoulutuksessa ovat Viro ja Venäjä, ammattikorkeakoulussa Venäjä ja Bangladesh ja yliopistokoulutuksessa Kiina ja Intia.

Tuolta löytyy tilastoja ulkomaalaisten opiskelijoiden määristä sekä työllistymisestä korkeakoulujen osalta.
Olen kirjoittanut aiemminkin, että oppilaitoksilla on erilaisia stipendirahastoja, joista lukukausimaksuja on kuittailtu. Kolmansista maista Suomeen tulleet opiskelijat ovat olleet suurelta osin niitä, joille stipendi opiskeluun on myönnetty.

Antamasi linkin perusteella ulkomaalaisten kouluttaminen Suomessa vaikuttaa huonommalta diililtä, kuin edes kuvittelin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ainoastaan 21% yliopistokoulutetuista on työllisiä. Peräti 16% on lähtenyt uudestaan opiskelemaan, koska arvatenkaan työtä ei ole löytynyt. Työttömänä on 4% ja tuntematon status 21 prosentilla. Maasta on lähtenyt 39% koulutuksen saaneista.

Excuse me my french, mutta en saa millään laskutavalla tätä kannattavaksi Suomelle. 21% yliopistokoulutuista on jonkinlaisissa töissä ja heistäkin osa siivoojina ja Wolt-kuskeina. Mikä on tältä porukalta tuleva verokertymä (?).

Ulkomaalaisten_opiskelijoiden_työllistyminen_Suomeen_valmistumisen_jälkeen_2019..png
 
Olen kirjoittanut aiemminkin, että oppilaitoksilla on erilaisia stipendirahastoja, joista lukukausimaksuja on kuittailtu. Kolmansista maista Suomeen tulleet opiskelijat ovat olleet suurelta osin niitä, joille stipendi opiskeluun on myönnetty.

Antamasi linkin perusteella ulkomaalaisten kouluttaminen Suomessa vaikuttaa huonommalta diililtä, kuin edes kuvittelin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ainoastaan 21% yliopistokoulutetuista on työllisiä. Peräti 16% on lähtenyt uudestaan opiskelemaan, koska arvatenkaan työtä ei ole löytynyt. Työttömänä on 4% ja tuntematon status 21 prosentilla. Maasta on lähtenyt 39% koulutuksen saaneista.

Excuse me my french, mutta en saa millään laskutavalla tätä kannattavaksi Suomelle. 21% yliopistokoulutuista on jonkinlaisissa töissä ja heistäkin osa siivoojina ja Wolt-kuskeina. Mikä on tältä porukalta tuleva verokertymä (?).

Ulkomaalaisten_opiskelijoiden_työllistyminen_Suomeen_valmistumisen_jälkeen_2019..png

Ei lähellekään kaikille ole mitään stipendejä tiedossa, kriteerejä on tiukennettu ja joka tapauksessa nykyään pitää ensin maksaa se lukukausimaksu. Stipendejä sitten saa esimerkiksi opiskelumenestyksen perusteella.

Työlliset näyttäisivät pääasiassa (43%) olevan asiantuntijatehtävissä, eli mahdollisesti ainakin heidän osaltaan ihan asiallinen verokertymä. Ja vain neljä prosenttia oli muuten päätoimisia opiskelijoita, loput työssäkäyviä opiskelijoita, joten ilmeisesti töitä on löytynyt, jos on työllinen opiskelija.

Suomeen työllistymisen kannalta parempia näyttäisivät olevan Ammattikorkeakouluopinnot, yliopistokoulutetut tuppaavat lähtemään maasta.
 
Ääripäissä on yleensä epämiellyttävää olla.

Rakettimaisesti nousevat asuntojen hinnat saattavat kertoa hintojen kuplaantumisesta ja kuplilla on taipumuksena lopulta puhjeta. Suomessa on koettu tämäkin, kun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen seurauksena asuntojen hinnat lähtivät rajusti nousemaan 80-luvun puolivälistä lähtien. Pankit suorastaan tyrkyttivät lainarahaa ja lainaa otettiin kaksin käsin. 90-luvun alkuun tultaessa kotitaloudet ja yritykset olivat ylivelkaantuneet, minkä lisäksi tärkeä kauppakumppani Neuvostoliitto romahti. Kulutusjuhlien krapula oli sellainen, ettei Suomen historiassa minään muuna ajanjaksona ole tehty yhtä paljon itsemurhia kuin 90-luvun lamavuosina.

Mutta enpä tiedä, onko tavoittelemisen arvoista olla pohjolan Moldova, jossa asunnot eivät paljoa maksa. Tämä kertoo huonosta ostovoimasta ja siitä, ettei kysyntää asunnoille yksinkertaisesti ole.
Musta tossa on jotain tuttua? Vuosikausia lainaa lähes O-korolla (Lue: tyrkytetään rahaa) => Ostetaan asunto hirveällä vellalla suhteessa todelliseen maksukykyyn ja laadusta/koosta tinkimättä. Nyt sitten Neuvostoliiton tilalla Venäjän kaupan lähes täydellinen loppuminen. Vastannee talousvaikutuksiltaan vähintäänkin 90-neuvotokaupan muutoksia. Päälle valtion suhteeton velanotto.
Toi pahin "krapula" ollee vasta tulossa.

Asuntojen hinnannousun "pysähtymistä" pidän kyllä pääosin hyvänä asiana, jos/kun palkatkaan eivät nouse. Ne ovat pien-/keskituloisille järkyttävän kalliita ainakin isoissa asutuskeskuksissa ja vastaavasti vanhat monelle lähes "ilmaisia" muuttotappioalueilla.
 
Viimeksi muokattu:
Musta tossa on jotain tuttua? Vuosikausia lainaa lähes O-korolla (Lue: tyrkytetään rahaa) => Ostetaan asunto hirveällä vellalla suhteessa todelliseen maksukykyyn ja laadusta/koosta tinkimättä. Nyt sitten Neuvostoliiton tilalla Venäjän kaupan lähes täydellinen loppuminen. Vastannee talousvaikutuksiltaan vähintäänkin 90-neuvotokaupan muutoksia. Päälle valtion suhteeton velanotto.
Toi pahin "krapula" ollee vasta tulossa.

Asuntojen hinnannousun "pysähtymistä" pidän kyllä pääosin hyvänä asiana, jos/kun palkatkaan eivät nouse. Ne ovat pien-/keskituloisille järkyttävän kalliita ainakin isoissa asutuskeskuksissa ja vastaavasti vanhat monelle lähes "ilmaisia" muuttotappioalueilla.
Nolla tai lähellä nollaa olevat korot tulevat kyllä 2v sisään takaisin, Euroopan talous ei kestä/toimi kuin nollakoroilla.
 
Nolla tai lähellä nollaa olevat korot tulevat kyllä 2v sisään takaisin, Euroopan talous ei kestä/toimi kuin nollakoroilla.
Monopoli sen kuin kiihtyy ;), kun rahan arvo heikkenee: Pienempi korko -> inflaation kiihtyminen eli ostovoiman rappautuminen varsinkin työväenluokalla. Positiivinen asia on, että sijoittajat lähtevät liikkeelle niin saa alkubuustin talouteen, kun eivät makuuta rahoja korkotileillä. Päinvastoin korkoja pitäisi nostaa (deflaatio), jotta saadaan valtioiden rahankäyttö kuntoon (tuskin tule tapahtumaan) ja tavisten velanotto. Ongelma vain on, että tämä velkajärjestelmä on tehty inflaation avulla toimimaan niin minkäs teet ja lopputulosta odotellessa :coffee:
 
Monopoli sen kuin kiihtyy ;), kun rahan arvo heikkenee: Pienempi korko -> inflaation kiihtyminen eli ostovoiman rappautuminen varsinkin työväenluokalla. Positiivinen asia on, että sijoittajat lähtevät liikkeelle niin saa alkubuustin talouteen, kun eivät makuuta rahoja korkotileillä. Päinvastoin korkoja pitäisi nostaa (deflaatio), jotta saadaan valtioiden rahankäyttö kuntoon (tuskin tule tapahtumaan) ja tavisten velanotto. Ongelma vain on, että tämä velkajärjestelmä on tehty inflaation avulla toimimaan niin minkäs teet ja lopputulosta odotellessa :coffee:
Eikös nuo liki nollakorot kestäny lähes 10vuotta, eikä inflaatiosta ollut tietoakaan. Mielenkiintoista olisi tietää, olisiko nollakorot jatkuneet jos koronaa ja venäjän sotaa ukrainassa ei olisi tullut.
 
Eikös nuo liki nollakorot kestäny lähes 10vuotta, eikä inflaatiosta ollut tietoakaan. Mielenkiintoista olisi tietää, olisiko nollakorot jatkuneet jos koronaa ja venäjän sotaa ukrainassa ei olisi tullut.
Kaksi päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan markkinoiden arvio 6kk Euriborin kehityksestä vuoteen 2032 asti oli tälläinen:

1733824587647.png
 
Eikös nuo liki nollakorot kestäny lähes 10vuotta, eikä inflaatiosta ollut tietoakaan. Mielenkiintoista olisi tietää, olisiko nollakorot jatkuneet jos koronaa ja venäjän sotaa ukrainassa ei olisi tullut.
Kyllä kohtalaisen hallittua se oli. Korona oli mukava kiihdyke uudelle tulostetulle/ilmaiselle rahalle, joka kuitenkin pääosin päätyi pyramidin ylimpään päähän (Cantillon effect), valtiot kustansi huvin ja kansalaiset maksaa sen nyt korkokuluina. Money Supply :: European Inflation Tracker
 
Oikeastaan se inflaatio ei lähtenyt itse koronasta vaan koronan motivoimasta "talouden elvytyksestä" jossa rahaa painettiin ja jaettiin moneen suuntaan jokaisesta taikaseinästä todella välinpitämättömästi.
Niin, ko. toiminpidettä ei olisi tehty ilman koronaa = lähti koronasta.
 
Vaikka Suomen tilanne vaikuttaa todella huonolta niin Argentiinan muutos nopeassa ajassa antaa vähän toivoa.
 
Vaikka Suomen tilanne vaikuttaa todella huonolta niin Argentiinan muutos nopeassa ajassa antaa vähän toivoa.
Aika syvälle pitäisi suohon päätyä, että kansa näkisi sosialismin vahingollisuuden. Käytännössä siihen pisteeseen asti, ettei kukaan myönnä enää valtiolle lisää lainaa. Sitä ennen on ehditty myydä kaikki valtion omaisuus, pohjavedet jne. ja hassata eläkerahastot tyhjäksi. Kyllähän SDPn kannatuksen noususta näkee, ettei kansalla ole minkäänlaista talousymmärrystä.
 
Ei sosialismi ole paha, sillä Suomi nousi maailman ykköseksi niin matematiikassa, lukutaidossa kuin onnellisuudessa. Täytyy vain huolhtia, että säilytämme pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin, joka on kovaa vauhtia tuhoutumassa.
 
Ei sosialismi ole paha, sillä Suomi nousi maailman ykköseksi niin matematiikassa, lukutaidossa kuin onnellisuudessa. Täytyy vain huolhtia, että säilytämme pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin, joka on kovaa vauhtia tuhoutumassa.
Ja romahti pohjalle(lukutaito ja matematiikka), kun toimivia juttuja piti lähteä muokkaamaan ideologian pohjalta. Onneksi tuo ideologia alkaa jo Jenkeissä rapautua, joten kohta sama tapahtuu myös Suomessa.
 
Ja romahti pohjalle(lukutaito ja matematiikka), kun toimivia juttuja piti lähteä muokkaamaan ideologian pohjalta. Onneksi tuo ideologia alkaa jo Jenkeissä rapautua, joten kohta sama tapahtuu myös Suomessa.

Suomi ei ole romahtanut mihinkään pohjalle, vaan on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta tulokset ovat kyllä heikentyneet. Huipulla oltiin 2006. Sen jälkeen Suomessa on ollut viisi hallitusta (pääministerejä enemmän), joissa neljässä on ollut mukana Kokoomus. Eli mikä ideologia tuloksiin nyt eniten vaikuttaa?
 
Suomi ei ole romahtanut mihinkään pohjalle, vaan on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta tulokset ovat kyllä heikentyneet. Huipulla oltiin 2006. Sen jälkeen Suomessa on ollut viisi hallitusta (pääministerejä enemmän), joissa neljässä on ollut mukana Kokoomus. Eli mikä ideologia tuloksiin nyt eniten vaikuttaa?
Vihervasemmistolainen woketus ja vastaava sellaiseen liittyvä ja senhenkinen toiminta inkluusioineen. Ennen virallista woke-vallankumousta alettiin luisua siihen suuntaan. Kehitysmaamaahanmuuttoa ei saa mainita, mutta jokin vaikutus silläkin.

Aasiassa päntätään koulussa kuten ennen vanhaan meilläkin ja Aasia mennyt ohi. Tai paremminkin pysynyt ennallaan ja Suomi luisunut kuin Helsingin pörssi.
 
Vihervasemmistolainen woketus ja vastaava sellaiseen liittyvä ja senhenkinen toiminta inkluusioineen. Ennen virallista woke-vallankumousta alettiin luisua siihen suuntaan. Kehitysmaamaahanmuuttoa ei saa mainita, mutta jokin vaikutus silläkin.

Aasiassa päntätään koulussa kuten ennen vanhaan meilläkin ja Aasia mennyt ohi. Tai paremminkin pysynyt ennallaan ja Suomi luisunut kuin Helsingin pörssi.

Vihervasemmisto siis jotenkin on onnistunut pilaamaan Suomen koulutusjärjestelmän samalla, kun oikeistopuolue on jatkuvasti ollut vallan kahvassa?

Voisi ajatella, että myös jatkuvalla älylaitteiden käytöllä voi olla vaikutusta oppimistuloksiin. Monessa muussa maassa ne ovat koulussa olleet kiellettyjä jo pitkään.
 
Ja romahti pohjalle(lukutaito ja matematiikka), kun toimivia juttuja piti lähteä muokkaamaan ideologian pohjalta. Onneksi tuo ideologia alkaa jo Jenkeissä rapautua, joten kohta sama tapahtuu myös Suomessa.
Aikuiset ovat ykkösenä. Sosialismi on vähentynyt tässä 20 vuoden aikana, se on ongelma ja näkyy nuorten tuloksissa.
 
Tulonsiirrot sen sijaan kasvavat jatkuvasti
Mistä tämmöinen käsitys?

Opiskelijat juuri tipautettiin pois asumistuelta. Vaikutus jopa 2000€/vuosi.

Lokoisia eläkepäiviä Espanjassa ja muissa EU-maissa viettäviltä eläkeläisiltä lakkautetaan kansaneläke helmikuun alusta.

Yleistä asumistukea ei saa jatkossa edes hoitovastikkeeseen.

Työttömyystukiin tuli sellainen leikkauspatteri että huh-huh.
 
Olisi positiivista että sosialismi olisi vähentynyt. Tulonsiirrot sen sijaan kasvavat jatkuvasti, ja yhä pienempi osa kansasta maksaa muiden loisimisen.
Kapitalismi on lisääntynyt. Tulonsiirtoja saavien määrä on kasvanut ja sitä kautta kulut. Työttömien määrä oli alhainen 80-luvun loppuun. Voidaankin katsoa kuinka sosialistinen Suomi oli 70 ja 80 -luvuilla.
 
Tuosta näkee, mihin ne menot ja etenkin niiden kasvu kohdistuvat. Vanhukset loisivat.

sosiaaliturvan menot 2023.png
Sisältääkö kuvaajan "ikääntyminen" vain eläkkeet, eli sisältääkö "sairauskulut" myös ikääntymisen sairauskulut?

Eläkkeetkin ovat tulonsiirtoja, koska nyt eläkkeellä olevat eivät ole niitä itse maksaneet.
 
Sisältääkö kuvaajan "ikääntyminen" vain eläkkeet, eli sisältääkö "sairauskulut" myös ikääntymisen sairauskulut?

Eläkkeetkin ovat tulonsiirtoja, koska nyt eläkkeellä olevat eivät ole niitä itse maksaneet.

Ikääntyminen sisältää sekä eläkkeet että palveluita. Sairauskulut sisältävät tietysti myös ikääntyvien sairaskuluja, joka näkyykin kuvaajan noususta. Lisäksi eläkeläiset saavat tietysti asumisen tukia.

Monet nyt eläkkeellä olevat ovat tosiaan aikanaan maksaneet huomattavan alhaisia eläkemaksuja.

Jos Suomessa sosiaaliturvan menoja, ja etenkin niiden kasvua, haluttaisiin hillitä, niin puuttua pitäisi ikääntyvien palveluihin ja tulonsiirtoihin. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan askarrellaan työttömyysturvan ja etenkin työssäkäyvien sekä opiskelijoiden tukien parissa.
 
Viimeksi muokattu:
Lokoisia eläkepäiviä Espanjassa ja muissa EU-maissa viettäviltä eläkeläisiltä lakkautetaan kansaneläke helmikuun alusta.
Muuttavat sitten takaisin Suomeen nauttimaan korkeammasta hintatasosta ja nostamaan isompaa eläkettä ja asumis- ym sosiaalitukia. Kansaneläke on ilman työeläkettä jääneille tai hyvin pientä työeläkettä nauttiville ja sillä ehkä pärjätty jotenkin jossakin halvemmassa maassa. Eläkkeen lakkauttamisen ja Suomeen muuton jälkeen valtion menot enemmän kuin tuplaantuvat kyseisen yksilön kohdalla.

 
Viimeksi muokattu:
Muuttavat sitten takaisin Suomeen nauttimaan korkeammasta hintatasosta ja nostamaan isompaa eläkettä ja asumis- ym sosiaalitukia. Kansaneläke on ilman työeläkettä jääneille tai hyvin pientä työeläkettä nauttiville ja sillä ehkä pärjätty jotenkin jossakin halvemmassa maassa. Eläkkeen lakkauttamisen ja Suomeen muuton jälkeen valtion menot enemmän kuin tuplaantuvat kyseisen yksilön kohdalla.

Kyseessähän on käytännössä ulkomaille maksettu sosiaalietuus eikä eläke, kuten nimestä voisi päätellä.

Toisaalta voisi olla ihan hyvä ajatus maksaa työkyvyttömille pieni etuus, jos muuttavat ulkomaille jonkun toisen maan vaivoiksi.
 
Suomi ei ole romahtanut mihinkään pohjalle, vaan on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta tulokset ovat kyllä heikentyneet. Huipulla oltiin 2006. Sen jälkeen Suomessa on ollut viisi hallitusta (pääministerejä enemmän), joissa neljässä on ollut mukana Kokoomus. Eli mikä ideologia tuloksiin nyt eniten vaikuttaa?
Oma mielipide tässä on, että koulujärjestelmää ei ole pilannut mikään yksittäinen poliittinen ideologia. Sen sijaan paljon vaikutusta on joka paikkaa riivaavalla uudistusmielisyydellä. Jatkuvaa hankehumppaa, uudistusta toisen perään, ettei vaan tiputa kelkasta. Ei enää uskalleta käyttää hyväksi todettua ja toimivaa kaavaa, koska "mehän jäädään jälkeen". Sitten otetaan paniikissa puolivillaisia ratkaisuja sieltä täältä, yhdistellään ja viedään tuotantoon ja sitten käsissä onkin jo todellisen katastrofin ainekset.

Digi tuotiin kouluun, koska eihän kukaan täysjärkinen enää kynää käytä, saati fyysistä kirjaa lue. Ipadit oli pakko saada kaikille, vaikkei siellä ollut mitään mullistavia opetusmateriaaleja. Diginatiivit on internetissä ja osaavat kuulemma uudet laitteet kuin vettä vaan. Mutta jos näiltä diginatiiveilta kysyy, että selitä prosessorin toiminta, niin harva osaa vastata. Myös ruutuajan jatkuva kasvu koulun ulkopuolella heikentää varmasti tuloksia, mutta se ei ole pelkästään Suomen ongelma, vaan megatrendi ja vaikuttaa lähes joka maassa.

Mielestäni pitäisi palata perusasioiden ääreen ja katsoa rauhassa niitä vanhoja ja hyväksi todettuja ratkaisuja ja ottaa homma haltuun itsevarmasti ja muotivillityksistä välittämättä.
 
Ikääntyminen sisältää sekä eläkkeet että palveluita. Sairauskulut sisältävät tietysti myös ikääntyvien sairaskuluja, joka näkyykin kuvaajan noususta. Lisäksi eläkeläiset saavat tietysti asumisen tukia.

Monet nyt eläkkeellä olevat ovat tosiaan aikanaan maksaneet huomattavan alhaisia eläkemaksuja.

Jos Suomessa sosiaaliturvan menoja, ja etenkin niiden kasvua, haluttaisiin hillitä, niin puuttua pitäisi ikääntyvien palveluihin ja tulonsiirtoihin. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan askarrellaan työttömyysturvan ja etenkin työssäkäyvien sekä opiskelijoiden tukien parissa.
Lähtökohta pitäisi tietysti olla se, että työssäkäyvät eivät saisi asumis- tai muita tukia. Se on käytännössä yritystukea kun valtio maksa osan tuloista, eikä työnantajan tarvitse.

Samalla sosiaalitukea pitäisi pienentää, jotta työn tekemisestä tulisi kannattavampaa. Harppaus tuloissa pitää olla merkittävä kun siirtyy työttömästä työntekijäksi. Lasten hankkimiseen on suotavaa panostaa jotta joku maksaa meidänkin eläkkeet. Eli veronalennuksia lapsista ja päivähoito ilmaiseksi.
 
Kyseessähän on käytännössä ulkomaille maksettu sosiaalietuus eikä eläke, kuten nimestä voisi päätellä.

Toisaalta voisi olla ihan hyvä ajatus maksaa työkyvyttömille pieni etuus, jos muuttavat ulkomaille jonkun toisen maan vaivoiksi.
Suomi maksaa edelleen terveydenhuollonkin noille ulkomaille. Täällä nuo lähes koko ikänsä työttömänä olleet laittavat edes rahan kiertoon suomeen eikä ulkomaille.
 
Lähtökohta pitäisi tietysti olla se, että työssäkäyvät eivät saisi asumis- tai muita tukia. Se on käytännössä yritystukea kun valtio maksa osan tuloista, eikä työnantajan tarvitse.

Samalla sosiaalitukea pitäisi pienentää, jotta työn tekemisestä tulisi kannattavampaa. Harppaus tuloissa pitää olla merkittävä kun siirtyy työttömästä työntekijäksi. Lasten hankkimiseen on suotavaa panostaa jotta joku maksaa meidänkin eläkkeet. Eli veronalennuksia lapsista ja päivähoito ilmaiseksi.

Tosin taitaa olla niin, että sitten pitäisi palkkoja nostaa huomattavasti, etenkin niillä seuduilla, joissa asunnot ovat kalliita. Työssäkäyviäkin on monenlaisia, osa ei esimerkiksi pysty kokoaikaiseen työhön, joten tukia kyllä tarvitaan.

Nyt hallitus poisti suojaosat työttömyysturvasta, joten pienipalkkaisen ja osa-aikaisen työn kannattavuus heikkeni. Eli osalle työttömyys kannattaa nyt paremmin kuin työnteko (koska työnteosta tulee myös kustannuksia). Sosiaalitukia ei voida loputtomasti pienentää, koska perustuslaki tulee vastaan, työttömyysturvan leikkaukset näkyvät sitten toimeentulotukimenojen kasvuna. Lapsivähennyksistähän aina välillä puhutaan, edellisen kerran (pieni) vähennys oli voimass 2015-2017, mutta Sipilän hallitus ei jatkanut sitä. Joissakin pienissä kunnissa varhaiskasvatuksesta on tehty maksutonta.
 
Tosin taitaa olla niin, että sitten pitäisi palkkoja nostaa huomattavasti, etenkin niillä seuduilla, joissa asunnot ovat kalliita. Työssäkäyviäkin on monenlaisia, osa ei esimerkiksi pysty kokoaikaiseen työhön, joten tukia kyllä tarvitaan.

Nyt hallitus poisti suojaosat työttömyysturvasta, joten pienipalkkaisen ja osa-aikaisen työn kannattavuus heikkeni. Eli osalle työttömyys kannattaa nyt paremmin kuin työnteko (koska työnteosta tulee myös kustannuksia). Sosiaalitukia ei voida loputtomasti pienentää, koska perustuslaki tulee vastaan, työttömyysturvan leikkaukset näkyvät sitten toimeentulotukimenojen kasvuna. Lapsivähennyksistähän aina välillä puhutaan, edellisen kerran (pieni) vähennys oli voimass 2015-2017, mutta Sipilän hallitus ei jatkanut sitä. Joissakin pienissä kunnissa varhaiskasvatuksesta on tehty maksutonta.
Jos poistetaan se yritysten tukeminen josta aemmin mainitsin, niin palkat joko nousee tai firmoilta loppuu toimintaedellytykset kun työntekijöitä ei ole. Samasta syystä asumistukia pitäisi leikata. Vuokranantajat silloin joko laskee vuokria tai pitää kämpät tyhjillään, joka ei ole mahdollista pidemmässä juoksussa.

Nämä olisi oikeistolaisia ratkaisuja.

Sosialistin ratkaisu olisi nostaa tukia kilpaa vuokran kanssa. Ja palkkatukea niin ettei kenenkään tarvitse tehdä töitä jollei halua.
 
Jos poistetaan se yritysten tukeminen josta aemmin mainitsin, niin palkat joko nousee tai firmoilta loppuu toimintaedellytykset kun työntekijöitä ei ole. Samasta syystä asumistukia pitäisi leikata. Vuokranantajat silloin joko laskee vuokria tai pitää kämpät tyhjillään, joka ei ole mahdollista pidemmässä juoksussa.

Nämä olisi oikeistolaisia ratkaisuja.

Sosialistin ratkaisu olisi nostaa tukia kilpaa vuokran kanssa. Ja palkkatukea niin ettei kenenkään tarvitse tehdä töitä jollei halua.

Se voi pian olla, että firmoilta loppuu toimintaedellytykset alueille, joilla on kalliit asunnot. Etenkin näin käy matalapalkkatyöntekijöiden osalta.

Asumistuet eivät muuten erityisesti nosta vuokria, ainakaan tutkimuksen mukaan. Kukaan ei varmaan kiellä, etteikö sillä voi olla vaikutusta, mutta vaikutuksia yleensä suurennellaan. Ihan varmasti asumistuen leikkaaminen heikentää asumistukea saaneiden asemaa. Ohessa VATT:n tutkimusta asiasta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148925/wp88.pdf/wp88.pdf?t=1566903011000
https://vatt.fi/documents/2956369/1...asi-experimental-evidence.pdf?t=1665557722307


Lisäksi ihan yhtä paljon maksaa matalan vuokratason asuntojen tarjoaminen, mutta silloin tuki valuu helposti keski- ja suurituloisille, toisin kuin asumistuessa, joka on tulosidonnainen.
 
Se voi pian olla, että firmoilta loppuu toimintaedellytykset alueille, joilla on kalliit asunnot. Etenkin näin käy matalapalkkatyöntekijöiden osalta.

Asumistuet eivät muuten erityisesti nosta vuokria, ainakaan tutkimuksen mukaan. Kukaan ei varmaan kiellä, etteikö sillä voi olla vaikutusta, mutta vaikutuksia yleensä suurennellaan. Ihan varmasti asumistuen leikkaaminen heikentää asumistukea saaneiden asemaa. Ohessa VATT:n tutkimusta asiasta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148925/wp88.pdf/wp88.pdf?t=1566903011000
https://vatt.fi/documents/2956369/1...asi-experimental-evidence.pdf?t=1665557722307


Lisäksi ihan yhtä paljon maksaa matalan vuokratason asuntojen tarjoaminen, mutta silloin tuki valuu helposti keski- ja suurituloisille, toisin kuin asumistuessa, joka on tulosidonnainen.
Missäänpäin suomea ei ole vielä koitettu tukien laskemista. Jos ihan maalaisjärjellä ajattelee, niin mitä asukas tekee jos menot ylittäisi tulot? Se muuttaa halvempaan. Ja mitä vuokranantajat tekee kun vuokralaiset muuttaa halvemmille alueille?

Kun pieniä asuntoja tuetaan suhteessa enemmän, niin se on johtanut siihen että isoja asuntoja jaetaan yksiöiksi. Silloin maksetaan entistä enemmän tukia vuokranantajille.
 
Missäänpäin suomea ei ole vielä koitettu tukien laskemista. Jos ihan maalaisjärjellä ajattelee, niin mitä asukas tekee jos menot ylittäisi tulot? Se muuttaa halvempaan. Ja mitä vuokranantajat tekee kun vuokralaiset muuttaa halvemmille alueille?

Kun pieniä asuntoja tuetaan suhteessa enemmän, niin se on johtanut siihen että isoja asuntoja jaetaan yksiöiksi. Silloin maksetaan entistä enemmän tukia vuokranantajille.

Jos ihan maalaisjärjellä vs. tutkimus. VTT:n tutkimuksessa tulos oli, että jokainen euro lisää asumistukiin nosti vuokria 0,01 euroa. Toki tässäkin on varmasti omat rajansa, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulle vuokrat ovat jo korkeammat kuin mitä lainmukaiset normivuokrat ovat, jolloin asumistuen nosto ei juuri vaikuta vuokriin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 730
Viestejä
4 564 129
Jäsenet
75 013
Uusin jäsen
52375

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom