Suomen valtion default 2030-luvulla

[Jeesbox]

En näe vääryyttä siinä että minimieläke on inhimillisen suuruinen. Sen sijaan siinä on ongelma, että kertymä ei ala minimitasosta vaan nollasta.

Toikin riippuu ihan näkökulmasta. Tavallaan se alkaa minimitasosta, mutta eläkekertymästä saa pitää vain puolet, kunnes toi 920 euroa tulee täyteen. Tämän jälkeen tienattu eläke kasvattaa eläkettä täysimääräisesti.

 

[ExtraEvil6666]

Mitä mieltä porukka on siitä, et päivääkään töitä tekemätön henkilö on oikeutettu yli 920 eur/kk suuruiseen Kelan maksamaan eläkkeeseen, sekä erittäin anteliaaseen eläkkeensaajan asumistukeen? Tuota vastaavaan summaan työeläkettä monen tarvitsee tehdä töitä yli 20 vuotta.

Omasta mielestäni tuo ei kannusta tekemään töitä. Sairauseläkeläiselle ton ymmärtää, kun ei ole itseaiheutettua, mutta muissa tapauksissa mielestäni järjetöntä.

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja näistä noin 28 000 sai pelkkää kansaneläkettä. En pidä tuota korkeana määränä. Etenkin, kun tuohan ei kerro syytä siihen, ettei työeläkettä ole kertynyt lainkaan. Kelan maksamien eläkkeiden menot ovat laskeneet huomattavasti, olivat korkeimmillaan noin 1985-1995.

 

[inexcess]

Suomi seuraa lähes kaikilla mittareilla defaulttiin päätyneen Italian jalanjäljillä.

Suomen asuntojen hinnat ovat kehittyneet lähes Euroopan huonoiten vuodesta 2010 eteenpäin. Kasvua 14 vuoden aikana on tullut ainoastaan 9%, eli vuotuinen arvonnousu on lähellä nollaa. Suomen taakse jää ainoastaan defaulttiin päätynyt Italia, sekä ylivelkaantuneisuuden kanssa pitkään paininut Kypros.

Asuntojen hinnat laskevat tai polkevat paikallaan pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, mikä kertoo taantuvasta Suomesta. Pääkaupunkiseudunkin asuntomarkkinoita on buffattu merkittävästi veronmaksajien lompakosta maksamalla sinne muuttaville ulkomaalaisille kovia asumistukia ja sosiaalitukia. Paikallaan polkeva hintataso kertoo myös suomalaisten huonosta ostovoimasta. Yhä harvemmalla on varaa siirtyä ostolaidalle asuntomarkkinoilla. Kun ei ole juuri kysyntää, pysyvät asuntojen hinnatkin matalina.

Suomen asuntohinnat ovat jumittaneet jo vuosia – Euroopassa hinnat ovat jopa kolminkertaistuneet

Suomessa, Kyproksella ja Italiassa asuntojen hinnat ovat kehittyneet surkeasti. Asiantuntijat kertovat, mistä tämä johtuu.

yle.fi

 

[Jeesbox]

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja näistä noin 28 000 sai pelkkää kansaneläkettä. En pidä tuota korkeana määränä.

Toi on kuiteski 28 000 x 920 x 12, joka on yli 300 miljoonaa. Jos aattelis, et jos ton laskis vaik 800 euron tasolle, niin suora säästö olis n. 34 miljoonaa. Sit voisin kuvitella, et on monia jotka saa tyyliin pari sataa kuusaa tuota, ni sieltä vois tulla ehkä hatusta vetästynä 10 miljoonaa.

Ei ehkä kovin suuri säästö, mut säästö kuiteski. Sen vois pistää vaik sit syrjäytymisen ehkäisyyn.

Mietin myös, et se vois myös motivoida ihmisiä tekemään töitä, jotta saa paremman eläkkeen. Se on tietty eri asia, et kuinka moni vaik ideologisesti työtön miettii eläkepäiviään.

 

[No Future]

Toi on kuiteski 28 000 x 920 x 12, joka on yli 300 miljoonaa. Jos aattelis, et jos ton laskis vaik 800 euron tasolle, niin suora säästö olis n. 34 miljoonaa. Sit voisin kuvitella, et on monia jotka saa tyyliin pari sataa kuusaa tuota, ni sieltä vois tulla ehkä hatusta vetästynä 10 miljoonaa.

Ei ehkä kovin suuri säästö, mut säästö kuiteski. Sen vois pistää vaik sit syrjäytymisen ehkäisyyn.

Mietin myös, et se vois myös motivoida ihmisiä tekemään töitä, jotta saa paremman eläkkeen. Se on tietty eri asia, et kuinka moni vaik ideologisesti työtön miettii eläkepäiviään.

Käytännössähän tuolla tasolla ei ole mitään väliä, koska jokainen euro lisää kansaneläkkeeseen leikkaa asumistukea tai toimeentulotukea. Ja ehkäisee eläkeläisten syrjäytymistä

 

[ExtraEvil6666]

Suomi seuraa lähes kaikilla mittareilla defaulttiin päätyneen Italian jalanjäljillä.

Suomen asuntojen hinnat ovat kehittyneet lähes Euroopan huonoiten vuodesta 2010 eteenpäin. Kasvua 14 vuoden aikana on tullut ainoastaan 9%, eli vuotuinen arvonnousu on lähellä nollaa. Suomen taakse jää ainoastaan defaulttiin päätynyt Italia, sekä ylivelkaantuneisuuden kanssa pitkään paininut Kypros.

Asuntojen hinnat laskevat tai polkevat paikallaan pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, mikä kertoo taantuvasta Suomesta. Pääkaupunkiseudunkin asuntomarkkinoita on buffattu merkittävästi veronmaksajien lompakosta maksamalla sinne muuttaville ulkomaalaisille kovia asumistukia ja sosiaalitukia. Paikallaan polkeva hintataso kertoo myös suomalaisten huonosta ostovoimasta. Yhä harvemmalla on varaa siirtyä ostolaidalle asuntomarkkinoilla. Kun ei ole juuri kysyntää, pysyvät asuntojen hinnatkin matalina.

Suomen asuntohinnat ovat jumittaneet jo vuosia – Euroopassa hinnat ovat jopa kolminkertaistuneet

Suomessa, Kyproksella ja Italiassa asuntojen hinnat ovat kehittyneet surkeasti. Asiantuntijat kertovat, mistä tämä johtuu.

yle.fi

Toisaalta sitten itse kun asuu maassa, jossa asuntojen hintojen kasvu on ollut satoja prosentteja samana aikana, niin ei sekään mikään toivottava tilanne ole. Ei se nosta mitenkään ostovoimaa, että suuri osa tuloista menee asumiseen.

Voisiko ajatella myös, että asuntojen hinnat eivät nouse, jos tuotanto ja kaavoitus vastaa kysyntään? Monessa maassa ei vastaa.

 

[draco76]

Suomi seuraa lähes kaikilla mittareilla defaulttiin päätyneen Italian jalanjäljillä.

Suomen asuntojen hinnat ovat kehittyneet lähes Euroopan huonoiten vuodesta 2010 eteenpäin. Kasvua 14 vuoden aikana on tullut ainoastaan 9%, eli vuotuinen arvonnousu on lähellä nollaa. Suomen taakse jää ainoastaan defaulttiin päätynyt Italia, sekä ylivelkaantuneisuuden kanssa pitkään paininut Kypros.

Asuntojen hinnat laskevat tai polkevat paikallaan pääkaupunkiseutua lukuunottamatta, mikä kertoo taantuvasta Suomesta. Pääkaupunkiseudunkin asuntomarkkinoita on buffattu merkittävästi veronmaksajien lompakosta maksamalla sinne muuttaville ulkomaalaisille kovia asumistukia ja sosiaalitukia. Paikallaan polkeva hintataso kertoo myös suomalaisten huonosta ostovoimasta. Yhä harvemmalla on varaa siirtyä ostolaidalle asuntomarkkinoilla. Kun ei ole juuri kysyntää, pysyvät asuntojen hinnatkin matalina.

Suomen asuntohinnat ovat jumittaneet jo vuosia – Euroopassa hinnat ovat jopa kolminkertaistuneet

Suomessa, Kyproksella ja Italiassa asuntojen hinnat ovat kehittyneet surkeasti. Asiantuntijat kertovat, mistä tämä johtuu.

yle.fi

Miten palkansaajien reaaliansiot ovat kehittyneet tuona aikana? Suomessa ei ole tainnut kehittyä sekään. Onko muualla vai onko asuntojen hinnat kranneet suhteessa palkkoihin?

 

[Raaka]

Omasta mielestäni asuntojen hinnat paisuivat jo liikaakin 0-korkokaudella ottaen huomioon yleisen ostovoiman kehityksen.

Tämä parin vuoden takainen korkojen nousu ja sen myötä aiheutunut asuntojen hintojen normalisoituminen oli kyllä ihan toivottava muutos.

 

[ElReino]

Miten palkansaajien reaaliansiot ovat kehittyneet tuona aikana? Suomessa ei ole tainnut kehittyä sekään. Onko muualla vai onko asuntojen hinnat kranneet suhteessa palkkoihin?

Oheisen Kauppalehden linkissä olevan kuvaajan perusteella olisimme reaaliansioissa samalla tasolla kuin 2010.

Reaalipalkoista on haihtunut liki 15 vuoden kehitys – Näin kauan palautumisessa menisi nykyvauhdilla

Talouskasvun vauhdittuminen olisi varmin tapa nousta takaisin elintasosta, joka on ottanut takapakkia vuoden 2009 lukemiin.

www.kauppalehti.fi

 

[akse]

Omasta mielestäni asuntojen hinnat paisuivat jo liikaakin 0-korkokaudella ottaen huomioon yleisen ostovoiman kehityksen.

Tämä parin vuoden takainen korkojen nousu ja sen myötä aiheutunut asuntojen hintojen normalisoituminen oli kyllä ihan toivottava muutos.

Mäkin ihmettelin, että mitäs hyvää hintojen nousussa on?.. Toki sijoittajille kiva.. ja joo onhan se mukava että vanhastakin kämpästä saat aikakin omat pois jos tulee aika myydä.

 

[Malovis]

Hintojen nousu itsessään neutraalia tai huonoa. Neutraali asia jos se perustuu talouskasvuun ja siitä seurattavasta kansalaisten ostovoiman kasvusta. Toki hyvä asia heille ketkä kykenevät hyppäämään omistukseen ajoissa. Tämä oli tilanne pitkälti 90-luvun laman jälkeen tuonne 2008 asti.

Vähemmän hyvä asia(muuta kuin sijoittajille) jos se perustuu maahanmuuttoon tai halvempaan velkarahaan ilman talouskasvua. 2008-2022.

Mutta ylipäänsä Suomessa on ehkäpä se ongelma, että ne rahat pumpattiin asuntoihin eikä pörssiin myös kotitalouksien puolesta. Oli kyseessä hyvät taikka huonot ajat.

Muihin pohjoismaihin verrattuna täällä on paljon pienempi hajautus varallisuuden suhteen. Täten systeemisten riskien realisoituessa, tilanne menee vielä enemmän paskaksi.

Suomessa toki myös iso kasa sosiaalisesti tuettua asuntokantaa. Tämä saattaa vääristää markkinoita jonkin verran siten, että pitää asuntojen hinnat sidottuna sosiaalituen minimiin. Sama homma kuitenkin muissa pohjoismaissa, joskin siellä ei ole näitä muita ongelmia samalla tavalla havaittavissa.

 

[inexcess]

Toisaalta sitten itse kun asuu maassa, jossa asuntojen hintojen kasvu on ollut satoja prosentteja samana aikana, niin ei sekään mikään toivottava tilanne ole. Ei se nosta mitenkään ostovoimaa, että suuri osa tuloista menee asumiseen.

Voisiko ajatella myös, että asuntojen hinnat eivät nouse, jos tuotanto ja kaavoitus vastaa kysyntään? Monessa maassa ei vastaa.

Ääripäissä on yleensä epämiellyttävää olla.

Rakettimaisesti nousevat asuntojen hinnat saattavat kertoa hintojen kuplaantumisesta ja kuplilla on taipumuksena lopulta puhjeta. Suomessa on koettu tämäkin, kun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen seurauksena asuntojen hinnat lähtivät rajusti nousemaan 80-luvun puolivälistä lähtien. Pankit suorastaan tyrkyttivät lainarahaa ja lainaa otettiin kaksin käsin. 90-luvun alkuun tultaessa kotitaloudet ja yritykset olivat ylivelkaantuneet, minkä lisäksi tärkeä kauppakumppani Neuvostoliitto romahti. Kulutusjuhlien krapula oli sellainen, ettei Suomen historiassa minään muuna ajanjaksona ole tehty yhtä paljon itsemurhia kuin 90-luvun lamavuosina.

Mutta enpä tiedä, onko tavoittelemisen arvoista olla pohjolan Moldova, jossa asunnot eivät paljoa maksa. Tämä kertoo huonosta ostovoimasta ja siitä, ettei kysyntää asunnoille yksinkertaisesti ole.

 

[inexcess]

Suomessa pitäisi leikata joka paikasta, mutta joihinkin asioihin rahaa riittää ja budjetti on mallia unlimited.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on noussut uusiin ennätyksiin. Sivistysala Ry:n mukaan 2023 Suomessa opiskeli viime vuonna 114 100 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen vuosihinta oli 10665 euroa. Jos lasketaan tällä summalla, tulee hinnaksi 1217 miljoonaa euroa vuodessa (!!). Suurelta osin kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät tätä lystiä maksa, sen maksavat valtaosin suomalaiset veronmaksajat. Mutta mitä saamme vastineeksi?

Onko olemassa mitään oikeita laskelmia tämän homman kannattavuudelle? Vai perustuuko kaikki johonkin "meillä on unelma" -tyyppiseen ajatteluun, jossa jokaisesta Suomeen tulleesta afrikkalaisesta ja sri lankalaisesta leivotaan Elon Musk ja joistakin Bill Gates?

YLE:n uutisten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät kelpaa edes ilmaiseen työharjoitteluun, muuten kuin ruuan kuljetukseen ja siivoamiseen. Mihin siis näitä ihmisiä koulutetaan ja tarvitaan.

Sivistysala ry: Suomessa opiskelee yli 100 000 ulkomaalaista – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja kasvaa yhä - Sivista

Vuonna 2023 Suomessa kouluttautui 114 100 ulkomaalaista, kertoo Sivistysala ry:n (Sivista) tuore toimialakatsaus ja barometri.  Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2014 ja kolminkertaistunut vuodesta 2009, kun tarkastellaan peruskoulun jälkeistä tutkintokoulutusta...

www.sivista.fi

Ulkomaisia opiskelijoita ei oteta edes palkattomiin harjoitteluihin – tarjolla vain ruoankuljetusta ja siivoamista

Moni ulkomainen opiskelija löytää Suomesta kyllä töitä, mutta ei omalta alaltaan. Vaikka työskentely siivoojana ei haittaisi, niin palkattoman harjoittelupaikan puute haittaa valmistumista.

yle.fi

 

[ExtraEvil6666]

Suomessa pitäisi leikata joka paikasta, mutta joihinkin asioihin rahaa riittää ja budjetti on mallia unlimited.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on noussut uusiin ennätyksiin. Sivistysala Ry:n mukaan 2023 Suomessa opiskeli viime vuonna 114 100 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen vuosihinta oli 10665 euroa. Jos lasketaan tällä summalla, tulee hinnaksi 1217 miljoonaa euroa vuodessa (!!). Suurelta osin kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät tätä lystiä maksa, sen maksavat valtaosin suomalaiset veronmaksajat. Mutta mitä saamme vastineeksi?

Kyllä Suomessa on lukukausimaksut kolmansista maista tuleville. Muutamista tuhansista melkein 20 000 euoon riippuen koulutusasteesta, koulutuspaikasta ja siitä, mitä opiskellaan. Opintotukea ei yleensä saa, joten etukäteen pitää osoittaa, että on varaa elää Suomessa.

Suurimmat kansallisuusryhmät ammattikoulutuksessa ovat Viro ja Venäjä, ammattikorkeakoulussa Venäjä ja Bangladesh ja yliopistokoulutuksessa Kiina ja Intia.

Onko olemassa mitään oikeita laskelmia tämän homman kannattavuudelle? Vai perustuuko kaikki johonkin "meillä on unelma" -tyyppiseen ajatteluun, jossa jokaisesta Suomeen tulleesta afrikkalaisesta ja sri lankalaisesta leivotaan Elon Musk ja joistakin Bill Gates?

YLE:n uutisten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät kelpaa edes ilmaiseen työharjoitteluun, muuten kuin ruuan kuljetukseen ja siivoamiseen. Mihin siis näitä ihmisiä koulutetaan ja tarvitaan.

Sivistysala ry: Suomessa opiskelee yli 100 000 ulkomaalaista – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja kasvaa yhä - Sivista

Vuonna 2023 Suomessa kouluttautui 114 100 ulkomaalaista, kertoo Sivistysala ry:n (Sivista) tuore toimialakatsaus ja barometri.  Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2014 ja kolminkertaistunut vuodesta 2009, kun tarkastellaan peruskoulun jälkeistä tutkintokoulutusta...

www.sivista.fi

Ulkomaisia opiskelijoita ei oteta edes palkattomiin harjoitteluihin – tarjolla vain ruoankuljetusta ja siivoamista

Moni ulkomainen opiskelija löytää Suomesta kyllä töitä, mutta ei omalta alaltaan. Vaikka työskentely siivoojana ei haittaisi, niin palkattoman harjoittelupaikan puute haittaa valmistumista.

yle.fi

Tuolta löytyy tilastoja ulkomaalaisten opiskelijoiden määristä sekä työllistymisestä korkeakoulujen osalta.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa

Ulkomaalaisella tutkinto-opiskelijalla tarkoitetaan ulkomaan kansalaista, joka on kirjoilla suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnonsuorittajana. Luvut sisältävät sekä perus- että jatkotutkintoa opiskelevat.

www.oph.fi

 

[Janishell]

Suomessa pitäisi leikata joka paikasta, mutta joihinkin asioihin rahaa riittää ja budjetti on mallia unlimited.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on noussut uusiin ennätyksiin. Sivistysala Ry:n mukaan 2023 Suomessa opiskeli viime vuonna 114 100 ulkomaalaista opiskelijaa. Määrä on kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen vuosihinta oli 10665 euroa. Jos lasketaan tällä summalla, tulee hinnaksi 1217 miljoonaa euroa vuodessa (!!). Suurelta osin kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät tätä lystiä maksa, sen maksavat valtaosin suomalaiset veronmaksajat. Mutta mitä saamme vastineeksi?

Onko olemassa mitään oikeita laskelmia tämän homman kannattavuudelle? Vai perustuuko kaikki johonkin "meillä on unelma" -tyyppiseen ajatteluun, jossa jokaisesta Suomeen tulleesta afrikkalaisesta ja sri lankalaisesta leivotaan Elon Musk ja joistakin Bill Gates?

YLE:n uutisten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät kelpaa edes ilmaiseen työharjoitteluun, muuten kuin ruuan kuljetukseen ja siivoamiseen. Mihin siis näitä ihmisiä koulutetaan ja tarvitaan.

Sivistysala ry: Suomessa opiskelee yli 100 000 ulkomaalaista – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja kasvaa yhä - Sivista

Vuonna 2023 Suomessa kouluttautui 114 100 ulkomaalaista, kertoo Sivistysala ry:n (Sivista) tuore toimialakatsaus ja barometri.  Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2014 ja kolminkertaistunut vuodesta 2009, kun tarkastellaan peruskoulun jälkeistä tutkintokoulutusta...

www.sivista.fi

Ulkomaisia opiskelijoita ei oteta edes palkattomiin harjoitteluihin – tarjolla vain ruoankuljetusta ja siivoamista

Moni ulkomainen opiskelija löytää Suomesta kyllä töitä, mutta ei omalta alaltaan. Vaikka työskentely siivoojana ei haittaisi, niin palkattoman harjoittelupaikan puute haittaa valmistumista.

yle.fi

Puutteelliset kielitaidot yleensä noiden ulkomaalaisten kouluttamisessa/palkkaamisessa on se ongelma.

 

[inexcess]

Kyllä Suomessa on lukukausimaksut kolmansista maista tuleville. Muutamista tuhansista melkein 20 000 euoon riippuen koulutusasteesta, koulutuspaikasta ja siitä, mitä opiskellaan. Opintotukea ei yleensä saa, joten etukäteen pitää osoittaa, että on varaa elää Suomessa.

Suurimmat kansallisuusryhmät ammattikoulutuksessa ovat Viro ja Venäjä, ammattikorkeakoulussa Venäjä ja Bangladesh ja yliopistokoulutuksessa Kiina ja Intia.

Tuolta löytyy tilastoja ulkomaalaisten opiskelijoiden määristä sekä työllistymisestä korkeakoulujen osalta.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa

Ulkomaalaisella tutkinto-opiskelijalla tarkoitetaan ulkomaan kansalaista, joka on kirjoilla suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnonsuorittajana. Luvut sisältävät sekä perus- että jatkotutkintoa opiskelevat.

www.oph.fi

Olen kirjoittanut aiemminkin, että oppilaitoksilla on erilaisia stipendirahastoja, joista lukukausimaksuja on kuittailtu. Kolmansista maista Suomeen tulleet opiskelijat ovat olleet suurelta osin niitä, joille stipendi opiskeluun on myönnetty.

Antamasi linkin perusteella ulkomaalaisten kouluttaminen Suomessa vaikuttaa huonommalta diililtä, kuin edes kuvittelin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ainoastaan 21% yliopistokoulutetuista on työllisiä. Peräti 16% on lähtenyt uudestaan opiskelemaan, koska arvatenkaan työtä ei ole löytynyt. Työttömänä on 4% ja tuntematon status 21 prosentilla. Maasta on lähtenyt 39% koulutuksen saaneista.

Excuse me my french, mutta en saa millään laskutavalla tätä kannattavaksi Suomelle. 21% yliopistokoulutuista on jonkinlaisissa töissä ja heistäkin osa siivoojina ja Wolt-kuskeina. Mikä on tältä porukalta tuleva verokertymä (?).

 

[ExtraEvil6666]

Olen kirjoittanut aiemminkin, että oppilaitoksilla on erilaisia stipendirahastoja, joista lukukausimaksuja on kuittailtu. Kolmansista maista Suomeen tulleet opiskelijat ovat olleet suurelta osin niitä, joille stipendi opiskeluun on myönnetty.

Antamasi linkin perusteella ulkomaalaisten kouluttaminen Suomessa vaikuttaa huonommalta diililtä, kuin edes kuvittelin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ainoastaan 21% yliopistokoulutetuista on työllisiä. Peräti 16% on lähtenyt uudestaan opiskelemaan, koska arvatenkaan työtä ei ole löytynyt. Työttömänä on 4% ja tuntematon status 21 prosentilla. Maasta on lähtenyt 39% koulutuksen saaneista.

Excuse me my french, mutta en saa millään laskutavalla tätä kannattavaksi Suomelle. 21% yliopistokoulutuista on jonkinlaisissa töissä ja heistäkin osa siivoojina ja Wolt-kuskeina. Mikä on tältä porukalta tuleva verokertymä (?).

Ei lähellekään kaikille ole mitään stipendejä tiedossa, kriteerejä on tiukennettu ja joka tapauksessa nykyään pitää ensin maksaa se lukukausimaksu. Stipendejä sitten saa esimerkiksi opiskelumenestyksen perusteella.

Työlliset näyttäisivät pääasiassa (43%) olevan asiantuntijatehtävissä, eli mahdollisesti ainakin heidän osaltaan ihan asiallinen verokertymä. Ja vain neljä prosenttia oli muuten päätoimisia opiskelijoita, loput työssäkäyviä opiskelijoita, joten ilmeisesti töitä on löytynyt, jos on työllinen opiskelija.

Suomeen työllistymisen kannalta parempia näyttäisivät olevan Ammattikorkeakouluopinnot, yliopistokoulutetut tuppaavat lähtemään maasta.