Suomen teiden kunto

[Jims]

Sanoisin, että osasyy huonoon teiden kuntoon on niiden kunnostuksen kalleus mikä johtuu taas alan kovista palkoista. Keskipalkka 4100€ asfaltin levittämisestä on melko paljon. Sama ongelma koskee kyllä montaa muutakin alaa Suomessa (pidetään pientä miehitystä ja kireät aikataulut -> joudutaan tekemään kalliita ylityötunteja + annetaan/maksellaan vielä pekkasia päälle -> äkkiä kolminkertainen hinta vrt. kun olisi tarpeeksi tekijöitä eikä menisi ylitöiksi).

Sanoisin että eivät asfalttiduunareiden palkat tai heidän näennäinen vähyytensä vaikuta paljoakaan päällystämisen kustannuksiin.
Pääosin kireät aikataulut ja töiden tekeminen öisin ja viikonloppuisin johtuu tilaajasta, eli pääosin Väyläviraston virkamiehistä, jotka ruuhkia välttääkseen teettävät töitä vähemmän liikennöityyn aikaan.

Kireät aikataulut, tiukat vaatimukset liikenteenohjauksen ja liikenteen sujuvuuden suhteen sekä lyhyt sesonki pakottavat tietysti myös päällystyksiä tekevät firmat panostamaan runsaaseen kalustoon, joka pitää kuolettaa järkevässä ajassa muutaman vuoden sisään näiden lyhyiden kesäkuukausien urakoilla, jolloin luonnollisesti päällystetyn tiemetrin hinta nousee, verrattuna siihen että koneilla pystyisi urakoimaan ympärivuotisesti.

Lisäksi öljyn hinta vaikuttaa bitumin hintaan ja tarvittavan murskeen hintakin vaihtelee ja tähän kaikkeen on urakoitsijan varauduttava.
Sitten pitäisi vielä jäädä voittoa jaettavaksi osakkeenomistajille.

Tiet pysyisivät paljon paremmin kunnossa, jos Väyläviraston ei tarvitsisi elää vuosittaisella kädestä suuhun budjetilla, jolla pystytään vain tekemään kosmeettista uuden pinnan vetämistä vanhoille hataroille 50-60-luvun tienpohjille.

Pidemmillä urakoilla urakoitsijoiden olisi helpompi resurssoida kalusto ja henkilöstö vastaamaan tarpeeseen, kuin nykyisellä mallilla, jossa "huutokauppa" ensi kesän urakoista käydään edellisenä syksynä.

Pidempijänteisellä rahoituksella olisi mahdollista tehdä pidempiä projekteja, joissa voitaisiin parantaa teitä pohjia myöden, vastaamaan tämän päivän liikennemääriä ja ajoneuvojen sekä yhdistelmien painoja.
Kun tien pohja ja valumavesien hallinta on kunnossa, pysyy myös tien päällyste paljon pidempään kunnossa ja samaa pätkää ei tarvitse pinnoittaa uudelleen muutaman vuoden välein.

 

[selectamatic]

Mitä se sellainen käytännön suorituskyky on, jota nastarengas tarjoaa, mutta kitkarengas ei? Oletan päivittäisen suorituskyvyn perusteella, että kauppareissut ja vastaavat päivittäiset matkat muuttuisivat havaittavasti hankalammiksi, jos ei olisi nastoja.

Kyllä se nyt on kiistaton fakta, että nasta tarjoaa jääpinnalla paremman pidon, kuin kitka. Vaikka kitkalla melko hyvin pärjääkin, niin ei se nastojen pitoa ikinä voita.

 

[Tellervo]

Kyllä se nyt on kiistaton fakta, että nasta tarjoaa jääpinnalla paremman pidon, kuin kitka.

Talvikelit on paljon muutakin kuin jääpintaa. Siltikään mainitsemasi "fakta" ei ole kiistaton, koska se riippuu jääolosuhteista. Aiemmin linkkaamani videon kohdasta 9:00 rengastutkijan sanomana:

"Kun taas sit jos tehtäis tää testi niinkun vaikkapa miinus viidessätoista asteessa, niin mehän havaittais että kitkarengas pitää usein paremmin kuin nastarengas."

Vaikka kitkalla melko hyvin pärjääkin, niin ei se nastojen pitoa ikinä voita.

Eikä rivinelonen voita veekasia, mutta silti rivinelosia on lähes jokaisen henkilöauton keulalla. Kysehän on yksinkertaisesti siitä mikä suorituskyky on riittävää, niin moottoreiden kuin renkaiden kohdalla.

 

[selectamatic]

Talvikelit on paljon muutakin kuin jääpintaa. Siltikään mainitsemasi "fakta" ei ole kiistaton, koska se riippuu jääolosuhteista. Aiemmin linkkaamani videon kohdasta 9:00 rengastutkijan sanomana:

"Kun taas sit jos tehtäis tää testi niinkun vaikkapa miinus viidessätoista asteessa, niin mehän havaittais että kitkarengas pitää usein paremmin kuin nastarengas."


Eikä rivinelonen voita veekasia, mutta silti rivinelosia on lähes jokaisen henkilöauton keulalla. Kysehän on yksinkertaisesti siitä mikä suorituskyky on riittävää, niin moottoreiden kuin renkaiden kohdalla.

Renkaat kannattaakin valita sen pahimman mukaan jolloin niitä onnettomuuksia sattuu. Peilijäällä ei kitkoilla tee mitään. Puhumattakaan, jos renkaat on yli vuoden vanhat, niin niiden pito on jo aivan surkea.

 

[Tellervo]

Renkaat kannattaakin valita sen pahimman mukaan jolloin niitä onnettomuuksia sattuu. Peilijäällä ei kitkoilla tee mitään. Puhumattakaan, jos renkaat on yli vuoden vanhat, niin niiden pito on jo aivan surkea.

Perstuntumalla eniten onnettumuuksia sattuu ensilumien aikaan, jolloin kitkarenkaista olisi suuri hyöty vs. kesärenkaat. Nastarenkailla taas ei noilla keleillä ole mainittavaa etua kitkarenkaisiin verrattuna.

Jos renkaat pitää valita pahimman mukaan, eikö kesän mahdollisia hallaöitä silmällä pitäen pitäisi ajaa läpi kesän nastarenkailla?

Mainitsemiasi peilijäitä taas on hyvin lyhyen aikaa keväällä. Suomen tiet säilyisi parempana, jos ajaisi läpi talven kitkarenkailla ja tuon lyhyen pätkän keväällä ajelisi sitten kieli keskellä suuta ja järjevillä nopeuksilla.

 

[mRkukov]

Perstuntumalla eniten onnettumuuksia sattuu ensilumien aikaan, jolloin kitkarenkaista olisi suuri hyöty vs. kesärenkaat. Nastarenkailla taas ei noilla keleillä ole mainittavaa etua kitkarenkaisiin verrattuna.

Jos renkaat pitää valita pahimman mukaan, eikö kesän mahdollisia hallaöitä silmällä pitäen pitäisi ajaa läpi kesän nastarenkailla?

Mainitsemiasi peilijäitä taas on hyvin lyhyen aikaa keväällä. Suomen tiet säilyisi parempana, jos ajaisi läpi talven kitkarenkailla ja tuon lyhyen pätkän keväällä ajelisi sitten kieli keskellä suuta ja järjevillä nopeuksilla.

Pahin missä itse olen ajanut ja nastoja tarvinnut on nelostie, joka oli suolattu -5-7 asteen pakkasessa pienessä sateessa.

Rekat ja kitkarenkailijat oli tien sivussa ja yhtäkään ylinopeutta ajavaa en nähnyt. Hyvin harva uskalsi edes 80 ajaa kun auto meinasi lähteä alta jo ennen sitä. Ajoin vanhalla 1.4 vapaasti hengittävällä (kauppakassilla) ja se lähti sutimaan 5 vaihteella 70 nopeudessa, vaikka siis oli uudehkot nokian nastat alla. 200km matka kesti muuten todella pitkään kun 100 alueellakin ajeltiin 60km/h. Silti pysyi turvavälit kaikilla eikä kukaan ohitellut.

Mutta joo. Tuossakin tilanteessa suolan jättäminen pois olisi pakastanut tien täysin jäähän, jolloin ne kitkat olisi olleet nastoja paremmat. Autot eivät olisi myöskään paskan peitossa (töhnä jäätyi tuulilasiin) ja tietkin olisi kestäneet varmaan paljon paremmin. Toli nyt saatiin keskinopeudet ennätysalas ja raskas liikenne seis.

 

[selectamatic]

Perstuntumalla eniten onnettumuuksia sattuu ensilumien aikaan, jolloin kitkarenkaista olisi suuri hyöty vs. kesärenkaat. Nastarenkailla taas ei noilla keleillä ole mainittavaa etua kitkarenkaisiin verrattuna.

Jos renkaat pitää valita pahimman mukaan, eikö kesän mahdollisia hallaöitä silmällä pitäen pitäisi ajaa läpi kesän nastarenkailla?

Mainitsemiasi peilijäitä taas on hyvin lyhyen aikaa keväällä. Suomen tiet säilyisi parempana, jos ajaisi läpi talven kitkarenkailla ja tuon lyhyen pätkän keväällä ajelisi sitten kieli keskellä suuta ja järjevillä nopeuksilla.

Mene muualle olkiukkoilemaan. Jäillä sitä ajetaan suurin osa talvesta.

 

[Freeze]

Mainitsemiasi peilijäitä taas on hyvin lyhyen aikaa keväällä.

Se taisikin se viimetalvinen pitkä "jääkausi" olla ihan omaa kauhuleffaani. Tai sitten ei. Tuntuu, että taisi pari kuukautta olla tiet jääpinnoilla, jos nyt ei peilijäillä. Pikkutiet kyllä oli.

 

[Tellervo]

Mene muualle olkiukkoilemaan. Jäillä sitä ajetaan suurin osa talvesta.

Loppuiko argumentit, kun pitää mutua ja misinformaatiota pelkästään suoltaa ketjuun?

Ihan tiedoksesi, että nastat ei juuri pure asfalttiin eli siihen mustaan jäähän. Asfaltillahan suurin osa talvesta ajetaan.

 

[selectamatic]

Loppuiko argumentit, kun pitää mutua ja misinformaatiota pelkästään suoltaa ketjuun?

Ihan tiedoksesi, että nastat ei juuri pure asfalttiin eli siihen mustaan jäähän. Asfaltillahan suurin osa talvesta ajetaan.

Paremmin ne siitä pitoja hakee, kuin kitkat.

 

[Tellervo]

Paremmin ne siitä pitoja hakee, kuin kitkat.

Onko tälle jotain perusteluja?

Tekniikan maailman testissä näyttää olevan testialustoina vain jää, lumi, märjä asfaltti ja kuiva asfaltti. Eli kaipaamamme jäinen asfaltti puuttuu.

 

[Tonnin Seteli]

"Kun taas sit jos tehtäis tää testi niinkun vaikkapa miinus viidessätoista asteessa, niin mehän havaittais että kitkarengas pitää usein paremmin kuin nastarengas."

-15 asteessa ei yleensä muutenkaan mitään pitovaikeuksia ole, joten siinäkin ääritapauksessa, että nastaton pitää paremmin, verrataan vain hyvää ja vielä parempaa.

 

[Mariini]

Kukahan tekisi mobiilisovelluksen, jolla voisi ilmoittaa päällystevaurioista kuten valvontakameroista?
Palauteväylä tälle siis mobiilisofta, joka osaa käyttää gps sijaintia ja olisi vain nappi mistä lähettää ilmoitus.

https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.digia.suomi112 Katsopas välilehti "Päivystysnumerot" ja sieltä "Tienkäyttäjän linja." Isoja reikiä ym ilmoitellut tuonne ja "Kyllä, ilmoituksiin reagoidaan." Ei nyt välttämättä päivässä, mutta...

 

[Tellervo]

-15 asteessa ei yleensä muutenkaan mitään pitovaikeuksia ole, joten siinäkin ääritapauksessa, että nastaton pitää paremmin, verrataan vain hyvää ja vielä parempaa.

Ehkä sitten nollakelissä verrataan vähintään riittävää ja vähän parempaa keskenään. Toinen vain kuluttaa enemmän tietä kuin toinen.

Lainaus TM 2018 talvirengasvertailusta:

"Jos ovat nastarenkaat kehittyneet, niin ovat kitkarenkaatkin. Jopa hämmästyttävän paljon. Pelkän kumin ja kulutuspinnan avulla parhaat tuotteet pystyvät kehittämään jääpidon, joka maalaisjärjellä ajatellen tuntuu jo mahdottomalta. Huonolla nastarenkaalla ei ole oikein mitään jakoa huippuluokan kitkarengasta vastaan, ei edes liukkaalla jäällä. Hyvällä kitkarenkaalla pärjää Suomen talvessa erinomaisesti."

 

[selectamatic]

Ehkä sitten nollakelissä verrataan vähintään riittävää ja vähän parempaa keskenään. Toinen vain kuluttaa enemmän tietä kuin toinen.

Lainaus TM 2018 talvirengasvertailusta:

"Jos ovat nastarenkaat kehittyneet, niin ovat kitkarenkaatkin. Jopa hämmästyttävän paljon. Pelkän kumin ja kulutuspinnan avulla parhaat tuotteet pystyvät kehittämään jääpidon, joka maalaisjärjellä ajatellen tuntuu jo mahdottomalta. Huonolla nastarenkaalla ei ole oikein mitään jakoa huippuluokan kitkarengasta vastaan, ei edes liukkaalla jäällä. Hyvällä kitkarenkaalla pärjää Suomen talvessa erinomaisesti."

Huono nastarengas vs paras kitka Tuo nyt voi tarkoittaa aivan mitä tahansa.

Nuo testit on perseestä muutenkin, kun ne kertoo vain mitä ne renkaat on uutena. Seuraavana talvena pito on enää puolet uudesta.

 

[mRkukov]

Ehkä sitten nollakelissä verrataan vähintään riittävää ja vähän parempaa keskenään. Toinen vain kuluttaa enemmän tietä kuin toinen.

Lainaus TM 2018 talvirengasvertailusta:

"Jos ovat nastarenkaat kehittyneet, niin ovat kitkarenkaatkin. Jopa hämmästyttävän paljon. Pelkän kumin ja kulutuspinnan avulla parhaat tuotteet pystyvät kehittämään jääpidon, joka maalaisjärjellä ajatellen tuntuu jo mahdottomalta. Huonolla nastarenkaalla ei ole oikein mitään jakoa huippuluokan kitkarengasta vastaan, ei edes liukkaalla jäällä. Hyvällä kitkarenkaalla pärjää Suomen talvessa erinomaisesti."

Huono nastarengas vs paras kitka Tuo nyt voi tarkoittaa aivan mitä tahansa.

Nuo testit on perseestä muutenkin, kun ne kertoo vain mitä ne renkaat on uutena. Seuraavana talvena pito on enää puolet uudesta.

Voisiko nasta vs. kitka väittelyä jatkaa vaikka täällä: Nasta -vai kitkarenkaat?

 

[Tellervo]

Ei sitä tarvitse jatkaa missään, kun voittajaa ei ole ja ehdottamasi ketju taas ei ota kantaa tien kulumiseen.

 

[Antti Alien]

Kuluminen on käsittääkseni vaihdellut eri kausina ja erilaisten renkaiden sekä nastoituksen vaikutusta kulumiseen on tutkittu. Sitä en tiedä, onko tutkijoilla käynyt mielessä tutkia kitkarenkaiden osuutta kulumisessa vai onko se triviaalina asiana (ei kuluta) jätetty pois tutkimuksista.

On sitä jonkin verran tutkittu. Esimerkiksi tässä tosin tutkimuksen pääpaino on pölyn muodostumisella kadun kulumisen sijaan. https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/E...susarja/PJS_B_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf

Kuvat 6 sivulla 12 ja 7 sivulla 14 kertovat, että hiekoittamattomalla tiellä nastat vähemmän yllättävästi kuluttavat tietä jonkin verran enemmän (ts. asfaltista muodostuu enemmän pölyä), mutta hiekoitus lisää asfaltin kulumista paljon enemmän kuin mikä kitkojen ja nastojen ero hiekoittamattomalla tiellä on.

 

[Marius]

On sitä jonkin verran tutkittu. Esimerkiksi tässä tosin tutkimuksen pääpaino on pölyn muodostumisella kadun kulumisen sijaan. https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/E...susarja/PJS_B_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf

Kuvat 6 sivulla 12 ja 7 sivulla 14 kertovat, että hiekoittamattomalla tiellä nastat vähemmän yllättävästi kuluttavat tietä jonkin verran enemmän (ts. asfaltista muodostuu enemmän pölyä), mutta hiekoitus lisää asfaltin kulumista paljon enemmän kuin mikä kitkojen ja nastojen ero hiekoittamattomalla tiellä on.

Vaikea uskoa, että kitkarenkaalla olisi mitattavaa kulutusvaikutusta, jos alustassa ei ole valmiiksi irtoainesta eli kiviä, hiekkaa, kivipölyä. Tällöinkin pölyäminen on todennäköisesti ennemminkin seurausta irtoaineksen hienonemisesta ja olemassa olevan pölyn irtoamisesta alustasta kuin päällysteen kulumisesta.

 

[Marius]

Sanoisin että eivät asfalttiduunareiden palkat tai heidän näennäinen vähyytensä vaikuta paljoakaan päällystämisen kustannuksiin.
Pääosin kireät aikataulut ja töiden tekeminen öisin ja viikonloppuisin johtuu tilaajasta, eli pääosin Väyläviraston virkamiehistä, jotka ruuhkia välttääkseen teettävät töitä vähemmän liikennöityyn aikaan.

Kireät aikataulut, tiukat vaatimukset liikenteenohjauksen ja liikenteen sujuvuuden suhteen sekä lyhyt sesonki pakottavat tietysti myös päällystyksiä tekevät firmat panostamaan runsaaseen kalustoon, joka pitää kuolettaa järkevässä ajassa muutaman vuoden sisään näiden lyhyiden kesäkuukausien urakoilla, jolloin luonnollisesti päällystetyn tiemetrin hinta nousee, verrattuna siihen että koneilla pystyisi urakoimaan ympärivuotisesti.

Lisäksi öljyn hinta vaikuttaa bitumin hintaan ja tarvittavan murskeen hintakin vaihtelee ja tähän kaikkeen on urakoitsijan varauduttava.
Sitten pitäisi vielä jäädä voittoa jaettavaksi osakkeenomistajille.

Tiet pysyisivät paljon paremmin kunnossa, jos Väyläviraston ei tarvitsisi elää vuosittaisella kädestä suuhun budjetilla, jolla pystytään vain tekemään kosmeettista uuden pinnan vetämistä vanhoille hataroille 50-60-luvun tienpohjille.

Pidemmillä urakoilla urakoitsijoiden olisi helpompi resurssoida kalusto ja henkilöstö vastaamaan tarpeeseen, kuin nykyisellä mallilla, jossa "huutokauppa" ensi kesän urakoista käydään edellisenä syksynä.

Pidempijänteisellä rahoituksella olisi mahdollista tehdä pidempiä projekteja, joissa voitaisiin parantaa teitä pohjia myöden, vastaamaan tämän päivän liikennemääriä ja ajoneuvojen sekä yhdistelmien painoja.
Kun tien pohja ja valumavesien hallinta on kunnossa, pysyy myös tien päällyste paljon pidempään kunnossa ja samaa pätkää ei tarvitse pinnoittaa uudelleen muutaman vuoden välein.

Tässä on hyviä pointteja. Ihan kaikille reunaehdoille ja rajoituksilla ei oikein voi mitään. Poukkoileva rahoitus ja riittämättömät toimenpiteet on haaste. Poliitikkojen päätöksistä alemman verkon kunto ja rahoitus on lopulta kiinni, pääväylät taitaa kaikki haluta pitää kunnossa.

Yöaikaan tehtäviä töitä on pääsääntöisesti mahdotonta tehdä päivätyönä eli niille on ihan syynsä. Liikenneväylillä on tietty kapasiteetti, jonka ylittyessä (ajoneuvoa / tunti) väylä ja mahdollisesti läheisetkin väylät menevät täysin tukkoon. Lopputuloksena tienkäyttäjä kiroaa parin tunnin seisomista jonossa, työmaa kiroaa, kun massat eivät pääse työmaalle ja pelastusviranomaiset kiroaa, kun tehtäviä ei saa hoidettua.

Suomen sääolosuhteet pakottavat myös töiden tekemiseen melko lyhyessä ajassa. Paras aika on touko-elokuu, huhtikuun loppu ja syyskuu voi olla ihan ok. Loka-marraskuu onkin sitten jo arpapeliä.

 

[Antti Alien]

Vaikea uskoa, että kitkarenkaalla olisi mitattavaa kulutusvaikutusta, jos alustassa ei ole valmiiksi irtoainesta eli kiviä, hiekkaa, kivipölyä.

Ei sellaista tietä olekaan, jolla ei olisi lainkaan mainitsemiasi asioita. Vaikka olisikin, tietysti renkaan aiheuttama isku irrottaa verrattain pehmeästä asfaltista materiaalia. Ihan niin kuin tiet eivät kuluisi lainkaan maissa, joissa ei edes tunneta talvirenkaita.

 

[Tellervo]

Ei sellaista tietä olekaan, jolla ei olisi lainkaan mainitsemiasi asioita. Vaikka olisikin, tietysti renkaan aiheuttama isku irrottaa verrattain pehmeästä asfaltista materiaalia. Ihan niin kuin tiet eivät kuluisi lainkaan maissa, joissa ei edes tunneta talvirenkaita.

Jep, kulumisen nollatason voisi sitoa kesärenkaiden kuluttavuuteen. Olen yllättänyt, jos tällöin kitkarenkaat kuluttavat tietä (kesärenkaita enemmän).

 

[Marius]

Ei sellaista tietä olekaan, jolla ei olisi lainkaan mainitsemiasi asioita. Vaikka olisikin, tietysti renkaan aiheuttama isku irrottaa verrattain pehmeästä asfaltista materiaalia. Ihan niin kuin tiet eivät kuluisi lainkaan maissa, joissa ei edes tunneta talvirenkaita.

En usko, että muut kuin "nastarengasmaat" on kiinnostuneita kulumisesta oikeastaan ollenkaan. Ennemminkin kiillottuminen on muissa maissa ongelma, ei kuluminen - jos jotain kulumisen sukulaista muista maista etsii. Tällöin ongelmaksi muodostuu kitka tai oikeammin sen puute.

Toki liikenne ja sää vaurioittavat päällystettä ilman nastarenkaitakin, mutta nastarenkaisiin verrattavaa kulumista tuskin tapahtuu mitattavia määriä. Urautumista voi sitten tulla aivan muista syistä.

 

[Laukku]

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Siinä löytyy jotain luettavaa asfaltin urautumisen mekaniikasta ja nastarenkaista. Vielä kun lukee kaikki lähdeluettelon materiaalit läpi, voi sanoa tietävänsä asiasta jotain. Näitä juttuja on tutkittu vuosikymmeniä ja ammattilaiset eivät tee päätöksiä mututuntumalla, kuten teidän ajatuksista voisi päätellä. Poikkeuksena edelliseen, nykyisen päällysteen heikko kohta Suomessa on asfaltin uusiokäyttö, koska siitä on tehty aivan liian vähän tutkimustyötä.

 

[Marius]

http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Siinä löytyy jotain luettavaa asfaltin urautumisen mekaniikasta ja nastarenkaista. Vielä kun lukee kaikki lähdeluettelon materiaalit läpi, voi sanoa tietävänsä asiasta jotain. Näitä juttuja on tutkittu vuosikymmeniä ja ammattilaiset eivät tee päätöksiä mututuntumalla, kuten teidän ajatuksista voisi päätellä. Poikkeuksena edelliseen, nykyisen päällysteen heikko kohta Suomessa on asfaltin uusiokäyttö, koska siitä on tehty aivan liian vähän tutkimustyötä.

Yksi keskustelussa mukana ollut näkökulma oli päällysteen urautuminen yleensä ja nastarenkaiden osuus urautumiseen. On kyllä totta, että urautumiseen ja kulumisen mekanismit on tunnettuja ja kulumiskestävyyden tutkimiseksi ja ennustamiseksi on kohtalaisen hyvät työkalut.

Tuonkin ansiokkaan tutkimuksen lopuksi on kuitenkin todettu: "Koska tutkimuksessa tehtiin empiirisiä mittauksia vain yhtenä syksynä ja keväänä, ei tulosten perusteella voida tehdä luotettavaa kvantitatiivista arviota siitä, kuinka suuri osa eri mittauskohteiden vuosittaisesta tai elinkaaren aikaisesta kokonaisurautumisesta on peräisin nastarenkaiden aiheuttamasta kulumisesta."

Lopussa on annettu arviot, että olosuhteista riippuen nastarenkaiden osuus on alle 50 prosentista vajaaseen 70 prosenttiin. Nämä siis taajamanopeuksissa eli kaupunkiolosuhteissa, maantiet sitten erikseen.

E. oma arvio nastarenkaiden osuudesta välillä 40-80 % osuu tuon kanssa hyvin yksiin.

 

[mRkukov]

Jo 7 vuotta sitten tiedettiin, kuinka teistä saadaan tasaisia ja turvallisia – silti vain yksi kunta on kokeillut uudenlaista asfaltointia

Täsmäohjausta parempien teiden kunnostamiseen.

 

[mikkojk]

Etelä-pohjanmaan ELY-keskus nosti kädet pystyyn päällystevaurioiden korjausten suhteen osassa alueen tieverkkoa:

ILKKA: Ely-keskus teki ennennäkemättömän päätöksen teiden päällystevaurioiden korjaamisesta – ”Nyt on sellainen tilanne, että raha ei riitä” .

Spoileri: Sisältö ei-tilaajille

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on päättänyt lopettaa joidenkin tieosuuksien päällystevaurioiden korjaamisen.

Tienpidon suunnitteluyksikön päällikkö Vesa Leino sanoo, että päätös on laatuaan ensimmäinen. Syynä ovat maantieverkon rapautuminen niin huonoon kuntoon, etteivät edes korjaukset auta sitä. Lisäksi suuressa osassa on korjauksiin käytettävissä olevien rahojen niukkuus. Nyt ely-keskus haluaa kohdentaa rahoja niille osuuksille, joissa korjaukset pidentävät päällysteen käyttöikää.

Tiettyjen tieosuuksien paikkausten lopettamisella ja siitä tiedottamalla ely-keskus haluaa saada myös tienkäyttäjille viestin teiden tilanteesta. Ely-keskus kuvailee tiedotteessaan tilannetta "todella vakavaksi". Teiden kunto on heikentynyt, mutta niiden paikkausrahat ovat vähentyneet.

– Koko ajan tulee soittoja, että täälläkään ei ole käyty koko kesänä tai uusi kuoppa on taas tullut. Voivat he soittaa asiasta, mutta periaatteessa vastaus tiedetään, kun se on nyt luettu lehdestä. Yritämme saada ymmärrystä. Nyt on sellainen tilanne, että raha ei riitä siihen, että pystyttäisiin pitämään kaikki tiet kunnossa, Leino toteaa.



Hukkaan heitettyä rahaa


Etelä- ja Keskipohjanmaan sekä Pohjanmaan alueella vaurioiden korjaaminen loppuu toistaiseksi yhteensä 670 tiekilometrillä. Huonokuntoisista tieosuuksista ilmoitetaan päällystevauriomerkein.

Lisäksi muutamilla tieosuuksilla ely-keskus alentaa päällystevaurioiden takia nopeusrajoitusta. Ely-keskus päivittää tietoja tarvittaessa, jos syksy ja talvi aiheuttavat tuhoja muillakin teillä niin, ettei niitä kannata enää paikata.



Katso tästä, koskeeko päällystysvaurioiden korjaamisen lopettaminen teitä, joita käytät .



Leino sanoo, että lähes 700 kilometrin pudottaminen pois korjauslistalta ei ollut suuri yllätys. Huonokuntoisia teitä on hänen mukaansa paljon enemmän.

– Olemme katsoneet, että nuo tiet olisivat sellaisia, että jos ne ovat vähän aikaa kunnostamatta ja rajoitetaan sekä varoitetaan liikennettä, sillä säästetään rahaa eikä heitetä sitä kankkulankaivoon, kun tietä ei niillä toimenpiteillä kuntoon saada. Näin rahaa riittäisi paremmin niihin kestäviin toimenpiteisiin, jotka oikeasti menisivät siihen tien kuntoon, Leino selittää.

Leino kuvailee, että korjauskiellon saaneilla tieosuuksilla ei oikein välttämättä keksitä, mihin kohtaan se tarttuisi kiinni vanhaan päällysteeseen. Korjaussarka muistuttaa myös omanlaistaan ikiliikkujaa.

– Auto ajaa heti paikan päältä ja paikan viereen tulee heti saman tien kuoppa. Siellä saataisiin olla päivittäin laittamassa uutta paikkaa ja aina olisi silti reikiä. Rahaa on vähän, niin se on hukkaan heitettyä rahaa, kun tietä ei kuntoon saada.

Nimetyt tieosuudet kuuluvat kolmanteen eli alimpaan ylläpitoluokitukseen eli ne ovat vähäliikenteisiä. Mikäli huonoilla tieosuuksilla ilmenee liikenneturvallisuutta vaarantavia, ne korjataan. Leinon mukaan sellaisiin korjauksiin rahojen on pakko riittää.

– Sekin on tietysti vähän hankala asia parantaa. Ennen kuin saamme tietoa näistä paikoista, on vaurio ollut tiessä yleensä jonkin aikaa ja kestää sitten jonkin aikaa ennen kuin pääsemme sen korjaamaan. Täällä pitäisi arvata, että tienkohta on muuttumassa vaaralliseksi ja käydä se korjaamaan ennakkoon. Niistä ennakkoon ilmoittava järjestelmä olisi loistava.



"Annetaan joidenkin talojen palaa"


Leinon mukaan päällystevauriot ovat lisääntyneet etenkin rannikkoseudulla. Kosteuden sulaminen ja jäätyminen päällysteen pinnassa useita kertoja talven aikana rapauttaa päällystettä. Lisäksi tien pinta on yhä useammin talvisaikaan paljaana. Ely-keskuksen mukaan päällysteiden paikkaukseen myönnetty rahoitus on myös laskenut suhteellisesti eniten rannikkoalueella.

– Riippuu myös maaperästä, miten hyvin tie kestää. Sisämaassa on rannikkoa kantavampia, ei niin routivia eikä painuvia maita kuin mitä rannikon savimaat ovat. Rannikolla ei ole myöskään ole ollut sisämaan kaltaisia soravaroja eli siellä on jouduttu käyttämään huonomman laatuista kalliomursketta, kun ei ole ollut varaa niitä sisämaasta kuljetella, Leino sanoo.

Leino toivoo, että tulevaisuudessa jossain keksitään keino, millä kukin tie saadaan kuntoon. Itsestään ne eivät parane.

– Nyt lähdetään tiekohtaisesti katsomaan, missä järjestyksessä ja mitä niille teille voisi tehdä, mikä olisi järkevin temppu pitkällä aikavälillä. Jätetäänkö tuollaiseksi, päällystetäänkö, tehdäänkö raskaan rakenteen parantamista vai muutetaanko sorateiksi, mutta kun sekin maksaa paljon.

Leino muistuttaa, että ongelma on kasvanut tämän vuosituhannen aikana eikä edes osaa teistä päästä kunnostamaan vuosikausiin.

– Hallitus lupaa lisää rahaa, mutta tarve on valtava vilkkaammillakin teillä. Onko tässä sitten strategian muutos tulossa, että palvelutasoa voidaan alentaa vilkkaammilla teillä ja rahaa saadaan vähäliikenteisimmille teille. Sekin on huono ratkaisu. Me täällä vain toimimme palokuntana, mutta nyt näyttää siltä, että annetaan joidenkin talojen palaa, että isoimmat rakennukset säilyvät.

 

[Habazon]

Jos tällä vähän heräteltäis päättäjiä, suomi matkalla kehitysmaaksi. Pia mennää 40km/h hiekkatietä töihi maalla.