Suomen teiden kunto

[mRkukov]

Ei tarvita valvontakameroita kun voidaan täyttää tiet hidasteilla... tai siis ne täyttyvät niillä ihan itsestään.
Ainakin 34 autoa rikkoutui samana iltana, kun tiessä oli kuoppa – Kukaan ei saanut korvauksia

ELY-keskus perustelee hylkäystä sillä, että vahinkopaikka oli merkitty liikennemerkillä, jolla varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tiestä. Paikalla oli lisäksi lisäkilpi, jossa oli teksti: Päällystevaurioita. Lisäksi paikalla oli alennettu nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa.

Eli virallisesti voidaan vain lätkäistä 80km/h rajoitus ja varoitus huonosta kunnosta. Mitä sitä suotta teitä korjaamaan kun liikennemerkeillä pääsee halvemmalla.

Tekniikan Maailma

Päällysteet on luokiteltu kartassa viiteen luokkaan. Punaisella on merkitty erittäin huonot ja oranssilla huonot tiet. Tienpitäjän mukaan tyydyttäväkuntoiset ovat kartassa sinisellä. Hyvät ja erittäin hyvät on esitetty vihreinä.

 

[mRkukov]

Kukahan tekisi mobiilisovelluksen, jolla voisi ilmoittaa päällystevaurioista kuten valvontakameroista?
Palauteväylä tälle siis mobiilisofta, joka osaa käyttää gps sijaintia ja olisi vain nappi mistä lähettää ilmoitus.

 

[Ukko Ylijumala]

Pyörätiet ovat myös paskassa kunnossa. Koko ajan toitotetaan ilmastonmuutoksesta ja terveellisistä elämäntavoista, mutta sitten kun pyöräilet pari kilometriä keskustasta, niin on pyörätiet täynnä railoja ja kuoppia. Ei oikein sanat ja teot kohtaa näissä jutuissa.

 

[j1m2]

Autoilijoita kyllä kupataan kaksinkäsin mutta kun pitäisi löytää rahaa teiden korjaamiseen niin yllättäen rahaa ei olekkaan.Mielelläni maksaisin verot ja muut maksut jos edes 25% niistä menisi teiden kunnostukseen.

 

[Tellervo]

Autoilijoita kyllä kupataan kaksinkäsin mutta kun pitäisi löytää rahaa teiden korjaamiseen niin yllättäen rahaa ei olekkaan.Mielelläni maksaisin verot ja muut maksut jos edes 25% niistä menisi teiden kunnostukseen.

Menisipä tuloveroina kupatuista euroista myös edes samat 25 % palkansaajien hyvinvointiin..

[/OFFTOPIC]

Ei tarvita valvontakameroita kun voidaan täyttää tiet hidasteilla... tai siis ne täyttyvät niillä ihan itsestään.
Ainakin 34 autoa rikkoutui samana iltana, kun tiessä oli kuoppa – Kukaan ei saanut korvauksia



Eli virallisesti voidaan vain lätkäistä 80km/h rajoitus ja varoitus huonosta kunnosta. Mitä sitä suotta teitä korjaamaan kun liikennemerkeillä pääsee halvemmalla.

Tekniikan Maailma

Onkohan tuossa kartassa painotettu teiden kuntoa jotenkin käyttöasteen tms perusteella. Helsingin ja Tampereen ympäristön teit näyttäisi olevan punaisella lähes poikkeuksetta. Omat empiiriset havaintoni taas eivät tue tätä.

Onneksi jokainen autoilija voi omalta osaltaan vaikuttaa teiden kulumiseen suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan.

 

[yyri]

Menisipä tuloveroina kupatuista euroista myös edes samat 25 % palkansaajien hyvinvointiin..

[/OFFTOPIC]

Onkohan tuossa kartassa painotettu teiden kuntoa jotenkin käyttöasteen tms perusteella. Helsingin ja Tampereen ympäristön teit näyttäisi olevan punaisella lähes poikkeuksetta. Omat empiiriset havaintoni taas eivät tue tätä.

Onneksi jokainen autoilija voi omalta osaltaan vaikuttaa teiden kulumiseen suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan.

Ei ne nastarenkaat noita hirveitä monttuja ja reikiä tee, vaan yksinkertaisesti käyttöikänsä päähän tullut asfaltti. Kesälläkin sateella vettä pääsee rakosiin johon sitten ajetaan autolla päälle-> hydraulinen paine rikkoo vähitellen tietä.

 

[Sepek]

Myös nykyinen urapaikkaus on ongelma, sitä ei saa niin tasaiseksi, kuin koko kaistaa kerralla. Kestää aikansa nypytystä. Vesi väliin varsinkin nollakeleillä, sulaa ja jäätyy= leviää ja lisää vettä väliin.

 

[Tellervo]

Ei ne nastarenkaat noita hirveitä monttuja ja reikiä tee, vaan yksinkertaisesti käyttöikänsä päähän tullut asfaltti. Kesälläkin sateella vettä pääsee rakosiin johon sitten ajetaan autolla päälle-> hydraulinen paine rikkoo vähitellen tietä.

Mutta uria se tekee ja lisäksi karhentaa asfalttia ja sitten valitetaan kuinka Suomessa asfaltin laatu on Euroopan heikointa.

 

[mRkukov]

Mutta uria se tekee ja lisäksi karhentaa asfalttia ja sitten valitetaan kuinka Suomessa asfaltin laatu on Euroopan heikointa.

Suomessa asfaltti sekoitetaan kierrättämällä vanhaa ja tekemällä mahdollisimman ohutta uutta pintaa. "Yllätys" että se on seuraavana vuonna jo paskana.

ps. kotipaikan lähellä tehtiin yksi tie "testiksi" hieman erilailla kuin normaalisti. Vanhan asfaltin päälle vedettiin kerros hiekkaa ja annettiin autojen ajaa jonkin aikaa. Sitten vedettiin uusi kunnon asfaltti. En muista onko tuota tietä uusittu sen jälkeen, mutta en ole koskaan missään ajanut yhtä "pumpulissa" kuin sillä tiellä sen asfaltoinnin jälkeen. Tuo pinnoite kesti myös aivan ennätyspitkään. Miksi ei tehdä muualla? Koska maksaisi liikaa, eikä autoilijoilta saatuja rahoja voi käyttää teiden kunnostukseen.

 

[Sepek]

Ei voi, muualla on reikiä riittävästi.

 

[Tonnin Seteli]

Mutta uria se tekee ja lisäksi karhentaa asfalttia ja sitten valitetaan kuinka Suomessa asfaltin laatu on Euroopan heikointa.

Varmasti jopa nykyiset olemattomat nastat vaikuttavat tien pinnan kulumiseen, mutta vaikuttavatko merkittävästi? Suomessa ajetaan hurja määrä raskasta tavaraliikennettä kumipyörillä ja raideliikenne on lähes hylätty. Kaikki tämä rahti kulkee alimitoitetulla paskalla tieverkostolla, jota huolletaan erittäin heikosti ja nuukaillen. Tielle mätetään suolaa ja hiekkaa (kyllä, se kulkeutuu suuressa määrin päällystetyille ajoradoille). Tässä hiomatahnasotkussa ajetaan erittäin hienokuvioisilla virsikirjalaikan näköisillä liukkaan kelin renkailla. Mahtaako ihan oikeasti olla suurta merkitystä sillä, onko niissä renkaissa vielä lisäksi nastat, jotka eivät käytännössä edes ulkone tasaisessa nopeudessa?

Jostain syystä aina korostetaan juuri nastoja unohtaen kaikki muu. Tai onhan se syy selvillä: joillakin on missio nastoja vastaan. Samantapainen uskomus on tuulilasin vaurio talvella, jonka monet olettavan aina "nastan" aiheuttamaksi, vaikka kivihän se on jos edes osumaa tapahtui. Aika paljon laseja halkeaa ilman pistemäistä iskua pelkästä jännityksestä, ja sekin on helppoa laittaa "nastan" piikkiin.

 

[GuntherPrien]

Ei voi, muualla on reikiä riittävästi.

Tuossa pari viikkoa sitten katselin Pohjanmaan paikallisuutisia, ja siellä oli juttua teiden kunnossapitosta.

Uutisessa oli maininta että Pohjanmaalla oli varattu rahaa n. 140km. päällystämiseen. Ei tarvitse ihmetellä jos tiet ovat uraisia ja loppuunajettuja. Siinä samassa uutisessa oli juttua jostakin uudesta tavasta paikata noita uria, mutta sen enempää ei uudesta tavasta ollut tai ei jäänyt mieleen. Joutuu oikein ihmettelemään miten niistä liikenteeltä kerätyistä rahoista ei riitä teiden ylläpitoon, mutta uusia pyöräteitä ollaan haaveilemassa. Ja tietenkin autoilijan rahoittamaan.

 

[Antti Alien]

Suomessa asfaltti sekoitetaan kierrättämällä vanhaa ja tekemällä mahdollisimman ohutta uutta pintaa. "Yllätys" että se on seuraavana vuonna jo paskana.

ps. kotipaikan lähellä tehtiin yksi tie "testiksi" hieman erilailla kuin normaalisti. Vanhan asfaltin päälle vedettiin kerros hiekkaa ja annettiin autojen ajaa jonkin aikaa. Sitten vedettiin uusi kunnon asfaltti. En muista onko tuota tietä uusittu sen jälkeen, mutta en ole koskaan missään ajanut yhtä "pumpulissa" kuin sillä tiellä sen asfaltoinnin jälkeen. Tuo pinnoite kesti myös aivan ennätyspitkään. Miksi ei tehdä muualla? Koska maksaisi liikaa, eikä autoilijoilta saatuja rahoja voi käyttää teiden kunnostukseen.

Isä suunnittelee tierakenteita työkseen ja puhuu monesti, kuinka perseestä tuo pinnan raastaminen auki ja kierrätysasfaltin tekeminen siitä vanhasta pinnasta on. Arvioi, että se tulee n. 30 % halvemmaksi tehdä, mutta kestää todella paljon heikommin kuin jos vanhan pinnan päälle ajettaisiin uusi kerros. Jyrsimällä pinta on vaihtokunnossa helposti jo seuraavana vuonna, kun uusi kerros saattaa kestää vuosikymmenen. Vanhan asfaltin jyrsiminen myös heikentää tien kantavuutta, kun uusi kerros päinvastoin parantaisi sitä. Säästäminen muutaman vuoden aikavälillä tulee muutaman kymmenen vuoden jänteellä suurinpiirtein n. helvetin paljon kalliimmaksi, kuin jos tiestöä hoidettaisiin kunnolla.

 

[Tonnin Seteli]

Siinä samassa uutisessa oli juttua jostakin uudesta tavasta paikata noita uria, mutta sen enempää ei uudesta tavasta ollut tai ei jäänyt mieleen.

Varmaankin se, ettei tehdä mitään ja laitetaan kesähessu pakettiautolla paikkaamaan ämpärin ja lapion kanssa sitten kun paha reikä rikkoo muutaman auton. Vahinkoja ei korvata, koska koko tieverkosto on ammuttu täyteen varoituskylttejä ja ilkivaltaisen matalia nopeusrajoituksia.

 

[Tellervo]

Suomessa asfaltti sekoitetaan kierrättämällä vanhaa ja tekemällä mahdollisimman ohutta uutta pintaa. "Yllätys" että se on seuraavana vuonna jo paskana.

Tottakai tehdään mahdollisimman ohutta pintaa. Turhan suuri paksuus pintakerroksessa olisi resurssien haaskausta, koska pintakerroksen paksuus ei määritä sen uusintasykliä vaan kerrokseen muodostuvien urien syvyys.

ps. kotipaikan lähellä tehtiin yksi tie "testiksi" hieman erilailla kuin normaalisti. Vanhan asfaltin päälle vedettiin kerros hiekkaa ja annettiin autojen ajaa jonkin aikaa. Sitten vedettiin uusi kunnon asfaltti. En muista onko tuota tietä uusittu sen jälkeen, mutta en ole koskaan missään ajanut yhtä "pumpulissa" kuin sillä tiellä sen asfaltoinnin jälkeen. Tuo pinnoite kesti myös aivan ennätyspitkään. Miksi ei tehdä muualla? Koska maksaisi liikaa, eikä autoilijoilta saatuja rahoja voi käyttää teiden kunnostukseen.

Et muista onko tietä uusittu tuon jälkeen, mutta muistat että se kesti ennätyspitkään. Hieman ristiriitaista.. Ehkä se on uusittu välissä, mutta et vain muista sitä.

Joka tapauksessa en kyllä ymmärrä mitä siellä on tehty. Normaalisti ajateltuna, jos asfaltille levitetään kerros hiekkaa ja annetaan autojen ajaa siinä, hiekka päätyy ennen pitkää ojiin.

Varmasti jopa nykyiset olemattomat nastat vaikuttavat tien pinnan kulumiseen, mutta vaikuttavatko merkittävästi? Suomessa ajetaan hurja määrä raskasta tavaraliikennettä kumipyörillä ja raideliikenne on lähes hylätty. Kaikki tämä rahti kulkee alimitoitetulla paskalla tieverkostolla, jota huolletaan erittäin heikosti ja nuukaillen. Tielle mätetään suolaa ja hiekkaa (kyllä, se kulkeutuu suuressa määrin päällystetyille ajoradoille). Tässä hiomatahnasotkussa ajetaan erittäin hienokuvioisilla virsikirjalaikan näköisillä liukkaan kelin renkailla. Mahtaako ihan oikeasti olla suurta merkitystä sillä, onko niissä renkaissa vielä lisäksi nastat, jotka eivät käytännössä edes ulkone tasaisessa nopeudessa?

Nastat ovat ehkä pienempiä nykyään kuin takavuosina, mutta kun niitä on 300 kpl per rengas, ne eivät ole millään tavalla olemattomia. Käsitykseni mukaan suunnilleen puolet urautumisesta johtuu adheesiosta eli kulumisesta ja puolet deformaatiosta eli painumisesta. Tästä mutkat oikoen voisi päätellä, että raskas liikenne aiheuttaa urautumisesta karkeasti puolet ja henkilöautoliikenne karkeasti puolet.

Minunkin mielestä raideliikenteeseen soisi panostettavan paljon nykyistä enemmän. Kyseessä on vallan mainio suurten tavaraerien kuljetusmuoto, joka voidaan vieläpä sähköistää todella helposti.

Jostain syystä aina korostetaan juuri nastoja unohtaen kaikki muu. Tai onhan se syy selvillä: joillakin on missio nastoja vastaan. Samantapainen uskomus on tuulilasin vaurio talvella, jonka monet olettavan aina "nastan" aiheuttamaksi, vaikka kivihän se on jos edes osumaa tapahtui. Aika paljon laseja halkeaa ilman pistemäistä iskua pelkästä jännityksestä, ja sekin on helppoa laittaa "nastan" piikkiin.

Vai olisiko sittenkin niin, että jollain suurella taholla on missio nastarenkaiden puolesta. Tälläinen taho kun lobbaa tarpeeksi, päättäjät ja koko kansa uskoo, että talvella nastarenkaat ovat tae turvallisuudesta ja kitkarenkaat ovat riski. Mikähän se tälläinen taho voisi olla? Aivan oikein se on rengasvalmistaja, joka pystyy kilpailemaan vain nastarenkailla, mutta ei kitkarenkailla, joiden kohdalla markkinat ovat suuremmat ja kilpailu siten kovempaa.

Spoileri: Rengasvalmistaja MOT:n tutkittavana

MOT | Nasta juttu
Rengasteollisuus tarjoaa viranomaisille omia hankkeitaan tukevia tutkimustuloksia. Kitkaton yhteistyö vauhdittaa satojen miljoonien arvoista nastabisnestä.

 

[Sepek]

En minäkään syyttäisi nastoja, vaan irtonaisia kiviä tms. Nykyiset karkaistut lasit eivät kestä, laminoidut parenmin. Nasta juttu oli hyvä. Kitkat on Audissa ja Saabissa.

 

[Tellervo]

Isä suunnittelee tierakenteita työkseen ja puhuu monesti, kuinka perseestä tuo pinnan raastaminen auki ja kierrätysasfaltin tekeminen siitä vanhasta pinnasta on. Arvioi, että se tulee n. 30 % halvemmaksi tehdä, mutta kestää todella paljon heikommin kuin jos vanhan pinnan päälle ajettaisiin uusi kerros. Jyrsimällä pinta on vaihtokunnossa helposti jo seuraavana vuonna, kun uusi kerros saattaa kestää vuosikymmenen. Vanhan asfaltin jyrsiminen myös heikentää tien kantavuutta, kun uusi kerros päinvastoin parantaisi sitä. Säästäminen muutaman vuoden aikavälillä tulee muutaman kymmenen vuoden jänteellä suurinpiirtein n. helvetin paljon kalliimmaksi, kuin jos tiestöä hoidettaisiin kunnolla.

Mikäli näin on, kilpailutus on epäonnistunut. Asfalttiyritysten tehtävä on tehdä rahaa (, mitä ne toteuttaa asfalttia tekemällä). Rahaa ne tekee mahdollisimman paljon tekemällä uutta asfaltti mahdollisimman halvalla. Jos kilpailutuksessa otetaan käyttöön ehto, jonka mukaan tien pitää kestää tietty aika (esim mainittu 10 v) tai asfaltointiin pitää käyttää uutta asfalttia, ongelma poistuu - ainakin teoriassa.

 

[Antti Alien]

Tottakai tehdään mahdollisimman ohutta pintaa. Turhan suuri paksuus pintakerroksessa olisi resurssien haaskausta, koska pintakerroksen paksuus ei määritä sen uusintasykliä vaan kerrokseen muodostuvien urien syvyys.

Ohueen kerrokseen jyrsimällä ohennetun tien päälle tehtyä normaalia pehmeämpää kierrätysasfalttia vaan tulee ne urat paljon nopeammin, kuin vanhan urautuneen tien päälle ajettuun uuteen kerrokseen kunnollista asfalttia.

 

[Antti Alien]

Mikäli näin on, kilpailutus on epäonnistunut. Asfalttiyritysten tehtävä on tehdä rahaa (, mitä ne toteuttaa asfalttia tekemällä). Rahaa ne tekee mahdollisimman paljon tekemällä uutta asfaltti mahdollisimman halvalla. Jos kilpailutuksessa otetaan käyttöön ehto, jonka mukaan tien pitää kestää tietty aika (esim mainittu 10 v) tai asfaltointiin pitää käyttää uutta asfalttia, ongelma poistuu - ainakin teoriassa.

Niinhän se poistuu, mutta kun budjetoidaan yhden vuoden pituisia pätkiä, on lopputulos tämä.

 

[Tellervo]

Ohueen kerrokseen jyrsimällä ohennetun tien päälle tehtyä normaalia pehmeämpää kierrätysasfalttia vaan tulee ne urat paljon nopeammin, kuin vanhan urautuneen tien päälle ajettuun uuteen kerrokseen kunnollista asfalttia.

Eli se kierrätysasfaltti on vaan siis huonompaa tavaraa. Jossakin näkee aina välillä kuinka vanha asfaltti on jyrsitty pois ennen uuden laittamista. Pitäisi päästä jossain vertailemaan kahta jokseenkin yhtä paljon liikennöityä tietä, joihin asfaltit on uusittu eri tavoilla.

Niinhän se poistuu, mutta kun budjetoidaan yhden vuoden pituisia pätkiä, on lopputulos tämä.

Tai sitten prosessissa on lisäksi jokin tuntematon muuttuja, koska muuten ratkaisu olisi liian helppo.

 

[Tonnin Seteli]

Vai olisiko sittenkin niin, että jollain suurella taholla on missio nastarenkaiden puolesta. Tälläinen taho kun lobbaa tarpeeksi, päättäjät ja koko kansa uskoo, että talvella nastarenkaat ovat tae turvallisuudesta ja kitkarenkaat ovat riski. Mikähän se tälläinen taho voisi olla? Aivan oikein se on rengasvalmistaja, joka pystyy kilpailemaan vain nastarenkailla, mutta ei kitkarenkailla, joiden kohdalla markkinat ovat suuremmat ja kilpailu siten kovempaa.

Totta kai arktisten renkaiden bisnes lobbaa. Muutenhan nastarenkaat olisi jo kielletty, niin kovasti ympäristöhörhöt niitä demonisoivat.

Itse käytän nastarenkaita ja haen niistä nimenomaan varmaa käytännön suorituskykyä. Tämän on opettanut kokemus. En käytä niitä siksi, että kokisin nastattomien aiheuttavan jonkin myyttisen äkkikuoleman pelon.

 

[Tellervo]

Totta kai arktisten renkaiden bisnes lobbaa. Muutenhan nastarenkaat olisi jo kielletty, niin kovasti ympäristöhörhöt niitä demonisoivat.

Itse käytän nastarenkaita ja haen niistä nimenomaan varmaa käytännön suorituskykyä. Tämän on opettanut kokemus. En käytä niitä siksi, että kokisin nastattomien aiheuttavan jonkin myyttisen äkkikuoleman pelon.

Mitä se sellainen käytännön suorituskyky on, jota nastarengas tarjoaa, mutta kitkarengas ei? Oletan päivittäisen suorituskyvyn perusteella, että kauppareissut ja vastaavat päivittäiset matkat muuttuisivat havaittavasti hankalammiksi, jos ei olisi nastoja.

 

[Tonnin Seteli]

Mitä se sellainen käytännön suorituskyky on, jota nastarengas tarjoaa, mutta kitkarengas ei? Oletan päivittäisen suorituskyvyn perusteella, että kauppareissut ja vastaavat päivittäiset matkat muuttuisivat havaittavasti hankalammiksi, jos ei olisi nastoja.

Kysymys hämmentää minua. Taidan olla vähän heavympi juuseri kuin keskiverto perheautoilija, joten tavallaan ymmärrän joidenkin epätietoisuuden. Tilanteita on ollut riittävästi joten varaudun enemmän kuin useimmat. Pidetäänhän kotivaraakin nykyään vainoharhaisuutena ja sille naureskellaan.

Tämä ei tosin enää paljon liity tiestön kuntoon. Paitsi siinä määrin, että aurauksen sun muun talvikunnossapidon laiminlyönti lisää varautumisen tarvetta. Lapio, hiekka ja pitomatot ovat oikein tarpeelliset varusteet talvikaudella. Miksei ketjutkin, jos autoon sopii ja löytää hyvät.

 

[Tellervo]

Kysymys hämmentää minua. Taidan olla vähän heavympi juuseri kuin keskiverto perheautoilija, joten tavallaan ymmärrän joidenkin epätietoisuuden. Tilanteita on ollut riittävästi joten varaudun enemmän kuin useimmat. Pidetäänhän kotivaraakin nykyään vainoharhaisuutena ja sille naureskellaan.

Tämä ei tosin enää paljon liity tiestön kuntoon. Paitsi siinä määrin, että aurauksen sun muun talvikunnossapidon laiminlyönti lisää varautumisen tarvetta. Lapio, hiekka ja pitomatot ovat oikein tarpeelliset varusteet talvikaudella. Miksei ketjutkin, jos autoon sopii ja löytää hyvät.

Ymmärrän. Minäkin hämmennyin, kun ensi kertaa ummistin silmäni lobbaukselta ja sen vaikutuksilta ja ymmärsin, ettei minulla ole mitään todellista tarvetta nastallisille talvirenkaille.

 

[Tonnin Seteli]

Ymmärrän. Minäkin hämmennyin, kun ensi kertaa ummistin silmäni lobbaukselta ja sen vaikutuksilta ja ymmärsin, ettei minulla ole mitään todellista tarvetta nastallisille talvirenkaille.

Kaikessa ei tarvitse nähdä poliittista kysymystä, etenkin jos sellaista ei ole. Valintani on tekninen ja käsityöläinen valinta.

Sen uskon hyvinkin, ettet sinä tarvitse nastarenkaita. Enkä minäkään niitä tarvitse. En tarvitse monia muitakaan varusteita, jotka kuitenkin autossani on. Emmehän me kumpikaan tarvitse niitä ehjiä teitäkään. Koko ajan pärjäämme ilman, kun on pakko.

 

[GuntherPrien]

Varmaankin se, ettei tehdä mitään ja laitetaan kesähessu pakettiautolla paikkaamaan ämpärin ja lapion kanssa sitten kun paha reikä rikkoo muutaman auton. Vahinkoja ei korvata, koska koko tieverkosto on ammuttu täyteen varoituskylttejä ja ilkivaltaisen matalia nopeusrajoituksia.

Tuo on se mitä kaupunki täälläkin harrastaa. Yleensä vähemmän onnistuneesti.

Piti oikein etsiä se uutinen aiheesta, ja löytyihän se.
Uusi teidenpaikkausmenetelmä lupaa kestävämpiä paikkoja asfalttiin – tulokset rohkaisevia, mutta teiden tilkkutäkkiä se ei vähennä

 

[Tellervo]

Kaikessa ei tarvitse nähdä poliittista kysymystä, etenkin jos sellaista ei ole. Valintani on tekninen ja käsityöläinen valinta.

Sen uskon hyvinkin, ettet sinä tarvitse nastarenkaita. Enkä minäkään niitä tarvitse. En tarvitse monia muitakaan varusteita, jotka kuitenkin autossani on. Emmehän me kumpikaan tarvitse niitä ehjiä teitäkään. Koko ajan pärjäämme ilman, kun on pakko.

Näinhän se on. Perusteluita on vaikea löytää, jos niitä ei ole. Harmi että nastarengastoimijat ovat saaneet suurimman osan kansasta ajattelemaan samalla tavalla kanssasi.

 

[mRkukov]

Et muista onko tietä uusittu tuon jälkeen, mutta muistat että se kesti ennätyspitkään. Hieman ristiriitaista.. Ehkä se on uusittu välissä, mutta et vain muista sitä.

Voisikohan vaikuttaa että muutin pois paikkakunnalta joskus aikanaan. Kyseinen tie kesti siis lähes uudenveroisena (vähän liikennettä) ainakin sen 10 vuotta. Sitä en tiedä/muista onko se jo tässä vaiheessa uusittu. Tuosta kun on jo mitä, 16 vuotta kun tuo testi tehtiin.

Mitä se sellainen käytännön suorituskyky on, jota nastarengas tarjoaa, mutta kitkarengas ei? Oletan päivittäisen suorituskyvyn perusteella, että kauppareissut ja vastaavat päivittäiset matkat muuttuisivat havaittavasti hankalammiksi, jos ei olisi nastoja.

Tervetuloa käymään keski-suomessa, täällä mäkien ja kukkuloiden paratiisissa. Pelkästään keskusta-alueella on paikkoja joista ei kitkoilla selviä, saatika hieman syrjemmässä. Joissain paikoissa tarvitaan nastojen lisäksi jatkuva neliveto ja mieluusti lukot päälle, jotta matka onnistuu vuoden ympäri.

 

[Tellervo]

Voisikohan vaikuttaa että muutin pois paikkakunnalta joskus aikanaan. Kyseinen tie kesti siis lähes uudenveroisena (vähän liikennettä) ainakin sen 10 vuotta. Sitä en tiedä/muista onko se jo tässä vaiheessa uusittu. Tuosta kun on jo mitä, 16 vuotta kun tuo testi tehtiin.

Vaikuttaa tietysti. Hyvillä pohjilla oleva asfalttitie kestääkin suunnilleen ikuisuuden, jos liikennettä on vähän. Oliko tuo kyseinen hiekanlevitysoperaatio siis jokin ihan "virallinen" testipätkä?

Tervetuloa käymään keski-suomessa, täällä mäkien ja kukkuloiden paratiisissa. Pelkästään keskusta-alueella on paikkoja joista ei kitkoilla selviä, saatika hieman syrjemmässä. Joissain paikoissa tarvitaan nastojen lisäksi jatkuva neliveto ja mieluusti lukot päälle, jotta matka onnistuu vuoden ympäri.

Itse ainakin olen selvinnyt siellä ja oletan, että liikenteessä on niin paljon kaksivetoisia autoja ilman lukkoja, että moni muukin selviää talvesta hienosti ihan normaalilla karvalakkiautolla. Uskallan väittää, että moni tekee sen vieläpä ilman nastarenkaita.

 

[mRkukov]

Vaikuttaa tietysti. Hyvillä pohjilla oleva asfalttitie kestääkin suunnilleen ikuisuuden, jos liikennettä on vähän. Oliko tuo kyseinen hiekanlevitysoperaatio siis jokin ihan "virallinen" testipätkä?

Muistaakseni oli. Taisi saada melkein 20cm sitä hiekkaa/soraa ja asfaltin parin kuukauden päästä. Toinen lähes yhtä vähällä liikenteellä oleva tie on ainakin pari kertaa päällystetty ja silti täynnä reikiä. Väitän siis että tuo teiden uusintapäällystys tehdään niin halvalla kuin vain suinkin kyetään. Siis halvalla per metri. Kestävyydellä ei mitään merkitystä.

 

[Sepek]

Kyllä minä olen pärjännyt etuvetoisella Jyväskylässä kitkoilla. Onhan täällä jyrkkiäkin mäkiä ja mutkiakin. Ensin luistonesto pois päältä ja lapa lattiaan, sitten mietitään.

 

[Tellervo]

Kyllä minä olen pärjännyt etuvetoisella Jyväskylässä kitkoilla. Onhan täällä jyrkkiäkin mäkiä ja mutkiakin. Ensin luistonesto pois päältä ja lapa lattiaan, sitten mietitään.

Ehkä oletkin keskivertoa parempi kuski

 

[Sepek]

Tuskin.

 

[muumio]

Isä suunnittelee tierakenteita työkseen ja puhuu monesti, kuinka perseestä tuo pinnan raastaminen auki ja kierrätysasfaltin tekeminen siitä vanhasta pinnasta on. Arvioi, että se tulee n. 30 % halvemmaksi tehdä, mutta kestää todella paljon heikommin kuin jos vanhan pinnan päälle ajettaisiin uusi kerros. Jyrsimällä pinta on vaihtokunnossa helposti jo seuraavana vuonna, kun uusi kerros saattaa kestää vuosikymmenen. Vanhan asfaltin jyrsiminen myös heikentää tien kantavuutta, kun uusi kerros päinvastoin parantaisi sitä. Säästäminen muutaman vuoden aikavälillä tulee muutaman kymmenen vuoden jänteellä suurinpiirtein n. helvetin paljon kalliimmaksi, kuin jos tiestöä hoidettaisiin kunnolla.

Tämä kuulostaa juuri siltä mitä Savonlinnannan lävitse harrastettiin ainakin vielä jokunen vuosi takaperin kun niillä nurkin asustelin. Joka helvetin kesä useamman vuoden ajan keskustan lävitse tiet jyrsittiin samasta kohtaa kun urapainumaa tuli ja päällystettiin uusiksi. Äkkiseltään olisi voinut kuvitella, että toisen kesän jälkeen olisivat tajunneet tehdä kerralla kunnolla vaan ei.

 

[Sepek]

Ainakaan urajyrsinnällä ei saada kuin helevetin pomppuinen tie, kestää pari vuotta ja taas pomputetaan.

 

[Laukku]

Eli se kierrätysasfaltti on vaan siis huonompaa tavaraa. Jossakin näkee aina välillä kuinka vanha asfaltti on jyrsitty pois ennen uuden laittamista. Pitäisi päästä jossain vertailemaan kahta jokseenkin yhtä paljon liikennöityä tietä, joihin asfaltit on uusittu eri tavoilla.

Tai sitten prosessissa on lisäksi jokin tuntematon muuttuja, koska muuten ratkaisu olisi liian helppo.

1. Tilaaja määrittää tarjouspyynnössä kaikki asfaltointiin liittyvät tekijät, asfalttifirmat toteuttaa ne vaaditulla tavalla ja laadulla. Kaikista poikkeamista mätkähtää sanktiot, jotka syö välittömästi urakasta katteet.

2. Asfaltin laatuvaatimukset on sovittu PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNNASSA. PANK RY - PANK RY. Uusio/kierrätys/RC-asfaltti on täysin hyväksyttyä tavaraa eli kunnollista asfalttia, kunhan kaikki käppyrät pysyy PANK:n asettamissa asfalttinormeissa.


3. Tien koron täytyy pysyä suunnitellussa arvossa. Kaupungissa on sadevesisysteemit/reunakivinäkymät joiden vuoksi vanha asfaltti on jyrsittävä pois jotta korko ei nouse. Sen lisäksi ajourat on poistettava ennen uutta kerrosta, muuten ne peilautuu jyräyksessä suoraan uuteen pintaan. Tämän voi toteuttaa vetämällä väliin tasauskerroksen, mutta se vasta onkin kallista ja tien korko nousee vielä enemmän. Jos maantiellä nostaa korkoa, joutuu päällystämään myös kaikki risteysalueet ja liittymät, muuten niihin jää pykälät. Ja taas palaa euroja.

4. Tiessä olevat halkeamat/heitot johtuu pääasiassa tien pohjien rakenteesta, ei asfaltista. Niiden oikeaoppinen korjaaminen vaatii tien omistajalta todella syvät taskut.

5. Elyllä eli nykyisellä Väylällä on päällystyssuunnitelma jokaiselle maantielle Korjaustavat - Väylä. Esim. uudelle tielle tehdään ensin urapaikkaus, sitten Remix-asfaltointi

pariin kertaan, sitten uusi kerros asfalttia ja taas voi pyöräyttää saman paletin kerran ympäri.

 

[Laukku]

Näin se vaan menee. Syyllinen valtaväylien huonoon kuntoon on Suomen hallitus, joka ei budjetoi tarpeeksi rahaa teiden kunnossapitoon. Kaupunkien/kuntien kaavateistä vastaavat ko. alueiden hallitukset ja valtuustot.

Oman empiirisen kokemuksen mukaan nykyinen asfaltti, eli lähestulkoon aina käytettävä uusioasfaltti on täyttä kuraa. Koska bitumi kovenee uudelleen lämmittäessä, firmat käyttää pehmeämpää bitumia mastiksissa "kompensoimaan" sitä.
Tästä syntyy semmoinen sekamelska, jossa on seassa ylikovaa, kuolluttua bitumia (kaikki haihtuvat kemikaalit kadonneet) ja liian pehmeää, tuoretta bitumia. Kuollut bitumi on hiilimäistä, helposti rapautuvaa materiaalia... kun taas pehmeä bitumi deformoi lämpimänä päivänä helposti. Tämän vuoksi nykyiset tiet urautuu about 3 kertaa nopeammin kuin 15 vuotta sitten.

Väittäisin että nykyinen uusioasfaltin prosessi ja sen lopputulema ei kestä päivänvaloa, jos niitä tutkisi täysin puolueeton ja asioita ymmärtävä taho. Vähintä mitä pitäisi tehdä, on herättää murskattu RC-rouheseos "eloon" piristämällä sitä kemiallisesti ennen sekoittamista uuteen asfalttiin.

 

[Tellervo]

Näin se vaan menee. Syyllinen valtaväylien huonoon kuntoon on Suomen hallitus, joka ei budjetoi tarpeeksi rahaa teiden kunnossapitoon. Kaupunkien/kuntien kaavateistä vastaavat ko. alueiden hallitukset ja valtuustot.

Toisaalta EU:lta taitaa saada rahaa uusia väylähankkeita varten, mutta vanhojen teiden päällystämiseen sitä tuskin heruu. Jos tieliikenteeseen käytetty rahasumma on vuosittain likimain vakio sisältäen uudet väylät ja kunnossapidon ja vain uusiin väyliin saa ulkopuolista rahaa, on selvää että kunnossapito kärsii. Tähän kun vielä lisätään, että uudet väylät lisää jo itsessään kunnossapidon tarvetta, hankala yhtälö on valmis.

 

[Habazon]

Toisaalta EU:lta taitaa saada rahaa uusia väylähankkeita varten, mutta vanhojen teiden päällystämiseen sitä tuskin heruu. Jos tieliikenteeseen käytetty rahasumma on vuosittain likimain vakio sisältäen uudet väylät ja kunnossapidon ja vain uusiin väyliin saa ulkopuolista rahaa, on selvää että kunnossapito kärsii. Tähän kun vielä lisätään, että uudet väylät lisää jo itsessään kunnossapidon tarvetta, hankala yhtälö on valmis.

Olisikin edes vakio, nykyinen mallin on leikataan joka vuosi tie budjettia elyiltä (jotka siis vastaavat valtionteistä) jolloin nykyinen raha riittää vain pääteille minne sinnekkin huonosti. Tämä johtaa siihen että nopeuksia aletaan laskemaan tai vähintää laitetaan varoitusmerkki huonosta tiestä (joka estää korvauksien saamisen valtiolta) kunnes pinnoite on niin heikko että tie muutetaan hiekkatieksi tai sitten isolla rahalla käytönnössä joudutaan rakentamaan kokotie runkoineen uusiksi koska ilman pinnoitetta tuhoutuu runkokin.

 

[Tonnin Seteli]

Näinhän se on. Perusteluita on vaikea löytää, jos niitä ei ole. Harmi että nastarengastoimijat ovat saaneet suurimman osan kansasta ajattelemaan samalla tavalla kanssasi.

Tämähän on kuin vegaanin kanssa keskustelisi. Toki meillä on hieman eri käsitys ajoneuvon käytöstä. Sinulla se on "kauppareissuja" varten, minun pitää päästä etenemään.

Se ei todellakaan tee minusta mitenkään Nokian Tyresin aivopesemää lammasta, että näen nastarenkaiden käytön joissakin tapauksissa järkevänä, vastustan niiden kieltoa ja käytän niitä itse. Nastarenkaat eivät tosiaan lifestyle-autoilijan bemmissä ole tarpeelliset, mutta niitähän ei ole siihen käyttöön yksinomaisesti kehitettykään. Myös raskaan kaluston ja työkoneiden renkaissa niistä on pohjoisissa olosuhteissa usein apua.

Teiden kulumisestahan tässä oli puhe. Todistustaakka on sillä, joka esittää henkilöautojen nastarenkaiden olevan syy tai osasyy teiden urautumiseen ja pinnoitteen nopeaan kulumiseen. Se ei mene niin päin, että tiettyyn agendaan yhtymättömien pitää ensiksi todistaa, etteivät ole Nokian Tyresin kätyreitä, poliittisesti valveutumattomia, lampaita, ajotaidottomia pelkureita taikka muuten tyhmiä, ja tämän päälle perustella, miksi nastarenkaat eivät aiheuttaisi kulumista. Se menee aivan päinvastoin.

Muut nastarenkaiden huonot puolet, jotka yleensä ovat uskomusasioita, eivät liity teiden kulumiseen.

 

[Marius]

Varmasti jopa nykyiset olemattomat nastat vaikuttavat tien pinnan kulumiseen, mutta vaikuttavatko merkittävästi? Suomessa ajetaan hurja määrä raskasta tavaraliikennettä kumipyörillä ja raideliikenne on lähes hylätty. Kaikki tämä rahti kulkee alimitoitetulla paskalla tieverkostolla, jota huolletaan erittäin heikosti ja nuukaillen. Tielle mätetään suolaa ja hiekkaa (kyllä, se kulkeutuu suuressa määrin päällystetyille ajoradoille). Tässä hiomatahnasotkussa ajetaan erittäin hienokuvioisilla virsikirjalaikan näköisillä liukkaan kelin renkailla. Mahtaako ihan oikeasti olla suurta merkitystä sillä, onko niissä renkaissa vielä lisäksi nastat, jotka eivät käytännössä edes ulkone tasaisessa nopeudessa?

Jostain syystä aina korostetaan juuri nastoja unohtaen kaikki muu. Tai onhan se syy selvillä: joillakin on missio nastoja vastaan. Samantapainen uskomus on tuulilasin vaurio talvella, jonka monet olettavan aina "nastan" aiheuttamaksi, vaikka kivihän se on jos edes osumaa tapahtui. Aika paljon laseja halkeaa ilman pistemäistä iskua pelkästä jännityksestä, ja sekin on helppoa laittaa "nastan" piikkiin.

Mitään tarkkaa tietoa teiden urautumisen jakautumisesta ei syntymekanismeihin eri taida nykytilanteessa olla - ajoneuvojen maksimimassat kasvoivat muutama vuosi sitten, sen tiimoilta saattaisi jotain selvitystä löytyä. Edellinen laajempi tutkimushanke sisältäen myös urautumisen on kaiketi ollut 1990-luvun vaihteen ASTO-hanke, jonka seurauksena käsittääkseni vaatimukset nastarenkaille tiukkenivat ja käyttöön otettiin paremmin nastarenkaita kestäviä päällysteitä. Jostain löysin maininnan, että tuolloin nastarenkaiden osuus urautumisesta joillain lähtötiedoilla oli havaittu olevan 75 %. ASTO-raportteja ei taida valitettavasti digitaalisena löytyä.

Uskoisin, että nastarenkaiden osuus urautumisesta vaihtelee yleisesti jossain välillä 40 - 80 % riippuen tarkasteltavasta tiestä tai kadusta, muita syitä on kulumisen lisäksi on maapohjan painuminen, rakenteen painuminen sekä päällysteen deformaatio sisältäen päällysteen vähäisen tiivistymisen. Rakenteeltaan puutteellisilla väylillä raskaan liikenteen aiheuttama urautuminen voi olla merkittävää, mikä näkyy paikoitellen jopa valtatieverkolla.

Hiekkaa käytetään liukkaudentorjuntaan vain hiljaisemmilla maanteillä, joilla kulumisella ei ole käytännössä merkitystä lainkaan. Varmasti osa tästä hiekasta kulkeutuu myös vilkkaille teille, mutta luulisin vilkkaiden teiden hienon materiaalin olevan peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä. Kitkarenkailla on ilmeisesti havaittu olevan ennemminkin suurempi "kyky" nostaa ja levittää päällystetyn pinnan hienoa kivipölyä, ei niinkään kuluttaa asfalttia. Suolan käyttö todennäköisesti lisää kulumista ja pinnan vaurioitumista, muista vaikutuksista ei tietoa taida oikein olla.

En tunne rengasteollisuudessa käytettävää testiä, jolla voi ainakin yrittää osoittaa, ettei vaatimuksista poikkeavalla nastavalinnalla ole teiden kulutusta lisäävää vaikutusta. Jos testi on alan kehittämä, suhtautuisin siihen melko suurella varauksella siihen. Löytyykö testistä jostain lisätietoa? Ketjussa linkitetyssä MOTin jutussa todettiin, että urautumisnopeus on viime vuosina kasvanut, uusien nastarenkaiden vaikutus pitäisi selvittää puolueettomasti.

Jos nastojen vaikutusta ihan yleisesti epäilee, kannattaa nastarengaskauden alussa käydä katsomassa loppukesästä / syksyllä tehtyjen uusien päällysteiden pintoja, yksittäisten nastojen jäljet on aika helposti nähtävissä mustalla pinnalla. Uusien pintojen bituminen musta pintakin alkaa vasta nastarengaskauden alussa kulumaan pois - syynä kitkarenkaat, raskas liikenne vai nastat?

Teiden kulumisestahan tässä oli puhe. Todistustaakka on sillä, joka esittää henkilöautojen nastarenkaiden olevan syy tai osasyy teiden urautumiseen ja pinnoitteen nopeaan kulumiseen.

Mistä urautuminen sinun mielestäsi johtuu?

 

[Marius]

Onkohan tuossa kartassa painotettu teiden kuntoa jotenkin käyttöasteen tms perusteella. Helsingin ja Tampereen ympäristön teit näyttäisi olevan punaisella lähes poikkeuksetta. Omat empiiriset havaintoni taas eivät tue tätä.

Linkki itse karttapalveluun: https://www.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=165c12d904fa48189fd19ba963f46372

Kannattaa zoomailla lähemmäksi niin punainen väri ei korostu niin paljoa. Käsittääkseni kuntoluokkaan vaikuttavat liikennemäärä ja nopeusrajoitus eli vilkasliikenteinen 100 km/h tie on "aiemmin" huonokuntoinen kuin vähäliikenteinen tai alemman nopeusrajoituksen tie.

 

[valurauta]

Tämä ei tosin enää paljon liity tiestön kuntoon. Paitsi siinä määrin, että aurauksen sun muun talvikunnossapidon laiminlyönti lisää varautumisen tarvetta. Lapio, hiekka ja pitomatot ovat oikein tarpeelliset varusteet talvikaudella. Miksei ketjutkin, jos autoon sopii ja löytää hyvät.

Yksi osa talvikunnossapidon laiminlyöntiä on suolan kanssa pihistely syksyn ensimmäisillä ja kevään viimeisillä liukkailla. Pakkohan niihin on varautua vaihtamalla nastat alle etupainotteisesti ja jatkaa nastoilla ajelua "varmuuden vuoksi" mahdollisimman pitkään.

Ainakin etelässä ensiliukkaissa (ja takatalvissa) on usein kyse yksittäisistä aamuista tai enintään päivän parin pakkaspuraisuista ja niiden jälkeen liukkaudesta ei ole tietoakaan viikkoihin.

Jos satunnaisen liukkauden tehokkaaseen torjuntaan voisi luottaa, niin nastarenkaiden käyttökautta voisi lyhentää jopa kuukauden sekä alusta että lopusta. Sillä rupeaa olemaan vaikutusta nastojen aiheuttamiin haittoihin, jos käyttökausi olisi 6 kk sijasta 4 kk.

 

[Tonnin Seteli]

Mistä urautuminen sinun mielestäsi johtuu?

Liekö se mielipidekysymys? Senhän me tiedämme, että urautumista tapahtuu, kun tiellä ajetaan, ja että se tosiaan vaatii suurehkoa liikennemäärää - muutenhan sitä ei ehtisi paljon tapahtua ennen kuin koko pinta pitää muutenkin uusia.

Se vaan pysyy hyvinkin pimennossa, mikä osa on nastarenkailla tai ylipäänsä talvirenkailla. Tietenkin asia on vaikeasti tutkittava ja helposti johtopäätöksillä tai menetelmillä tutkijan tahi tilaajan intressien mukaiseksi vääristeltävissä.

Johtuuko talvikautinen suurempi kuluminen nastarenkaista, talvirenkaista, suolauksesta vaiko eroosion tehostumisesta? Johtuuko se puolestaan veden faasimuutoksesta vai onko sittenkin merkittävämpää, miten pinnoitteen lujuus itsessään muuttuu lämpötilan laskiessa?

Takuulla kaikilla mainituilla tekijöillä on jokin osa, mutta se, että nastarenkaat oletetaan mutulla ykkössyyksi on hyvin häiritsevää.

Mikäli nastat ovat merkittävä tekijä, tästä tietenkin yhdistettynä renkaiden rakennemuutoksiin seuraa, että kuluminen on vaihdellut eri kausina. Ainakin nastojen aiempi pieneneminen lienee vaikuttanut, ja samoin tai päinvastaisesti voisi käydä nyt, kun poikkeavan mallisia ja runsaslukuisia pieniä nastoja on paljon liikenteessä.

Varmasti nastojen kuluttavaa vaikutusta lisää se, jos nastat laadun parantuessa (tai ihan vaan pienemmällä ulkonemalla) vähemmän irtoilevat, eli nastarenkaat eivät ole kitkarenkaita puolta käyttöiästään.

 

[vrds]

Vähän alkaa tuntua että teiden kunto on yksi konkreettisesti nähtävä asia, mikä kuvastaa että ollaan uppoavan laivan kyydissä. Ei enää naureta Via Balticalle miten huonossa kunnossa se on. Olen itse ainakin huomannut että liian usein tutkaan tien pinnassa olevia kuoppia tutussa paikassa esim. risteysalueilla kevyenliikenteen huomioimisen sijasta. Turvallisuus ennen kaikkea. Pelottavinta tässä on se, että jos jo nyt tiet ovat paikoin tiensä päässä, missä kunnossa ne ovat parin vuoden jälkeen jos rahaa ei ole kunnostaa niitä.

 

[sf78]

Vähän alkaa tuntua että teiden kunto on yksi konkreettisesti nähtävä asia, mikä kuvastaa että ollaan uppoavan laivan kyydissä. Ei enää naureta Via Balticalle miten huonossa kunnossa se on.

Sehän ei itse asiassa edes ole kovin huonossa kunnossa. Ehkä pari kohtaa siellä täällä koko matkalla. Se mikä on huolestuttavaa, että pitää käytännössä ajella jonnekin Puolan pikkukylien välisille tieosuuksille jos haluaa löytää huonompia maanteitä mitä Suomessa.

 

[vrds]

Sehän ei itse asiassa edes ole kovin huonossa kunnossa. Ehkä pari kohtaa siellä täällä koko matkalla. Se mikä on huolestuttavaa, että pitää käytännössä ajella jonnekin Puolan pikkukylien välisille tieosuuksille jos haluaa löytää huonompia maanteitä mitä Suomessa.

Juu, eli ei enää ole huonossa kunnossa. Pointti oli että asiat ovat kääntyneet päinvastoin. Suomen tiet ovat nykyään paikoin samassa kunnossa mitä Via Baltica oli joskus.

 

[Marius]

Liekö se mielipidekysymys? Senhän me tiedämme, että urautumista tapahtuu, kun tiellä ajetaan, ja että se tosiaan vaatii suurehkoa liikennemäärää - muutenhan sitä ei ehtisi paljon tapahtua ennen kuin koko pinta pitää muutenkin uusia.

Se vaan pysyy hyvinkin pimennossa, mikä osa on nastarenkailla tai ylipäänsä talvirenkailla. Tietenkin asia on vaikeasti tutkittava ja helposti johtopäätöksillä tai menetelmillä tutkijan tahi tilaajan intressien mukaiseksi vääristeltävissä.

Johtuuko talvikautinen suurempi kuluminen nastarenkaista, talvirenkaista, suolauksesta vaiko eroosion tehostumisesta? Johtuuko se puolestaan veden faasimuutoksesta vai onko sittenkin merkittävämpää, miten pinnoitteen lujuus itsessään muuttuu lämpötilan laskiessa?

Takuulla kaikilla mainituilla tekijöillä on jokin osa, mutta se, että nastarenkaat oletetaan mutulla ykkössyyksi on hyvin häiritsevää.

Mikäli nastat ovat merkittävä tekijä, tästä tietenkin yhdistettynä renkaiden rakennemuutoksiin seuraa, että kuluminen on vaihdellut eri kausina. Ainakin nastojen aiempi pieneneminen lienee vaikuttanut, ja samoin tai päinvastaisesti voisi käydä nyt, kun poikkeavan mallisia ja runsaslukuisia pieniä nastoja on paljon liikenteessä.

Varmasti nastojen kuluttavaa vaikutusta lisää se, jos nastat laadun parantuessa (tai ihan vaan pienemmällä ulkonemalla) vähemmän irtoilevat, eli nastarenkaat eivät ole kitkarenkaita puolta käyttöiästään.

Johan tuossa totesin, ettei nastarenkaat ole aina välttämättä pääsyy urautumiseen - toki löytyy paljon vilkkaasti liikennöityjä teitä ja katuja, joissa on kaikki syyt olettaa nastarenkaiden olevan pääsyy urautumiseen. Urautumisen eri syyt on noin muutoin aika hyvin selvillä ja ne voidaan ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kulumisesta aiheutuvaa urautumista voidaan tietääkseni melko luotettavasti ennustaa ja yhteys päällysteestä ja materiaaleista tutkittuun kulumiskestävyyteen on hyvä.

Suolan käytön arvellaan kai lisäävän kulumista (enemmän märkiä olosuhteita) sekä päällysteen rapautumista (enemmän märkiä olosuhteita). Veden jäätyminen ja sulaminen, johon faasimuutoksella ilmeisesti tässä viittaat, on omiaan lisäämään rapautumista. Suolan mahdollisista muista vaikutuksista päällysteessä tai alemmissa kerroksissa ei löytyne tietoa.

Lämpötilan laskiessa päällyste tai ennemminkin sen sideaine muuttuu jäykemmäksi / lujemmaksi. Hyvin alhaisissa lämpötiloissa jopa "hauraaksi". Kiviaineksen ominaisuuksiin lämpötila tuskin juuri vaikuttaa.

Kuluminen on käsittääkseni vaihdellut eri kausina ja erilaisten renkaiden sekä nastoituksen vaikutusta kulumiseen on tutkittu. Sitä en tiedä, onko tutkijoilla käynyt mielessä tutkia kitkarenkaiden osuutta kulumisessa vai onko se triviaalina asiana (ei kuluta) jätetty pois tutkimuksista.


En ole aivan varma, mitä varsinaisesti ajat takaa. Tapahtuuko kulumista siis ollenkaan vai onko urautuminen seurausta jostain aivan muusta?

Jos urautumista tapahtuu kulumisen takia, mikä tai mitkä syyt nastarenkaiden sijaan on oleellisia?


Eiköhän tästä mielipidekysymys lopulta tule, kun mutua tai valistunutta arvausta parempaa faktaa ei todennäköisesti perimmäisistä kysymyksistä vapaasti internetistä löydy. Jonkin verran löytyy aineistoa sopivilla hakusanoilla.

Voi toki olla, että urautuminen johtuu aivan muusta kuin nastarenkaista. Olen valmis oppimaan kyllä uutta.

 

[Tellervo]

Onneksi tieliikennelaki tuntee kohta liikennemerkin, joka kieltää nastarenkailla ajamisen. Nastakieltoalueella päästään tutkimaan nastarenkaiden osuutta teiden kulumiseen. Suolan vaikutusta olisi myös mahdollista tutkia tieosuuksilla, joilla "suolausta vähennetty" syystä tai toisesta.

Tämähän on kuin vegaanin kanssa keskustelisi. Toki meillä on hieman eri käsitys ajoneuvon käytöstä. Sinulla se on "kauppareissuja" varten, minun pitää päästä etenemään.

Triidin otsikko on "Suomen teiden kunto", eikä "Suomen moottoriratojen kunto". Kauppareissuja varten pitää päästä etenemään teillä, eikä kauppareissu onnistu jos jää kiinni tielle tai päätyy ojaan.

Se ei todellakaan tee minusta mitenkään Nokian Tyresin aivopesemää lammasta, että näen nastarenkaiden käytön joissakin tapauksissa järkevänä, vastustan niiden kieltoa ja käytän niitä itse. Nastarenkaat eivät tosiaan lifestyle-autoilijan bemmissä ole tarpeelliset, mutta niitähän ei ole siihen käyttöön yksinomaisesti kehitettykään. Myös raskaan kaluston ja työkoneiden renkaissa niistä on pohjoisissa olosuhteissa usein apua.

Minäkin näen nastarenkaiden käytön joissakin tapauksissa järkevänä, mutta useimmissa tapauksissa niiden käytölle ei ole järkevää perustetta. En myöskään kannata mitään totaalikieltoa nastarenkaille, mutta esimerkiksi nastavero voisi olla tutkimisen arvoinen vaihtoehto, jotta ihmiset saataisiin tekemään järkevämpiä valintoja.

Teiden kulumisestahan tässä oli puhe. Todistustaakka on sillä, joka esittää henkilöautojen nastarenkaiden olevan syy tai osasyy teiden urautumiseen ja pinnoitteen nopeaan kulumiseen. Se ei mene niin päin, että tiettyyn agendaan yhtymättömien pitää ensiksi todistaa, etteivät ole Nokian Tyresin kätyreitä, poliittisesti valveutumattomia, lampaita, ajotaidottomia pelkureita taikka muuten tyhmiä, ja tämän päälle perustella, miksi nastarenkaat eivät aiheuttaisi kulumista. Se menee aivan päinvastoin.

Olen esittänyt todistukseni Areenassa vapaasti katsottavissa olevan videon muodossa. Nyt sieltä nastakuplan sisältä olisi hyvä aika esittää edes jokin argumentti, jonka perusteella nastarenkaat eivät kuluttaisi teitä sen enempää kuin kitkarenkaat eli eivät ole osasyynä Suomen teiden huonoon kuntoon.

Muut nastarenkaiden huonot puolet, jotka yleensä ovat uskomusasioita, eivät liity teiden kulumiseen.

Ei nastarenkaiden jollotus ole mikään uskomusasia. Vai viittaatko uskomukseen, jonka perusteella renkaista irtoavat nastat rikkovat tuulilaseja? Luulisi, että nykyään olisi melko triviaalia, että nykyiset voimakkaasti lamelloidut talvirenkaat heittää kiviä, eikä syy ole nastoissa.

 

[Tellervo]

Suattaapi olla. Palkkoja saattaa nostaa se, että töitä on tarjolla vain osalle vuodesta ja pelkästään kesän ajaksi sitoutuvia työntekijöitä voi olla vaikea löytää. Tai sitten ammattiliitto on onnistunut palkkojen nostamisessa.