Viitisenkymmentä vuotta kotimaan ja ulkomaan ammattiliikenteessä toiminut nainen kärysi raskaan liikenteen ratsiassa Vuosaaren satamatunnelin edustalla.
Kuljettaja oli hetkeä aiemmin ottanut ajoneuvoyhdistelmänsä kyytiin liki kahdeksan tonnin painoisen merikontin ja kiinnittänyt sen lukot neljästä kulmasta. Kun hän oli ajamassa ulos tunnelista, poliisi ohjasi hänet sivuun.
– Yksi poliiseista tuli huutamaan, että kaikki konttilukot olivat auki, nainen kertoi myöhemmin oikeudessa.
Sukset ristiin
Naisella hirtti heti kiinni. Kun hän ilmaisi poliisille oman näkemyksensä, tämä vaati häneltä liikenneyhtiön liikenteestä vastaavan henkilön numeroa. Nainen antoi oman numeronsa – ja vastasi itse puhelimeen, koska oli itse kyseinen vastuuhenkilö.
Viranomaisen kärjistynyt ”asiakaskohtaaminen” ei tästä kehittynyt suinkaan parempaan suuntaan. Poliisin mukaan kontin kaikki 12 lukkoa olivat täysin auki. Hän otti niistä kuvat ja pyysi myös työpariaan tarkastamaan tilanteen.
Nainen yritti selittää, että puoliperävaunussa oli kullakin sivulla 7 lukkoa, mutta kontti kiinnitettiin niihin vain neljästä kulmastaan muiden lukkojen jäädessä auki. Naisen mukaan kyseessä ei ollut mielipideasia, koska kontissa ei ollut kuin neljä kiinnityspaikkaa.
Konstaapeli ei kuitenkaan ottanut kuuleviin korviinsa kokeneen ammattikuljettajan selityksiä. Hänen mukaansa nainen oli syyllistynyt selkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.
Oikeus uskoi poliisia
Käräjillä kuultu poliisi sanoi olevansa ”sataprosenttisen varma” siitä, että lukot olivat olleet auki. Hän totesi, että myös perävaunun keskellä olevien lukkojen olisi pitänyt olla kiinni.
Poliisi perusteli käsitystään toteamalla, että jos kerran sellaiset lukot ovat perävaunussa, niiden myös piti olla kiinni. Tosin hän ei osannut sanoa, olisiko kontissa ollut paikkoja kyseisille keskilukoille.
Konstaapeli sanoi toimineensa poliisin ohjeiden mukaisesti ja kertoi myös muiden poliisien olleen asiasta samaa mieltä.
Käräjäoikeus puolestaan myönsi suoraan, ettei sillä ollut riittävää ammattitaitoa arvioida kiinnityksen asianmukaisuutta ja laillisuutta.
Oikeus piti kummankin osapuolen kertomuksia uskottavina. Se päätyi kuitenkin uskomaan enemmän poliisia, koska tämä oli ollut tilanteessa virkatehtävissä. Lisäksi poliisi oli antanut oikeudessa todistajan vakuutuksen. Kuljettaja puolestaan oli vastaajan asemassa ilman totuusvelvollisuutta omassa asiassaan.
”Kulkuneuvon kuljettajan omalle käsitykselle voi kuitenkin antaa vain rajallisen merkityksen liikenneturvallisuusasioissa verrattuna poliisiin”, käräjäoikeus päätteli.
Asiantuntija tyrmäsi
Käräjäoikeus katsoi, että puutteellinen kiinnitys oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle esimerkiksi niin, että kontti irtoaa ja putoaa tielle. Nainen tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 20 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan merkitsi 240 euron sakkoa.
Kokenut naiskuljettaja oli kuitenkin periaatteen ihminen, eikä voinut hyväksyä rangaistusta, joka hänen mielestään oli täysin perusteeton ja väärä. Nainen valitti sakoista hoviin ja pyysi sinne todistajaksi raskaaseen liikenteeseen erikoistuneen, VTT:llä opetustehtävissä toimineen diplomi-insinöörin.
Konginkankaan turman tutkintaan asiantuntijana osallistunut mies tyrmäsi täysin poliisin näkemyksen. Hän selitti, kuinka kontin kuormaus tehdään laskemalla se perävaunun päälle siten, että kulmien reiät tulevan lukkojen päälle ja lukoista nostetaan tapit kyseisiin reikiin.
– Näin kontti ei pääse liikkumaan sivusuunnassa eikä myöskään eteen tai taakse. Tämä yksistään on riittävä ja lain vaatimukset täyttävä kuormaustapa, asiantuntija selitti.
”Lainmukainen kiinnitys”
Poliisi oli vedonnut siihen, että lukkojen varmistussiivekkeitä ei ollut kiristetty. Asiantuntija puolestaan totesi, että siivekkeet oli tarkoitettu merikuljetuksiin, joissa useita kontteja on pinottu päällekkäin laivan kannelle. Niillä ei hänen mukaansa ollut käytännön merkitystä maantiekuljetuksissa.
Helsingin hovioikeus katsoi asiantuntijan kuulemisella näytetyksi, että naisen kuljettama merikontti oli ollut kiinnitetty asianmukaisesti ja lain vaatimusten edellyttämällä tavalla. Se hylkäsi vuonna 1949 syntyneen ammattilaisen sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.