- Liittynyt
- 18.12.2016
- Viestejä
- 1 945
Aika usein näyttö näissä keisseissä on kummankin osapuolen kertomus tapahtumien kulusta. Ja tuomioon on usein riittänyt se, että uhrin kertomusta pidetään uskottavana. Omasta mielestä tämä on liian heikko pohja tuomiolle oikeusvaltiossa.
Ei sillä ettenkö uskoisi että suurimmissa osissa uhrin kertomus on totta (tuskin suurin osa naisista tahalleen haluaisi valehtelemalla saada miehelle tuomion raiskauksesta jota ei tapahtunut), mutta oikeusvaltiossa ei voida tuomita statistiikkojen perusteella. Kumppanin surman takana on hyvin usein puoliso/poikaystävä/jne., mutta kunnon näyttö vaaditaan tuomioon.
Nää on monisäikeisiä juttuja ja yhtä oikeaa vastausta ei ole. Pitää taiteilla mahdollisen uhrin ja syytetyn oikeuksien kanssa ja yrittää menetellä niin että kumpaakaan ei poljeta.
Jos toisen kertomaa pidetään uskottavana ja toisen ei, niin silloinhan syyllisyydestä tai syyttömyydestä ei jää epäilystä.
Pelkät sana sanaa vastaan ei riitä jos jää kertomusten mukaan mahdollisuus, että toinen oli syytön.