Isän ja pojan riita videopelaamisen määrästä ja ajankohdasta johti lopulta mittavaan sakkotuomioon.
Poika oli pelannut tietokoneella, kun isä oli tullut ilmoittamaan, että tämän on aika lopettaa. Isästä oli liian myöhä, ja 13-vuotias poika oli muutenkin pelannut hänestä tarpeeksi.
Isällä ja pojalla oli ollut aiemmin tehty sopimus siitä, että poika saa pelata kello 22 asti. Isä oli tullut paikalle hieman tätä määräaikaa, eikä poika siksi halunnut tämän kehotusta totella. Poika oli vedonnut sopimukseen ja oli sitä mieltä, että isän olisi pitänyt juristina sitä noudattaa.
Riita yltyi käsikähmäksi
Tällainen niskoittelu sai pojan mukaan hänen isänsä lopulta korottamaan ääntään ja lopulta huutamaan. Isä oli pojan mukaan ollut sitä mieltä, että hänen ei tarvinnut perustella näkemystään, vaan pojan pitää totella mitä isä sanoi.
Poika oli huutamisen alettua noussut ylös ja tönäissyt isäänsä. Tällöin isä oli hänen mukaansa alkanut repiä häneltä kannettavaa tietokonetta aiheuttaen tappelun.
Noin 40 vuotta poikaa vanhempi isä oli päässyt niskanpäälle ottaen pojasta hallinta- tai painiotteen, jota oikeus kuvaili puoli- tai kokonelsoniksi. Siinä toisen osapuolen kädet viedään tämän selän taakse.
Isä painoi poikaansa tässä asennossa sänkyä vasten, ja vastustelun hiivuttua lähti pois koneen kanssa.
"Aina ei voi olla diplomaattinen"
Poika ja isä sopivat asian myöhemmin. Poika oli kuitenkin tuoreeltaan kertonut asiasta toisaalla asuvalle äidilleen tekstiviestissä, minkä johdosta äiti oli vienyt pojan lääkäriin ja kriisipalveluun, jolloin asia tuli viranomaisten tietoon.
Mainos
Isä kertoi olleensa huolissaan poikansa pelaamisesta ja kokeneen tämän olevan peliriippuvainen. Hän myös myönsi, että oli osaltaan osallinen tilanteen kärjistymiseen.
– Toisaalta aina ei voi olla diplomaattinenkaan, hän oli todennut.
Oikeudesta isällä oli mahdollisuus toimia toisin
Käräjäoikeus oli kuitenkin sitä mieltä, että tapahtunut olisi ollut vältettävissä maltillisella vanhemmuudella, ja vastuun tapahtuneesta olleen isällä.
– Tällä tuomiolla ei kuitenkaan arvioida sitä, miten [isä] on onnistunut tilanteessa isänä, mutta [isän] menettelyä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon muun ohella se luottamusasema, jota hän on [pojan] näkökulmasta isänä nauttinut, oikeus totesi.
Oikeuden mukaan asiassa ei saatu riittävällä todennäköisyydellä selvitettyä, että poika olisi tönäissyt tai potkaissut isäänsä. Vaikka olisikin tapahtunut, ei oltu näytetty, ettei isällä ollut muuta mahdollisuutta kuin oikeuden täysin liioitelluksi katsoma voimankäyttö. Hän olisi siis voinut toimia toisin.
– [Isä] olisi voinut antaa [pojalle] periksi ja palata myöhemmin kasvatuksellisen keskustelun myötä asiaan, siirtyä kokonaan sivuun, pitää [poika] loitolla itsestään tai poistua tämän huoneesta ilman väkivaltaa, oikeus listasi.
Mies tuomittiin pahoinpitelystä yhteensä 60 päiväsakkoon, joista hänelle tuli tuloillaan maksettavaksi 2880 euroa. Lisäksi tämä määrättiin korvaamaan pojalleen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 350 euroa.
Tuomio ei ole lainvoimainen.