Ei tuo nyt ihan noinkaan ole, on vaikka ihan Fabiassa sivutolkulla ruksittavaa, https://www.skoda.fi/_doc/9b3a4f6e-9d8b-4e3c-a8e5-b4dce5576a44 varsinkin jos ottaa sen toisiksi alimman varustelun.
Tollanen BMS-mittapiiri sisältää yleensä 12-18 mittakanavaa, niitä on samalla piirilevyllä yksi, tai pari-kolme tapauksesta riippuen. Tyypillisesti jokaista kennomoduulia kohti on yksi tuollainen piirilevy, cell2pack-rakenteessa on noita isompia. Eli autoakussa niitä on helposti toistakymmentä. Nuo sitten liittyy jollain sarjaväylällä BMS-masteriin (BMU) jossa on prosessori, IO:ta ja väylät (CAN yleisin) akusta ulos. Usein nuo on melko paljaita piirilevyjä, mutta voi myös olla kevyesti koteloituja ”ohjainlaitteita”.
Miksei voisi? Laturin valitsee niin että latausvirta on tuettuna.
Messu tarinassa ei kai sitä luvattu, Mutta tarinaan kyllä sopii sekin että nano firman tiedemihet kehittäneet myös kemia emuloinnin. Siis tegnologista ylivoimaa, voidaan emuloida perinteisten akkujen heikkouksia.
Akussa yleensä yhdeltä pinnalta jäähdytys ja muut pinnat pikemmin lämmittää kuin jäähdyttää. Ongelmaksi tulee että kennon joka osa pitää pystyä pitämään tietyn lämpötilan alapuolella. 11C lataus tuolla kennolla on käytänössä tekemätön paikka ja akut olisivat enemmänkin 5C. Varsinkin moottoripyörässä jossa monimutkaiseen jäähdytykseen ei ole tilaa. Kennosta, varsinkin töysi uuden tyypisestä, on vielä monta mutkaa ennen kuin kaikissa olosuhteissa toimiva akku on valmis.
Vergen pyörän lataus lupaus oli pienempi, ja ihan fiksusti se mietitty, mahdollistaa sen akun tekemisen markkinoilla olevilla kennoilla, jokin sykli kestokin säilyy, ja kuten sanoit jäähdytyskin helpomi, fiksusti se matalampi lataus tehokin luvattu vai osittaiselle lataukselle.
Jotkut menee, toiset ehkä ei.
Eikös niissä sen vesikierron myötä ole jäähdytys erillisessä jäähdytyskennossa, vai meinaatko nyt että vesikierto jäähdyttää vain yhtä sivua kennoista?
Kannattaa katella tarkemmin. Pussikenno ei siitä kapealta sivulta jäähdy.
Noita ei sitten kovin kovalla vauhdilla välttämättä latailla. Paha sanoa tietämättä kaikkia yksityiskohtia että millainen jäähdytys riittää mihinkin.Taitaa ne monella valmistajalta silti sieltä kapealta sivulta jäähtyä. Esim meb moduli ja noita käsittääkseni pohjan kautta jäähdytetään kun itse jäähdytys on akkukotelon pohjassa kiertävässä nesteloopissa.
Kestäisikö litium akku vastaavia kahta testikertaa?
Kestäisikö litium akku vastaavia kahta testikertaa?
Ei toki kerro mistään muusta kuin itse testatusta asiasta tämäkään testi. Hauskaa viihdettä kyllä ja akuista jotain tietävien vastauksia odotellessa
Saako niillä samoilla erikoisakuilla kans 11C latauksen? Joku esimerkki tälläisestä akusta olis kiva!
Ei syttyny palamaan, ja toimi edelleen akkuna. Kovaa ajoa vaan.
En tiedä. Pitkälti kai kyse siitä mitä voi tehdä kun ottaa huomioon akun odotetun käyttöajan. Jos sen pitää kestää vaikka 30 minuuttia, voinee akkua rääkätä eri malliin kuin jos luvattu elinikä on 30 vuotta.
Jos nuo testit ajettaisiin samalla kennolla niin testit saastuttaisivat toisiensa tuloksia. Esim. tässä viimeisimmässä testissä akku on jo puhjennut joten ainakaan siitä siitä ei ole enää muihin testeihin. Tärkeintä on ettei donitsit ole kertoneet VTT:lle mikä akku mitäkin testiä varten.Ja ei kyllä sitten ajettu testejä samalla kennolla, ekassa dl 3 ja tässä tokassa dl 2.
Mut tapahtuuko tätä solid-state-akuilla, että rupee "pullistumaan"? tuskin se nyt pelkän lämpötilan takia on puhjennut, vaa paineen vuoksi. Sori, jos tyhmä kysymys
Ja ei kyllä sitten ajettu testejä samalla kennolla, ekassa dl 3 ja tässä tokassa dl 2.
No, kyllä ja ei, testituloksia lainaten:
Okei. Löytyykö joku akku jostain jota voisi keittää 100 asteessa kolme tuntia? Ja saisi myös ladattua 11C virralla.
Mut tapahtuuko tätä solid-state-akuilla, että rupee "pullistumaan"? Sori, jos tyhmä kysymys
Hyvin tiivistetty. Itse vielä innolla odottelen josko joku akkuexpertti laittais litiumkennon 100 asteiseen uuniin ja kattois mitä tapahtuu.En nyt ole expertti, mutta "normaalit" litium akut ei ole suunniteltu kestämään tälläistä. Toki, en näe miksei olisi mahdollista tehdä akkua, jossa on paksummat polymeerikalvot tai vaihtoehtoinen materiaali "erottajana" joka ei sula näissä lämpötiloissa. Testi tuntuis olevan taas vähän niin, että ei vahvista, mutta ei myöskään kumoa esitettyjä väitteitä... ENSVIIKKOON
Kun sanoin että siitä ei ole enää muihin testeihin, tarkoitin sitä että sen suorituskykyä ei voi enää verrata normaaliin uuteen ei-kaltoinkohdeltuun akkuun ja siten luotettavia tuloksia ei enää saa.
Kaasujahan ei koskaan muodostu kun kiinteitä aineita lämmitetään?
Millanen litiumakku kestää 100 asteessa keittämisen? Olis kiva tietää, niin ymmärtää sit asettaa nämä testitulokset paremmin oikeaan valoon.
Tässä onkin kyse markkinoinnista.
Ilmeisesti ei ainakaan Donut Labin akku, koska se ei testistä selvinnyt ilman vaurioita.
Vaikea keksiä muuta syytä miksi ei tehtäisi useampia mittauksia kuin se, että ei luoteta tuotteen kestävän useampaa mittausta, tai että useampi mittaus paljastaisi jotain ei toivottuja ominaisuuksia. Kustannukset tai ajankäyttö on huonoja argumentteja, kun käsissä on graalin malja joka ratkaisee monia maailman ongelmia…
Ehdottomasti ja sitä markkinointia varmasti auttaisi jos pystyy näyttämään että nämä myös oikeasti kestävät käyttöä.
Eli hypoteettinen akku siis?
