Salaojaremontti

[taski]

En muista mahdoinko joskus jo kysyä, mutta onko normaalia että OKT:n rännikaivoista matalimmalla oleva tulvii joskus yli rankimmilla sateilla, vaikka siihen ohjautuvan rännistä tulevan veden ohjaisi muualle?
Vaikuttaa siltä että jossain tulee ns kapasiteetti täyteen kovimmilla rankkasateilla ja se näkyy sitten rännikaivon tulvimisena äyräidensä yli. Olen rassilla vetänyt kyllä kaikki kaivot, enkä millään vesiletkulla tmv. viritelmillä saa tätä tilannetta toistumaan, mutta ehkäpä olisi hyvä se sadevesijärjestelmä jonakin vuonna kuvata.

 

[Jebaus]

Ei ole normaalia, aika harvinaista myös että putken kapasiteetti loppuisi. Siellä on joko kaato pielessä, juuria tms haittaa putkessa tai putki painunut kasaan. Toki voi olla asennusvirhe tai joku tee-se-itse liitos, 90ast t-haara tms syynä myös. Vuokraa kamera ja kuvaa putket niin syy selviää.

Salaojaremontin kilpailutus, mitä pitäisi ottaa huomioon? Lisäksi pitäisi miettiä maan muokkausta kun talon vierestä kolmelta sivultaan parhaimmillaan maantaso vaakatasossa ja huonoimmissa paikoissa viettää hieman taloon päin. Kasarin lopulla tehty talo. Tontille ei ylimääräistä maata sovi joten se pitää sitten kuljettaa pois.

Onko järkevä tai tapana hoitaa näissä rempoissa erillinen suunnittelija ja sitten suunnitelman avulla kilpailuttaa kaivuutyöhenkilöt vai kysyä avaimet käteen -pakettia jokaiselta yritykseltä erikseen?

Harvemmin tuohon suunnittelijaa tarvitsee, senverran yksinkertainen homma kyseessä. Toki voit pyytää jonkun rakennesuunnittelijan käymään joka kertoo miten toteutus kannattaa juuri sinun kohteessa tehdä.
Tärkeämpää on palkata ulkopuolinen valvoja. Salaojien teko on oman kokemuksen mukaan yksi vedätetyimmistä töistä. Putket asennetaan miten sattuu, Sokkeleita ei pestä, eristetä yms, piha möyritään pitkinpoikin, maa-aineksien määrässä vedätetään ja lopputulos routii monta vuotta.

Todella helppo homma itsessään, mutta ehkä juuri siksi tekijöiden taso on myös todella surkeaa kun "kuka tahansa sen voi tehdä".

 

[jm82]

Salaojaremontin kilpailutus, mitä pitäisi ottaa huomioon? Lisäksi pitäisi miettiä maan muokkausta kun talon vierestä kolmelta sivultaan parhaimmillaan maantaso vaakatasossa ja huonoimmissa paikoissa viettää hieman taloon päin. Kasarin lopulla tehty talo. Tontille ei ylimääräistä maata sovi joten se pitää sitten kuljettaa pois.

Onko järkevä tai tapana hoitaa näissä rempoissa erillinen suunnittelija ja sitten suunnitelman avulla kilpailuttaa kaivuutyöhenkilöt vai kysyä avaimet käteen -pakettia jokaiselta yritykseltä erikseen?

Samoin mietinnässä salaojaremontti 1981 ja 155 neliöiseen taloon. Ei sovi tuohonkaan tontille ylimääräistä maata.

En tiedä vielä että mihin putket tulee vetää. Eli onko kadulle vedetty jotkut sopivat putket? Kumminkin vanhaa 1980 vuoden aluetta.

 

[Jebaus]

Samoin mietinnässä salaojaremontti 1981 ja 155 neliöiseen taloon. Ei sovi tuohonkaan tontille ylimääräistä maata.

En tiedä vielä että mihin putket tulee vetää. Eli onko kadulle vedetty jotkut sopivat putket? Kumminkin vanhaa 1980 vuoden aluetta.

Vanhan talon salaojaremontissa kannattaa olla tosiaan tarkkana. Esim tuossa laittamassasi rak-kuvassa kun on maanvastainen pohjalaatta, en menisi tekemään "perinteistä" salaojaremonttia sillä jos sokkelin/perusmuurin vesieristää patolevyllä/bitumilla, kasvattaa se alapohjassa olevan, arvatenkin hienon hiekan kosteisrasitusta entisestään.

Anturan viistevalu/vesieristys esim bitumilla on näissä yleensä hyvin olennainen, sijainnista riippuen jopa sokkelin kapilaarikatkaisu injektoimalla. Sen jälkeen sokkelin joku tuulettava ratkaisu, esim isodrän levy niin on mahdollisuus että alapohja alkaa kuivumaan ja tilanne paranee nykyisestä. Kannattaa myös muistaa että ne salaojaputket ovat vain ns. Tarkastusputket. Oikein tehdyssä järjestelmässä niitä pitkin ei mene koskaan vettä vaan vesi kulkee putkien alla sepelikerroksessa ja kun putki on asennettu anturan alapintaan, anturan pitäisi periaatteessa olla irti vesikosketuksesta ja tämä on valitettavasti se kohta, missä monesti oikaistaan.

 

[jm82]

Anturan viistevalu/vesieristys esim bitumilla on näissä yleensä hyvin olennainen, sijainnista riippuen jopa sokkelin kapilaarikatkaisu injektoimalla. Sen jälkeen sokkelin joku tuulettava ratkaisu, esim isodrän levy niin on mahdollisuus että alapohja alkaa kuivumaan ja tilanne paranee nykyisestä. Kannattaa myös muistaa että ne salaojaputket ovat vain ns. Tarkastusputket. Oikein tehdyssä järjestelmässä niitä pitkin ei mene koskaan vettä vaan vesi kulkee putkien alla sepelikerroksessa ja kun putki on asennettu anturan alapintaan, anturan pitäisi periaatteessa olla irti vesikosketuksesta ja tämä on valitettavasti se kohta, missä monesti oikaistaan.

Tuossa yksi kuva Isodrän levystä nopeasti. Täytyy miettiä ja kysellä tarjouksia. Talon hinta olisi 48k€ (155.4 huoneisto neliöt). Eli remppaamiseenkin jäisi vielä ylimääräistä rahaa. Kaupat talosta saisi tehtyä 17.10.

Suunnittelu ja asennus - Isodran

Asennusohjeet - rakennusperustan kosteuseristykseen. Lataa ISODRÄN® järjestelmän täydelliset asennusohjeet pdf muodossa

isodran.fi

Edit:
Luultavasti aika syvään olisi hyvä kaivaa. Kellaria ei ole, mutta jonkunlainen kellari kuoppa on autotallin takaosan varastotilassa.

E2:
Toinen Isodrän kuva, joka tuli sähköpostiin.

 

[jm82]

En muista mahdoinko joskus jo kysyä, mutta onko normaalia että OKT:n rännikaivoista matalimmalla oleva tulvii joskus yli rankimmilla sateilla, vaikka siihen ohjautuvan rännistä tulevan veden ohjaisi muualle?
Vaikuttaa siltä että jossain tulee ns kapasiteetti täyteen kovimmilla rankkasateilla ja se näkyy sitten rännikaivon tulvimisena äyräidensä yli. Olen rassilla vetänyt kyllä kaikki kaivot, enkä millään vesiletkulla tmv. viritelmillä saa tätä tilannetta toistumaan, mutta ehkäpä olisi hyvä se sadevesijärjestelmä jonakin vuonna kuvata.

Kaupungilta tuli viesti ja tuossa osa siitä:

"Salaojat voi liittää samaan kaivoon kuin sadevedetkin, joskus siihen tarvitaan pumppausta tai takaiskuventtiili ettei kovalla sateella vesi virtaa väärään suuntaan."

 

[Kvarkki]

Milläs perinteisessä rintsikka rinteessä ratkaisussa kannattaisi tiivistää kallion ja sokkelin välinen alue? Eristelevyillä saa pintaveden johdettua poispäin talosta, mutta ko. paikassa ne vedet tietysti valuu louhittua kallion reunaa pitkin takaisin talon viereen salaojiin. Vetävien salaojien kanssa tuo ei tietysti mikään suuri ongelma ole, mutta pystyisiköhän jollain kikalla tiivistämään sokkelin ja kallion välin sellaiseksi, että se ohjaisi vedet muualle. Erityisesti kalliolta alaspäin valuvan veden. Kallio ja sokkelin maanpinta ovat about samalla korkeudella ja sen verran erillään, että tuohon on äärimmäisen hankala tehdä mitään erillistä "sadevesikanavaa" tuhoamatta puolta tonttia.

Tilanne siis suurinpiirtein tämä, mutta koneen alla olevan maan sijaan siinä on kalliota.

 

[Juh44]

Milläs perinteisessä rintsikka rinteessä ratkaisussa kannattaisi tiivistää kallion ja sokkelin välinen alue? Eristelevyillä saa pintaveden johdettua poispäin talosta, mutta ko. paikassa ne vedet tietysti valuu louhittua kallion reunaa pitkin takaisin talon viereen salaojiin. Vetävien salaojien kanssa tuo ei tietysti mikään suuri ongelma ole, mutta pystyisiköhän jollain kikalla tiivistämään sokkelin ja kallion välin sellaiseksi, että se ohjaisi vedet muualle. Erityisesti kalliolta alaspäin valuvan veden. Kallio ja sokkelin maanpinta ovat about samalla korkeudella ja sen verran erillään, että tuohon on äärimmäisen hankala tehdä mitään erillistä "sadevesikanavaa" tuhoamatta puolta tonttia.

Tilanne siis suurinpiirtein tämä, mutta koneen alla olevan maan sijaan siinä on kalliota.

Timantilla uraa kallioon joka johtaa vedet sivulle ja pois.

 

[Kvarkki]

Timantilla uraa kallioon joka johtaa vedet sivulle ja pois.

Tämä nimenomaan ei tule ko. paikassa kysymykseen kuten kirjoitin. Joutuisi mylläämään puoli tonttia (kallion muodot...) ja silti useamman metrin matkalta kaikki vedet talon ympärillä menisi edelleen salaojiin.

 

[Jebaus]

Tämä nimenomaan ei tule ko. paikassa kysymykseen kuten kirjoitin. Joutuisi mylläämään puoli tonttia (kallion muodot...) ja silti useamman metrin matkalta kaikki vedet talon ympärillä menisi edelleen salaojiin.

Haitko tässä siis jotain ratkaisua jolla vettä ajetaan kalliota pitkin ylämäkeen?
Kyllä se ainoa toimiva idea on tuo jo ehdotettu ura sekä tarvittaessa pumppaamo. Toki voit sinne seinustalle vaikka betonilla valaa kaadot talosta ulospäin mutta ei se mikään oikotie onneen ole.

Ylipäätänsä, jos talon seinustalta sadevedet on jo kallistettu ulospäin, miksi ne pitää salaojiin ajaa? Kallistusta tietysti jatketaan luontaiseen suuntaan poispäin talosta tai jos tämä ei onnistu (esim talo kuopassa), ohjataan sadevedet painanteeseen mihin tehdään sadevesikaivo ja vesi johdetaan putkella (tarvittaessa pumppaamolla) pois.

 

[taloguru]

Harvemmin tuohon suunnittelijaa tarvitsee, senverran yksinkertainen homma kyseessä. Toki voit pyytää jonkun rakennesuunnittelijan käymään joka kertoo miten toteutus kannattaa juuri sinun kohteessa tehdä.
Tärkeämpää on palkata ulkopuolinen valvoja. Salaojien teko on oman kokemuksen mukaan yksi vedätetyimmistä töistä. Putket asennetaan miten sattuu, Sokkeleita ei pestä, eristetä yms, piha möyritään pitkinpoikin, maa-aineksien määrässä vedätetään ja lopputulos routii monta vuotta.

Todella helppo homma itsessään, mutta ehkä juuri siksi tekijöiden taso on myös todella surkeaa kun "kuka tahansa sen voi tehdä".

Vanhan talon salaojaremontissa kannattaa olla tosiaan tarkkana. Esim tuossa laittamassasi rak-kuvassa kun on maanvastainen pohjalaatta, en menisi tekemään "perinteistä" salaojaremonttia sillä jos sokkelin/perusmuurin vesieristää patolevyllä/bitumilla, kasvattaa se alapohjassa olevan, arvatenkin hienon hiekan kosteisrasitusta entisestään.

Anturan viistevalu/vesieristys esim bitumilla on näissä yleensä hyvin olennainen, sijainnista riippuen jopa sokkelin kapilaarikatkaisu injektoimalla. Sen jälkeen sokkelin joku tuulettava ratkaisu, esim isodrän levy niin on mahdollisuus että alapohja alkaa kuivumaan ja tilanne paranee nykyisestä. Kannattaa myös muistaa että ne salaojaputket ovat vain ns. Tarkastusputket. Oikein tehdyssä järjestelmässä niitä pitkin ei mene koskaan vettä vaan vesi kulkee putkien alla sepelikerroksessa ja kun putki on asennettu anturan alapintaan, anturan pitäisi periaatteessa olla irti vesikosketuksesta ja tämä on valitettavasti se kohta, missä monesti oikaistaan.

Nämä kaksi viestiä on sen verran ristiriidassa keskenään että kysyn jatkomielipidettä omaan taloon. Kuvassa rakenne, kuuluuko tuohon bitumikaista sokkeliin vai ei jos haluaa hyvän? Varmasti hiekkaa löytynee tuolta betonilaatan alta vaikka piirustuksissa lukee sorastus?

 

[Kvarkki]

Haitko tässä siis jotain ratkaisua jolla vettä ajetaan kalliota pitkin ylämäkeen?
Kyllä se ainoa toimiva idea on tuo jo ehdotettu ura sekä tarvittaessa pumppaamo. Toki voit sinne seinustalle vaikka betonilla valaa kaadot talosta ulospäin mutta ei se mikään oikotie onneen ole.

Ylipäätänsä, jos talon seinustalta sadevedet on jo kallistettu ulospäin, miksi ne pitää salaojiin ajaa? Kallistusta tietysti jatketaan luontaiseen suuntaan poispäin talosta tai jos tämä ei onnistu (esim talo kuopassa), ohjataan sadevedet painanteeseen mihin tehdään sadevesikaivo ja vesi johdetaan putkella (tarvittaessa pumppaamolla) pois.

Kuten kerroin, kyseessä on rinteeseen louhittu paikka eli ainoa luontainen suunta (ylärinteen puolella) olisi ohjata vedet talon rinteeseen nähden poikittaisen sivun mukaisesti talon ohi. Ilman tiivistystä vedet valuvat salaojiin, ei niitä sinne tarvitse mitenkään ohjata. Kallion etäisyys talosta vaihtelee metrejä ja on vielä rikkonaista. Mitä nyt jollekin 50-luvun kännissä ja läpällä latausmestarille on sattunut. Seinän vieressä syvempi kuoppa. Ura tulisi helvetin kauaksi talosta ja pitäisi puoli tonttia kaivaa pois. Ei onnistu ja ei edes auttaisi. Eli millä teen talon kallistusten ja kallion väliin laajan v-rakenteen, joka ohjaa suurimmat sadevedet pois? Jahka vedet saa siirtymään talon viereen, niin saavat jatkaa matkaansa rinteessä. Savella varmaan olisi menneinä aikoina rakennettu ”kouru”, pienintäkään hajua mistä moista tuotetta kannattaisi kysyä. Tai että toimisiko. Ei tuohon nyt viitsisi mitään tolkuttomia betonilaattojakaan tai -seinämää valaa.

 

[Juh44]

Ne kalliota vasten tiivistetyt ja valetut rakenteet on aina hieman ongelmallisia ja tahtovat vuotaa... Sulla on nyt mielessä ratkaisu tyyliä kevyt peite maanpinnalle estämään sadeveden pääsyä alas vaikka tarve olisi suunnilleen louhinnalle...

 

[jm82]

Lainasin jo kaupungin tekstiä aiemmin vähän. Mutta tuossa se kokonaisuudessaan.

Voi olla jollekin hyödyllistä tietoa tai sitten tulee jotain kommenttia aiheeseen liittyen?


"(Tontin) rajalla pitäisi olla ritiläkaivo johon voi liittyä. Meillä ei vaan ole siitä korkeustietoa.

Jos on tarve tälläiselle liittymälle niin teidän täytyy tilata meiltä putki – ja katukorkeusilmoitus, siinä me osoitetaan teille paikka ja korkeustaso mihin voi liittyä. Tämän tiedon kanssa sitten menette jonkun suunnittelijan luo joka suunnittelee teille tarvittavat järjestelmät ja sen jälkeen vielä hyväksytätte suunnitelman meillä ja haette luvan liittyä meidän järjestelmään. Salaojat voi liittää samaan kaivoon kuin sadevedetkin, joskus siihen tarvitaan pumppausta tai takaiskuventtiili ettei kovalla sateella vesi virtaa väärään suuntaan."


Noin yleisesti porukka ei taida tehdä mitään salaojia talvella. Talokaupat sovittu 17.10. Eli menee varmaan 2025, jos haluaa uudet salaojat. Kumminkin täytyy nuo kaikki suunnitelmatkin olla olemassa.

Ilmalämpöpumpun lähellekin voisi varmaan tehdä oman "sadevesikaivon", jos rännikaivoon on liian pitkä matka. Daikin ainakin osaa johtaa vedet putkea pitkin pois. Lämmitys"johto" tosin on ilmeisesti vain 2.5 metriä pitkä.

Edit:
Talossa ei ole sadevesikaivoja nyt. Vaan vedet on jollain kourulla johdettu vähän kauemmaksi talon perustuksista. Tästä 1966 tehdystä ne rännikaivot kyllä löytyy.

 

[Jebaus]

Ei talvi mikään este ole salaojien teolle etenkään eteläsuomessa. Vaikka maa olisi jäässä, heatworkin vaunulla talon ympärys on sulatettu 1-2vrk. Talvirakentamisessa etuina sensijaan on mm. työvoiman/tekijöiden saanti, hulevesien määrä on minimissään ja kaivantojen tuenta/sortuminen on minimaalista koska se maanpinta on tosiaan jäässä. Ainiin, ja nurmikot yms alueet jäävät "koskemattomiksi" kun maakasat on helppo raapia niiden päältä pois eikä koneetkaan tee jäätyneeseen nurmeen mitään jälkiä.

@Kvarkki tosiaan joo, sehän nyt on ihan normaali käytäntö että talon ympärys on tiivistetty ja viettää poispäin talosta, oletin että tässäkin on tietysti niin. Sadevesiä ei pitäisi päästä sinne salaojiin missään tilanteessa. Eikö tuossa vain voi kaivaa talon yläpuolelta maata auki esim 2m seinustalta ulospäin juurikin V-muotoon, sinne pohjalle 50mm eps, sen päälle 20-30cm murske/kivituhka tiivistettynä ja päälle sitten vaikka multa jos siihen nurmikon haluaa? Toki murske/kivituhka voi olla myös näkyvä pinta mikä ohjaa vedet kiertämään talon?

 

[Jebaus]

Nämä kaksi viestiä on sen verran ristiriidassa keskenään että kysyn jatkomielipidettä omaan taloon. Kuvassa rakenne, kuuluuko tuohon bitumikaista sokkeliin vai ei jos haluaa hyvän?

Eikai tuossa nyt mitään ristiriitaa ole, ensimmäisessä viestissä vastasin salaojien kilpailutukseen/teettämiseen urakoitsijalla ja toisessa siihen, kun kysyttiin vuoden -81 talon salaojien teosta, missä niitä ei nykymuodossaan ole koskaan ollutkaan.

Mutta hyvä esimerkki siitä että tarkkana pitää olla eikä vaan poimia itselleen mieleisiä tietoja yhtä sieltä, toista täältä. Samasta syystä en lähde tuota bitumiasiaakaan kommentoimaan, oikea henkilö on se rakennesuunnittelija joka tuntee kohteen.

 

[Kvarkki]

@Kvarkki tosiaan joo, sehän nyt on ihan normaali käytäntö että talon ympärys on tiivistetty ja viettää poispäin talosta, oletin että tässäkin on tietysti niin. Sadevesiä ei pitäisi päästä sinne salaojiin missään tilanteessa. Eikö tuossa vain voi kaivaa talon yläpuolelta maata auki esim 2m seinustalta ulospäin juurikin V-muotoon, sinne pohjalle 50mm eps, sen päälle 20-30cm murske/kivituhka tiivistettynä ja päälle sitten vaikka multa jos siihen nurmikon haluaa? Toki murske/kivituhka voi olla myös näkyvä pinta mikä ohjaa vedet kiertämään talon?

Sitä pitäisiä louhia kymmeniä kuutiometrejä kalliota muuttaen koko tontin ulkoasun, jos haluaa tehdä sellaisen v-muodon, jonka pohja ei päädy salaojaan. Kaltevuuden osalta saisi nätin kallistuksen tehtyä ohjauksiin, mutta välistä kun ”puuttuu” kalliota, niin vesi aina karkaisi salaojiin. Noihin kohtiin tarvitsisi saada joku ”pato”. Betonia ja bitumisively olisi suht helppo askarrella, osassa paikoista korkeutta sillekin seinämälle tulisi aika paljon.

 

[Kvarkki]

Ne kalliota vasten tiivistetyt ja valetut rakenteet on aina hieman ongelmallisia ja tahtovat vuotaa... Sulla on nyt mielessä ratkaisu tyyliä kevyt peite maanpinnalle estämään sadeveden pääsyä alas vaikka tarve olisi suunnilleen louhinnalle...

Tiivistetysti kyllä näin. Talo on selvinnyt ehjänä jo ihmisen eliniän, niin valtava louhinta olisi hätävarjelun liioittelua. Sinnepäin ratkaisu riittää.

 

[Distillation]

Vanhan talon salaojaremontissa kannattaa olla tosiaan tarkkana. Esim tuossa laittamassasi rak-kuvassa kun on maanvastainen pohjalaatta, en menisi tekemään "perinteistä" salaojaremonttia sillä jos sokkelin/perusmuurin vesieristää patolevyllä/bitumilla, kasvattaa se alapohjassa olevan, arvatenkin hienon hiekan kosteisrasitusta entisestään.

Anturan viistevalu/vesieristys esim bitumilla on näissä yleensä hyvin olennainen, sijainnista riippuen jopa sokkelin kapilaarikatkaisu injektoimalla. Sen jälkeen sokkelin joku tuulettava ratkaisu, esim isodrän levy niin on mahdollisuus että alapohja alkaa kuivumaan ja tilanne paranee nykyisestä. Kannattaa myös muistaa että ne salaojaputket ovat vain ns. Tarkastusputket. Oikein tehdyssä järjestelmässä niitä pitkin ei mene koskaan vettä vaan vesi kulkee putkien alla sepelikerroksessa ja kun putki on asennettu anturan alapintaan, anturan pitäisi periaatteessa olla irti vesikosketuksesta ja tämä on valitettavasti se kohta, missä monesti oikaistaan.

Eikö patolevyissä ole ne nappulat että siitä ei tule tiivistä pintaa sokkeliin, vaan sinne jää tilaa sokkelin ja patolevyn väliin?