Salaojaremontti

[Harde]

Nyt alkaa suunnitelmat olemaan jo likimain valmiit ja kaivuu-ukkokin värvätty.

Viimeinen päättämätön asia on kumminkin sokkelin maanalaisen osuuden veden-/lämmöneristys.

Rakennekuvia ja mielipiteitä kun löytyy kaikenlaisia niin kysytään täältäkin, että mitenkä techin raati lähtisi toteuttamaan seuraavan kun kyseessä kellarittomat, matalat maanvaraiset laatat?

Sokkelin sisäpinnassa on tällähetkellä joku rytoksi pystyssä

1 - patolevy + eps pystyyn + eps routasuojaus vaakaan

2 - patolevy + eps routasuojaus vaakaan

3 - eps pystyyn + eps routasuojaus vaakaan

4 - isodrän/fuktisol

2. Jos sokkelin sisäpuolella on jo eps. Isodräneistä ei kokemusta.

 

[Tc4pb]

Nyt alkaa suunnitelmat olemaan jo likimain valmiit ja kaivuu-ukkokin värvätty.

Viimeinen päättämätön asia on kumminkin sokkelin maanalaisen osuuden veden-/lämmöneristys.

Rakennekuvia ja mielipiteitä kun löytyy kaikenlaisia niin kysytään täältäkin, että mitenkä techin raati lähtisi toteuttamaan seuraavan kun kyseessä kellarittomat, matalat maanvaraiset laatat?

Sokkelin sisäpinnassa on tällähetkellä joku rytoksi pystyssä

1 - patolevy + eps pystyyn + eps routasuojaus vaakaan

2 - patolevy + eps routasuojaus vaakaan

3 - eps pystyyn + eps routasuojaus vaakaan

4 - isodrän/fuktisol

Olen krapulassa ja ehken tajua mutta jos ei kerran ole mitään tiloja siellä alla, niin miksi lähteä eristämään sokkelia yhtään mitenkään? Patolevy vaan ja putket maahan? Ulkopuolelle eristeet jokatapauksessa kannattaa pistää.

 

[Tuplis]

Lattia on kylmä talvella, enkä halua siihen ainakaan enempää heikennystä.

Useissa rakennekuvissa eps on sokkelin molemminpuolin

 

[Tuplis]

Siinä muutamat kuvatukset joissa eriste myös pystyssä

 

[Tuplis]

Ketkun alussa oli hintapohdiskelua ja omalta osalta sekin jo hieman selkiytynyt, eli alle kympin ollaan jäämässä.

Sisältää kahden rakennuksen tarpeet, harmaan veden imeytyskenttä, konekuski, suunnittelija(jätevesi), sepelit...

 

[ZZRX]

Talonrakentaja sanoisin että tuo ulkopuolisen pystyeristeen tarkoitus on ollut pääasiassa ajaa patolevyn korviketta, suojella huopaa tai sit on muuten vaan tommonen vähän outo rakenne. Suosittelisin että laita vaakaeristeet ja patolevy ja jätä tuo pysty pois. Lämmöneristyksessä hyöty on ainakin melko markinaalinen tuommoisella pikkupalalla. Nosta kuitenkin vaakaan tulevat eristeet mahdollisimman lähelle pintaa (Riippuen miten on tilaa, mutta maata sen verran päälle etteivät levyt nouse esiin ja että ovat suojassa, arviolta 10-30cm maanpinnan alapuolelle ja muista kallistaa poispäin talosta. Talon seinän viereen 50cm kiviä tms joiden läpi mahdollinen vesi valuu. Kaivu kannattaa ottaa suosiolla riittävän kauaksi, noin 1,5m seinästä jotta mahtuu kunnolla työskentelemään eikä tarvii ahtaa kamppeita hikihatussa liian ahtaaseen kaivantoon. Tulee halvemmaks loppujenlopuksi kun hommat sujuu nopeasti.

 

[blastermaster]

Pistin jo kysymyksen tuonne DIY remontit mutta ehkä tämä oikeampi kettinki.

90-luvulla tehty talo maanvarasella laatalla, loiva rinnetontti. Pitkien sateiden/kosteiden aikojen aikana näkyy että rinteen puolen perustuksiin nousee hieman kosteus yleensä noin puoleenväliin perustuksia. Alarinteen puolella ei mitään tällaista vaan kivijalka on kuiva aina. Tästäkin asiasta hankala saada selvää kun osa sanoo että normaalia ja toiset että samantien kaikki auki ja uutta salaojaa tekemään.

Perinnetiedon mukaan rinteen tasoittamiseen on käytetty jonkun sortin louhoskiveä jonka päälle sitten ajettu soraa. Pitäisi olla ilmeisen hyvä ratkaisu vesien kannalta? Onko salaojan toimivuuden tarkastamiseksi hyvää kikkaa olemassa? Monttu nurkalle ja katsomaan millä tasalla vesi sateella on?

 

[ZZRX]

Pistin jo kysymyksen tuonne DIY remontit mutta ehkä tämä oikeampi kettinki.

90-luvulla tehty talo maanvarasella laatalla, loiva rinnetontti. Pitkien sateiden/kosteiden aikojen aikana näkyy että rinteen puolen perustuksiin nousee hieman kosteus yleensä noin puoleenväliin perustuksia. Alarinteen puolella ei mitään tällaista vaan kivijalka on kuiva aina. Tästäkin asiasta hankala saada selvää kun osa sanoo että normaalia ja toiset että samantien kaikki auki ja uutta salaojaa tekemään.

Perinnetiedon mukaan rinteen tasoittamiseen on käytetty jonkun sortin louhoskiveä jonka päälle sitten ajettu soraa. Pitäisi olla ilmeisen hyvä ratkaisu vesien kannalta? Onko salaojan toimivuuden tarkastamiseksi hyvää kikkaa olemassa? Monttu nurkalle ja katsomaan millä tasalla vesi sateella on?

Niin no ensinnäkin salaojien tehtävä ei ole torjua sadevesiä vaan maaperästä nouseva vesi. Talon ympärillä olevat maat pitää olla muotoiltu niin ettei sadevedet valu taloa kohti eli jos mäen päältä tulee vettä niin pitää olla joku pintaojitus joka ohjaa vedet talon ohi. Jonkin verranhan sokkelissa voi olla luonnostaankin kosteutta mutta rajansa siinäkin on jos niin märäks menee että näkyy päältäpäin niin on luultavasti liian märkä. Jonkun firman otat tähystämään salaojat niin sillähän se selviää. Jos niissä purku ei ole kunnalliseen vaan jonnekkin monttuun tms niin voit avata kauimmaisen tarkastuskaivon ja kaataa kaivoon vettä, sit meet kahtelee valuuko purkuputkesta pois. Tälleen tosin ei nää muuta kuin onko putki auki. Salaojan reiät kuoressa saattavat olla ajankanssa tukkeentuneet jolloin salaoja ei toimi..

 

[Janetski]

Noihin vanhempiin taloihin missä anturan alla ei ole kapillaarikatkoja, maakosteat kellarit jne. on tuo salaojittava lämmöneriste mielestäni järkevin vaihtoehto: Kosteuseristys maanvastaisiin rakenteisiin - Fuktisol

Omaa kokemusta ei ole, mutta noiden vanhojen kohteiden kanssa tullut jonkun verran pelattua ja hyviä kokemuksia kuullut paljon.

 

[blastermaster]

Niin no ensinnäkin salaojien tehtävä ei ole torjua sadevesiä vaan maaperästä nouseva vesi. Talon ympärillä olevat maat pitää olla muotoiltu niin ettei sadevedet valu taloa kohti eli jos mäen päältä tulee vettä niin pitää olla joku pintaojitus joka ohjaa vedet talon ohi. Jonkin verranhan sokkelissa voi olla luonnostaankin kosteutta mutta rajansa siinäkin on jos niin märäks menee että näkyy päältäpäin niin on luultavasti liian märkä. Jonkun firman otat tähystämään salaojat niin sillähän se selviää. Jos niissä purku ei ole kunnalliseen vaan jonnekkin monttuun tms niin voit avata kauimmaisen tarkastuskaivon ja kaataa kaivoon vettä, sit meet kahtelee valuuko purkuputkesta pois. Tälleen tosin ei nää muuta kuin onko putki auki. Salaojan reiät kuoressa saattavat olla ajankanssa tukkeentuneet jolloin salaoja ei toimi..

Juu ei sadevedet ainakaan pinnassa pääse taloon kiinni. Esimerkiksi muutaman päivän sateen aikana pysyy talon reunusta ihan kuivana. Tuollaisen nykyaikaisen joulukuun jossa noin joka toinen päivä sataa eikä kuukauteen paista aurinko niin silloin kuiva alue talon reunalta häipyy ja kosteusraita nousee sokkeliin. Häviää taas samantien kun ilmat kuivuu.

Nyt kun asiaa taas tarkemmin muistelen niin salaojaa ei edes ole kuin tuolla rinteen ja etupihan puolella. Nuo salaojat yhdistyy sadevesien kanssa samaan kaivoon niin että alimmaisena on sadevesiputki ja noin 20 cm ylempänä salaojat. Kaikki röörit vie metsään. Pitänee koittaa laittaa letku suoraan putkeen ja katsoa meneekö läpi vai mitä käy.

 

[Kvarkki]

Noihin vanhempiin taloihin missä anturan alla ei ole kapillaarikatkoja, maakosteat kellarit jne. on tuo salaojittava lämmöneriste mielestäni järkevin vaihtoehto: Kosteuseristys maanvastaisiin rakenteisiin - Fuktisol

Omaa kokemusta ei ole, mutta noiden vanhojen kohteiden kanssa tullut jonkun verran pelattua ja hyviä kokemuksia kuullut paljon.

Nuo Fuktisol yms. vaan tuntuu olevan yksittäisten pellepelottomien tuotteita. Hieman epäilyttää, että missä määrin aidosti kriittisesti on suorituskykyväitteitä tarkasteltu. Jossain lueskelin kapillaarikatjon injektoinnista jälkikäteen. Tiedä sitten toimisiko tuollainen täydennettynä muuten nykyaikaisella ratkaisulla..

 

[Janetski]

Nuo Fuktisol yms. vaan tuntuu olevan yksittäisten pellepelottomien tuotteita. Hieman epäilyttää, että missä määrin aidosti kriittisesti on suorituskykyväitteitä tarkasteltu. Jossain lueskelin kapillaarikatjon injektoinnista jälkikäteen. Tiedä sitten toimisiko tuollainen täydennettynä muuten nykyaikaisella ratkaisulla..

Ruotsistahan tuo taitaa alun alkaen olla lähtöisin ja paljon käytetty järjestelmä ja juurikin kehitetty noita tommosia rakenteita varten. Kun tosiaan jos se kapillaarikatko puuttuu anturan alta on se perusmuuri aina märkä, vaikka kuinka nappulalevyjä ja epsiä levittelisi?

 

[ZZRX]

Juu ei sadevedet ainakaan pinnassa pääse taloon kiinni. Esimerkiksi muutaman päivän sateen aikana pysyy talon reunusta ihan kuivana. Tuollaisen nykyaikaisen joulukuun jossa noin joka toinen päivä sataa eikä kuukauteen paista aurinko niin silloin kuiva alue talon reunalta häipyy ja kosteusraita nousee sokkeliin. Häviää taas samantien kun ilmat kuivuu.

Nyt kun asiaa taas tarkemmin muistelen niin salaojaa ei edes ole kuin tuolla rinteen ja etupihan puolella. Nuo salaojat yhdistyy sadevesien kanssa samaan kaivoon niin että alimmaisena on sadevesiputki ja noin 20 cm ylempänä salaojat. Kaikki röörit vie metsään. Pitänee koittaa laittaa letku suoraan putkeen ja katsoa meneekö läpi vai mitä käy.

Tarkistappas, tuo ei ole kovin hyvä systeemi kun niitä ei sais laittaa samaan kaivoon ollenkaan.

Tuossa on voinut käydä:
a) purku on tukkiintunut kasveista jolloin sadevedet menevät kaivon kautta salaojia pitkin talolle -> salaojat eivät kuivaa vaan kastelevat perustan
b) purku toimii mutta vettä tulee enemmän kaivoon kuin purku kerkeää purkaa maahan -> sama loppu tulos
tai sitten vaan
c) järjestelmä toimii ja kosteus on normaalia

 

[Tuplis]

Ruotsistahan tuo taitaa alun alkaen olla lähtöisin ja paljon käytetty järjestelmä ja juurikin kehitetty noita tommosia rakenteita varten. Kun tosiaan jos se kapillaarikatko puuttuu anturan alta on se perusmuuri aina märkä, vaikka kuinka nappulalevyjä ja epsiä levittelisi?

Miuta ihmetyttää miksei esim. VTT tai vaikka Tekniikan Maailma testaa kyseistä tuotetta niin saataisiin jotain faktan tynkää toimivuudesta.

Omat montut alkaa menemään jo kiinnipäin eli "voiton puolella" vaikka taitaahan tässä loppukesä mennä korjatessa tuhoja eli kivetyksien tekoa yms

 

[Janetski]

Miuta ihmetyttää miksei esim. VTT tai vaikka Tekniikan Maailma testaa kyseistä tuotetta niin saataisiin jotain faktan tynkää toimivuudesta.

Omat montut alkaa menemään jo kiinnipäin eli "voiton puolella" vaikka taitaahan tässä loppukesä mennä korjatessa tuhoja eli kivetyksien tekoa yms

Tuo Fuktisol on samaa tavaraa ja toimintatapa sama kun Isodränissä ja Isodrän on mielestäni ihan VTT:n sertifioima järjestelmä. Podrän tms. taisi olla kanssa yksi kauppanimi samanlaiselle levylle. Onhan noita tehty paljon noilla ns. nyky rakentamisen systeemillä ja toimivaa varmasti tullut suurimmasta osasta. Ikuistahan ei ole mikään, se miten toimivat pitkässä juoksussa on varmaan monen asian summa ja myös kohdekohtainen juttu.

 

[Kvarkki]

Ruotsistahan tuo taitaa alun alkaen olla lähtöisin ja paljon käytetty järjestelmä ja juurikin kehitetty noita tommosia rakenteita varten. Kun tosiaan jos se kapillaarikatko puuttuu anturan alta on se perusmuuri aina märkä, vaikka kuinka nappulalevyjä ja epsiä levittelisi?

Mutta entäs jos siis injektoisi sen perusmuurin alaosan? Tietysti eri asia mitä moinen operaatio pientalossa maksaisi ja toimiiko ylipäätään.

Itsellä tosin tönö on kallion päällä eli periaatteessa kai maakosteus ei ole suurehko ongelma (kun vettä ei pääse valumaan sokkelia päin). Eniten jännittää miten syvälle sokkeli on valettu ylärinteen puolella, jotain kiveä näkyy lattianrajassa kellarissa, toivottavasti ei ole kallio. Olettaisin, että ei ole vaihtoehto louhia ekstrakiveä pois vain sisäpuolelta ja jättää kalliota seinäksi. Eli hommaksi tulisi ottaa kallio pätkissä pois ja valaa seinää alaspäin.

 

[Janetski]

Tuosta injektoinnista ei ole kokemuksia. Ihan perinteisenä yleistyksenä voisi pitää, että jos rakenteisiin tulee vettä ja kosteutta ei sitä määräänsä pidempään pidättele mikään aine. Maasta nousevaa kosteutta kalliosta ei paljon tule, riippuen talon perustuspaikasta sade- ja sulamisvettä sitten saattaa juosta sitäkin enemmän. Toki pohjavettäkin saattaa löytyä jos sopivalla paikalla ollaan.

 

[Stephen Elop]

Työmatkan varrella on isompi rivitalo työmaa. Kaksi rakennusta rakennetaan ihan pyörätien viereen, joita olen seurannut. Kummassakin on runkoa vasten pystyyn styroksit ja sitten vaakaan. Toisen rakennuksen kohdalla vaakastyroksien päällä olisi tuommoista karkeampaa jo soraksi luokiteltavaa ainesta ja samoin noiden styroksien alla myös. Toisessa talossa taas on vaakastyroksin päällä ainakin 30cm karkeahkoa hiekkaa ja styroksin alla samaa tavaraa sitten ainakin 50cm. Mitään kapillaarikatkoa ei näy. Onko tuo jälkimmäinen rakennustapa nyt ihan sääntöjenmukainen ja toimiva ratkaisu?

 

[ZZRX]

Työmatkan varrella on isompi rivitalo työmaa. Kaksi rakennusta rakennetaan ihan pyörätien viereen, joita olen seurannut. Kummassakin on runkoa vasten pystyyn styroksit ja sitten vaakaan. Toisen rakennuksen kohdalla vaakastyroksien päällä olisi tuommoista karkeampaa jo soraksi luokiteltavaa ainesta ja samoin noiden styroksien alla myös. Toisessa talossa taas on vaakastyroksin päällä ainakin 30cm karkeahkoa hiekkaa ja styroksin alla samaa tavaraa sitten ainakin 50cm. Mitään kapillaarikatkoa ei näy. Onko tuo jälkimmäinen rakennustapa nyt ihan sääntöjenmukainen ja toimiva ratkaisu?

Olennaisin asiahan rakentamisessa on anturan alla oleva kapillaarikatko jonka paksuudeksi on määrätty 30cm minimissään. Monesti olen törmännyt että taloissa käytetään ns. lisätäytteinä talon ympärillä juurikin tuota "hiekkaa". Ongelmaahan tässä ei sinällään ole, mutta ei tämä tietysti ole paras mahdollinen ratkaisukaan. Suositeltavaa on että seinän vieressä olisi noin 50cm matkalla rautimatonta soraa tms josta vesi valuisi läpi routaeristeiden päälle ja tästä kauemmaksi talosta. Varsinaista kapillaarikatkoa ei routaeristeiden alle sinällään tarvita, koska kapillaarikatkon tehtävä on estää kosteuden nouseminen rakenteisiin (routaeristerakenteen tehtävä on estää routiminen ja ohjata pintavedet pois rakennuksesta). Joka tapauksessa rakennuksen alla ja läheisyydessä halutaan pitää veden määrä minimissä joten parasta tietty olisi jos lyötäis vain pelkkää kapillaarikatkosoraa, mutta tämä ei tietty ole perusteltua eikä kustannustehokastakaan.

 

[Tuplis]

Toiset on kyllä sitä mieltä, että pintakerroksen sokkelin vieressä on oltava mahdollisimman tiivis, esim savi.
Pintavesiä ei kait ole syytä tarkoituksellisesti johtaa kostuttumaan routaeristeitä tai salaojia. Itse meinasin laittaa seulanpääkivet saumaten jollain betonin tapaisella

Omassa saneerauskohteessa ei hirveitä maanvaihtoja tehty, koska anturan alla on jokatapauksessa vain hiekka tai sen tapainen maa-aines. Sepeliä tuli pääsääntöisesti vain salaojien ympärille ja pariin aikaisemmin kosteaksi havaittuun nurkkaan.

Kosteus näissäkin kohdin johtui lähinnä ohi heittävästä syöksytorvesta ja huonoista maanpinnan kallistuksista

 

[Stephen Elop]

Kiitän ZZRX ja Tuplis. Omassa 70 luvun OKT:ssä vähän mietityttää toi anturan alainen 30 cm kapillaarikatko. Ei todennäköisesti ole, ja jos ja kun salaojaremonttia lähtee tekemään, niin ei varmaan mitään järkeä koittaa jälkikäteen semmoista ruveta tuonne perustuksiin hommaamaakaan?

 

[ZZRX]

Kiitän ZZRX ja Tuplis. Omassa 70 luvun OKT:ssä vähän mietityttää toi anturan alainen 30 cm kapillaarikatko. Ei todennäköisesti ole, ja jos ja kun salaojaremonttia lähtee tekemään, niin ei varmaan mitään järkeä koittaa jälkikäteen semmoista ruveta tuonne perustuksiin hommaamaakaan?

Joo, ei sinne oikein häävisti saa enään jälkikäteen mitään laitettua kun se sora pitäis olla lattiankin alla . Tee vaan salaojat kunnolla ja varmista riittävät kaadot. (oikea paikkahan on putkelle anturan alareunan alapuolella noin 30cm anturasta sivussa) Tarkastuskaivot joka nurkkaan. Sit jos saat mahutettua niin sadevesiputki vierelle, mutta jos ei mahu niin sadeveden voi nostaa vähän ylemmäksi jotta pääsee tarvittaessa salaojaputken yli. Patolevy sokkeliin (myös ylälista kantsii laittaa) ja routaeristeet paikoilleen. Maanpintaan riittävät kaadot talosta poispäin. Näillä eväillä pääsee jo aika pitkälle.

https://hometalkoot.fi/omakotitalo tuolla on aika kattava lista tuonajan omakotitalojen puutteista, kantsii tuo lista käydä läpi ja tutkia onko korjattavaa. Valesokkelirakenne on yksi jota kannattaa vähän tutkailla ja tuumia jos talossa aikoo asua kauankin.

 

[Tuplis]

Puhdas veikkaus, mutta luulen kapillaarikatkon yleistyneen laajemmin vasta 2000-luvun alkupuolella.
Oma piharakennus on -91 ja ihan hiekkatäytöillä, anturan alla sentäs meni ja menee (tukossa oleva) salaoja.

Ite oli ainakin pakko laittaa sadevesiputki salaojan päälle uutta tehdessä. Eipä siinä mitään ongelmaa ole kun molemmat jää silti routaeristyksen alle.

Omat kaivannot tehtiin "luonnon laserilla" eli korkeimmasta kohdasta lähdettiin kaivamaan alaspäin niin että vesi seuraa mukana(silloin oli vielä märkää).
Oikea laseri oli toki mukana, mutta sillä lähinnä katsottiin vain lopputulos ennen kuin aloin putkia laittamaan.
Toteutuma oli +2% luokkaa

 

[Sanpsa]

Mitenkäs tämmösessä tilanteessa, kun terassi on betonivalua valettuna sokkeliin kiinni. Piikatakko koko terassin pohja pois, vaiko vain kiertää terassi salaojaputkella ja jatkaa eteenpäin? Terassi on kuitenkin katettu ja kuiva.

 

[Tuplis]

Jos on terästäkin seassa ja oikeasti sokkelissa kiinni niin empä puuttuisi.

120*400*10cm autotallin luiskaa siirreltiin kaivurilla ihan sujuvasti ja meni vielä takaisin omalle paikalleenkin suurinpiirtein vaateriin

 

[ZZRX]

Mitenkäs tämmösessä tilanteessa, kun terassi on betonivalua valettuna sokkeliin kiinni. Piikatakko koko terassin pohja pois, vaiko vain kiertää terassi salaojaputkella ja jatkaa eteenpäin? Terassi on kuitenkin katettu ja kuiva.

Älä koske laattaan, pahimmillaan romahtaa koko terassin katto. Vissiin tuommoinen pieni etuterassi ulko-oven edessä jota tehtii 70-80 luvulla? Kiertää vaan terassin salaojalla samaan tapaan kuin muunkin sokkelin (muistaa laittaa nurkkakohtiin tarkastuskaivot huuhtelua varten)

 

[Sanpsa]

Nyt olisi talo kaivettu ympäri, kun anturapintaa alemmas mennään niin alkaa löytymään kovaa savea. Mietin jos sinne alle laittaa sen 10cm sepeliä niin sillonhan sinne jää saven päälle oja mihin vesi jää kun salaojaputki on pinnemmassa. Onkohan tästä haittaa. Vai pitäisikö putki pyrkiä laittamaan mahdollisimman lähelle saven pinta?

 

[TheMeII]

Nyt olisi talo kaivettu ympäri, kun anturapintaa alemmas mennään niin alkaa löytymään kovaa savea. Mietin jos sinne alle laittaa sen 10cm sepeliä niin sillonhan sinne jää saven päälle oja mihin vesi jää kun salaojaputki on pinnemmassa. Onkohan tästä haittaa. Vai pitäisikö putki pyrkiä laittamaan mahdollisimman lähelle saven pinta?

Ihan töissä ku piirrustusten mukaan tehtiin niin oli kangas, sora, putki, sora kangas "tikkataulu"ja jo tuo sorasta ja kankaasta tehty putki laski koko ajan oikeaan suuntaan, eli ekat vuodet / vuosikymmenet putki on vaan koristeena, myöhemmin sitten se putki alkaa kulettaan vettä ku lopulta kivien välit menee täyteen hienoa savea tms paskaa.

 

[Sanpsa]

Elikkä sinne vaan saviojaan sepelit ja putken anturaa alemmas sen kummempaa miettimättä?

 

[Pavosen Heska]

Omassa salaojassa saven päälle tuli hienoa kivituhkaa joka täryytettiin tiukkaan. Sitten kangas joka on väh 2 kertaa pohjanlevyinen. Kankaanpäälle putki jonka jälkeen salaoja soraa niin että putki peityy. Potkimalla soran levitys ja vielä muutamia senttejä salaoja soraa monttuun. Sitten kankaan reunat soran päälle, tästä ylöspäin sitten vettä läpäisevää sora täyttöä.

 

[Tuplis]

Itse laitoin suoraan saven päälle.
Kaivurin jälkeen lapiolla viimeistely jonka jälkeen kangas, putket ja sepeliä +20cm pohjalta mitaten.

Routaeristettä tuli laitettua myös niille pätkille mitkä eivät talojen routasuojien alle jääneet vaikka aika syvällehän nuo putket meni

 

[Kvarkki]

Onko tuo suodatinkangas alimmaiseksi vain savimaan juttu vai pistetäänkö sitä muulloinkin?

Noihin aiempiin pohdiskeluihini... Kallio oli yllättävän lähellä. Ehkä 1/4 sokkelista suoraan kalliossa, muuten kiviladontaa kallion päälle 0-1 m ja siihen valettu. Korkeus rintsikaksi ok, mut ajattelin silti valaa anturan näköisen virityksen vähän nykykorkeutta alemmas helpottamaan muuta askartelua ja sitomaan kiviladonnan aukkoja. Jäänee lämpimämpiin säihin, nyt tuli vaan kaiveskeltua maalämpöputkien takia.

 

[ZZRX]

Onko tuo suodatinkangas alimmaiseksi vain savimaan juttu vai pistetäänkö sitä muulloinkin?

Noihin aiempiin pohdiskeluihini... Kallio oli yllättävän lähellä. Ehkä 1/4 sokkelista suoraan kalliossa, muuten kiviladontaa kallion päälle 0-1 m ja siihen valettu. Korkeus rintsikaksi ok, mut ajattelin silti valaa anturan näköisen virityksen vähän nykykorkeutta alemmas helpottamaan muuta askartelua ja sitomaan kiviladonnan aukkoja. Jäänee lämpimämpiin säihin, nyt tuli vaan kaiveskeltua maalämpöputkien takia.

Sillä estetään eri maa-aineiden sekottuminen keskenään. Käytetään myös silloin jos on karkeaa ja hienoa ainesta joita ei haluta sotkea. Suoraan kallion päälle tehdessä ei varmaan tarvii kangasta kallion päälle, jos sitä mietit.

 

[Kvarkki]

Kallion päälle en tosiaan ajatellut mitään pistää, tuota toisen pään hiekkaosuutta pohdin. Kaiken järjen mukaan aika heikosti se alhaalta ylöspäin sotkeentuisi, kun lapiollakin sai tehdä töitä pinnan rikkomiseksi. Ainakin jossain Uponorin videolla ei vastaavassa maaperässä mitään käytetty. Savimaan yhteydessä suodatinkangas mainittiin taas järjestäen. Tästä siis heräsi tuo kysymys.

e: Eipä tuo sellaisia summia maksa etteikö siihen sitä kangasta voisi pistää...

 

[bb12]

Pohjosessa 30-luvulla rakennettu rintamamiestalossa jokainen kevät vedet nousee kellariin, toki mitäpä se haittaa kun koko talon alapohja on irti maasta ja siellä 30cm korkea tyhjätila mikä pääsee tuulettumaan jatkuvasti eikä kellaritila ole lämmitetty/"asuttavaksi" tarkoitettu (ns.ruokavarasto). Siinä se on seisonut ja eikä mitään salaojia nähnytkään ja kaikki runkorakenteet ja eristykset alkuperäisiä. Toki eri asia jos rakenne talossa on erilainen, mutta tuohon ei ainakaan kannata ruveta mitään salaojia tekemään koska ne ei toimi pohjaveden takia kumminkaan.

Betoniko ei vedä vettä ja nosta puurakenteisiin koska tila tuulettuu?

 

[tietokonerikki]

Betoniko ei vedä vettä ja nosta puurakenteisiin koska tila tuulettuu?

Kyllä betonissä vesi kabillaarisesti nousee, mutta se kuivuu riittävästi tuolla ylhäällä ja puut eristettiin betonista ainakin 50-luvulta eteenpäin.

 

[Ihan_ite]

Miten olette ratkaisseet salaojaremontin yhteydessä syntyvän vanhan routa/styroksijätteen lajittelun, vai lajittelitteko lainkaan? Onko hyväksi todettuja tapoja tai vinkkejä? Minä päätin lajitella, koska silloin pystyn viemään sen paikalliselle jäteasemalle -> maksu painon perusteella ja styroksihan ei paina mitään. Tulee siis ihan edulliseksi.

Tein ihan pikku videonkin aiheesta, olkaa hyvä!

 

[Haukka81]

Miten olette ratkaisseet salaojaremontin yhteydessä syntyvän vanhan routa/styroksijätteen lajittelun, vai lajittelitteko lainkaan? Onko hyväksi todettuja tapoja tai vinkkejä? Minä päätin lajitella, koska silloin pystyn viemään sen paikalliselle jäteasemalle -> maksu painon perusteella ja styroksihan ei paina mitään. Tulee siis ihan edulliseksi.

Tein ihan pikku videonkin aiheesta, olkaa hyvä!

Täälläpäin yleensä tynnyri -> tulet ja kaikki mikä palaa hoituu siinä Se mitä katsellu muutamaa työmaata. Töö ukkelit oikaisee

 

[Taranis]

Miten olette ratkaisseet salaojaremontin yhteydessä syntyvän vanhan routa/styroksijätteen lajittelun, vai lajittelitteko lainkaan? Onko hyväksi todettuja tapoja tai vinkkejä? Minä päätin lajitella, koska silloin pystyn viemään sen paikalliselle jäteasemalle -> maksu painon perusteella ja styroksihan ei paina mitään. Tulee siis ihan edulliseksi.

Tein ihan pikku videonkin aiheesta, olkaa hyvä!

Katoin tota sun kaivurivideota ja jäin miettimään ylös tonkimasi alppiruusun kohtaloa. Kai istutit johki muuanne? Oli nimittäin upea. Olisit kyllä saanut siistimmin irti parilla lapionpistolla, mutta onhan kone aina miehekkäämpi, tietenkin.

 

[TheMeII]

Katoin tota sun kaivurivideota ja jäin miettimään ylös tonkimasi alppiruusun kohtaloa. Kai istutit johki muuanne? Oli nimittäin upea. Olisit kyllä saanut siistimmin irti parilla lapionpistolla, mutta onhan kone aina miehekkäämpi, tietenkin.

Ite ymmärsin että kyseessä oli osittain myös uuden lelun opiskelu helpolla kohteella

 

[Tuplis]

Itse olin konekuskin apupoikana keräilemässä styroxinpaloja jätesäkkeihin, varmaan +30 isoa säkkiä tuli kahden rakennuksen ympäriltä. Kaatopaikkamaksu oli silloin vielä painoon perustuva niin eipä siitä paljoa hintaa tullut.

Kova hommahan siinä oli kun piti olla niin viimeisen päälle reippaana ettei tule liikaa konetunteja

 

[tle88]

Olen oppinut talon viereisistä salaojakaivoista sen, että talon perustusten viereen on yleensä laitettu tekovaiheessa sellaista pientä kivirouhetta, karkeampaa kuin hiekoitukseen käytetty kivituhka, mutta siis pikkukiveä. Kun savinen maa sekoittuu tuollaiseen, niin käsin kaivaminen myöhemmin vaatii määrätynlaista "kaivan tämän nyt itse loppuun saakka, kun tulin kerran aloittaneeksi" luonnetta. On siis mahdollista, että ainakin talon vierestä se maa on todella TODELLA v-mäistä kaivaa käsin. Näin siis jos savimaa ja pikkukivet ovat sekoittuneet tosiinsa kuin vanhaksi sementiksi.

Jos enemmän on kaivettavaa, niin suunnittele kaivettava, spreijaa se vaikka maalilla maahan, ja kutsu paikalle pieni kaivuri. Oli se verenmakuista hommaa puskea kivisen savimaan lävitse käsipelillä. Ostin jopa Ruotsinarmeijan vanhan ylijäämä hakun siinä mennessä. (Itse asiassa, tuo oli aika hyvä työkalu siinä omassa hommassaan.) Kaivaminen oli puhdasta vitutusta, jos ihan rehellisiä ollaan. Sen voi mies tehdä, jos on nuuka kuten minä olen, mutta ei tuota voi kyllä kenellekään oikein puhtain sydämin suositella.

Kaivot vielä mies kaivaa ylös ja korjaa tai vaihtaa tuollaisiin uusiin muovisiin, kyllä sen nyt yhdestä kohtaa vetää vaikka yli 170 sentin syvyyteen, kun hommaan kerran alkaa, mutta pienellä kaivurilla tuokin menee niin nätisti ja helposti. Tuollaista kun sivusta katselee, alkaa jo haaveilemaan omasta pienestä elätti kaivinkoneesta.

Se on siis siitä kiinni, mihin hintaan saat sen koneen tontille saakka, ja mitä olet siitä hommasta valmis maksamaan. Ja niitä koneen käyttäjiä on eritasoisia, on täysiä pällejä, ja on niitä, joille kaivaminen on ollut unelma ammatti jo lapsuuden hiekkalaatikoilta ja joilla on ollut se metallista tehty kaivurilelu.

T -.-

 

[tle88]

Tiedoksi, että sitä on sitten nykyään olemassa jo tämmöisiäkin:

KAIVURI POLTTOMOOTTORILLA - TAR011 - IKH

- pienikokoinen hinattava kaivuri - voimalähde 9 hv bensamoottori Loncin 302CC - kauhan leveys 25 cm - kaivuusyvyys n. 204 cm - kaivuuleveys 120° - kuormauskorkeus 140 cm - leveys pyörien kohdalta 185 cm - korkeus kuljetusasennossa 180 cm - pituus kuljetu

www.ikh.fi

T -.-

 

[Kvarkki]

Tuohon savimaahan tepsii aika hyvin, kun hommaa pienen rautakangen ja sillä möyhii ”jyrkänteestä” aina pätkän. Sit aina välissä lapio irtotavaran pois. Menetelmän heikkous on tietysti se, että se jyrkänne täytyy johonkin kohtaan ensin saada kaivettua…

 

[Ihan_ite]

Tätä tyyliä on tullut itsekkin välillä käytettyä

 

[timbba80]

Täälläkin useampi eri vaihtoehto salaojamontun täytölle (sepeliä maanpinnalle asti / sepeliä vain putken yläpintaan asti / sepeliä 20cm yli putken yläpinnan).

Onko täysin väärä lähtökohta, jos on patolevy + sepeliä tulee vain putken yläpintaan asti, jonka jälkeen kangas ja sitten kivituhkaa + routaeriste + kivituhkaa (1. kerroksinen talo, ei kellaria) pintamaahan asti? Kyseessä kulkuväylä / parkkipaikka, joten pintaan asti sepelin laitto ei onnistu.

 

[Lortto88]

Mites kun talon seinä rajoittuu naapurin tonttiin ja seinän takana naapurin laatoitus. Pitäisi päästä uusimaan salaojaputket ja nyt naapuri on huolissaan kun joudun korjailemaan heidän laatoitustaan siinä samalla. Puhuivat että menevät lakimiehen juttusille ja laativat sopimuspaperin asiasta, mutta tarkempi sisältö on vielä itselleni auki. Onko naapurilla oikeus vaatia muuta kuin että laitan laatat paikoilleen ja teen salaojatyöt ohjeistuksien mukaan? Voiko se esim. vaatia minua 5v päästä oikaisemaan laattoja kun autolla ajo luonnollisesti painaa maata alas? Pahimmassa tapauksessa hän voi ilmeisesti kieltää koko salaojaremontin?

 

[tle88]

Naapurin kanssa kannattaa pysytellä hyvissä väleissä. Jos heillä on tunne, että asiat on hyvä sopia paperilla, niin näinhän se sitten menee. Heidän tontti ja heidän laatat. He sen tanssikuvion silloin määrittelevät. Tarkka sopiminen vain selkeyttää asioita, ei pahenna niitä. Mieti asiaa niin päin, että naapurisi haluaisi nussia Sinun pihaasi ja Sinun laatoitustasi? Huoli jälkien huolellisesta korjaamisesta on ihan ymmärrettävä huoli.

 

[Aapelix]

Mites kun talon seinä rajoittuu naapurin tonttiin ja seinän takana naapurin laatoitus. Pitäisi päästä uusimaan salaojaputket ja nyt naapuri on huolissaan kun joudun korjailemaan heidän laatoitustaan siinä samalla. Puhuivat että menevät lakimiehen juttusille ja laativat sopimuspaperin asiasta, mutta tarkempi sisältö on vielä itselleni auki. Onko naapurilla oikeus vaatia muuta kuin että laitan laatat paikoilleen ja teen salaojatyöt ohjeistuksien mukaan? Voiko se esim. vaatia minua 5v päästä oikaisemaan laattoja kun autolla ajo luonnollisesti painaa maata alas? Pahimmassa tapauksessa hän voi ilmeisesti kieltää koko salaojaremontin?

Suosiolla vaan sovit, että palautetaan entiselleen kaivuu töiden jälkeen ja kahden vuoden päästä katselmus ja korjaukset jos tarvetta on. Yleensä tiivistykset eivät onnistu niin hyvin, ettei luonnollista tiivistymistä tapahtuisi.

 

[taloguru]

Salaojaremontin kilpailutus, mitä pitäisi ottaa huomioon? Lisäksi pitäisi miettiä maan muokkausta kun talon vierestä kolmelta sivultaan parhaimmillaan maantaso vaakatasossa ja huonoimmissa paikoissa viettää hieman taloon päin. Kasarin lopulla tehty talo. Tontille ei ylimääräistä maata sovi joten se pitää sitten kuljettaa pois.

Onko järkevä tai tapana hoitaa näissä rempoissa erillinen suunnittelija ja sitten suunnitelman avulla kilpailuttaa kaivuutyöhenkilöt vai kysyä avaimet käteen -pakettia jokaiselta yritykseltä erikseen?