Maan ulkopuolista elämää radioteleskoopeilla etsivän SETI-ohjelman perustaja, astrofyysikko
Frank Drake kehitti 1960-luvulla kaavan, jonka avulla voidaan arvioida analyyttisesti sitä, kuinka monta kehittynyttä sivilisaatiota on Linnunradalla.
N = R* · fp · ne · fl · fi · fc · L
Tekijät kaavassa ovat (arviot luvusta suluissa):
N Linnunradassa olevien sivilisaatioiden määrä, jotka pystyvät lähettämään ja vastaanottamaan viestejä
R* Linnunradassa syntyvien tähtien määrä vuodessa (1,5–3)
fp Niiden tähtien osuus, joilla on ympärillään planeettoja (1)
ne Keskiarvo tähteä kiertävien planeettojen määrästä, joille voisi kehittyä elämää (3–5)
fl Todennäköisyys sille, kuinka monelle näistä planeetoista voisi syntyä elämää (1)
fi Todennäköisyys sille, miten usein syntynyt elämä edelleen kehittyy älylliseksi elämäksi (1)
fc Todennäköisyys sille, kuinka moni näistä kehittää tekniikkaa, jolla voi olla yhteydessä muihin avaruudessa oleviin sivilisaatioihin (0,1–0,2)
L Arvio siitä, mikä on teknologisesti kehittyneen sivilisaation odotettu elinikä (1 000–100 000 000 vuotta)
KAAVASSA on paljon epätarkkuuksia, sillä monia sen tekijöitä ei tiedetä varmasti. Valistuneilla arvauksilla voidaan saada karkeita arvoja: galaksissamme voisi olla noin 250 planeettaa, joilla on älykkäiden olioiden muodostamia teknisesti kehittyneitä yhteiskuntia.
Jos näin on, on sivilisaatioiden välinen etäisyys keskimäärin 2 500 valovuotta, eli valolta tai radiosignaalilta kestää tuon ajan kulkea planeetalta toiselle. Juttelu olisi varsin hidasta, sillä vastaus lähetettyyn radioviestiin tulisi 5 000 vuoden päästä. Tietysti laskelmat riippuvat suoraan siitä, millaisia lukuja yhtälöön laittaa. Yhtälön lukujen arviointia vaikeuttaa esimerkiksi se, että erään
tutkimuksen mukaan elämälle välttämättömäntä fosforia on maailmankaikkeudessa niin niukasti ja epätasaisesti, että se vähentää elämän syntymisen todennäköisyyttä muualla maailmankaikkeudessa.
Vuonna 2018 Arxiv.org-julkaisupalvelussa julkaistun
tutkimuksen mukaan päivitetyt laskelmat Draken kaavasta osoittavat, että tilanne ei näytä kovin lupaavalta.
”Jos sivilisaatio lähettäisi signaaleja galaksin toiselta puolelta, signaalin saapuessa tänne sivilisaatio on jo kadonnut”,
sanoi tutkimusryhmään kuuluva
Claudio Grimaldi sveitsiläisestä École Polytechnique Fédérale de Lausannesta Science News -sivustolla.
Tutkimusryhmä on käyttänyt laskelmissaan oletusta, että sivilisaation elinikä on 100 000 vuotta. Jos vieras sivilisaatio kestää niinkin kauan, se täyttäisi ”vain pienen murto-osan” galaksista signaaleillaan.
Vertailun vuoksi: ihmiset ovat lähettäneet signaaleja avaruuteen noin 80 vuoden ajan. Ne ovat ulottuneet vasta alueelle, joka kattaa 0,001 prosenttia Linnunradasta. Jos Linnunradassa onkin siis muuta elämään, on hyvin todennäköistä, että omat signaalimme eivät ole kantautuneet vielä muiden korviin. Erässä tutkimuksessa on
arvioitu, että suhteellisen lähellä Maata on yli tuhat tähteä, joitä kiertäviltä planeetoilta on suora näköyhteys Maahan.