Sähkönsiirto

haisee kyllä nyt sähköyhtiön mieheltä tai demarilta täälä, kun noin kiukulla puolustetaan tätäkin sumutusta
En tiedä missä asut, mutta täälä Helsigissä saa käsityksen tulevaisuudesta pelkästään katsomalla taloyhtiöiden remontteja, parkkipaikoille vedetään ranteen vahvuisia kaapeleita, taloyhtiöt pakenevat kaukolämmöstä hinnan takia, tilalle tulee maalämö sähköä kuluttavine pumppuinee.

Mulle ok talossa käy 5kW raja huvin.
 
haisee kyllä nyt sähköyhtiön mieheltä tai demarilta täälä, kun noin kiukulla puolustetaan tätäkin sumutusta
Ei jaksa tätä öyhötystä. Ymmärrätkö, että tämä uusi malli on askel pois "sosialistisesta" mallista jossa kaikki maksavat tasapäisesti. Käytti eli ei.

Miksi sen kerrostaloasujan pitäisi maksaa omakotiasujan kustannukset. Eikö tämä uusi malli ole parempi (sinun kielenköytön mukaisesti oikeistolainen varmaankin) kun kustannusten aiheuttaja maksaa enemmän?

Ja kyllö. Olen itse omakotiasuja, sähköauton omistaja ja tämä tulee todennäköisesti nostamaan omaa sähkölaskua. Ja se on ok
 
Ei jaksa tätä öyhötystä. Ymmärrätkö, että tämä uusi malli on askel pois "sosialistisesta" mallista jossa kaikki maksavat tasapäisesti. Käytti eli ei.

Miksi sen kerrostaloasujan pitäisi maksaa omakotiasujan kustannukset. Eikö tämä uusi malli ole parempi (sinun kielenköytön mukaisesti oikeistolainen varmaankin) kun kustannusten aiheuttaja maksaa enemmän?

Ja kyllö. Olen itse omakotiasuja, sähköauton omistaja ja tämä tulee todennäköisesti nostamaan omaa sähkölaskua. Ja se on ok

Tehomaksut pien liittymissä harvinaisempia, mutta isoissa liittymissä tehomaksut on ollut arkipäivää ties kuinka pitkään, monella lisäksi loisteho maksut.

Tehomaksun voineet olla esim 12kk jouksulla kahden eri kuukauden suurinmman tunnin keskiarvo, jollain lasketaan vain talvikuukaudet. Nyt pienliittymissä luonnoksen kk jaksotus tekisi hommasta aika tehottoman.

Toki nyt ja jatkossakin koskee kerrostalo asukkaita, pienliittymä rajaus ei isosti heiluta, liittymiä joissa kulutus on lähinnä keittiö , valot ja elektroniikka. Ne joilla omalla laskulla sähkälämmitystä, isohkoa saunaa, auton 3 vaihe latausta, paljon kulutusta, niin enemmin laskee.
 
Miksi sen kerrostaloasujan pitäisi maksaa omakotiasujan kustannukset. Eikö tämä uusi malli ole parempi (sinun kielenköytön mukaisesti oikeistolainen varmaankin) kun kustannusten aiheuttaja maksaa enemmän?

Carunan yleissiirtohinnasto:

Kerros- ja rivitalotaloasunnot 11,80€/kk (alv 0%) max 25A
Omakotiasunnot 23,67€/kk (alv 0%) 25A


Omakotiasujat maksavat kuukausimaksussa n. 100% korkeampaa kuukausimaksua jo nyt.
 
En mä kirjoittanut, että tehomaksu tarvitaan investointien mitoitukseen. Vaan että huipputeho määrää investointien mitoituksen (ei pelkästään, mutta kuitenkin). Tehomaksulla saadaan käyttäjiä rajoittamaan huipputehoa, tai maksamaan siitä lisämaksu. Ja huipputehon lasku vähentää investointitarpeita.

Toisinsanoen siirtoyhtöt ovat aikoinaan myyneet liittymiä asuntoihin tietyllä lupauksella (esim. 3x25A) ilman että heidän verkkonsa todellisuudessa kestää tuota kuormaa. Ja nyt verkon kuormituksen kasvaessa joutuvat investoimaan jotta täyttävät tuon myydyn sopimuksen lupauksen? Puhun nyt sellaisesta alueesta johon ei ole tullut lisää kiinteistöjä, vaan joka on ollut stabiili vuosikymmeniä.

Ja kyllä, tiedän vastauksen. Ovat silloin laskeneet infran sen mukaisesti että tuollaiset isot piikit ovat harvassa ja epärealistisia. Mutta onko silti oikein että nyt ovat haasteiden edessä kun useammassa kiinteistössä se liittymän käyttöaste ei olekkaan jotain 30-50% maksimikapasiteetista, pistetään asukkaat maksumiehiksi sen johdosta että eivät ole alunperin rakentaneet verkkoaan siten että se mitä on myyty, on myös teknisesti mahdollista. Etenkin kun ottaa huomioon että esim. Caruna ei edes anna ottaa pienempää liittymää kuin 3x25A omakotitaloissa joka jo yksistään auttaisi verkon investointipaineissa.
 
Carunan yleissiirtohinnasto:

Kerros- ja rivitalotaloasunnot 11,80€/kk (alv 0%) max 25A
Omakotiasunnot 23,67€/kk (alv 0%) 25A


Omakotiasujat maksavat kuukausimaksussa n. 100% korkeampaa kuukausimaksua jo nyt.
Toisaalta ei voi yleistää mulla Helen ok talossa:
Perusmaksu €/kk 6,01€ (näköjään noussut marraskuussa 5,57€/kk)

Täällä keskutelu on vähän hankalaa kun kaikilla on erilaiset sopimukset eli ei voi yleistää.
 
Toisaalta ei voi yleistää mulla Helen ok talossa:
Perusmaksu €/kk 6,01€ (näköjään noussut marraskuussa 5,57€/kk)

Täällä keskutelu on vähän hankalaa kun kaikilla on erilaiset sopimukset eli ei voi yleistää.

Olet oikeassa että ei voi yleistää, ja olisi pitänyt tuo nostaa itsekkin viestiini. Koska nuo siirtoyhtiökohtaiset erot ovat todella suuria, selittyy myös hyvinkin erilaiset näkökulmat tässä keskustelussa (miksi tällainen tulee, miksi ette ymmärrä tämän tarvetta, miksi kerrostaloasukit maksavat ok talojen kustannukset...)
 
Toisinsanoen siirtoyhtöt ovat aikoinaan myyneet liittymiä asuntoihin tietyllä lupauksella (esim. 3x25A) ilman että heidän verkkonsa todellisuudessa kestää tuota kuormaa. Ja nyt verkon kuormituksen kasvaessa joutuvat investoimaan jotta täyttävät tuon myydyn sopimuksen lupauksen? Puhun nyt sellaisesta alueesta johon ei ole tullut lisää kiinteistöjä, vaan joka on ollut stabiili vuosikymmeniä.

Ja kyllä, tiedän vastauksen. Ovat silloin laskeneet infran sen mukaisesti että tuollaiset isot piikit ovat harvassa ja epärealistisia. Mutta onko silti oikein että nyt ovat haasteiden edessä kun useammassa kiinteistössä se liittymän käyttöaste ei olekkaan jotain 30-50% maksimikapasiteetista, pistetään asukkaat maksumiehiksi sen johdosta että eivät ole alunperin rakentaneet verkkoaan siten että se mitä on myyty, on myös teknisesti mahdollista. Etenkin kun ottaa huomioon että esim. Caruna ei edes anna ottaa pienempää liittymää kuin 3x25A omakotitaloissa joka jo yksistään auttaisi verkon investointipaineissa.
Outoa ajattelua, siis mielestäsi verkkoyhtiön on vahvistettava verkkoa vastaamaan nykyajan haasteita.

Johan politiikojen haluamasta piuhojen maahan kaivamisesta on tullut isot kustannukset (eikä koske pelkästään mollittua carunaa).
Mä olen tyytyväinrn että tehomaksu ei enään mene eduskuntaan poliittisten "asiantuntijoiden) käsittelyyn
 
Toisinsanoen siirtoyhtöt ovat aikoinaan myyneet liittymiä asuntoihin tietyllä lupauksella (esim. 3x25A) ilman että heidän verkkonsa todellisuudessa kestää tuota kuormaa. Ja nyt verkon kuormituksen kasvaessa joutuvat investoimaan jotta täyttävät tuon myydyn sopimuksen lupauksen? Puhun nyt sellaisesta alueesta johon ei ole tullut lisää kiinteistöjä, vaan joka on ollut stabiili vuosikymmeniä.

Ja kyllä, tiedän vastauksen. Ovat silloin laskeneet infran sen mukaisesti että tuollaiset isot piikit ovat harvassa ja epärealistisia. Mutta onko silti oikein että nyt ovat haasteiden edessä kun useammassa kiinteistössä se liittymän käyttöaste ei olekkaan jotain 30-50% maksimikapasiteetista, pistetään asukkaat maksumiehiksi sen johdosta että eivät ole alunperin rakentaneet verkkoaan siten että se mitä on myyty, on myös teknisesti mahdollista. Etenkin kun ottaa huomioon että esim. Caruna ei edes anna ottaa pienempää liittymää kuin 3x25A omakotitaloissa joka jo yksistään auttaisi verkon investointipaineissa.

Kyllä se on oikein, koska ei olisi ollut mitään järkeä siinä, että tuo verkko olisi alunperin ylimitoitettu niin suureksi, että sillä katettaisiin nyt kasvaneet kulutukset. Koska tuolloin kaikki olisivat joutuneet vuosikausien ajan maksamaan ylimääräistä sellaisesta kapasiteetista, jolle ei olisi ollut mitään käyttöä.
 
Kyllä se on oikein, koska ei olisi ollut mitään järkeä siinä, että tuo verkko olisi alunperin ylimitoitettu niin suureksi, että sillä katettaisiin nyt kasvaneet kulutukset. Koska tuolloin kaikki olisivat joutuneet vuosikausien ajan maksamaan ylimääräistä sellaisesta kapasiteetista, jolle ei olisi ollut mitään käyttöä.

Ok, ja tämä on ihan oikein ja reilua? Pistetäänkö sinulle myös valokuituyhteys netille josta maksat 1gb/1gb symmetrisestä X€/kk, mutta saatkin oikeasti vain 600/400 samaan hintaan?
 
Ok, ja tämä on ihan oikein ja reilua? Pistetäänkö sinulle myös valokuituyhteys netille josta maksat 1gb/1gb symmetrisestä X€/kk, mutta saatkin oikeasti vain 600/400 samaan hintaan?

Taitaa ne nettiyhteydetkin toimia samalla periaattella. Eli se verkkoinfra on mitoitettu siten, että yleensä kaikki saavat sen täyden nopeuden irti kunhan vain eivät kaikki käytä sitä täyttä nopeutta samanaikaisesti.
 
Outoa ajattelua, siis mielestäsi verkkoyhtiön on vahvistettava verkkoa vastaamaan nykyajan haasteita.

Jos verkon investointeja tarvitaan, niin kyllä. Mutta siihen ei tarvita tehomaksua lisäkomponentiksi tällä siirtoyhtiöllä jonka alueella itse olen.

Johan politiikojen haluamasta piuhojen maahan kaivamisesta on tullut isot kustannukset (eikä koske pelkästään mollittua carunaa).

Tuo nyt oli poliitikkojen housuunkakkimista paniikissa josta kärsitään, vaikka ajatus oli ihan hyvä... Iso osa noista johtui ihan siitä että siirtoyhtiöt eivät pitäneet huolta linjojen turva-alueesta. Asia joka näkyy muuten nykypäivänäkin Carunan linjoissa. Carunan sivuilla sanotaan että raivaavat säännöllisesti, mutta tiedän faktaksi että eivät raivaa etenkään pienlinjoja edes asiasta heille ilmoittamalla (vaikka useita puita nojaa jo linjoihin tai isojen puiden oksia roikkuu linjojen päällä ja tuulisella säällä oksat heiluttavat linjoja siten että valot vilkkuvat asunnoissa).
 
Miten rajoitan saunan ottamaa kuormaa? Vaikka saunoisin yöllä, niin se silti ottaa sen samat mitä aikaisemmin.
Tai vaikka lataisin autoa yöllä, niin 5kw paukkuu.

Tämä tehomaksu ei vaan toimi 15min sykleissä, tätä ei otettu huomioon että pörssi muuttuikin 1h -> 15 min.
Miten mun mielestä just 15min parempi kuin tunti? Katoin just kulutustietoja ja tunnin keskiarvolla paukkunu nyt alkuvuonna yli 15kW tunnissa. 15min mittauksella ei kertaakaan yli 4kW vaikka saunaakin lämmitelty (10kW kiuas)

Vai luenko tota jotenkin väärin? Vai oliko toi tunnin ka vaan jaettu neljällä tuolla palvelussa vaikka olisi joka 15min ollu vaikka yli 10kW .. en tiedä.
 
Miten mun mielestä just 15min parempi kuin tunti? Katoin just kulutustietoja ja tunnin keskiarvolla paukkunu nyt alkuvuonna yli 15kW tunnissa. 15min mittauksella ei kertaakaan yli 4kW vaikka saunaakin lämmitelty (10kW kiuas)

Vai luenko tota jotenkin väärin? Vai oliko toi tunnin ka vaan jaettu neljällä tuolla palvelussa vaikka olisi joka 15min ollu vaikka yli 10kW .. en tiedä.
Luet väärin. Jos tunnin keskikulutus on 15kW, vartin kulutus on minimissään 15kW. Käytännössä enemmän.
Vai tarkoititko että vartin kulutus oli 4kWh? Se tarkoittaa 16kW huippukulutusta.
 
Toisinsanoen siirtoyhtöt ovat aikoinaan myyneet liittymiä asuntoihin tietyllä lupauksella (esim. 3x25A) ilman että heidän verkkonsa todellisuudessa kestää tuota kuormaa. Ja nyt verkon kuormituksen kasvaessa joutuvat investoimaan jotta täyttävät tuon myydyn sopimuksen lupauksen? Puhun nyt sellaisesta alueesta johon ei ole tullut lisää kiinteistöjä, vaan joka on ollut stabiili vuosikymmeniä.

Ja kyllä, tiedän vastauksen. Ovat silloin laskeneet infran sen mukaisesti että tuollaiset isot piikit ovat harvassa ja epärealistisia. Mutta onko silti oikein että nyt ovat haasteiden edessä kun useammassa kiinteistössä se liittymän käyttöaste ei olekkaan jotain 30-50% maksimikapasiteetista, pistetään asukkaat maksumiehiksi sen johdosta että eivät ole alunperin rakentaneet verkkoaan siten että se mitä on myyty, on myös teknisesti mahdollista. Etenkin kun ottaa huomioon että esim. Caruna ei edes anna ottaa pienempää liittymää kuin 3x25A omakotitaloissa joka jo yksistään auttaisi verkon investointipaineissa.
Tässä on se oletus, että liittymis- ja kuukausimaksut olisivat säilyneet samana, jos verkko olisi mitoitettu kaikkien käyttöpaikkojen maksitehojen summana. Ehei, hinnat olisivat olleet moninkertaisesti korkeammat verkon korkeamman kapasiteetin myötä. Ei ne isommat muuntajat ja poikkipinnaltaan paksummat johdot ilman maksuja synny. Yhtiöt ovat tehneet järkiperäisiä ratkaisuja ja välttäneet yli-investointeja mallintamalla kulutuksen keskinäistä risteilyä. Lisätietoja taikasanalla "kuormituskäyrä".

Eihän kuluttajatasolla tämä tehoasia ole juuri syliin kaatumassa, kun Ylen mukaan Suomen 80 sähköverkkoyhtiöstä noin kymmenellä on tehomaksutuote. Trendi tosin osoittaa, että tehon merkitys kuluttajaliittymissä kasvaa. Hillitäkseen ko. verkkoihin tehtäviä investointeja ja siten siirtomaksujen nousua viranomainen haluaa kuluttajia viilaamaan sähkönkäyttöä. En pidä sähköyhtiöitä kovin aloitteellisina asiassa, kun noin harvalla tehomaksu on käytössä.
 
Ok, ja tämä on ihan oikein ja reilua? Pistetäänkö sinulle myös valokuituyhteys netille josta maksat 1gb/1gb symmetrisestä X€/kk, mutta saatkin oikeasti vain 600/400 samaan hintaan?
Nyt verrataan polkypyörää banaaniin.

Mutta jos välttämättä tuon suuntaista, niin sama kuin jos sinulla olisi 100/100 meganen kupari liittymä maksaisit 20/20 megasesta , ja siirretyistä biteistä, ja nopues huipusta erikseen. Kuitenkin niin että sama tai pienempi liikevaihto jälkimmäisessä. (oikeast nyky kiinteissä IP verkoissa ei ole verrannollsta pullonkaulaa, hinta erot ovat tuotteistusta, missä hitaan liittymät myydään alella)

Joku IP verkko, on enemmän kuin joku vesiverkko, joku putki koko, paine, tuotto sitten mitä on, ja verkko ei kaadu jos kaikki vetää putken täydeltä liikennettä, palvelu taso vain laskee, mutta ei kaadu, ja toipuu yhtä helposti.

Sähkäverko kestää, toimii, kaikilla, hyvin, tai sitten jos kuorma ylittyy, niin verkko kaatuu, siinä välissä hyvin pieni ikkuna missä laatu heikompi ennen romahdusta. Tuotannonkin pitää vastaa kysyntää, ei yli, eikä ali.

Käytännössä sähköliittymän perusmaksuilla maksetaan osan verko kustannuksista, osa maksetaan siirtomaksuista. (siitomaksuilla myös ihan siirrosta johtuvia kustannuksia)

Huonoasiakas on se joku ei kuluta , Huono asiakas on se joku kuluttaa satunnasesti sen mitä posliinit kestää yleisen kulutuspiikin aikaan. Ensimmäinen sen takia että infra pidettävä kunnossa, häviöitä muuntihäviöitä tulee vaikka ei kulutusta, ei kuitenkaan maksa kuin pientä kk maksa. Jälkimmäinen asiakas sentäs maksaa vähän siirrosta, piikki kulutukseen hänen ajoitus noin yleisesti se huonoin hetki, tuo painetta vahvistaa ketjua, joka taasen huonontaa enitsestään sen pienen kulutuksen häviöitä.

Ratkaisu tietekin lättästä kk maksut ylös, haittana lähinnä yleinen älämölö ja osa liittymä asiakkaista sanoisi liittymän irti.
Yleispalvelu velvotte, välttämättömyys palvelu, niin joku solidaarisuus on tärkeää ja välttämätöntä, jos alettaisiin laske muuntopiiri kerrallaan, niin siellä hinnay pomsahtaisi, liittymiä irtisanottaisiin, hinnat pomsahtaisi lisää, infara jäisi tyhjänpantiksi.
 
Luet väärin. Jos tunnin keskikulutus on 15kW, vartin kulutus on minimissään 15kW. Käytännössä enemmän.
Vai tarkoititko että vartin kulutus oli 4kWh? Se tarkoittaa 16kW huippukulutusta.
Noita palkkeja selasin ja 2,x - 3,x kWh oli pääsääntöisesti varttikulutukset.. tuntipalkkeja katsoessa 10-15 jne.

Luulis että toi oikein on kun pörssin laskutuskin menee vartin mukaan?

Oisko toi tuntipalkki sitte vaan varttikulutusten summa?

Ehkä sekosin kun näkymä defaulttina tuntinäkymänä..

Edit. Eiku jotai outoa tossa kuitenki? Jos 10kW kiuas päällä tunnin + muut kuormat niin pitäshän varttikulutuskin olla about sama

Edit2. Pitäs kattoo koneella tarkemmin isolta ruudulta, menee vähä tihrustamiseksi tollanen puhelimesta
 
Viimeksi muokattu:
Noita palkkeja selasin ja 2,x - 3,x kWh oli pääsääntöisesti varttikulutukset.. tuntipalkkeja katsoessa 10-15 jne.

Luulis että toi oikein on kun pörssin laskutuskin menee vartin mukaan?

Oisko toi tuntipalkki sitte vaan varttikulutusten summa?

Ehkä sekosin kun näkymä defaulttina tuntinäkymänä..

Edit. Eiku jotai outoa tossa kuitenki? Jos 10kW kiuas päällä tunnin + muut kuormat niin pitäshän varttikulutuskin olla about sama

Edit2. Pitäs kattoo koneella tarkemmin isolta ruudulta, menee vähä tihrustamiseksi tollanen puhelimesta

Jos katsot energiankulutusta tunnissa, niin keskimäärin vartissa se on neljäs osa.
Jos 10kW kius, siis kuvitellaan kiuas joka imee sen verran oikeasti ja vielä koko tunnin, niin tunnissa se tekee 10kWh, ja vartissa 2,5kWh

Se paljonko kius mittaamatta vie on sitten oma juttunsa, ja paahtaako se koko tuntia täydellä teholla. Jos senkokoinen sauna ettei se tuntia paahda täydellä, no hyvin sopii siihen jos koko liittymän vartti energian kulutus heiluu siinä 2kWh-4kWh (ja tunti kulutus 10kWh-15kWh)

Edit: Sori epäselvyys.
Tehomaksu on tehosta, esim vartin keskiteho, eli jos ei muuta kuormaa ja 10kW ottava kius paahtaa tunnin sillä teholla, niin varttin keski tehoa 10kW, ja tunnin keskitehoa 10kW , jos 10kW kius paahtaa vain puolituntia, niin tunnin keskiteho on 5kW, mutta jos se paahtaa ensimmäisen vartin putkeen, niin sen vartin osalta 10kW.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kun olen useamman sivullisen lukenut tätä vääntöä, niin tulee mieleen, että meneekö osalla keskustelijoista ohi, miten tehomaksu määräytyy. Eli 6kW:n tehosta menee tehomaksu X (alle 5kW menee ilman maksua, sitten pyöristettynä ylöspäin tasaluvulle, olikohan ehdotuksessa 2€/kW, eli eka porras olisi luultavasti sen 2€), sitten jos suurin teho onkin 7kW, on tehomaksu X +porras, eli 2*2€, 8kW tehohuipulla 3*2€, jne. Eli 3x25A liittymän suurimmalla sallitulls teholla (ellei ylikuornita) 17kW tehomaksu olisi (17-5)*2=24€.

Eli vaikka se kiuas olisi sen 10kW, niin se twhomaksu ei silti tule täysimääräisenä joka kuukausi, kun saunoo. Vaan huippukuorma saattaa saunomisen aikana olla vaikkapa 11kW, jos liittymän muu kulutus on 1kW, kun kiuas on päällä. Toki sähkölämmitteisissä taloissa talvipakkasella saattaa kuorma olla saunoessa lähellä 17kW, mutta kyseiset liittymät ovat muutenkin niitä, jotka kuormittavat muuntopiiriä eniten. Noissakon toki voi yrittää pohtia, pystyisikö lämmitys olemasn saunomisen ajan pois päältä, jolloin sitä piikkitehoa saa madallettua.

Ja tosiaan perusmaksuja ja kWh maksuja skaalataan alaspäin siten, että verkkoyhtiön kaikkien asiakkaiden maksaman vanhan perusmaksun+energian siirron maksut yhteensä on yhtä paljon, kuin uusi perusmaksu+enegian siirto+tehomaksu.
 
Viimeksi muokattu:
Jos katsot energiankulutusta tunnissa, niin keskimäärin vartissa se on neljäs osa.
Jos 10kW kius, siis kuvitellaan kiuas joka imee sen verran oikeasti ja vielä koko tunnin, niin tunnissa se tekee 10kWh, ja vartissa 2,5kWh

Se paljonko kius mittaamatta vie on sitten oma juttunsa, ja paahtaako se koko tuntia täydellä teholla. Jos senkokoinen sauna ettei se tuntia paahda täydellä, no hyvin sopii siihen jos koko liittymän vartti energian kulutus heiluu siinä 2kWh-4kWh (ja tunti kulutus 10kWh-15kWh)
Tehomaksu menee kilowateista, ei kilowattitunneista.
 
olikohan ehdotuksessa 2€/kW, eli eka porras olisi luultavasti sen 2€), sitten jos suurin teho onkin 7kW, on tehomaksu X +porras, eli 2*2€, 8kW tehohuipulla 3*2€, jne. Eli 3x15A liittymän suurimmalla sallitulls teholla (ellei ylikuornita) 17kW tehomaksu olisi (17-5)*2=24€.
Tuostako se hinta paniikki on tullut, ihmetellyt mistä niitä nyitty.
Seuraavat alvittomia, energia veroja on tarkistanut.

Jos Carunalla nyt 3x35A liittymän kk maksu on noin 40€ (alv 0) , jos 1kW tehomaksu olisi 2€ (alv 0) , niin 25 kW tekisi noin neljäkymppiä ((25-5)*2€). Jos , niin sillä kaavalla liittymän 5kW kuukausimaksuksi ei paljoa jäisi, edes kymppi ei kuitenkaan riitä mihinkään, niin energiasiirtomaksut kyykkäisi.
Nyt yleisiirto 4,19c/kWh (alv0)

Tehomaksut nykyisellään
3,57€/kW kk 1h huippu tunti, vähintään 40kW laskutetaan, perus maksu 58,7€ (mini siis 142,8€/kk,joka vastaa 3x63A littymän kk maksua)
Siirto 3,52c/kWh

Siellä sitten kausi tuotteita molemmista, keskijännite tuotteissa sitten omat hinnat, ja halvemmat siirrot.
Loistehomaksut erikseen, mitä ei pienliittymissä.
 
Tehomaksu menee kilowateista, ei kilowattitunneista.
Juu, olin ehkä vähän epäselvä, tuossa yritin sitä kertoa että 10kW teho, niin se on energian kulutusta tunissa 10kWh, ja vartissa 2,5kWh, jos siis hän katseli kulutuksi ja niitä ihmetteli kun vartissa vähemmän.

Tehomaksu nimenomaan teho mukaan, nykyisellään tyypillisesti tunnin maksimi keskiteho. Luonnoksessa pien liittymiin oli vartti, mikä sitten tuleekaan lopulliseen.
 
Siis juurikin päinvastoin, tuo tehomaksu vie hommaa vähemmän sosialistiseen suuntaan.

Nykyisellään kaikki maksavat kollektiivisesti enemmän siirtomaksuissaan riippumatta siitä, että kuinka suuri on se tarve sille sähkönsiirrolle.
Tehomaksu muuttaa tuon ja kohdistaa ne kustannukset tarkemmin niille, jotka niitä kustannuksia aiheuttaa.
Pääsulakkeet ovat tietyn arvoiset sitävarten, jotta niistä saa maksimissaan tietyn tehon ja niistä maksetaan.
-------------------------------

Mites tuo muuten sitten menee?

Jos on 14minuuttia ja 59 sekunttia aikaa käyttää sähköä, mitä sulakkeet kestävät, niin minkä ajan päästä saa seuraavan kerran ottaa kunnon tehot?
 
Mitenköhän tämä maksu menee seuraavassa tapauksessa?

Tontille tulee 3x63A linja. Tontilla paritaloja. Jokaisessa 3x25A sulakkeet.

Maksetaanko tässä kahdesti tehomaksu?
 
Se, että jotain on sanottu tässä ketjussa moneen kertaan, ei tarkoita, että se perustuisi mihinkään faktoihin.
Eli jos täällä nyt ollaan niin kovasti sitä mieltä, että juurikin nuo pörssiohjatut piikit ovat ne suurimmat piikit, eikä esim. ne piikit, jotka tapahtuvat esim. sitä mukaa kun ihmiset tulevat kotiin töiden jälkeen ja alkavat kokkaamaan, lämmittämään saunaa ja lataamaan niitä sähköautoja, niin kiinnostaisi oikeasti nähdä tuosta jotain muutakin näyttöä.
Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole, että automaattinen reagointi hintoihin voi aiheuttaa samanaikaisuuden seurauksena (ts. yksi signaali ohjaamassa monen kulutusta) isoja piikkejä, ja sitä suurempia mitä useammalla on pörssiautomaatiota käytössä.

Tässä on yksi paperi, jossa ilmiötä ja sen ratkaisuja käsitellään
Myös LUT:n hintajoustoselvityksessä todetaan samanaikaisten kuormien voivan tulla ongelmaksi heikoissa verkoissa.

Tavanomaiset piikit, aamulla keitetään kahvit ja illalla kokataan, on toki tunnettu vuosikymmenet, eikä ne aiheuta ongelmia.
Siis lue nyt uudestaan mitä mä sanoin. Kyse oli kulutuksesta, joka tapahtuu samaan aikaan sen matalan pörssihinnan kanssa. Pointtina oli se, että sillä ei ole väliä, että tuleeko tuolloin se kulutus siitä kulutuksesta, joka ohjautuu pörssisähkön hinnan mukaan, vai muuten vain kulutuksesta.
Totta, mutta ei tätäkään voi pelkästä pörssihinnan alhaisuudesta katsoa. Jos hinta on koko päivän on nollassa, eihän silloin piikkejäkään aiheudu, paitsi että kyllähän silloinkin automaatio etsii ne vartit, jolloin hinta piikittää pakkaselle.

Tehomaksun peruste pitäisi katsoa verkon suurimman kuormituksen ajalta, esimerkiksi keskiteho kk:n eniten kuormitetun kolmen tunnin ajanjakson aikana. Ei verkkokaan hetkellisestä kuormasta kippaa nurin. Maksua ei pitäisi periä, jos verkon kokonaiskuorma pysyy maltillisena, esim. alle 70-80% nimelliskuormasta.

Epäilenpä, että yksinkertaisinta olisi rajoittaa pörssiohjattua tehoa, niin että se ei aiheuta ongelmia.
Niin ja jotta se verkkoyhtiö voi kaivaa sitä kuvetta, niin sen tarvii kerätä lisää rahaa asiakkailtansa. Josta taas päästään siihen, että niiden tehomaksujen pointti on jakaa tuo lisärahan tarve enemmän sen perusteella, että mikä aiheuttaa tarvetta niille lisäinvestoinneille.
Jos verkko saneerataan kerran 50 vuoteen, niin kyllä siinä perus- ja energiamaksuilla tulee melko isot remontit maksettua. Ei yhtiön tarvitse kaikkea kädestä suuhun laskuttaa vaan se voi ottaa lainaakin.

En mä kirjoittanut, että tehomaksu tarvitaan investointien mitoitukseen. Vaan että huipputeho määrää investointien mitoituksen (ei pelkästään, mutta kuitenkin). Tehomaksulla saadaan käyttäjiä rajoittamaan huipputehoa, tai maksamaan siitä lisämaksu. Ja huipputehon lasku vähentää investointitarpeita.
Voi pyhä yksinkertaisuus taas! Ei kuluttajien satunnaiset tehopiikit aiheuta mitään investointitarvetta vaan verkko kestää mainiosti sen että kuluttajat käyttävät välillä liittymäänsä ihan täysillä. Se mikä aiheuttaa kuormitusongelman, on korkean kuormituksen *samanaikaisuus*, kun iso osa asiakkaista vetää liittymänsä kuorman tappiin samanaikaisesti.

Miten tämä ei voi mennä jakeluun vaan jankataan jostain käyttäjän huipputehon merkityksestä? Eikö ohmin laki ja sen soveltaminen kerro mitään?
 
Noita palkkeja selasin ja 2,x - 3,x kWh oli pääsääntöisesti varttikulutukset.. tuntipalkkeja katsoessa 10-15 jne.

Luulis että toi oikein on kun pörssin laskutuskin menee vartin mukaan?

Oisko toi tuntipalkki sitte vaan varttikulutusten summa?

Ehkä sekosin kun näkymä defaulttina tuntinäkymänä..

Edit. Eiku jotai outoa tossa kuitenki? Jos 10kW kiuas päällä tunnin + muut kuormat niin pitäshän varttikulutuskin olla about sama

Edit2. Pitäs kattoo koneella tarkemmin isolta ruudulta, menee vähä tihrustamiseksi tollanen puhelimesta
10kw teholla 1 tunti on 10kWh (10kW x 1h).
10kW teholla 15 minuuttia on 2,5kWh (10kW x 0,25h).
Teho ja energia on eri asia.

Jos tunnin keskikulutus on X kW, on matemaattinen mahdottomuus, että tuolla tunnilla ei olisi ainakin yksi vartti jolloin keskimääräinen kulutus olisi alle x kW.
 
Viimeksi muokattu:
Tavanomaiset piikit, aamulla keitetään kahvit ja illalla kokataan, on toki tunnettu vuosikymmenet, eikä ne aiheuta ongelmia.

Totta, mutta ei tätäkään voi pelkästä pörssihinnan alhaisuudesta katsoa. Jos hinta on koko päivän on nollassa, eihän silloin piikkejäkään aiheudu, paitsi että kyllähän silloinkin automaatio etsii ne vartit, jolloin hinta piikittää pakkaselle.

Tehomaksun peruste pitäisi katsoa verkon suurimman kuormituksen ajalta, esimerkiksi keskiteho kk:n eniten kuormitetun kolmen tunnin ajanjakson aikana. Ei verkkokaan hetkellisestä kuormasta kippaa nurin. Maksua ei pitäisi periä, jos verkon kokonaiskuorma pysyy maltillisena, esim. alle 70-80% nimelliskuormasta.

Epäilenpä, että yksinkertaisinta olisi rajoittaa pörssiohjattua tehoa, niin että se ei aiheuta ongelmia.
Paitsi että nyt ekaa kertaa ikinä siihen tulee rinnalle myös se sähköautojen lataaminen. Joka, etenkin ei-pörssiohjattuna, tuppaa osumaan juurikin siihen kotitalouksien kulutuspiikin kohdalle. Eli sen lisäksi, että niitä kämppiä lämmitetään, saunotaan ja kokataan, niin yhä useammassa kotitaloudessa se sähköauton laturi kiskoo 11 kW virtaa sen parin tunnin ajan. Juuri sinä aikana, kun se kotitalouksien kulutus on jo muutenkin huipussaan.
Sitten kun tuohon vielä lisätään se, että myös siinä talojen lämmityksessä on siirrytty yhä enemmän siihen sähköön muista energianlähteistä, kuten öljystä, niin en todellakaan lähtisi vetämään mitään johtopäätöksiä sen perusteella, että miten hommat aiemmin meni, vaan oikeasti haluaisin nähdä suht konkreettisia lukuja tukemaan tuota sun väitettä, että juurikin se pörssiohjaus on se ongelma, eikä esim. tuo ~17:00-21:00 piikki.
 
Viimeksi muokattu:
Tehomaksun peruste pitäisi katsoa verkon suurimman kuormituksen ajalta, esimerkiksi keskiteho kk:n eniten kuormitetun kolmen tunnin ajanjakson aikana. Ei verkkokaan hetkellisestä kuormasta kippaa nurin. Maksua ei pitäisi periä, jos verkon kokonaiskuorma pysyy maltillisena, esim. alle 70-80% nimelliskuormasta.


Luonnoksen tehomaksu malli oli huono, nykyiset verkkoyhtiöiden tehomaksumallit ovat merkittävästi järkevämpiä.

Tuossa sinun mallissa on se periaatteellinen virhe että se ei toimia kuin niissä tilanteissa kuin verkko ylikuormittuu, eli toimii lähinnä lyhytaikaisessa tilanteessa, mutta ei tue verkko investointeja, tehtyjä eikä tulevia. Eli käytännössä olisi lisämaksu asiakkaille silloin kun verkon palvelutaso ei ole tigissä.

Epäilenpä, että yksinkertaisinta olisi rajoittaa pörssiohjattua tehoa, niin että se ei aiheuta ongelmia.

No pörssisähkö ohjaus on tärkeä, kaikkien osapuoleten kannalta, ja lisäksi se usein toimii myös verkonannaltakin oikein päin , hinta seuraa merkittävästi myös kulutusta.

Jos verkko saneerataan kerran 50 vuoteen, niin kyllä siinä perus- ja energiamaksuilla tulee melko isot remontit maksettua. Ei yhtiön tarvitse kaikkea kädestä suuhun laskuttaa vaan se voi ottaa lainaakin.
Verkossa suurin kustannus on pääoma kustannus.

Voi pyhä yksinkertaisuus taas! Ei kuluttajien satunnaiset tehopiikit aiheuta mitään investointitarvetta vaan verkko kestää mainiosti sen että kuluttajat käyttävät välillä liittymäänsä ihan täysillä. Se mikä aiheuttaa kuormitusongelman, on korkean kuormituksen *samanaikaisuus*, kun iso osa asiakkaista vetää liittymänsä kuorman tappiin samanaikaisesti.

Miten tämä ei voi mennä jakeluun vaan jankataan jostain käyttäjän huipputehon merkityksestä? Eikö ohmin laki ja sen soveltaminen kerro mitään?
Jos kustannuksia pyritään jakaan okeuden mukaisesti, niin yksi tekiä on se että tehoa tarvitsevat maksaa enemmän. Verkon kannalta yksi tekiä on teho, yksi littymä, yksi siirto.
Teho vaatii investointeja, kulutus missä vuotuiset siirrot vähäisiä, mutta isot tehopiikit, aiheuttaa ja nostaa kustannuksia silloinkin kun ei siirretä. Liittymä itsessään aiheuttaa kustannuksia, energian siirto myös.

Luonos oli huono, pien liittymissä paljon optiminti olisi sellanen mitä jotkin verkkoyhtiöt käyttää, esim likuva 12kk, josta talvikuukausilta katsotaan esm yhden tai kahden tunnin teho huipusta lasketaan tehomaksu.

Verkkoperaattorille kaikken yksinkertaisinta olisi tehomaksu sulakekoon mukaan, niin tukeva että olisi kustannus neutraali vaikka kulutusta ei olisi lainkaan, samalla kun kattaa sen reservin mikä teholla laskettu. Seuraus olisi titenkin se että vähän kuluttavat maksaisi enemmän, ja siitä sitten syntyisi mahdoton älämölö. Keskimääräisesti tai enemmän kuluttavat sitten nauttisivat pienemmistä siirtomaksuista. Jos joku omakotitalo liitto lähtisi tuollaista ajaan ja saisi läpi, niin vuoden sisään sen unohtaisivat ja palaisivat itkemään verko-operaattorien kovi hintoja, malta energitalojen omatuonto asukkaat sanoisivat liittymiä irti.
 
Tehomaksun peruste pitäisi katsoa verkon suurimman kuormituksen ajalta, esimerkiksi keskiteho kk:n eniten kuormitetun kolmen tunnin ajanjakson aikana. Ei verkkokaan hetkellisestä kuormasta kippaa nurin. Maksua ei pitäisi periä, jos verkon kokonaiskuorma pysyy maltillisena, esim. alle 70-80% nimelliskuormasta.
Tämä olisi fiksu ja kustannusvastaava tapa... mutta oletan, että:

1) hinnoittelun tulee olla kuluttajille ennakoinnin mahdollistavaa eikä jälkikäteen laskettua (tuota 3h jaksoa on vaikea ennustaa etukäteen, koska pörssisähkö, aurinko, lämpötila jne)

2) määriteltäviä verkkoalueita olisi pilvin pimein ja homma menisi sekavaksi. Ei pysyisi mummot perässä (ei ne tosin pysy nytkään)

Joten yksinkertainen pysyväisluonteinen hinnoittelun tehokomponentti on huonoista vaihtoehdoista paras.

Liittymä ja kk-maksu: saatavilla oleva max.teho
Energiamaksu: käytetty energia
Tehomaksu: käytetty maksimiteho

Ei kuluttajien satunnaiset tehopiikit aiheuta mitään investointitarvetta vaan verkko kestää mainiosti sen että kuluttajat käyttävät välillä liittymäänsä ihan täysillä. Se mikä aiheuttaa kuormitusongelman, on korkean kuormituksen *samanaikaisuus*, kun iso osa asiakkaista vetää liittymänsä kuorman tappiin samanaikaisesti.
Sinänsä olen samaa mieltä, että isoin ongelma on samanaikainen verkon kuormittaminen. Tätä aiheuttavat yhä enemmän mm:
1) pörssisähköoptimointi esim. lämmityksen suhteen
2) yöaikainen sähköautojen lataus
3) Suuri yhtäaikainen aurinkopaneelituotanto työpäivän aikana, kun kulutus on alhainen

Yllä olevat asiat eivät liene vielä isoja ongelmia, mutta tilanne ymmärrettävästi muuttuu koko ajan.

Nykyaikaiset asunnot ovat isoja, aika hyvin lämpöä eristäviä ja varaavia, joten moni lämmittää vain yöaikaan halvalla pörssisähköllä isolla teholla. Samaan aikaan auto lataukseen, niin onkin 3-8h jakso sellaista 13-17 kW kuormaa. Ei tuollaista kulutuskäyrää ollut vielä 10v sitten. Tai päiväaikaan useat +10 kWp paneelijärjestelmät puskevat verkkoon tavaraa, niin eipä sellaisiakaan kuormituskäppyröitä ole verkkoja tehtäessä huomioitu. Puuttuu vain isot kotiakut...

Luullakseni tehomaksulla haetaan kansalaisten opettamista siihen, että sähkön käyttöä ei voi optimoida vain yhdestä näkökulmasta eli energiakapasiteetin suhteen vaan myös tehokapasiteetti merkkaa. Kyllähän se tietty hölmölle kuulostaa, kun ensin valistetaan käyttämään sähköä sen ollessa halpaa, mutta nyt sitten kuitenkin kehoitetaan tekemään se silleen maltillisesti.
 
Paitsi että nyt ekaa kertaa ikinä siihen tulee rinnalle myös se sähköautojen lataaminen. Joka, etenkin ei-pörssiohjattuna, tuppaa osumaan juurikin siihen kotitalouksien kulutuspiikin kohdalle. Eli sen lisäksi, että niitä kämppiä lämmitetään, saunotaan ja kokataan, niin yhä useammassa kotitaloudessa se sähköauton laturi kiskoo 11 kW virtaa sen parin tunnin ajan. Juuri sinä aikana, kun se kotitalouksien kulutus on jo muutenkin huipussaan.
Jos auton lataaminen aiheuttaa ongelmia, niin silloin kannattaa puuttua juuri niihin eikä roiskia haulikolla vähän sinne päin. Esimerkiksi voisi rajoittaa kotilaturit 6 kW (3x10A) tehoon tai vieläkin alemmaksi - tai periä teholatureista kk-maksua.

Miksi tätäkin pitää liioitella? Ajetaanko autolla yleisesti muka 100 km päivässä (2x11 kW = 22 kWh, n. 100 km). Jos autolla ajetaan joku 30-50 km/pv, niin lataus vie 7-10 kWh. Yön yli hidaslatauksessa riittäisi alle 1 kW teho, joka ei olisi mikään ongelma.
Sitten kun tuohon vielä lisätään se, että myös siinä talojen lämmityksessä on siirrytty yhä enemmän siihen sähköön muista energianlähteistä, kuten öljystä, niin en todellakaan lähtisi vetämään mitään johtopäätöksiä sen perusteella, että miten hommat aiemmin meni, vaan oikeasti haluaisin nähdä suht konkreettisia lukuja tukemaan tuota sun väitettä, että juurikin se pörssiohjaus on se ongelma, eikä esim. tuo ~17:00-21:00 piikki.
Öljystä pois siirtyminen koskee lähinnä vanhempia pientaloja, 50-70-luvun taloja. Siellä verkko voikin olla heikko. Uudemmilla alueilla sähkölämmitys on ollut valtavirtaa alusta pitäen ja mitoitettu kestämään talvilämmitys pelkällä sähköllä. Siellä taas on korvattu suoria vastuksia mm. ILPeillä. Harvemmin öljyäkään suoralla sähköllä korvataan vaan maalämmöllä. 12 kW lämpöpumppu kuluttaa reilun 3 kW tehoa.

Vaikka entisillä öljylämmitysalueilla olisikin todellisia ongelmia, ei sekään ole mikään oikeutus langettaa tehomaksua ihan kaikille. Jos paikallinen verkko on tarpeeseen nähden heikko, ei investointitarve mihinkään katoa tehomaksulla. Jos taas verkko on hyvässä kunnossa, ei tehopiikit kuluta mitään eikä aiheuta investointitarpeita.
 
Miksi tätäkin pitää liioitella? Ajetaanko autolla yleisesti muka 100 km päivässä (2x11 kW = 22 kWh, n. 100 km). Jos autolla ajetaan joku 30-50 km/pv, niin lataus vie 7-10 kWh. Yön yli hidaslatauksessa riittäisi alle 1 kW teho, joka ei olisi mikään ongelma.
Varmaan ne henkilöt jotka ajaa 100 km päivässä ajaa 100 km päivässä. Mikä on se "yleinen" määrä jonka kenenkään tulee milläkin käyttövoimalla ajaa, että se olisi sinun mielestä järkevää?
 
Jos auton lataaminen aiheuttaa ongelmia, niin silloin kannattaa puuttua juuri niihin eikä roiskia haulikolla vähän sinne päin. Esimerkiksi voisi rajoittaa kotilaturit 6 kW (3x10A) tehoon tai vieläkin alemmaksi - tai periä teholatureista kk-maksua.

Miksi tätäkin pitää liioitella? Ajetaanko autolla yleisesti muka 100 km päivässä (2x11 kW = 22 kWh, n. 100 km). Jos autolla ajetaan joku 30-50 km/pv, niin lataus vie 7-10 kWh. Yön yli hidaslatauksessa riittäisi alle 1 kW teho, joka ei olisi mikään ongelma.

Niin ja siis mistä hitosta sä nyt sitten meinaat selvittää, että onko siellä talossa päällä se sähköauton laturi, kiuas vai yhdistelmä lämmitystä ja muuta kulutusta?
Miksi ylipäätänsä pitäisi eritellä, että mikä kulutus on ok ja mikä ei? Kaikki on kuitenkin sitä kulutusta, eikä sillä ole väliä, että ladataanko sillä autoa, lämmitetään taloa vai pelataan PUBG:ia?

Enkä tuossa väitä, että jokaista sähköautoa ladattaisiin joka päivä. Mutta mitä enemmän niitä on, niin sitä useammat lataavat niitä ja kun otetaan huomioon tuo erittäin korkea teho, niin se luo kyllä aika suuren lisäyksen niin piikkeihin, vaikka olisi vain vaikkapa joka neljäs sähköauto latauksessa samaan aikaan.
Ja toki ihmiset voivat ladata niitä hitaammin, mutta nyt ei ole mitään insentiiviä sille. Jos hinta on sama, että lataako 2 tuntia 11 kW teholla tai 11 tuntia 2kW teholla, niin turha sitä on lähteä säätämään vaan lyö sen suorilla lataan sen mitä laturi antaa.

Vaikka entisillä öljylämmitysalueilla olisikin todellisia ongelmia, ei sekään ole mikään oikeutus langettaa tehomaksua ihan kaikille. Jos paikallinen verkko on tarpeeseen nähden heikko, ei investointitarve mihinkään katoa tehomaksulla. Jos taas verkko on hyvässä kunnossa, ei tehopiikit kuluta mitään eikä aiheuta investointitarpeita.
Toki yksi ratkaisu olisi se, että siirtoyhtiöt alkavat hinnoittelemaan erilailla riippuen siitä, että missäpäin kyseisen asiakkaan talo on. Tuo olisi tietenkin yksi tapa ratkaista tilanne, mutta eiköhän sekin aiheuttaisi aika paljon valitusta.
 
Toki yksi ratkaisu olisi se, että siirtoyhtiöt alkavat hinnoittelemaan erilailla riippuen siitä, että missäpäin kyseisen asiakkaan talo on. Tuo olisi tietenkin yksi tapa ratkaista tilanne, mutta eiköhän sekin aiheuttaisi aika paljon valitusta.
Niin. Caruna Espoo ei ole Caruna, koska siirtoyhtiötä saattaa kuitenkin kiinnostaa minkälaisesta demografiasta on kyse. Valitukset ei auta tässä maassa yhtään koska tyypillinen suomalainen mies on ihan vitun lapanen, eikä oikeasti osaa saattaa vastuullisia vastuunalaiseksi.
 
Rajapinta mittareihin, mitäkautta energian myyjä ja siirtoyhtiö voivat ohjata olisi kaikkien kannalta optimi, sitten sopimuksia sen mukaan.

Suomessa on ollut verkkoyhtiöitä jotka ovat ohjanneet asiakkaan kulutusta, ne palvelut hiipuneet vuosien saatossa, energianmyyjillä on ollut jotain virityksiä myös. Nykyään kun kotiautomaatio lisääntynyt niin ei tarvisi isoja asennuskäyntejä, vaan rajapinnalla pääsee jo aika pitkälle. Voisi sen mittarin lisäksi olla ihan netin yli.
Onko oikeasti tarpeen kylvää jatkuvasti misinformaatiota?

Varsinkin nyt asennettavat / asennetut mittarit tarjoavat kyllä rajapintaa. HAN-portin kautta käyttäjä saa sinne automaatioonsa dataa jos on tarve. Ja verkkoyhtiö pystyy kyllä ohjaamaan x kappaletta lähtöjä etänä / tarjoamaan erilaisia mahdollisuuksia asiakkaalle.

Erään suuren toimija monipuolisempi:
Ja toisen suuren rajoitetumpi:

Eivät ole ainoita ja mahdollisuuksien kehittämistä rajoittaa lähinnä halu, ei rauta. Halusta taas emme tiedä, onhan yhtiöillä erilaisia resursseja ja myös erilaisia intressejä. Niitä intressejä on kuitenkin jo mietittyi: HE 197/2024 | Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta | Hallituksen esitykset | Finlex
Kuormanohjauksen osalta älyverkkotyöryhmä katsoi, että kulutusjouston tulisi olla kilpailtua liiketoimintaa, ja ehdotti, että kuormanohjaustoiminnallisuus tulee sisällyttää seuraavan sukupolven älymittareihin niille asiakkaille, joilla on merkittäviä ohjattavia kuormia. Lisäksi työryhmä katsoi, että jakeluverkkoyhtiön roolina on luoda tekninen alusta, ja palveluntarjoajat muodostavat varsinaiset ohjauskäskyt verkkoyhtiöiden luoman rajapinnan kautta. Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (767/2021, jäljempänä mittausasetus) säädettiin seuraavan sukupolven älymittareiden ominaisuuksista. Asetuksen mukaan seuraavan sukupolven älymittareissa tulee olla kuormanohjausrele, jonka avulla mittauslaitteisto kykenee vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Varsinaisen ohjausrajapinnan määrittely jätettiin myöhempään työhön.
Ehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa markkinaehtoinen kuormanohjaus, jossa asiakas itse tai palveluntarjoaja päättää asiakkaan kulutuksen ohjauksesta. Kellonaikaan tai kalenteriin sidottu sähkönkulutuksen aikaohjaus on käymässä vanhentuneeksi, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu vaihtelevammaksi ja säästä riippuvaksi, jolloin sähkömarkkinoiden tilanne muuttuu aiempaa nopeammin. Vaihtelevaan sähköntuotantoon perustuvassa sähköjärjestelmässä on tärkeää, että jatkossa yhä suurempi osuus sähkön kulutuksesta voi reagoida sähkömarkkinatilanteeseen nopeasti ja joustavasti.

Markkinapohjainen kuormanohjaus siirtäisi asiakkaita kustannustehokkaalla tavalla helposti kulutusjouston ulottuville. Jakeluverkkoyhtiöiden ohjaustarpeet liittyvät poikkeustilanteisiin kuten häiriöihin. Jatkossa verkkoyhtiöt tarvinnevat joustoa esimerkiksi verkon pullonkaulojen hallintaan, minkä ne voisivat ostaa joustopalveluna markkinoilta. Jakeluverkkoyhtiöt voisivat jatkossa ohjata kuormia suoraan omista tarpeistaan ainoastaan erikseen määritellyissä poikkeustilanteissa, jos loppukäyttäjä olisi aktivoinut markkinapohjaisen kuormanohjauksen

Perusmaksut ei taida olle se juttu, niillä ei makseta liittymän kuluja, vaan energiansiirtomaksuilla.
Käytännössä sähköliittymän perusmaksuilla maksetaan osan verko kustannuksista, osa maksetaan siirtomaksuista.
Siis niillä ei makseta vai maksetaan kuitenkin?

Tehomaksun voineet olla esim 12kk jouksulla kahden eri kuukauden suurinmman tunnin keskiarvo, jollain lasketaan vain talvikuukaudet. Nyt pienliittymissä luonnoksen kk jaksotus tekisi hommasta aika tehottoman.
Saman väitteen olet esittänyt "muutaman" kerran mutta perusteluja ei oikeastaan ole näkynyt. Vastaavasti esimerkiksi lausuntopalveluun kommenttinsa antaneet ammattilaiset / toimijat eivät vaikuta pitävän kuukautta ongelmana vaan lähinnä oikeudenmukaisena.

Ja noin yleisesti ottaen, Lahti Energian nykytila:
Tehomaksu perustuu tehoon, joka on edellisen 12 kuukauden aikana mitattu suurin tunnin keskiteho. Edellisen 12 kuukauden suurin teho ja sen perusteella laskettava maksun määrä ovat voimassa seuraavat 12 kuukautta tai siihen asti, jos aiempi suurin teho ylittyy. Kun pienennät tehon tarvetta, muutos näkyy laskullasi 12 kuukauden päästä.
Kuukauden malli on varmasti toimivampi ja kannustavampi.

Muutoinkin ketjussa tuntuu osalta unohtuvan, ehkä ymmärrettävästikin foorumin luonne huomioiden, tehomaksun tarkoittavan monelle juuri tuota Lahti Energian tyylistä maksua, onhan se esimerkkinäkin jossain ainakin näkynyt. Vaikka miten moneen kertaan huutaisi "muut ei tajua!" niin ei asia sillä muutu. Täysin ymmärrettävästi sähkön siirto ei ole läheskään kaikille mikään selvä asia. Samoin 5kW tai mikä on sen lieden tai kiukaan teho on ymmärryksen ulkopuolella. Ja jos itseään haluaisi sivistää, ei reaaliaikaista tehotietoa oikeastaan ole tarjolla. Ei joku "kyllä sen näkee kaksi päivää myöhemmin datahubista" ole sekään jokaisen ratkaisu.

Kokonaisuutena moni näkee aivan ymmärrettävästi asian "teen vahingossa jotain, sähkön hintani nousee vuodeksi". Ja koska asia on outo, ajatus on "vahinko toistuu kuitenkin, ihan sama miten käytän sähköä". Ymmärrys ja mielen muuttuminen lähtee etenemään vasta sitten, kun asiaa uutisoidaan havainnollisin ja todella selkein esimerkein. Tämän kaltaista uutisointia en ainakaan itse muista nähneeni.

Oikeastaan ymmärrän hyvin myös ajatukset "pitää olla aluekohtainen". Hyvin looginen ajatus johdettuna siitä, miten tehomaksua perustellaan ja toki optimitilanteessa verkkoyhtiö voisi esimerkiksi tarjota edullisempaa maksua jos kohteessa on etänä hallittavaa kulutusta (vaikka se auton lataus) leikattavaksi tarpeen mukaan. Ja kun harvempi tuntee verkon mahdollisuuksia / rajoituksia paremmin niin eipä sekään muuta ajatusta tuosta.
Tätähän yllä lainatun työryhmän kannankin mukaan halutaan edistää. Ei tosin tule tapahtumaan ihan hetkessä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
297 600
Viestejä
5 075 752
Jäsenet
81 336
Uusin jäsen
jorskaattori

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom