Ei taida lainailu ja vastailu oikein onnistua kun niin monta kertaa jo edelliset vastailleet, mutta yleisesti haluaisin vastata
@takomo sinun päätelmiisi, kun et taida verkkoalalla kuitenkaan olla.
Ei kyseessä ole mikään tilanne, että kestääkö kuluttajan omat sulakkeet vaan kestääkö se paikallinen jakeluverkko. Tämä on myös täysin erillään siitä, mitä Fingridin kantaverkko kestää ja milloin sen huippukuormitusaika on (tai onko sähköntuotanto tarpeeksi sille -30 pakkaselle)
Helpoiten havainnollistava on tilanne, joka tulee ympäri Suomea vastaan jo nyt viikoittain:
On paikallinen jakelualue, joka on rakennettu siinä 70-80 luvulla ja mitoitettu sen mukaisesti. Saman alueen alla on 20 taloa joista 15 on mummonmökkejä ja 5 sitten normaali asuintaloja.
Nyt noita mummonmökkejä on alettu muuttamaan ihan asuintaloiksi ja niihin hommataan sähkökiuas, sähköautonlatausta ja kaikkit muut vermeet, nämä tietenkin lisänä vielä seuraa pörssisähköä joten nakkaavat itsensä päälle samalla hetkellä.
No jakelualueen sähköverkko ei tuota kestäkään, vaan sieltä menee liian pieneksi niin jakelumuntaja kuin koko siirtoverkko ja se menee pikasaneeraukseen, sillä kellään siellä ei toimi sähköt kun 2-3 tällaista mummonmökki -> asuintalo muunnosta on tehty ja niiden yhteisvaikutuksella koko alueen sähköset arvot kyykkää kunnolla. Rahaa tähän menee vähintään 100kE. Tämä ei ole toimitusvarmuus investointi, eli jos myrskyä sun muuta tulee niin ihan samalla tavalla siellä nyrjähtää sähköt pois pitkäksikkin aikaa. Et sä sillä jakelumuuntajan uusimisella pitkälle pääse kun siellä on kaikki siirtojohdot ihan pientä lakua.
Ja tehomaksusta yleisesti, eihän se ole paras ratkaisu kenellekkään ja jos verkkoyhtiö voisi laskea dynaamisesti jokaisen paikallisen jakelualueen tehomaksut riippuen kuormituksesta, niin kyllähän siellä saisi sitten paljon suurempaa vaikutusta, mutta varmaan yksi tiukimpia lakeja hinnoitteluun liittyen on se, että sijaintisi ei saa vaikuttaa siihen mitä siirrosta maksat (saman verkkoyhtiön alueen sisällä) Ja ei se myöskään todellakaan olisi normaali ihmiselle enää millään tavalla ymmärrettävä.
Siinä kestää pitkään, kun hinnastoja ei voi muuttaa hetkessä, mutta kauniina ajatuksenahan tuossa olisi, että siirtomaksut olisivat lopulta:
40e/kk perusmaksu, 8snt/kWh energia -> 10e/kk perusmaksu, 4snt/kWh energia, 3e/kW/kk tehomaksu.
Tällä tavoin tuo kustannusrakennekkin olisi jo paljon lähempänä niitä oikeita toteutuneita kustannuksia ja eri hintakomponenteilla katetaan niistä aiheutuvat kustannukset. Suurimmalla osalla tehomaksu olisi aikalailla kiinteä, mutta jos intoa on ja mahdollisuuksia, niin loppuasiakkaallakin olisi paljon enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siirtohintoihinsa kun optimoi sitä huipputehoaan, maksatko kuukaudessa 51 euroa tehomaksua vai 30 euroa. Tällä tavalla myös kohdistuu maksut enemmän niille, jotka niitä kustannuksia verkossa aiheuttavat.
Tuo hinnoittelun harmonisointi tulee nyt niistä lähtökohdista, kun verkot on lähteneet mun henkilökohtaisella mielipiteellä ihan oikein kokeilemaan eri tapoja tuoda tehomaksu systeemiin. Tämä taas nähdään sitten epäselvänä ja kyllä se vaikeuttaa koko Suomen markkinoille tarjottavien "rajoita huipputehoasi" palveluratkaisujen tuontia. Byrokratia vaan kun tulee liikaa väliin, niin onhan siinä lopputuloksena juurikin ratkaisu joka on huono kaikille.
Tehomaksuthan olisi tulleet Suomen hintoihin jo silloin kun ekan kerran alettiin sähköä siirtämään ja siitä velottamaan, silloin vaan ei ollut järkevää tapaa todentaa, että paljonko tehoa kukainenki on nyt käyttänyt joten painotus oli hyvin vahvasti energiapainotteinen, joka oli täysin väärä lähestymiskulma. Tätä tässä yritetään nyt korjata, et verkkoyhtiön hinnoittelussa siirretyn energian määrä vastaisi noin 10 % kustannuksista, mitä se oikeasti kuluja aiheuttaa. Loput katetaan sitten perusmaksuilla ja tehomaksuilla.
