Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Minusta ei suurta koukkua / jekkua.

Itselleni olen selittänyt että loka - ja marraskuu. Niillä ei vielä lämmitystä joten hinnat kai alhaisemmat.
Ja veikkaan että tuo Q4-hinnassa myös pieni vääristymä tasaiseen kulutukseen vs. sähkölämmitättäjän joulukuu.
Sähkölämmittäjälle pienen arbitraasin paikka.

Huomoi myös, että tuon päälle toimituskulu 0.45c ja kulutusvaikutus. Sähkölämmittäjällä kulutusvaikutus herkästi talvella plussanpuolella. Jos ei ole sautoa tms.
itsellä se taas on - merkkinen kun yöllä nuo pumput enemmän lämpöä puskee

Kiitokset, meilläkin sähkölämmitys - täytyy tehdä laskelmat kulutusvaikutuksen kanssa, mutta meilläkin tosiaan öisin ollut lämmöt korkeammalla ja kuluu hieman enemmän. Tosin varmaan päivän piikki (ja tuolloin lämmitys) voi helposti neutralisoida yön kulutushyödyn? No täytyy tehdä vielä laskelma ja lukea tarkemmin mikä on PKSn maksimi kulutusvaikutustappio/-voitto.
 
Minusta ei suurta koukkua / jekkua.

Itselleni olen selittänyt että loka - ja marraskuu. Niillä ei vielä lämmitystä
Sori pieni OT, ..mutta et siis pidä pirtissä lämmitystä loka/marraskuussa, kun ulkolämmöt pyörii ehkä 0-10 asteen välillä, eikä aurinkokaan enää juuri lämmitä? Pyhällä hengelläkö kämppä lämpiää, vai onko (oletettavasti reilusti alle 20C) sisälämpötila Ok?
 
Kiitokset, meilläkin sähkölämmitys - täytyy tehdä laskelmat kulutusvaikutuksen kanssa, mutta meilläkin tosiaan öisin ollut lämmöt korkeammalla ja kuluu hieman enemmän. Tosin varmaan päivän piikki (ja tuolloin lämmitys) voi helposti neutralisoida yön kulutushyödyn? No täytyy tehdä vielä laskelma ja lukea tarkemmin mikä on PKSn maksimi kulutusvaikutustappio/-voitto.
Liukurilla lasketaan sähkön hintaa Tuonne tietoja niin näet kulutusvaikutuksesi.. Veikkaan että - merkkinen :)
 
Sori pieni OT, ..mutta et siis pidä pirtissä lämmitystä loka/marraskuussa, kun ulkolämmöt pyörii ehkä 0-10 asteen välillä, eikä aurinkokaan enää juuri lämmitä? Pyhällä hengelläkö kämppä lämpiää, vai onko (oletettavasti reilusti alle 20C) sisälämpötila Ok?
Jep pyhällä hengellä lämpiää loka/marraskuun. Sitten joulukuussa pyhä henki haihtuu pakkasen tullen. :-D
 
On muuten hyvä huomata, että ennen energiakriisiä monet myös näistä isoimmista sähkönmyyjistä (esim. Helen ja Fortum) aktiivisesti kontaktoivat käyttöpaikan toista asukasta, jonka nimissä sähkösopimus ei ollut, ja yrittivät myydä todella huonoilla ehdoilla olevia sopimuksia siitä huolimatta, että käyttöpaikalla oli määräaikainen sopimus.
Muistelen, että jossain ketjussa joku oli päätynyt tilanteeseen, jossa täysin ventovieras kolmas osapuoli onnistunut ottamaan hänen asuntoonsa uuden sopparin. Eihän tuo kevään "tiedotuskampanja" ollut mitään muuta kuin asiakkaiden pelottelua pysymään kohtuuttomissa sopimuksissa. Kehtasivat vielä jättää kuluttajaviranomaisten suosituksenkin huomiotta. Hintasuojaukset sun muut sanoivat irti huoletta sopimusehtoihin vedoten, mutta kun sopimusehdot kerrankin osuvat kuluttajan hyödyksi, niin itkupotku-raivarit. Tämä siis vaan ihan pohdittavaksi niille henkilöille, jotka ovat huonon omantuntonsa takia estelleet puolisoa ottamasta parempaa sopimusta riistohintaisen tilalle.
 
Liukurilla lasketaan sähkön hintaa Tuonne tietoja niin näet kulutusvaikutuksesi.. Veikkaan että - merkkinen :)

Kahden vuoden osalta oli -0,15 snt/kWh, mutta viimeisen vuoden osalta +0,49 snt/kWh. Mitä teen väärin :D? Oletettavasti tämä on tullut sitä kautta, että jälkimmäisenä vuonna kalliin 20snt-sopparin aikana käytin ilmalämpöpumppua paljon normaalia enemmän (taisi olla koko ajan päällä muutaman kuukauden) ja siten valoisana ajan kulutus on ollut edellistä vuotta korkeampi (jolloin kulutus tosin hieman (n. 2000 kWh) korkeampaa ja emme juurikaan käyttäneet ilmalämpöpumppua).

Tästä on varmasti keskusteltu, mutta miten tuohon kulutusvaikutukseen pystyy parhaiten vaikuttaan alentavasti sähkökämpässä ilman, että on sähköautoa tai muita korkeamman kulutuksen laitteita (en laske pesu- tai pöytätietokonetta näihin)? Taitaa olla ainoa vaikutus vesivaraaja ja lattilämpöjen säätö yöllä / halvoilla tunneilla kalliita enemmän?

Meneekö oikein: Hintakiinnityksen kohdalla vaikutusta on vain jos poikkeaa kyseisen tunnin kohdalla pörssihinnasta? Eli kuvitteellinen skenaario, jossa sähkö maksaisi koko ajanjakson alle kiinnityshinnan (8,860 snt/kWh) talvella niin saisiko siitä koko ajan hinnan alennusta? Ja vastaavasti, jos hinta pörssissä kalliimpaa niin sitten kannattaa hieman muutella lämmityksiä ajankohtien mukaan mikäli jaksaa.
 
Kahden vuoden osalta oli -0,15 snt/kWh, mutta viimeisen vuoden osalta +0,49 snt/kWh. Mitä teen väärin :D? Oletettavasti tämä on tullut sitä kautta, että jälkimmäisenä vuonna kalliin 20snt-sopparin aikana käytin ilmalämpöpumppua paljon normaalia enemmän (taisi olla koko ajan päällä muutaman kuukauden) ja siten valoisana ajan kulutus on ollut edellistä vuotta korkeampi (jolloin kulutus tosin hieman (n. 2000 kWh) korkeampaa ja emme juurikaan käyttäneet ilmalämpöpumppua).

Tästä on varmasti keskusteltu, mutta miten tuohon kulutusvaikutukseen pystyy parhaiten vaikuttaan alentavasti sähkökämpässä ilman, että on sähköautoa tai muita korkeamman kulutuksen laitteita (en laske pesu- tai pöytätietokonetta näihin)? Taitaa olla ainoa vaikutus vesivaraaja ja lattilämpöjen säätö yöllä / halvoilla tunneilla kalliita enemmän?

Meneekö oikein: Hintakiinnityksen kohdalla vaikutusta on vain jos poikkeaa kyseisen tunnin kohdalla pörssihinnasta? Eli kuvitteellinen skenaario, jossa sähkö maksaisi koko ajanjakson alle kiinnityshinnan (8,860 snt/kWh) talvella niin saisiko siitä koko ajan hinnan alennusta? Ja vastaavasti, jos hinta pörssissä kalliimpaa niin sitten kannattaa hieman muutella lämmityksiä ajankohtien mukaan mikäli jaksaa.
tai
 
Meneekö oikein: Hintakiinnityksen kohdalla vaikutusta on vain jos poikkeaa kyseisen tunnin kohdalla pörssihinnasta? Eli kuvitteellinen skenaario, jossa sähkö maksaisi koko ajanjakson alle kiinnityshinnan (8,860 snt/kWh) talvella niin saisiko siitä koko ajan hinnan alennusta? Ja vastaavasti, jos hinta pörssissä kalliimpaa niin sitten kannattaa hieman muutella lämmityksiä ajankohtien mukaan mikäli jaksaa.

Ei. Kulutusvaikutuksella kiinnitetään pörssin keskihinta, vaihtelun pysyessä samana.

Siis voisi ajatella vaikka näin, koko kuukauden ajalta pörssin keskiarvo on K. Joka tunnilla on oma hinta TH, mutta joka voidaan esittää myös K + (TH - K) . Kun tekee hintakiinnityksen tai kulutusvaikutussopparin, niin tuossa yhtälössä ensimmäinen K vaihdetaan siihen kiinteään hintaan.

Esim.

Pörssin keskiarvo 10c/kWh, tuntihinta TH1 = 6c/kWh, TH2 = 14c/kWh, K1 = K2 = 10c/kWh

pörssihinnat:

Tunnin 1 hinta: 6 c/kWh = K1 +( TH - K2 ) = 10c/kWh + (6c/kWh - 10c/kWh)

Tunnin 2 hinta: 14c/kWh = K1 +( TH - K2 ) = 10c/kWh + (14c/kWh - 10c/kWh)

Tehdään hintakiinnitys 8 c/kWh (K1 = 8c/kWh) kulutusvaikutuksella ja tällöin tuntihinnat olisivat:

Tunnin 1 hinta: K1 +( TH - K2 ) = 8c/kWh + (6c/kWh - 10c/kWh) = 4c/kWh

Tunnin 2 hinta: K1 +( TH - K2 ) = 8/kWh + (14c/kWh - 10c/kWh) = 12c/kWh

Se, millä kulutusvaikutussopimuksilla tehdään ne säästöt, on, että isot sähkösyöpöt (käytännössä auton lataus ja talon/veden lämmitys) tehdään silloin, kun TH-K2 < 0 eli käytännössä öisin.

Noin karkeasti ottaen, jos sähkösopimukset näkee uhkapelinä niin:
  • Pörssisopimuksella pelataan pienen painotettun keskiarvon puolesta
  • Kiinteällä sopimuksella pelataan suurta painotettua keskiarvoa ja/tai varianssia vastaan
  • Kulutusvaikutuksellisella sopimuksella pelataan suuren keskiarvon ja ison varianssin puolesta
Soppareista tuntuu kuitenkin löytyvän paljon raja-tapauksia, joissa ei mene näin yksiselitteisesti
 
Viimeksi muokattu:
Kuuluuko nyt tänne vai mihin osastolle... spot.ti näköjään loppuu vuoden loppuun mennessä. Mitäs muita vastaavia sovelluksia on tilalle?

Vastaan nyt itselleni ja muillekin: "Sähkönseuranta" löytyy play kaupasta, ihan näppärä ja siinä on käytännöllinen laskurikin eri laitteille.
 
Viimeksi muokattu:
Ei. Kulutusvaikutuksella kiinnitetään pörssin keskihinta, vaihtelun pysyessä samana.

Soppareista tuntuu kuitenkin löytyvän paljon raja-tapauksia, joissa ei mene näin yksiselitteisesti

Laskenta oikein.

Yksikertaisemmin kiinnityksen säästö / häviö per kWh on pörssin keskihintan ja kiinnityksen ero.

Voitto = pörssin ka - kiinnitys

Profiilivaikutus on sama.
 
Helen on tänään pudottanut 6 kk kiinteän sopparin hintaa. Vanha hinta 12,39 snt/kWh, uusi hinta 11,59 snt/kWh. Kuukausimaksu 5,99 e/kk.

Parikkalan Valolta kannattaa laskea tarjous, se kun on henk.koht. Itse laskin kokeilumielessä alla olevan 6kk sopparitarjouksen ja voittaa ainakin tuon Helenin.

Sopimuksen alkupäivä: 01.10.2023
Sopimuksen päättymispäivä: 30.03.2024

Täsmä Valo

Kuukausimaksu: 3.80€/kk
Sähkö: 10.48snt/kWh

Ja jos kulutusvaikutus ei ole ongelma, niin:

Täsmä Valo+:

Kuukausimaksu: 3.80€/kk
Sähkö, kiinteä osa: 7.99snt/kWh
 
Tuli kiinnitettyä talveksi (1.1.2024 - 31.3.2024) PKS Priiman 8,638 snt/kWh (+0,45 snt/kWh marginaali) eli 9,088 snt/kWh + 4,5 €/kk +- kulutusvaikutus. Ehkä tuo on ihan kohtuullinen, kun ei tarvitse sitoutua kuin 3 kuukaudeksi ja omalla kulutusprofiililla varmistettu alle 10 snt/kWh sähkönhinta tuolle välille.
 
Kannattaiskohan lukita tuo 5.7c/kwh PKS:ltä 1.10-31.12? Laskeekohan tuosta vielä jne.
Lukitsisin itse, sillä tuskin tuo merkittävästi laskee. Itse en pystynyt lukitsemaan, kun sopimus PKS:n kanssa alkaa 1.10. jälkeen (tai ainakin luulisin, että johtuu tuosta).
 
Tommoset tuli tänään kiinniteltyä myös ja näillä mennään talven yli. Luultavasti lokakuussa pörssistä tulee saamaan selvästi pienemmän, mutta kun kulutus vielä kohtuullista, niin ei suurta merkitystä kukkarolle. Ja joulukuusta saanee taas sitten tuosta keskiarvohinnasta etua, kun kulutus on tuolloin viime vuosina mennytkin sitten jo lähemmäs 2000 kwh, joten siihen mielellään lähtee tuolla 5,85+0,45 hinnalla. Toiveissa joulukuulle myös isoja piikkejä, joihin voisi kulutusvaikutusta hyödyntää helpommin. Toki normisti vedet lämpiämään yöllä ja lämmitys yöksi isommalle. Saunatonttu myös yölämmölle.

Näillä hinnoilla itse pidin tätä kiinnitystä nyt fiksuna, kun hieman peilaa edellisen 6kk ja myös 1kk futuurien hintoihin. Toki ei sitä tulevaisuuteen osaa tarkasti kukaan katsoa. Toisaalta epäilen, että tuo syksyn hinta voi tosin laskea vielä tyyliin ensi viikon, koska hyviä tuulia luvattu ja pörssisähkö lienee melko halpaa, joten ehkä paineet tulevaisuudenkin hinnoista hälvenee lisää. Mutta kun tuo Q4-hinta oli viime kuun lopulla huipussaan 7,9+0,45, niin nykyinen hinta siihen nähden nyt ihan kiva silti. Laski myöhemmin tai ei.

Kiinteitä sopimuksia hakeville luulen, että tulee vielä ihan hyviä tarjouksia tarjolle (ainakin tuohon 8,3c tasoon, jota parhaimmillaan ollut), jos tuo futuurien hienoinen lasku vielä jatkuu.

Näyttökuva 2023-09-08 212614.png
 
Tuli kiinnitettyä talveksi (1.1.2024 - 31.3.2024) PKS Priiman 8,638 snt/kWh (+0,45 snt/kWh marginaali) eli 9,088 snt/kWh + 4,5 €/kk +- kulutusvaikutus. Ehkä tuo on ihan kohtuullinen, kun ei tarvitse sitoutua kuin 3 kuukaudeksi ja omalla kulutusprofiililla varmistettu alle 10 snt/kWh sähkönhinta tuolle välille.
Osaatko sanoa paljonko kulutusvaikutus voi pahimmillaan olla tai vastaavasti alimmillaan eli sellainen kärjistetty esimerkki: käyttäisi sähköä pelkästään yöllä niin paljonko olisi vähemmän kuin 9,088 snt/kWh?
 
Osaatko sanoa paljonko kulutusvaikutus voi pahimmillaan olla tai vastaavasti alimmillaan eli sellainen kärjistetty esimerkki: käyttäisi sähköä pelkästään yöllä niin paljonko olisi vähemmän kuin 9,088 snt/kWh?
Tänä vuonna noin reilut -2c/kwh jos vain yön hiljaisina tunteina.

Tuossa viestissäni olevalla taulukoilla voit ite laitella ihan mitkä tunnit tahansa tarkasteluun. Taulukko on ruotsin ajassa eli +1 tunti noihin sit jos oikein tarkkaa infoa haluaa.
 
Osaatko sanoa paljonko kulutusvaikutus voi pahimmillaan olla tai vastaavasti alimmillaan eli sellainen kärjistetty esimerkki: käyttäisi sähköä pelkästään yöllä niin paljonko olisi vähemmän kuin 9,088 snt/kWh?
Vaikea tuohon on heittää mitään, kun se riippuu niin paljon kulutusprofiilista sekä kuukauden keskihinnasta. Laskin Liukurilla kahden edellisen kuun käyttöni ja tulokseksi tuli +1,86% / +0.11 snt/kWh. Worst case scenario itselläni olisi ehkä jotain sentin luokkaa ja parhaimmillaan voisi tulla puoli senttiä hyvää.

Jos talvikuukausi on keskimäärin kallis (esim. 20 snt/kWh) ja käyttää paljon sähköä päivällä (esim. +30% kulutusvaikutus), niin silloin hintavaikutus on melko iso (6 snt tässä esimerkissä). Jos talvikuukausi on kallis (20 snt), mutta pystyy hyvin optimoimaan sähkönkäytön yölle (esim. -25% kulutusvaikutus), niin silloin myös itseä hyödyttävä kulutusvaikutus on ihan merkittävä (5 snt). Näissä esimerkeissä siis ilman hintakiinnitystä maksat sähköstä 26 snt tai 15 snt (+marginaali ja kuukausihinta) ja 8,5 snt hintakiinnityksen kanssa maksat 14,5 snt tai 3,5 snt. Hyöty hintakiinnityksestä on siis tietysti sitä isompi, mitä kalliimpi kuukausi on, riippumatta kulutusvaikutuksesta. Jos taas pörssin keskihinnat on alle hintakiinnityksen, niin sitten ottaa joitain senttejä takkiin. Mielestäni tuo on riskin arvoista, varsinkin jos käyttää paljon sähköä, sillä tuossa voi voittaa paljon ja hävitä aika vähän.
 
Vattenfall
Perusmaksu: 4,50 €/kk
Hinta: 9,99 snt/kWh
Sopimuksen kesto: Määräaikainen 12 kk

24 kk soppari muuten sama, mutta 4,90 euroa kk. Jännä kyllä, että määräaikainen 24 kk kuukausimaksultaan kalliimpi kuin se 12 kk.

 
Tänne lähti PKS Priima, jo otetun Helenin pörssisähkön tilalle. Voi sitten ite päättää milloin tekee 1-3kk "määräaikaisia" soppareita ja näin ollen pääsee pahimman talven yli "edullisesti" jonka jälkeen antaa mennä pörssillä kevät kesän :tup: Miksi edes harkitsisi jotain ~10snt/kwh 12kk sopparia kun tälläisiäkin on olemassa :zoom:
 
Tänne lähti PKS Priima, jo otetun Helenin pörssisähkön tilalle. Voi sitten ite päättää milloin tekee 1-3kk "määräaikaisia" soppareita ja näin ollen pääsee pahimman talven yli "edullisesti" jonka jälkeen antaa mennä pörssillä kevät kesän :tup: Miksi edes harkitsisi jotain ~10snt/kwh 12kk sopparia kun tälläisiäkin on olemassa :zoom:


Oisko se fiksu kiinnittä Priimalla nyt talvi ja jatkaa sitte kevällä taas pörssissä..? Rivitalo, suora sähkölämmitys, vuosikulutus n. 10k ja talvikuukausina ~1500kWh.

Onko joku esim. suunnilleen vastaavilla specseillä laskeskellut? Toinen vaihtoehto on ottaa Lumpeelta 8,7snt/kWh 12kk määris.. tässä vaan se että keväällä (ja kesällä etenkin) todennäköisesti sitte harmittais maksella.. tosin eipä kesän kulutus niin isoa oo. Pörssiin en ite viiti jäädä talveks, riskit niin isoja verrattuna mahdolliseen hyötyyn.

P.S. ei oo relettä tms., Eli varaaja ja sähkölämmitys pöhisee yöt päivät.
 
Viimeksi muokattu:
Oisko se fiksu kiinnittä Priimalla nyt talvi ja jatkaa sitte kevällä taas pörssissä..? Rivitalo, suora sähkölämmitys, vuosikulutus n. 10k ja talvikuukausina ~1500kWh.

Onko joku esim. suunnilleen vastaavilla specseillä laskeskellut? Toinen vaihtoehto on ottaa Lumpeelta 8,7snt/kWh 12kk määris.. tässä vaan se että keväällä (ja kesällä etenkin) todennäköisesti sitte harmittais maksella.. tosin eipä kesän kulutus niin isoa oo. Pörssiin en ite viiti jäädä talveks, riskit niin isoja verrattuna mahdolliseen hyötyyn.

P.S. ei oo relettä tms., Eli varaaja ja sähkölämmitys pöhisee yöt päivät.
Oletko katsonut Liukurista paljonko oma kulutusvaikutus on ollut aiemmin talvella? Jos se on max +1-2c luokkaa, niin ottaisin kyllä Priiman talveksi ja huhtikuussa pörssiin. Toki Priimalla sen alkukevään voi kiinnittää myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Mutta jos tuo kulutusvaikutus on tosi iso, niin sitten puhdas kiinteä varteenotettava vaihtoehto. Taitaa olla 11c luokkaa ne 6kk pätkät (en ole hetkeen tarkistanut, mutta muistaisin jonkun postanneen).
 
Oletko katsonut Liukurista paljonko oma kulutusvaikutus on ollut aiemmin talvella? Jos se on max +1-2c luokkaa, niin ottaisin kyllä Priiman talveksi ja huhtikuussa pörssiin. Toki Priimalla sen alkukevään voi kiinnittää myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Mutta jos tuo kulutusvaikutus on tosi iso, niin sitten puhdas kiinteä varteenotettava vaihtoehto. Taitaa olla 11c luokkaa ne 6kk pätkät (en ole hetkeen tarkistanut, mutta muistaisin jonkun postanneen).

En oo kattonut. Mitenkäs sitä ajetaan, onko linkkiä

Jep, toi 6kk on kyllä sen verran suolanen ettei taida olla varaa maksella tolla energianhinnalla pakkaskuukausia.. Siks oon miettiny tota 12kk.
 
En oo kattonut. Mitenkäs sitä ajetaan, onko linkkiä

Jep, toi 6kk on kyllä sen verran suolanen ettei taida olla varaa maksella tolla energianhinnalla pakkaskuukausia.. Siks oon miettiny tota 12kk.
Tuo nyt on hiukan kuin pakkasella housuun kusisi lämmittääkseen, alentaa hiukan talveksi ja sitten maksaa keväällä ylihintaa? Aloita lämpöpumpun hankkimisesta, jos tosiaan on suora sähkölämmitys eikä lämpöpumppua, sillä on talouteen ja asumismukavuuteen isoin vaikutus.
 
Tuo nyt on hiukan kuin pakkasella housuun kusisi lämmittääkseen, alentaa hiukan talveksi ja sitten maksaa keväällä ylihintaa? Aloita lämpöpumpun hankkimisesta, jos tosiaan on suora sähkölämmitys eikä lämpöpumppua, sillä on talouteen ja asumismukavuuteen isoin vaikutus.

Ilp löytyy. Niin, no niinhän se vähän on - kuten tossa sanoin. Mutta ei oo myöskään wörtti maksaa 40€ isompia laskuja talvikuukausina - ja sitten keväällä ja kesällä EHKÄ 25€ pienempää laskua. Nämä nyt vain esimerkkeinä havainnollistamiseksi.

Kivahan se kuitenkin ois myös "katastrofiskenaariossa" kovina pakkaskuukausina pystyä kuitenkin sähkölaskut maksamaan. Tätä ajatellen melkein mieluummin "kusen housuun" ja harmittelen keväällä sitä, että maksan mahdollisesti muutaman sentin/kWh pörssihintaan nähden kuin mahdollisesti jätän kaksinkertaiset (tai yli) sähkölaskut maksamatta.
 
Oisko se fiksu kiinnittä Priimalla nyt talvi ja jatkaa sitte kevällä taas pörssissä..? Rivitalo, suora sähkölämmitys, vuosikulutus n. 10k ja talvikuukausina ~1500kWh.

Onko joku esim. suunnilleen vastaavilla specseillä laskeskellut? Toinen vaihtoehto on ottaa Lumpeelta 8,7snt/kWh 12kk määris.. tässä vaan se että keväällä (ja kesällä etenkin) todennäköisesti sitte harmittais maksella.. tosin eipä kesän kulutus niin isoa oo. Pörssiin en ite viiti jäädä talveks, riskit niin isoja verrattuna mahdolliseen hyötyyn.

P.S. ei oo relettä tms., Eli varaaja ja sähkölämmitys pöhisee yöt päivät.
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?

Joskus tuntuu, että tappion pelko on niin suuri, että mieluummin otetaan todennäköinen (mutta määrältään pienehkö) tappio kuin mahdollisuus säästöön, johon sisältyy pieni riski kohtuulliseen tappioon (ja hyvin pieni riski isompaan tappioon).

Tappion pelkäämistä perustellaan usein vähävaraisuudella. Sinänsä se on ok peruste, mutta jos rahaa on vähän, niin onko silloin varaa ostaa turvallisuudentunnetta, etenkin jos ei ole näkyvissä konkreettista uhkaa, vaan pelko perustuu johonkin menneeseen poikkeustilanteeseen, jonka toistuminen on hyvin epätodennäköistä?

En tiedä onko tämä sähkösopimuksiin liittyvä turvallisuushakuisuus jotain sukua sille, että makuutetaan rahaa korottomalla/huonokorkoisella tilillä sen sijaan, että sijoitettaisiin esim. kuukausittain indeksiin osakemarkkinoille, jolloin pitkällä aikavälillä tuotto on todennäköisesti aivan mukavaa luokkaa. Tuottomahdollisuuksien sijaan nähdään vain pörssikurssien heilunta ja tappion mahdollisuus.

Kannattaa edes yrittää arvioida paljonko määräaikaisen tarjoamalle suojalle tulee hintaa, millaiselta menetykseltä se voi suojata ja millä todennäköisyydellä riski realisoituu. Sitten voi miettiä ottaisiko vastaavaa vakuutusta muuhun asiaan liittyen.

Vaikka jotkut ovat panikoineet viimeisen kuukauden aikana kun sähköhinta on välillä ollut korkeammalla, ei keskihinta todellisuudessa ollut edes korkea. itsellä elokuun keskihinta marginaalin kanssa 7,23 snt/kWh ja tässä kuussa reilu viisi senttiä. Huoltoja ja verkkorakentamista on tarkoituksella ajoitettu juuri tähän ajankohtaan.

Vaikka sähkön keskihinta ei esim. kerrostaloasujaa juuri lohduta, niin paljon (tasaisesti) kuluttavalla sähkölämmittäjällä keskihinta on talvella hyvin oleellinen asia. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ensi talvelle mitään isoa hintariskiä, joten kuinka paljon sitten haluaa maksaa pienempien ohimenevien riskien vakuuttamisesta.

En sano mikä sopimus kunkin pitäisi ottaa, mutta kuinkahan moni miettii noita riskejä realistisesti, eikä vain esim. viime syksyn kauhukuvien pohjalta. Sähköpörssissä historia on historiaa kuten osakepörssissäkin.
 
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?

Joskus tuntuu, että tappion pelko on niin suuri, että mieluummin otetaan todennäköinen (mutta määrältään pienehkö) tappio kuin mahdollisuus säästöön, johon sisältyy pieni riski kohtuulliseen tappioon (ja hyvin pieni riski isompaan tappioon).

Tappion pelkäämistä perustellaan usein vähävaraisuudella. Sinänsä se on ok peruste, mutta jos rahaa on vähän, niin onko silloin varaa ostaa turvallisuudentunnetta, etenkin jos ei ole näkyvissä konkreettista uhkaa, vaan pelko perustuu johonkin menneeseen poikkeustilanteeseen, jonka toistuminen on hyvin epätodennäköistä?

En tiedä onko tämä sähkösopimuksiin liittyvä turvallisuushakuisuus jotain sukua sille, että makuutetaan rahaa korottomalla/huonokorkoisella tilillä sen sijaan, että sijoitettaisiin esim. kuukausittain indeksiin osakemarkkinoille, jolloin pitkällä aikavälillä tuotto on todennäköisesti aivan mukavaa luokkaa. Tuottomahdollisuuksien sijaan nähdään vain pörssikurssien heilunta ja tappion mahdollisuus.

Kannattaa edes yrittää arvioida paljonko määräaikaisen tarjoamalle suojalle tulee hintaa, millaiselta menetykseltä se voi suojata ja millä todennäköisyydellä riski realisoituu. Sitten voi miettiä ottaisiko vastaavaa vakuutusta muuhun asiaan liittyen.

Vaikka jotkut ovat panikoineet viimeisen kuukauden aikana kun sähköhinta on välillä ollut korkeammalla, ei keskihinta todellisuudessa ollut edes korkea. itsellä elokuun keskihinta marginaalin kanssa 7,23 snt/kWh ja tässä kuussa reilu viisi senttiä. Huoltoja ja verkkorakentamista on tarkoituksella ajoitettu juuri tähän ajankohtaan.

Vaikka sähkön keskihinta ei esim. kerrostaloasujaa juuri lohduta, niin paljon (tasaisesti) kuluttavalla sähkölämmittäjällä keskihinta on talvella hyvin oleellinen asia. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ensi talvelle mitään isoa hintariskiä, joten kuinka paljon sitten haluaa maksaa pienempien ohimenevien riskien vakuuttamisesta.

En sano mikä sopimus kunkin pitäisi ottaa, mutta kuinkahan moni miettii noita riskejä realistisesti, eikä vain esim. viime syksyn kauhukuvien pohjalta. Sähköpörssissä historia on historiaa kuten osakepörssissäkin.

Paljoko itselläsi on vuosikulutus? Nimittäin näitä keskusteluja kun lukee, niin aika usein tuntuu käyvän ilmi, että pörssisähkön autuutta suitsuttavat eniten ne, joilla on itsellään ihan mitätön kulutus eli pörssisähkön rahalliset riskit on joka tapauksessa pienet. Toisten ihmisten rahojen kanssa riskien vähättely on taas paljon helpompaa, mutta kummasti sitä rupeaa turvallisuushakuisemmin ajattelemaan siinä vaiheessa kun se pahimmillaan satojen eurojen lisälasku napsahtaa omaan lompakkoon. Esim. viime talvena olisi itsellä tullut kalleimpina kuukausina melkein 500€ isompi lasku pörssisähköllä jos en olisi ottanut "kallista" määräaikaista. Ei talous toki siihen olisi kaatunut, mutta kyllähän se periaatteesta olisi vituttanut aika rankasti. Paljon enemmän kuin se, että nyt halvan pörssisähkön aikaan kesällä olisi voinut säästää parikymppiä kuussa.

Noin muutenkin, se pörssisähkön keskihinta ei edelleenkään kerro yhtään mitään, koska todellisuudessa edes niillä suorasähkölämmittäjillä kulutus ei ole niin tasaista, vaan ilman lisätoimia tuppaa nimenomaan keskittymään niille tunneille kun sähkö on kalliimpaa. Ne pitkän aikavälin keskiarvoja alas vääntävät halvat yötunnit ei paljon lämmitä, jos ei kulutusta ei pysty järkevästi niille siirtämään.

Pörssisähkön historiallisten lukujen käyttäminen tulevaisuuden ennustamiseen toimii myös aika heikosti, koska tässä on jo ennen Venäjän hyökkässotaa nähty sitä, että pörssisähköhintojen volatiliteetti on nykyään ihan älyttömän paljon korkeampi kuin aiemmin. Johtuuko se sitten tuurivoiman kasvaneesta osuudesta vai NordPoolin muista oikuista, mutta ei sanotaanko vaikka viitisen vuotta sitten nähty juuri ikinä mitään useiden kymmenien senttien heiluntoja yhden vuorokauden aikana, siinä missä nykyään ne ovat ihan arkipäivää.
 
Viimeksi muokattu:
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?
.....

Tälläisissä viesteissä paistaa aina tämä ihmiskunnan ratkiriemukas-persoona, jonka mielestä se oma tapa on ainoa oikea tapa toimia ja kaikki muut ovat väärässä.

Kannattaa ajatella myös se, että moni ihminen hakee kiinteistäsoppareista mielenrauhan. Tietää suorilta paljonko 6kk/12kk/24kk aikana sähköön tulee menemään rahaa
 
Aika helppo päätös mennä kiinteähintaiseen kun kulutushistoriassa näkyy että sähköä kuluu eniten silloin kun se on kalleinta, lumme 8,7sen/kwh 12kk, vuosikulutus vain 8500kwh eli isoa säästöä ei saa millään sopparilla.
 
@BongisKhan
Kulutus mulla n. 15 MWh vuodessa. Ymmärrän siis millaisia laskuja teoriassa voi tulla. Tiedän myös että viime syksyn perusteella ei pidä arvioida ensi talvea. Viime talven säästöt on viime talven säästöjä.

Nimenomaan jatkuva sähkölämmitys vetää maksetun sähkön keskihintaa väkisin kohti pörssin keskihintaa lämmityskaudella. Mitä kylmempää, sitä vähemmän muulla kulutuksella on väliä.

Ja koska öisin on kylmintä ja muu kulutus vähäisintä, niin silloin lämmitystarve on suurin (jollei sitten älytermostaateilla optimoida lämpötiloja). Eli sekin laskee keskihintaa hiukkasen.
 
Viimeksi muokattu:
Tälläisissä viesteissä paistaa aina tämä ihmiskunnan ratkiriemukas-persoona, jonka mielestä se oma tapa on ainoa oikea tapa toimia ja kaikki muut ovat väärässä.
Ei. Totesin nimenomaan, etten sano mikä sopimus kunkin pitäisi ottaa. Pohdin vain että perustuvatko päätökset perusteettomaan pelkoon realismin sijaan.

Jos esim. asuisin kerrostalossa ja menisin saunaan joka päivä klo 19, niin tuskin ottaisin pörssisähköä.
 
Pörssisähkön historiallisten lukujen käyttäminen tulevaisuuden ennustamiseen toimii myös aika heikosti, koska tässä on jo ennen Venäjän hyökkässotaa nähty sitä, että pörssisähköhintojen volatiliteetti on nykyään ihan älyttömän paljon korkeampi kuin aiemmin. Johtuuko se sitten tuurivoiman kasvaneesta osuudesta vai NordPoolin muista oikuista, mutta ei sanotaanko vaikka viitisen vuotta sitten nähty juuri ikinä mitään useiden kymmenien senttien heiluntoja yhden vuorokauden aikana, siinä missä nykyään ne ovat ihan arkipäivää.
Tästä ollaan sentään samaa mieltä, että historiallisten lukujen käyttäminen toimii heikosti ennustamiseen.

Ei siis pidä pelätä viime syksyn takia. Isompi heilunta on tosiasia tällä hetkellä, ja vaikuttaa enemmän niihin, jotka eivät lämmitä sähköllä.

Kuten sanottua, sähkölämmittäjillä tasainen lämmityskuorma vetää talvella hinnan keskiarvon väkisin lähelle pörssin keskiarvoa.
 
@BongisKhan
Kulutus mulla n. 15 MWh vuodessa. Ymmärrän siis millaisia laskuja teoriassa voi tulla. Tiedän myös että viime syksyn perusteella ei pidä arvioida ensi talvea. Viime talven säästöt on viime talven säästöjä.

Nimenomaan jatkuva sähkölämmitys vetää maksetun sähkön keskihintaa väkisin kohti pörssin keskihintaa lämmityskaudella. Mitä kylmempää, sitä vähemmän muulla kulutuksella on väliä.

Ja koska öisin on kylmintä ja muu kulutus vähäisintä, niin silloin lämmitystarve on suurin (jollei sitten älytermostaateilla optimoida lämpötiloja). Eli sekin laskee keskihintaa hiukkasen.
Juuri näin. Meillä kulutus vuodessa 20000kWh paikkeilla, 75m2 yhdessä tasossa ja 2 sähköautoa. Kodinkoneet uudenkarheita ja laadukkaita, ajastetaan yölle. Vanhojen osin rikkinäisten lattialämmitystermostaattien tilalle se 12kpl Themoja jo ekana syksynä muuton jälkeen jne. Lämminvesivaraaja on ollut toistaiseksi klo 23 perinteisessä yösähköohjauksessa, siihenkin on kyllä rele hommattuna.

Yölle vietävissä 75%-85% kulutuksesta, pystymme ottamaan oikeasti todella ison hyödyn kulutusvaikutuksella varustetusta sopimuksesta. Lukitsemalla hinnan PKS Priimassa pääsee talvella halvemmalla kuin pörssisopimuksella, olettaen että hinnoissa on vain riittävästi päiväkohtaista vaihtelua. En tasaiseen alle kiinnityshinnan alle jäävään pörssihintaqn oikein jaksa uskoa. Mieluiten tietenkin se 8snt/kWh keskimäärin eroa päivä vs. yö niin ei tule sitten sähkön myynnistä laskua ollenkaan :P.
 
Juuri näin. Meillä kulutus vuodessa 20000kWh paikkeilla, 75m2 yhdessä tasossa ja 2 sähköautoa. Kodinkoneet uudenkarheita ja laadukkaita, ajastetaan yölle. Vanhojen osin rikkinäisten lattialämmitystermostaattien tilalle se 12kpl Themoja jo ekana syksynä muuton jälkeen jne. Lämminvesivaraaja on ollut toistaiseksi klo 23 perinteisessä yösähköohjauksessa, siihenkin on kyllä rele hommattuna.

Yölle vietävissä 75%-85% kulutuksesta, pystymme ottamaan oikeasti todella ison hyödyn kulutusvaikutuksella varustetusta sopimuksesta. Lukitsemalla hinnan PKS Priimassa pääsee talvella halvemmalla kuin pörssisopimuksella, olettaen että hinnoissa on vain riittävästi päiväkohtaista vaihtelua. En tasaiseen alle kiinnityshinnan alle jäävään pörssihintaqn oikein jaksa uskoa. Mieluiten tietenkin se 8snt/kWh keskimäärin eroa päivä vs. yö niin ei tule sitten sähkön myynnistä laskua ollenkaan :p.
Klo23 on mielestäni liian aikainen jos manuaalilla pidät sen ajastettuna. Toki riippuu varaajan koosta. Itsellä ajastin 02-06 jolloin sähkö on ympäri vuoden käytännössä ilmaista.
 
@BongisKhan
Nimenomaan jatkuva sähkölämmitys vetää maksetun sähkön keskihintaa väkisin kohti pörssin keskihintaa lämmityskaudella. Mitä kylmempää, sitä vähemmän muulla kulutuksella on väliä.

Tämä ei kyllä ainakaan omalla kulutusprofiililla (pieniä lapsia, etätyöt) pidä yhtään paikkansa, vaan kylmimpäänkin aikaan isoimmat tehopiikit (pl. LVV) tuppaavat ajoittumaan niihin aikoihin kun pörssisähkö on kaikista kalleinta, eli aamupäivälle ja alkuiltaan.

Ja koska öisin on kylmintä ja muu kulutus vähäisintä, niin silloin lämmitystarve on suurin (jollei sitten älytermostaateilla optimoida lämpötiloja). Eli sekin laskee keskihintaa hiukkasen.

Itse taas näe mitään järkeä öisin lämmittää kun se lämpö ei mihinkään varastoon mene ja kun koko perhe on peittojen alla joka tapauksessa, eli annan lämpötilan öisin laskea ihan reilusti. Päivällä taas kun ollaan hereillä, on huomattavasti mukavampi että on lämpimämpää ja ei tarvitse istua työpisteellä pilkkihaalarissa, joten usein tulee nostettua ILPien pyyntiä. Eli taas sähköä kuluu silloin kun se on kalleinta.

Tästä ollaan sentään samaa mieltä, että historiallisten lukujen käyttäminen toimii heikosti ennustamiseen.

Ei siis pidä pelätä viime syksyn takia. Isompi heilunta on tosiasia tällä hetkellä, ja vaikuttaa enemmän niihin, jotka eivät lämmitä sähköllä.

Aika kova luotto kyllä siihen, että heilunta on isoa vain tällä hetkellä, vaikka nimenomaan viime vuosina on nähty koko ajan isompaa heiluntaa ihan ilman mitään hyökkäyssotiakin ja juuri äskettäin päästiin todistamaan sitä, kuinka lähes kuoppakulutuksen aikaankin hyvin pienetkin häiriöt sähköverkossa aiheuttavat aivan massiivisia hintapiikkejä. Itse taas veikkaan, että heilunta tulee päin vastoin yhä enemmän vain kasvamaan, varsinkin kun sähköntuottajatkin alkavat oppimaan että pienellä taktikoinilla siitä tuotetusta sähköstä on mahdollista saada kertaluokkia isompi tuotto.
 
Klo23 on mielestäni liian aikainen jos manuaalilla pidät sen ajastettuna. Toki riippuu varaajan koosta. Itsellä ajastin 02-06 jolloin sähkö on ympäri vuoden käytännössä ilmaista.
Juu, siis tuo on ihan huoneiston vakiotoiminnallisuus, tariffinohjaus sähkölaitokselta. Otan ohjauksen releellä ehkä oikeastaan mieluummin Themon uudella palikalle haltuun myös tässä syksyn mittaan.
 
Kilpailuttaja.fi 12 kk määräaikainen

Tuote:
Ilmasto Mix 12 kk

Sopimuksen kesto:
Määräaikainen 12 kk

Hinta, Yleissähkö:
8,55 snt / kWh

Perusmaksu:
3,99 € / kk

Vattenfall. Lumpeella 8.7 snt/kWh. Muuten sama.
 
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?

Joskus tuntuu, että tappion pelko on niin suuri, että mieluummin otetaan todennäköinen (mutta määrältään pienehkö) tappio kuin mahdollisuus säästöön, johon sisältyy pieni riski kohtuulliseen tappioon (ja hyvin pieni riski isompaan tappioon).

Riskihallintakysymysten vastaus on "Se riippuu" tai sama asia muuten sanottuna. Jos vastaus olisi mitä tahansa muuta, olisi se triviaali.

Riskinhallinan peruslauseke on Riski = vaikututus * todennäköisyys .

Yksityistalouksilla yhtälön ongelma vaikutus - sille ei ole kantokykyä ja realisoituneista riskeistä palautuminen on todella huonoa. Sen sijaan resilienssiä todennäköisiä, mutta vaikutukseltaan pieniä riskejä kohtaan on suuri.

Jos nyt otetaan vaikka esimerkin tonnin auto, niin tuskin on varaa ostaa heti seuraavalla viikolla uutta, jos se tuleekin källittyä parin melkein heti. Ihan samalla lailla ketjun hengessä jopa lyhyen ajan korkeat sähköhinnat voivat olla sietämättömiä kantaa. Sen sijaan vakuutusmaksut, tai ennustettavasti vähän kalliimpi sähkölasku ovat asioita, jotka on helpompi hyväksyä.
 
Oletko katsonut Liukurista paljonko oma kulutusvaikutus on ollut aiemmin talvella? Jos se on max +1-2c luokkaa, niin ottaisin kyllä Priiman talveksi ja huhtikuussa pörssiin. Toki Priimalla sen alkukevään voi kiinnittää myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Mutta jos tuo kulutusvaikutus on tosi iso, niin sitten puhdas kiinteä varteenotettava vaihtoehto. Taitaa olla 11c luokkaa ne 6kk pätkät (en ole hetkeen tarkistanut, mutta muistaisin jonkun postanneen).


"Kulutusvaikutus %
−2,69%
Kulutusvaikutus
−0,41 snt/kWh"

Eli ts. ei oo kannattavaa kulutusvaikutus / PKS Priiman kiinnitykset?
Nää siis viime talvelta (1.10.-30.3.)
 
Tämä ei kyllä ainakaan omalla kulutusprofiililla (pieniä lapsia, etätyöt) pidä yhtään paikkansa, vaan kylmimpäänkin aikaan isoimmat tehopiikit (pl. LVV) tuppaavat ajoittumaan niihin aikoihin kun pörssisähkö on kaikista kalleinta, eli aamupäivälle ja alkuiltaan.
Pelkäänpä ettei sinun kulutusprofiili ei taida vastata keskivertoa sähkölämmittäjää, joka luultavasti ei veivaa lämmityksen lämpötilapyyntejä päivän mittaan.

Jotta tämä ei menisi ihan hedelmättömäksi kinasteluksi, niin voitko kertoa mitä Liukuri antaa sinun vuoden 2022 kulutukselle erotukseksi pörssin keskihintaan? Minulla vuonna 2022 ei ollut pörssisähköä, ja siksi sähkönkulutus oli tyypiltään hyvin tavallista sähkölämmittäjän kulutusta (LVV päälle yösähköllä klo 22, muu lämmitys tasaisesti ympäri vuorokauden), ja erotus pörssin keskihintaan oli -4,8%.

Aika kova luotto kyllä siihen, että heilunta on isoa vain tällä hetkellä, vaikka nimenomaan viime vuosina on nähty koko ajan isompaa heiluntaa ihan ilman mitään hyökkäyssotiakin
En väittänyt yhtään missään että tulevaisuudessa heiluntaa olisi vähemmän. Totesin vain faktan, eli tällä hetkellä heiluntaa on enemmän.

Alkaa taas menemään sivuraiteelle. Tämä ketju on vain sähkösopimuksille.
En tiedä mihin tarkalleen viittaat, mutta sähkösopimuskeskusteluun liittyy oleellisesti se, että millä perusteilla tietty sopimustyyppi kannattaa valita.
 
Itse tartuin Oomin 12kk määräaikaiseen, eipähän tarvi stressata sähkön hintaa ensi talvena.
Oma kulutus on about 600-800kwh/kk talvella, kesällä vähemmän.

Screenshot_20230910_181959_WhatsApp.jpg
 
Milläs jäsenyydellä moista alennusta tarjotaan?
Sähköosuuskuntien henkilöjäsenet saavat Oomi Energialta ostamastaan sähköenergiasta jäsenalennusta Oulun Seudun Sähkön toimialueella sijaitsevaan käyttöpaikkaansa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 537
Viestejä
4 510 749
Jäsenet
74 416
Uusin jäsen
yeeyeeyee

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom