Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Oisko se fiksu kiinnittä Priimalla nyt talvi ja jatkaa sitte kevällä taas pörssissä..? Rivitalo, suora sähkölämmitys, vuosikulutus n. 10k ja talvikuukausina ~1500kWh.

Onko joku esim. suunnilleen vastaavilla specseillä laskeskellut? Toinen vaihtoehto on ottaa Lumpeelta 8,7snt/kWh 12kk määris.. tässä vaan se että keväällä (ja kesällä etenkin) todennäköisesti sitte harmittais maksella.. tosin eipä kesän kulutus niin isoa oo. Pörssiin en ite viiti jäädä talveks, riskit niin isoja verrattuna mahdolliseen hyötyyn.

P.S. ei oo relettä tms., Eli varaaja ja sähkölämmitys pöhisee yöt päivät.
Oletko katsonut Liukurista paljonko oma kulutusvaikutus on ollut aiemmin talvella? Jos se on max +1-2c luokkaa, niin ottaisin kyllä Priiman talveksi ja huhtikuussa pörssiin. Toki Priimalla sen alkukevään voi kiinnittää myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Mutta jos tuo kulutusvaikutus on tosi iso, niin sitten puhdas kiinteä varteenotettava vaihtoehto. Taitaa olla 11c luokkaa ne 6kk pätkät (en ole hetkeen tarkistanut, mutta muistaisin jonkun postanneen).
 
Oletko katsonut Liukurista paljonko oma kulutusvaikutus on ollut aiemmin talvella? Jos se on max +1-2c luokkaa, niin ottaisin kyllä Priiman talveksi ja huhtikuussa pörssiin. Toki Priimalla sen alkukevään voi kiinnittää myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Mutta jos tuo kulutusvaikutus on tosi iso, niin sitten puhdas kiinteä varteenotettava vaihtoehto. Taitaa olla 11c luokkaa ne 6kk pätkät (en ole hetkeen tarkistanut, mutta muistaisin jonkun postanneen).

En oo kattonut. Mitenkäs sitä ajetaan, onko linkkiä

Jep, toi 6kk on kyllä sen verran suolanen ettei taida olla varaa maksella tolla energianhinnalla pakkaskuukausia.. Siks oon miettiny tota 12kk.
 
En oo kattonut. Mitenkäs sitä ajetaan, onko linkkiä

Jep, toi 6kk on kyllä sen verran suolanen ettei taida olla varaa maksella tolla energianhinnalla pakkaskuukausia.. Siks oon miettiny tota 12kk.
Tuo nyt on hiukan kuin pakkasella housuun kusisi lämmittääkseen, alentaa hiukan talveksi ja sitten maksaa keväällä ylihintaa? Aloita lämpöpumpun hankkimisesta, jos tosiaan on suora sähkölämmitys eikä lämpöpumppua, sillä on talouteen ja asumismukavuuteen isoin vaikutus.
 
Tuo nyt on hiukan kuin pakkasella housuun kusisi lämmittääkseen, alentaa hiukan talveksi ja sitten maksaa keväällä ylihintaa? Aloita lämpöpumpun hankkimisesta, jos tosiaan on suora sähkölämmitys eikä lämpöpumppua, sillä on talouteen ja asumismukavuuteen isoin vaikutus.

Ilp löytyy. Niin, no niinhän se vähän on - kuten tossa sanoin. Mutta ei oo myöskään wörtti maksaa 40€ isompia laskuja talvikuukausina - ja sitten keväällä ja kesällä EHKÄ 25€ pienempää laskua. Nämä nyt vain esimerkkeinä havainnollistamiseksi.

Kivahan se kuitenkin ois myös "katastrofiskenaariossa" kovina pakkaskuukausina pystyä kuitenkin sähkölaskut maksamaan. Tätä ajatellen melkein mieluummin "kusen housuun" ja harmittelen keväällä sitä, että maksan mahdollisesti muutaman sentin/kWh pörssihintaan nähden kuin mahdollisesti jätän kaksinkertaiset (tai yli) sähkölaskut maksamatta.
 
Oisko se fiksu kiinnittä Priimalla nyt talvi ja jatkaa sitte kevällä taas pörssissä..? Rivitalo, suora sähkölämmitys, vuosikulutus n. 10k ja talvikuukausina ~1500kWh.

Onko joku esim. suunnilleen vastaavilla specseillä laskeskellut? Toinen vaihtoehto on ottaa Lumpeelta 8,7snt/kWh 12kk määris.. tässä vaan se että keväällä (ja kesällä etenkin) todennäköisesti sitte harmittais maksella.. tosin eipä kesän kulutus niin isoa oo. Pörssiin en ite viiti jäädä talveks, riskit niin isoja verrattuna mahdolliseen hyötyyn.

P.S. ei oo relettä tms., Eli varaaja ja sähkölämmitys pöhisee yöt päivät.
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?

Joskus tuntuu, että tappion pelko on niin suuri, että mieluummin otetaan todennäköinen (mutta määrältään pienehkö) tappio kuin mahdollisuus säästöön, johon sisältyy pieni riski kohtuulliseen tappioon (ja hyvin pieni riski isompaan tappioon).

Tappion pelkäämistä perustellaan usein vähävaraisuudella. Sinänsä se on ok peruste, mutta jos rahaa on vähän, niin onko silloin varaa ostaa turvallisuudentunnetta, etenkin jos ei ole näkyvissä konkreettista uhkaa, vaan pelko perustuu johonkin menneeseen poikkeustilanteeseen, jonka toistuminen on hyvin epätodennäköistä?

En tiedä onko tämä sähkösopimuksiin liittyvä turvallisuushakuisuus jotain sukua sille, että makuutetaan rahaa korottomalla/huonokorkoisella tilillä sen sijaan, että sijoitettaisiin esim. kuukausittain indeksiin osakemarkkinoille, jolloin pitkällä aikavälillä tuotto on todennäköisesti aivan mukavaa luokkaa. Tuottomahdollisuuksien sijaan nähdään vain pörssikurssien heilunta ja tappion mahdollisuus.

Kannattaa edes yrittää arvioida paljonko määräaikaisen tarjoamalle suojalle tulee hintaa, millaiselta menetykseltä se voi suojata ja millä todennäköisyydellä riski realisoituu. Sitten voi miettiä ottaisiko vastaavaa vakuutusta muuhun asiaan liittyen.

Vaikka jotkut ovat panikoineet viimeisen kuukauden aikana kun sähköhinta on välillä ollut korkeammalla, ei keskihinta todellisuudessa ollut edes korkea. itsellä elokuun keskihinta marginaalin kanssa 7,23 snt/kWh ja tässä kuussa reilu viisi senttiä. Huoltoja ja verkkorakentamista on tarkoituksella ajoitettu juuri tähän ajankohtaan.

Vaikka sähkön keskihinta ei esim. kerrostaloasujaa juuri lohduta, niin paljon (tasaisesti) kuluttavalla sähkölämmittäjällä keskihinta on talvella hyvin oleellinen asia. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ensi talvelle mitään isoa hintariskiä, joten kuinka paljon sitten haluaa maksaa pienempien ohimenevien riskien vakuuttamisesta.

En sano mikä sopimus kunkin pitäisi ottaa, mutta kuinkahan moni miettii noita riskejä realistisesti, eikä vain esim. viime syksyn kauhukuvien pohjalta. Sähköpörssissä historia on historiaa kuten osakepörssissäkin.
 
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?

Joskus tuntuu, että tappion pelko on niin suuri, että mieluummin otetaan todennäköinen (mutta määrältään pienehkö) tappio kuin mahdollisuus säästöön, johon sisältyy pieni riski kohtuulliseen tappioon (ja hyvin pieni riski isompaan tappioon).

Tappion pelkäämistä perustellaan usein vähävaraisuudella. Sinänsä se on ok peruste, mutta jos rahaa on vähän, niin onko silloin varaa ostaa turvallisuudentunnetta, etenkin jos ei ole näkyvissä konkreettista uhkaa, vaan pelko perustuu johonkin menneeseen poikkeustilanteeseen, jonka toistuminen on hyvin epätodennäköistä?

En tiedä onko tämä sähkösopimuksiin liittyvä turvallisuushakuisuus jotain sukua sille, että makuutetaan rahaa korottomalla/huonokorkoisella tilillä sen sijaan, että sijoitettaisiin esim. kuukausittain indeksiin osakemarkkinoille, jolloin pitkällä aikavälillä tuotto on todennäköisesti aivan mukavaa luokkaa. Tuottomahdollisuuksien sijaan nähdään vain pörssikurssien heilunta ja tappion mahdollisuus.

Kannattaa edes yrittää arvioida paljonko määräaikaisen tarjoamalle suojalle tulee hintaa, millaiselta menetykseltä se voi suojata ja millä todennäköisyydellä riski realisoituu. Sitten voi miettiä ottaisiko vastaavaa vakuutusta muuhun asiaan liittyen.

Vaikka jotkut ovat panikoineet viimeisen kuukauden aikana kun sähköhinta on välillä ollut korkeammalla, ei keskihinta todellisuudessa ollut edes korkea. itsellä elokuun keskihinta marginaalin kanssa 7,23 snt/kWh ja tässä kuussa reilu viisi senttiä. Huoltoja ja verkkorakentamista on tarkoituksella ajoitettu juuri tähän ajankohtaan.

Vaikka sähkön keskihinta ei esim. kerrostaloasujaa juuri lohduta, niin paljon (tasaisesti) kuluttavalla sähkölämmittäjällä keskihinta on talvella hyvin oleellinen asia. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ensi talvelle mitään isoa hintariskiä, joten kuinka paljon sitten haluaa maksaa pienempien ohimenevien riskien vakuuttamisesta.

En sano mikä sopimus kunkin pitäisi ottaa, mutta kuinkahan moni miettii noita riskejä realistisesti, eikä vain esim. viime syksyn kauhukuvien pohjalta. Sähköpörssissä historia on historiaa kuten osakepörssissäkin.

Paljoko itselläsi on vuosikulutus? Nimittäin näitä keskusteluja kun lukee, niin aika usein tuntuu käyvän ilmi, että pörssisähkön autuutta suitsuttavat eniten ne, joilla on itsellään ihan mitätön kulutus eli pörssisähkön rahalliset riskit on joka tapauksessa pienet. Toisten ihmisten rahojen kanssa riskien vähättely on taas paljon helpompaa, mutta kummasti sitä rupeaa turvallisuushakuisemmin ajattelemaan siinä vaiheessa kun se pahimmillaan satojen eurojen lisälasku napsahtaa omaan lompakkoon. Esim. viime talvena olisi itsellä tullut kalleimpina kuukausina melkein 500€ isompi lasku pörssisähköllä jos en olisi ottanut "kallista" määräaikaista. Ei talous toki siihen olisi kaatunut, mutta kyllähän se periaatteesta olisi vituttanut aika rankasti. Paljon enemmän kuin se, että nyt halvan pörssisähkön aikaan kesällä olisi voinut säästää parikymppiä kuussa.

Noin muutenkin, se pörssisähkön keskihinta ei edelleenkään kerro yhtään mitään, koska todellisuudessa edes niillä suorasähkölämmittäjillä kulutus ei ole niin tasaista, vaan ilman lisätoimia tuppaa nimenomaan keskittymään niille tunneille kun sähkö on kalliimpaa. Ne pitkän aikavälin keskiarvoja alas vääntävät halvat yötunnit ei paljon lämmitä, jos ei kulutusta ei pysty järkevästi niille siirtämään.

Pörssisähkön historiallisten lukujen käyttäminen tulevaisuuden ennustamiseen toimii myös aika heikosti, koska tässä on jo ennen Venäjän hyökkässotaa nähty sitä, että pörssisähköhintojen volatiliteetti on nykyään ihan älyttömän paljon korkeampi kuin aiemmin. Johtuuko se sitten tuurivoiman kasvaneesta osuudesta vai NordPoolin muista oikuista, mutta ei sanotaanko vaikka viitisen vuotta sitten nähty juuri ikinä mitään useiden kymmenien senttien heiluntoja yhden vuorokauden aikana, siinä missä nykyään ne ovat ihan arkipäivää.
 
Viimeksi muokattu:
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?
.....

Tälläisissä viesteissä paistaa aina tämä ihmiskunnan ratkiriemukas-persoona, jonka mielestä se oma tapa on ainoa oikea tapa toimia ja kaikki muut ovat väärässä.

Kannattaa ajatella myös se, että moni ihminen hakee kiinteistäsoppareista mielenrauhan. Tietää suorilta paljonko 6kk/12kk/24kk aikana sähköön tulee menemään rahaa
 
Aika helppo päätös mennä kiinteähintaiseen kun kulutushistoriassa näkyy että sähköä kuluu eniten silloin kun se on kalleinta, lumme 8,7sen/kwh 12kk, vuosikulutus vain 8500kwh eli isoa säästöä ei saa millään sopparilla.
 
@BongisKhan
Kulutus mulla n. 15 MWh vuodessa. Ymmärrän siis millaisia laskuja teoriassa voi tulla. Tiedän myös että viime syksyn perusteella ei pidä arvioida ensi talvea. Viime talven säästöt on viime talven säästöjä.

Nimenomaan jatkuva sähkölämmitys vetää maksetun sähkön keskihintaa väkisin kohti pörssin keskihintaa lämmityskaudella. Mitä kylmempää, sitä vähemmän muulla kulutuksella on väliä.

Ja koska öisin on kylmintä ja muu kulutus vähäisintä, niin silloin lämmitystarve on suurin (jollei sitten älytermostaateilla optimoida lämpötiloja). Eli sekin laskee keskihintaa hiukkasen.
 
Viimeksi muokattu:
Tälläisissä viesteissä paistaa aina tämä ihmiskunnan ratkiriemukas-persoona, jonka mielestä se oma tapa on ainoa oikea tapa toimia ja kaikki muut ovat väärässä.
Ei. Totesin nimenomaan, etten sano mikä sopimus kunkin pitäisi ottaa. Pohdin vain että perustuvatko päätökset perusteettomaan pelkoon realismin sijaan.

Jos esim. asuisin kerrostalossa ja menisin saunaan joka päivä klo 19, niin tuskin ottaisin pörssisähköä.
 
Pörssisähkön historiallisten lukujen käyttäminen tulevaisuuden ennustamiseen toimii myös aika heikosti, koska tässä on jo ennen Venäjän hyökkässotaa nähty sitä, että pörssisähköhintojen volatiliteetti on nykyään ihan älyttömän paljon korkeampi kuin aiemmin. Johtuuko se sitten tuurivoiman kasvaneesta osuudesta vai NordPoolin muista oikuista, mutta ei sanotaanko vaikka viitisen vuotta sitten nähty juuri ikinä mitään useiden kymmenien senttien heiluntoja yhden vuorokauden aikana, siinä missä nykyään ne ovat ihan arkipäivää.
Tästä ollaan sentään samaa mieltä, että historiallisten lukujen käyttäminen toimii heikosti ennustamiseen.

Ei siis pidä pelätä viime syksyn takia. Isompi heilunta on tosiasia tällä hetkellä, ja vaikuttaa enemmän niihin, jotka eivät lämmitä sähköllä.

Kuten sanottua, sähkölämmittäjillä tasainen lämmityskuorma vetää talvella hinnan keskiarvon väkisin lähelle pörssin keskiarvoa.
 
@BongisKhan
Kulutus mulla n. 15 MWh vuodessa. Ymmärrän siis millaisia laskuja teoriassa voi tulla. Tiedän myös että viime syksyn perusteella ei pidä arvioida ensi talvea. Viime talven säästöt on viime talven säästöjä.

Nimenomaan jatkuva sähkölämmitys vetää maksetun sähkön keskihintaa väkisin kohti pörssin keskihintaa lämmityskaudella. Mitä kylmempää, sitä vähemmän muulla kulutuksella on väliä.

Ja koska öisin on kylmintä ja muu kulutus vähäisintä, niin silloin lämmitystarve on suurin (jollei sitten älytermostaateilla optimoida lämpötiloja). Eli sekin laskee keskihintaa hiukkasen.
Juuri näin. Meillä kulutus vuodessa 20000kWh paikkeilla, 75m2 yhdessä tasossa ja 2 sähköautoa. Kodinkoneet uudenkarheita ja laadukkaita, ajastetaan yölle. Vanhojen osin rikkinäisten lattialämmitystermostaattien tilalle se 12kpl Themoja jo ekana syksynä muuton jälkeen jne. Lämminvesivaraaja on ollut toistaiseksi klo 23 perinteisessä yösähköohjauksessa, siihenkin on kyllä rele hommattuna.

Yölle vietävissä 75%-85% kulutuksesta, pystymme ottamaan oikeasti todella ison hyödyn kulutusvaikutuksella varustetusta sopimuksesta. Lukitsemalla hinnan PKS Priimassa pääsee talvella halvemmalla kuin pörssisopimuksella, olettaen että hinnoissa on vain riittävästi päiväkohtaista vaihtelua. En tasaiseen alle kiinnityshinnan alle jäävään pörssihintaqn oikein jaksa uskoa. Mieluiten tietenkin se 8snt/kWh keskimäärin eroa päivä vs. yö niin ei tule sitten sähkön myynnistä laskua ollenkaan :P.
 
Juuri näin. Meillä kulutus vuodessa 20000kWh paikkeilla, 75m2 yhdessä tasossa ja 2 sähköautoa. Kodinkoneet uudenkarheita ja laadukkaita, ajastetaan yölle. Vanhojen osin rikkinäisten lattialämmitystermostaattien tilalle se 12kpl Themoja jo ekana syksynä muuton jälkeen jne. Lämminvesivaraaja on ollut toistaiseksi klo 23 perinteisessä yösähköohjauksessa, siihenkin on kyllä rele hommattuna.

Yölle vietävissä 75%-85% kulutuksesta, pystymme ottamaan oikeasti todella ison hyödyn kulutusvaikutuksella varustetusta sopimuksesta. Lukitsemalla hinnan PKS Priimassa pääsee talvella halvemmalla kuin pörssisopimuksella, olettaen että hinnoissa on vain riittävästi päiväkohtaista vaihtelua. En tasaiseen alle kiinnityshinnan alle jäävään pörssihintaqn oikein jaksa uskoa. Mieluiten tietenkin se 8snt/kWh keskimäärin eroa päivä vs. yö niin ei tule sitten sähkön myynnistä laskua ollenkaan :p.
Klo23 on mielestäni liian aikainen jos manuaalilla pidät sen ajastettuna. Toki riippuu varaajan koosta. Itsellä ajastin 02-06 jolloin sähkö on ympäri vuoden käytännössä ilmaista.
 
@BongisKhan
Nimenomaan jatkuva sähkölämmitys vetää maksetun sähkön keskihintaa väkisin kohti pörssin keskihintaa lämmityskaudella. Mitä kylmempää, sitä vähemmän muulla kulutuksella on väliä.

Tämä ei kyllä ainakaan omalla kulutusprofiililla (pieniä lapsia, etätyöt) pidä yhtään paikkansa, vaan kylmimpäänkin aikaan isoimmat tehopiikit (pl. LVV) tuppaavat ajoittumaan niihin aikoihin kun pörssisähkö on kaikista kalleinta, eli aamupäivälle ja alkuiltaan.

Ja koska öisin on kylmintä ja muu kulutus vähäisintä, niin silloin lämmitystarve on suurin (jollei sitten älytermostaateilla optimoida lämpötiloja). Eli sekin laskee keskihintaa hiukkasen.

Itse taas näe mitään järkeä öisin lämmittää kun se lämpö ei mihinkään varastoon mene ja kun koko perhe on peittojen alla joka tapauksessa, eli annan lämpötilan öisin laskea ihan reilusti. Päivällä taas kun ollaan hereillä, on huomattavasti mukavampi että on lämpimämpää ja ei tarvitse istua työpisteellä pilkkihaalarissa, joten usein tulee nostettua ILPien pyyntiä. Eli taas sähköä kuluu silloin kun se on kalleinta.

Tästä ollaan sentään samaa mieltä, että historiallisten lukujen käyttäminen toimii heikosti ennustamiseen.

Ei siis pidä pelätä viime syksyn takia. Isompi heilunta on tosiasia tällä hetkellä, ja vaikuttaa enemmän niihin, jotka eivät lämmitä sähköllä.

Aika kova luotto kyllä siihen, että heilunta on isoa vain tällä hetkellä, vaikka nimenomaan viime vuosina on nähty koko ajan isompaa heiluntaa ihan ilman mitään hyökkäyssotiakin ja juuri äskettäin päästiin todistamaan sitä, kuinka lähes kuoppakulutuksen aikaankin hyvin pienetkin häiriöt sähköverkossa aiheuttavat aivan massiivisia hintapiikkejä. Itse taas veikkaan, että heilunta tulee päin vastoin yhä enemmän vain kasvamaan, varsinkin kun sähköntuottajatkin alkavat oppimaan että pienellä taktikoinilla siitä tuotetusta sähköstä on mahdollista saada kertaluokkia isompi tuotto.
 
Klo23 on mielestäni liian aikainen jos manuaalilla pidät sen ajastettuna. Toki riippuu varaajan koosta. Itsellä ajastin 02-06 jolloin sähkö on ympäri vuoden käytännössä ilmaista.
Juu, siis tuo on ihan huoneiston vakiotoiminnallisuus, tariffinohjaus sähkölaitokselta. Otan ohjauksen releellä ehkä oikeastaan mieluummin Themon uudella palikalle haltuun myös tässä syksyn mittaan.
 
Kilpailuttaja.fi 12 kk määräaikainen

Tuote:
Ilmasto Mix 12 kk

Sopimuksen kesto:
Määräaikainen 12 kk

Hinta, Yleissähkö:
8,55 snt / kWh

Perusmaksu:
3,99 € / kk

Vattenfall. Lumpeella 8.7 snt/kWh. Muuten sama.
 
Olen miettinyt miten ihmiset suhtautuvat riskeihin ja miten niiltä suojaudutaan. Milloin vakuutuksen ottaminen on sen arvoinen? Jos omistaa 1000 euron arvoisen auton, milloin sille kannattaa ottaa kolarointivakuutus (kasko) sen sijaan, että laittaa säästyneet rahat jemmaan, ja on tarvittaessa itse oma vakuutusyhtiönsä?

Joskus tuntuu, että tappion pelko on niin suuri, että mieluummin otetaan todennäköinen (mutta määrältään pienehkö) tappio kuin mahdollisuus säästöön, johon sisältyy pieni riski kohtuulliseen tappioon (ja hyvin pieni riski isompaan tappioon).

Riskihallintakysymysten vastaus on "Se riippuu" tai sama asia muuten sanottuna. Jos vastaus olisi mitä tahansa muuta, olisi se triviaali.

Riskinhallinan peruslauseke on Riski = vaikututus * todennäköisyys .

Yksityistalouksilla yhtälön ongelma vaikutus - sille ei ole kantokykyä ja realisoituneista riskeistä palautuminen on todella huonoa. Sen sijaan resilienssiä todennäköisiä, mutta vaikutukseltaan pieniä riskejä kohtaan on suuri.

Jos nyt otetaan vaikka esimerkin tonnin auto, niin tuskin on varaa ostaa heti seuraavalla viikolla uutta, jos se tuleekin källittyä parin melkein heti. Ihan samalla lailla ketjun hengessä jopa lyhyen ajan korkeat sähköhinnat voivat olla sietämättömiä kantaa. Sen sijaan vakuutusmaksut, tai ennustettavasti vähän kalliimpi sähkölasku ovat asioita, jotka on helpompi hyväksyä.
 
Oletko katsonut Liukurista paljonko oma kulutusvaikutus on ollut aiemmin talvella? Jos se on max +1-2c luokkaa, niin ottaisin kyllä Priiman talveksi ja huhtikuussa pörssiin. Toki Priimalla sen alkukevään voi kiinnittää myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Mutta jos tuo kulutusvaikutus on tosi iso, niin sitten puhdas kiinteä varteenotettava vaihtoehto. Taitaa olla 11c luokkaa ne 6kk pätkät (en ole hetkeen tarkistanut, mutta muistaisin jonkun postanneen).


"Kulutusvaikutus %
−2,69%
Kulutusvaikutus
−0,41 snt/kWh"

Eli ts. ei oo kannattavaa kulutusvaikutus / PKS Priiman kiinnitykset?
Nää siis viime talvelta (1.10.-30.3.)
 
Tämä ei kyllä ainakaan omalla kulutusprofiililla (pieniä lapsia, etätyöt) pidä yhtään paikkansa, vaan kylmimpäänkin aikaan isoimmat tehopiikit (pl. LVV) tuppaavat ajoittumaan niihin aikoihin kun pörssisähkö on kaikista kalleinta, eli aamupäivälle ja alkuiltaan.
Pelkäänpä ettei sinun kulutusprofiili ei taida vastata keskivertoa sähkölämmittäjää, joka luultavasti ei veivaa lämmityksen lämpötilapyyntejä päivän mittaan.

Jotta tämä ei menisi ihan hedelmättömäksi kinasteluksi, niin voitko kertoa mitä Liukuri antaa sinun vuoden 2022 kulutukselle erotukseksi pörssin keskihintaan? Minulla vuonna 2022 ei ollut pörssisähköä, ja siksi sähkönkulutus oli tyypiltään hyvin tavallista sähkölämmittäjän kulutusta (LVV päälle yösähköllä klo 22, muu lämmitys tasaisesti ympäri vuorokauden), ja erotus pörssin keskihintaan oli -4,8%.

Aika kova luotto kyllä siihen, että heilunta on isoa vain tällä hetkellä, vaikka nimenomaan viime vuosina on nähty koko ajan isompaa heiluntaa ihan ilman mitään hyökkäyssotiakin
En väittänyt yhtään missään että tulevaisuudessa heiluntaa olisi vähemmän. Totesin vain faktan, eli tällä hetkellä heiluntaa on enemmän.

Alkaa taas menemään sivuraiteelle. Tämä ketju on vain sähkösopimuksille.
En tiedä mihin tarkalleen viittaat, mutta sähkösopimuskeskusteluun liittyy oleellisesti se, että millä perusteilla tietty sopimustyyppi kannattaa valita.
 
Itse tartuin Oomin 12kk määräaikaiseen, eipähän tarvi stressata sähkön hintaa ensi talvena.
Oma kulutus on about 600-800kwh/kk talvella, kesällä vähemmän.

Screenshot_20230910_181959_WhatsApp.jpg
 
Milläs jäsenyydellä moista alennusta tarjotaan?
Sähköosuuskuntien henkilöjäsenet saavat Oomi Energialta ostamastaan sähköenergiasta jäsenalennusta Oulun Seudun Sähkön toimialueella sijaitsevaan käyttöpaikkaansa.
 
Tuon Priiman demon kiinnityshinnat ovat paikkansa pitäviä?

Tuotahan voisi ottaa nyt 6kk eli syksylle 5,879 ja talvelle 8,754, sitten kesäksi pörssisähkö. Jos vertaa Lumpeen 12kk 8.7 niin tuossa olisi se etu että syksyllä saisi halvemmalla ja kesäksi pääsisi eroon tuosta "kalliista" 8.7 hinnasta.

Sisältyykö PKS:n marginaali hintakiinnitykseen vai tuleeko se vielä tuohon päälle? En tuota bongannut tuosta oppaasta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon Priiman demon kiinnityshinnat ovat paikkansa pitäviä?

Sisältyykö PKS:n marginaali hintakiinnitykseen vai tuleeko se vielä tuohon päälle? En tuota bongannut tuosta oppaasta.

Demon hinnat oikeita hintoja.

Kiinnityksen päälle marginaali ja kulutusvaikutus.

Eli 8.7 kiinnityshinta on oikeastaan 9.15. Ja kulutusvaikutuksellinen.
 
Milläs jäsenyydellä moista alennusta tarjotaan?
Sähköosuuskuntien henkilöjäsenet saavat Oomi Energialta ostamastaan sähköenergiasta jäsenalennusta Oulun Seudun Sähkön toimialueella sijaitsevaan käyttöpaikkaansa.
Juurikin tuolla oss jäseneksi liittymällä niinkuin Surina sanoikin.
 
Eli 8.7 kiinnityshinta on oikeastaan 9.15. Ja kulutusvaikutuksellinen.

Miten tuo kuluvaiktuus toimii, sanotaanko nyt että jonkun ihmeen kaupalla päivälläkin sähkö olisi halpaa alle tuon kiinnityshinnan. Laskisiko kuluvaikutus silloin sähkön hintaa?
 
Kilpailuttaja.fi 12 kk määräaikainen

Tuote:
Ilmasto Mix 12 kk

Sopimuksen kesto:
Määräaikainen 12 kk

Hinta, Yleissähkö:
8,55 snt / kWh

Perusmaksu:
3,99 € / kk

Vattenfall. Lumpeella 8.7 snt/kWh. Muuten sama.

Offtopiccina täältä :thumbsdown: kilpailuttaja.fi:lle ja Vattenfallille . Tilasin meille elokuussa Vattenfallin sähkösopparin tuota kautta ja kun sopimuksen alkamiseen olisi ollut enää 4 päivää kävi ilmi, että Vattenfallilla ei ollut mitään tietoa sopimuksesta. Kilpailuttaja.fi aspan mukaan vika oli Vattenfallin tietojärjestelmissä ja Vattenfallin asiakaspalvelija taas kertoi asian olevan juuri päinvastoin...
 
Offtopiccina täältä :thumbsdown: kilpailuttaja.fi:lle ja Vattenfallille . Tilasin meille elokuussa Vattenfallin sähkösopparin tuota kautta ja kun sopimuksen alkamiseen olisi ollut enää 4 päivää kävi ilmi, että Vattenfallilla ei ollut mitään tietoa sopimuksesta. Kilpailuttaja.fi aspan mukaan vika oli Vattenfallin tietojärjestelmissä ja Vattenfallin asiakaspalvelija taas kertoi asian olevan juuri päinvastoin...
Meillä oli 2 vuotta sitten vastaava tilanne. Soitimme Vattenfallille ja he sanoivat että ei tälläistä sopimusta ole edes olemassa. Saimme kuitenkin puhelimessa neuvoteltua lähes vastaavan sopparin. Silloin sanoivat tyyliin että eivät voi vaikuttaa kyseisen sivun sopimuksiin mitenkään tms.
 
Miten tuo kuluvaiktuus toimii, sanotaanko nyt että jonkun ihmeen kaupalla päivälläkin sähkö olisi halpaa alle tuon kiinnityshinnan. Laskisiko kuluvaikutus silloin sähkön hintaa?
Kiinnityshinnalla ei ole mitään tekemistä kulutusvaikutuksen kanssa.

Kulutusvaikutus lasketaan vertailuna kuukauden pörssin keskihintaan.

Kulutuksen ajankohdalla ei merkitystä. Tunnin hinnalla on merkitystä. Yön ja päivän tunti yhtä arvokas - vain hinta merkkaa.
 
"Kulutusvaikutus %
−2,69%
Kulutusvaikutus
−0,41 snt/kWh"

Eli ts. ei oo kannattavaa kulutusvaikutus / PKS Priiman kiinnitykset?
Nää siis viime talvelta (1.10.-30.3.)
Negatiivinen eli hintaa alentava kulutusvaikutus, joten tottakai on kannattavaa kiinnitys. Pääset Priimalla syksyn yli alle 6,5 snt/kWh ja talven yli alle 9 snt/kWh hinnoilla (mukaanlukien marginaalit) + 4,5 €/kk ja olet keväällä vapaa katsomaan uusia vaihtoehtoja. Toki puhtaalla pörssillä voit päästä vielä halvemmalla talven yli, mutta siihen liittyy enemmän riskejä.

Miten tuo kuluvaiktuus toimii, sanotaanko nyt että jonkun ihmeen kaupalla päivälläkin sähkö olisi halpaa alle tuon kiinnityshinnan. Laskisiko kuluvaikutus silloin sähkön hintaa?
Kiinnityshinta ei vaikuta kulutusvaikutuksen suuruuteen. Kulutusvaikutuksessa vähennetään oman kulutuksen kuukauden keskihinnasta kuukauden pörssisähkön keskihinta. Esim. oman sähkönkäytön keskihinta kuukauden ajalta 8,5 snt ja kuukauden pörssisähkön keskihinta 9 snt, jolloin kulutusvaikutus on -1 snt ja se vähennetään vielä tuosta kiinnityshinnasta. Tällöin 8.7 snt kiinnityshinnalla, 0,45 marginaalilla ja -1 snt kulutusvaikutuksella maksat sähköstä 8,65 snt/kWh. Edit: tähän olikin jo hyvää kommenttia edellisessä viestissä.
 
Negatiivinen eli hintaa alentava kulutusvaikutus, joten tottakai on kannattavaa kiinnitys. Pääset Priimalla syksyn yli alle 6,5 snt/kWh ja talven yli alle 9 snt/kWh hinnoilla (mukaanlukien marginaalit) + 4,5 €/kk ja olet keväällä vapaa katsomaan uusia vaihtoehtoja. Toki puhtaalla pörssillä voit päästä vielä halvemmalla talven yli, mutta siihen liittyy enemmän riskejä.


Kiinnityshinta ei vaikuta kulutusvaikutuksen suuruuteen. Kulutusvaikutuksessa vähennetään oman kulutuksen kuukauden keskihinnasta kuukauden pörssisähkön keskihinta. Esim. oman sähkönkäytön keskihinta kuukauden ajalta 8,5 snt ja kuukauden pörssisähkön keskihinta 9 snt, jolloin kulutusvaikutus on -1 snt ja se vähennetään vielä tuosta kiinnityshinnasta. Tällöin 8.7 snt kiinnityshinnalla, 0,45 marginaalilla ja -1 snt kulutusvaikutuksella maksat sähköstä 8,65 snt/kWh. Edit: tähän olikin jo hyvää kommenttia edellisessä viestissä.

Näköjään kannattaa itsekin vaihtaa (viimeistään) huomenna tuohon PKS:ään (huomenna tulee täyteen 14 päivää määräaikaisen tilauksesta, joten voi vielä perua maanantaina).

Viime vuonna loka-joulu kulutusvaikutus oli +1 snt/kwH n. 5600 kWHlla ja tammi-maalis n. 7000 kWh käytännössä +- nolla kulutusvaikutuksessa. Täten optimoimatta tulisi syksyllä takkiin n. 60 euroa ja talvella 50 plussaa, kun vertaa 8,3 snt/kWh määräaikaiseen ja huomioi sen 0,45 snt-marginaalin. Huhtikuusta eteenpäin voi sitten tarttua halvempiin määräaikaisiin tai mennä pörssillä.
 
Negatiivinen eli hintaa alentava kulutusvaikutus, joten tottakai on kannattavaa kiinnitys. Pääset Priimalla syksyn yli alle 6,5 snt/kWh ja talven yli alle 9 snt/kWh hinnoilla (mukaanlukien marginaalit) + 4,5 €/kk ja olet keväällä vapaa katsomaan uusia vaihtoehtoja. Toki puhtaalla pörssillä voit päästä vielä halvemmalla talven yli, mutta siihen liittyy enemmän riskejä.


Ahaaa, totta. Kuinkahan paljon on merkitystä sillä, että tulevana talvena päivänä ollaan viime talvea enemmän kotona päivisin. Tottakai vaikuttaa, mutta perus kannettavat tietokoneet, valot, tv yms tuskin niin hirveesti vaikuttaa? Vai kertyykö pienistä puroista jne.

Pitääpä lukea vielä ajatuksella huomenissa toi Priiman 24 sivunen ja ymmärtää se. Olis kyllä hyvä jos ei tarvis 12kk soppariin tarttua.
 
Itse tein tovin töitä liukurin kanssa, sen osoittaen, että naisen tullessa taloon kulutusvaikutukset 12kk ainakaan ole kääntyneet miinukselta positiiviselle. Näin ollen tuli tarrattua nyt sitten Lumpeen 12kk/8,6snt/kwh tarjoukseen. Spot keskiarvo ollut reilu 7snt tältä vuodelta datahubin ja liukurin avulla katsoen, joten tokko tuossa liikaa turhia tulee makseltua sitten. Toivottavasti vuoden päästä on edukkaampaa :)
 
Viimeksi muokattu:
Itse tein tovin töitä liukurin kanssa, sen osoittaen, että naisen tullessa taloon kulutusvaikutukset 12kk ainakaan ole kääntyneet miinukselta positiiviselle. Näin ollen tuli tarrattua nyt sitten Lumpeen 12kk/8,6snt/kwh tarjoukseen. Spot keskiarvo ollut reilu 7snt tältä vuodelta datahubin ja liukurin avulla katsoen, joten tokko tuossa liikaa turhia tulee makseltua sitten. Toivottavasti vuoden päästä on edukkaampaa :)


Itsellä vuoden alusta tähän hetkeen:


Kulutusvaikutus %
+6,68%
Kulutusvaikutus
+0,44 snt/kWh


ja viime talvi:
Kulutusvaikutus %
−2,69%
Kulutusvaikutus
−0,41 snt/kWh
(Tässä oma spot-hinta +7,5 keskiarvon ollessa 6,63)


Taitaa itselläkin lähtee tuo 12kk kiinnitykseen. Onpa jännä, että talvella - ja yhteensä +.
 
Itsellä vuoden alusta tähän hetkeen:


Kulutusvaikutus %
+6,68%
Kulutusvaikutus
+0,44 snt/kWh


ja viime talvi:
Kulutusvaikutus %
−2,69%
Kulutusvaikutus
−0,41 snt/kWh
(Tässä oma spot-hinta +7,5 keskiarvon ollessa 6,63)

Kulutusvaikutus pitää katsoa kuukausittain. Pitkä pötkö laskee kulutusvaikutuksen koko jaksolle. Todellisuudessa kulutusvaikutus lasketaan kuukausittain kuukausikeskihintaa pohjalta

Tekee kulutusvaikutuksen huomattavasti herkemmäksi kaikenlaiselle muutokselle.
 
Kulutusvaikutus pitää katsoa kuukausittain. Pitkä pötkö laskee kulutusvaikutuksen koko jaksolle. Todellisuudessa kulutusvaikutus lasketaan kuukausittain kuukausikeskihintaa pohjalta

Tekee kulutusvaikutuksen huomattavasti herkemmäksi kaikenlaiselle muutokselle.
Hyvä tarkennus - tuli laskettua nämä vielä uudestaan ja vaikka syksyn / talven kiinnitykset ovat nousseet tänä aamuna 4% niin lähtökohtaisesti sitä on ihan ok-tilassa keväällä ja voi tehdä päätöksiä sen hetkisen tilanteen mukaan. Hetki täytyy vielä vatvoa, mutta aika hyvältä toi PKS vaikuttaa, kun kulutusvaikutus on ollut ilman mitään toimenpiteitä vuoden aikana ainoastaan loka-, marras- ja toukokuun plussalla.

Onko kukaan tarkemmin seuraillut / lukenut tuota PKSää? Ensi kevään kiinnitys pomppasi juuri 15%a - heijastuuko alkuviikon tuotantotarve ja samalla korkeammat pörssihinnat suoraan kiinnityksien hintoihin vai pohjautuvatko noi enemmän futuureihin ja kevään futuurit ovat nyt kalliimpia kuin viime viikolla?
 
Hyvä tarkennus - tuli laskettua nämä vielä uudestaan ja vaikka syksyn / talven kiinnitykset ovat nousseet tänä aamuna 4% niin lähtökohtaisesti sitä on ihan ok-tilassa keväällä ja voi tehdä päätöksiä sen hetkisen tilanteen mukaan. Hetki täytyy vielä vatvoa, mutta aika hyvältä toi PKS vaikuttaa, kun kulutusvaikutus on ollut ilman mitään toimenpiteitä vuoden aikana ainoastaan loka-, marras- ja toukokuun plussalla.

Onko kukaan tarkemmin seuraillut / lukenut tuota PKSää? Ensi kevään kiinnitys pomppasi juuri 15%a - heijastuuko alkuviikon tuotantotarve ja samalla korkeammat pörssihinnat suoraan kiinnityksien hintoihin vai pohjautuvatko noi enemmän futuureihin ja kevään futuurit ovat nyt kalliimpia kuin viime viikolla?
Kyllähän noiden hintojen pitäisi futuureja heijastella
 
Onko kukaan tarkemmin seuraillut / lukenut tuota PKSää? Ensi kevään kiinnitys pomppasi juuri 15%a - heijastuuko alkuviikon tuotantotarve ja samalla korkeammat pörssihinnat suoraan kiinnityksien hintoihin vai pohjautuvatko noi enemmän futuureihin ja kevään futuurit ovat nyt kalliimpia kuin viime viikolla?

Maanantaisin / aamuisin pomppaa ennen kun Nasdaq-sähköpörssi avautuu. Kun kauppa alkaa pyöriä niin heijastaa nopeasti kaupankäyntiä.

Eli ei hätää - normi pomppuiluja.

Futuurikaupan live (tai varmaan viivästetty tyyliin 15-30min) näet: https://www.nasdaqomx.com/transactions/markets/commodities/market-prices
 
Onko kokemuksia Fortum tarkasta hinnan lukitsemisella? (eli pörssisähkö 4,5€ kk + 0,45% marginaali, lukitus 5,99€ lisäpalvelu, käyttää tai ei). Lukitusta tarjoavat aina kuukaudeksi edellisen kk:n hinnan ja futuurien perusteella jollain kaavalla. En nyt äkkiä löytänyt että mitä ovat tarjonneet aiemmin, eli tulisiko potentiaalisest kannattavaksi hyödyntää kohtuu edulliselta vaikuttavat kuukaudet vai ottaa vain kiinteä 12kk 8,3 c/kWh sopimus.
Ilmeisesti vähän kuin PKS priima ilman kulutusvaikutusta (joka täytyy tässä myös tutkia vaihtoehtona). Sähköä kuluu noin 12 000 kWh, saisi kyllä kulutusta ainakin jonkin verran yöaikaan (mlp, hybiridi). Liukuria testasin vähän, 01.2022 kulutusvaikutus +7,7%, 1,10 c/kWH , 01.2203 +3,2% 0,28 c/kWH. käyttöä ei mitenkään optimoitu.
 
Itse lukitsin tänään 5,8 ja 9,1 hinnat priimassa. Harmittavasti oli 8,8 kun aamulla katselin. Syksyn halvemman hinnan kerkesin nappaamaan. Voi olla että laskee taas tai nousee...who knows. Niitä käppyröitä kun katselin, niin aika liki halvimpia hintoja ATM nämä hinnat. Oma kulutusvaikutus liukurilla -22 vuonna oli -0,5%.

Ehkä voisi jonkun hintavahdin laittaa kevääksi, jos oikein sukeltaa jossain kohtaa, muuten pörssitellä menemään.

Kiitos väelle vinkeistä. :tup:
 

Ei varmaan yllättänyt ketään, olihan tuo aika järjetön päätös.
Määräaikainen on määräaikainen. Kuluttaja itse sen solmi.

Minusta tälläkään hetkellä ei kannata sopia yli 12 kk määräaikaisia sopimuksia, tai mitään sopimuksia kiinteällä yli 10 snt kWh/hinnalla.

Tampereen energialla on esimerkiksi edelleen kohtuuhintainen sähkö. 8,85 snt kilowattitunnilta.
Kun solmin itse Lumpeen kanssa 9,99 kWh, 3,99 kk -sopparin juhannuksena, tiesin saman tien ettei sähkö tule yli sentillä halpenemaan.

Nytkin tilanne näyttää siltä, että se sähkö ei tuosta enää laske ja pienkulutuksella minulle on se ja sama onko sähkö senteissä 9,99 vai 8,99 kilowattitunnille.
 
Määräaikainen on määräaikainen. Kuluttaja itse sen solmi.
Yritysten kannalta harmittavasti lakiin on kirjattu yritys-kuluttaja sopimuksista myös kohtuullisuuspykälä ja nuo pitkät määräaikaiset tuossa tilanteessa oli kaikkea muuta kuin kohtuullista. Ongelmahan siis nimenomaan oli vaihtoehtoisen tarjonnan puute, joka ohjasi kuluttajat näihin riistosopimuksiin. Jos nyt joku menis pistämään törkyhintaiseen nimensä, niin ihan oma moka.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm.. No nyt kävin kuitenkin vielä miettimään ja tuumailemaan, tein liukurilla kuukausittain tuon laskelman 11kk:n ajalta.
Kulutusvaikutukset ovat prosenteissa seuraavanlaiset: (marginaalina käytin 0,45snt)

kuukausikulutusoma spotspot kakulutusvaikutus
loka
1347,68​
13,476493​
13,97​
-6,73​
marras
1423,06​
24,202072​
23,36​
0,4​
joulu
1959,11​
28,252114​
27,97​
-0,59​
tammi
1886,39​
9,063873​
8,66​
-0,04​
helmi
1701,29​
9,465758​
9,02​
0,01​
maalis
1844,28​
8,639144​
8,23​
-0,44​
huhti
1453,01​
7,249778​
6,8​
0​
touko
1205,64​
4,170399​
3,42​
8,84​
kesä
893,62​
5,410577​
5,23​
-5,08​
heinä
928,01​
4,392194​
4​
-1,55​
elo
926,21​
7,883741​
8,03​
-7,41​
yhteensä
15568,3​


Mietinkin nyt, että olisiko sittenkin pitänyt ottaa edullisemmalla kiinteällä hinnalla jokin kulutusvaikutushoppari tuon 8,6snt/kwh sijaan? Erikoisesti toukokuussa jokin suuri +merkkinen kulutusvaikutusrykäys, ilman että äkkiseltään keksisin selitystä.
 
Itsellä tuli pörssillä nyt kulutus elokuussa n.585kwh ja keskihinnaks n.6,7snt/kwh. Ihan kohtalaisesti ottaen huomioon ne parin viikon hirmuhinnat. No, 17pvä vaihtuu talveks 9,xx kiinteä.
 
lumme tarjoaa 6kk ilman 3.99e perusmaksua pörssisähköön, vaihdoin siihen. saa tuollakin säästöllä muutaman tuopin paikallisessa

Heh, vai tuoppeja. Joillakin puhutaan ulkomaanreissun hintaisista jutuissa näissä mihin hintaan ja soppariin päädytään.

jep, suurempi säästö tai lasku tulee sitten talvella pörssistä.
Luotan siihen, että hinta pysyy alhaalla talven, kun yhtiöt tarjoaa nyt noita 6 sentin sopimuksia
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
283 164
Viestejä
4 865 986
Jäsenet
78 535
Uusin jäsen
urukhai

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom