• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tosin onko siellä pohjoisessa edes enää halpa sähköä teollisuudelle? Heti kun Aurora Line tuli käyttöön näytti sähkönhinta pomppaava SE1:llä. Yksityiset sähköntuottajat kuitenkin myy sen sähkön sille kuka maksaa parhaiten, ei sitä ole mitenkään korvamerkitty heidän teollisuudelle. Kunhan tuo on ollut vuoden käytössä nähdään mikä vaikutus sillä sitten lopulta on.
Eiköhän nuokin mielellään myy kiinteällä sopimuksella teollisuudelle, kuten Suomessakin on tapana. Tasaista tuloa pitkällä sopimuksella vs katsella Suomen nollahintoja kun tuulee.
 
Kyllä niitä voi tulla syystä tai toisesta. 2021 ruotsin siirto oli pitkän aikaa rajoitettu kun niillä oli jotain viranomaiskahnausta siellä.
Ei ollut siirto rajoittunut viranomaiskahnauksen takia vaan viranomaiskahnaus syntyi siitä, että se siirto Ruotsiin SE3:een Suomesta oli rajoitettu (EU-lainsäädännön vastaisesti). Ja syy tälle oli Ruotsin kantaverkkoyhtiön huono varautuminen mm. OL3 valmistumiseen ja eteläisen Ruotsin voimalaitosten sulkemisiin.
 
Nolla- tai miinushintaa ei pitäisi olla ikinä. Lähtökohtaisesti ihan kusetusta koko pörssisähkö sen mitä tiedän markkinataloudesta.
Tai no ehkä markkinointitarkoitukseen... ok alan tajuamaan
 
Kansalaisaloite laitettu vireille eilen, turve uusiutuvaksi. Viimeksi vastaava aloite taisi jäädä käsittelemättä, kun vaalit tuli väliin.
 
Eiköhän nuokin mielellään myy kiinteällä sopimuksella teollisuudelle, kuten Suomessakin on tapana. Tasaista tuloa pitkällä sopimuksella vs katsella Suomen nollahintoja kun tuulee.
Itse veikkaan, vesivoiman tuottajat siellä halua hyödyntää tuota hinnan vaihtelua. Vesivoima on sitä parasta säätövoimaa ja eiköhän siitä tulevaisuudessa makseta entistä enemmän kun sen tarve lisääntyy jatkuvasti. Tuotantoa pienemmälle kun tuulee ja sitten massit pois kun ei tuule (näin näkyy Suomessakin vesivoima toimivan). Sopivasti optimoimalla voivat saada selvästi yli pörssin keskihinnan. Vettä ei kuitenkaan riitä ajettavaksi täysillä 24/7 sielläkään, vaan pakko on himmailla välillä. Ydinvoima on järkevintä myydä teollisuudelle kun sitä ajetaan 24/7 täysillä pl. huollot. Jos nyt katsotaan vaikka viime ja tämän vuoden tammikuun hintoja SE1:llä, niin hinta oli viime vuonna 20€/MWh ja tänä vuonna 90€/MWh. Pieni optimointi tuohon päälle, niin myyntihinta vesivoimalla onkin yli 100€/MWh. Tottakai vuodet vaihtelee, mutta eiköhän ne talvihinnat pysy aika korkealla Suomessa kun polttamista vähennetään kokoajan.
 
Kansalaisaloite laitettu vireille eilen, turve uusiutuvaksi. Viimeksi vastaava aloite taisi jäädä käsittelemättä, kun vaalit tuli väliin.

Sitten varmaan seuraavaksi Saksa ja Puola voivat julistaa kansallisella tasolla kivihiilen uusiutuvaksi. Kerta sitähän niiltä löytyy omasta takaa. Norjalaiset maakaasun.
 
Pohditaan hieman väitettä: "Sähkön siirtolinja heikentää huoltovarmuutta".

Jos siirtolinja ei koskaan ole poissa käytöstä silloin kun sähkön saatavuus on heikko Suomessa -> väite on automaattisesti epätosi.

Oletetaan nyt, että siirtolinja on pois käytöstä huonoon aikaan. Tällöin tämä uusi siirtolinja on heikentänyt huoltovarmuutta vain, jos jompikumpi tai molemmat ovat totta:
1) Siirtolinjan takia Suomesta on poistettu käytöstä sähköntuotantoa
2) Siirtolinjan takia Suomeen on rakennettu lisää joustamatonta sähkön kulutusta

Näistä jompikumpi on totta vain, jos uusi siirtolinja pienentää sähkön keskihintaa, eli käytännössä vain jos linja rakennetaan Ruotsiin. Ruotsiin suuntautuvien linjojen toisaalta voidaan olettaa toimivan paljon varmemmin kuin Suomenlahden läpi kulkevien linjojen.

Jos linja rakennetaan Suomesta johonkin kalliimpaan maahan, Suomessa keskihinta nousee, jolloin nuo kohdat 1 ja 2 kääntyvät muotoon:
1) Siirtolinjan takia Suomeen rakennetaan lisää sähköntuotantoa
2) Siirtolinjan takia Suomeen ei rakenneta lisää joustamatonta sähkön kulutusta

ja näillä on huoltovarmuutta lisäävä vaikutus.
 
Sitten varmaan seuraavaksi Saksa ja Puola voivat julistaa kansallisella tasolla kivihiilen uusiutuvaksi. Kerta sitähän niiltä löytyy omasta takaa. Norjalaiset maakaasun.
Uusiutuva on jotenkin terminä hämärtynyt.

Jos maassa ei kivihiiltä käytetä, sen määrä pysyy samana. Jos kivihiiltä käytetään, sen määrä vähenee.

Jääkauden jälkeen meillä ei ensin ollut turvetta, sitten sitä alkoi muodostua ja nykyisin noin kolmannes maan pinta-alasta on turvemaita. Joka vuosi turvetta on enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka sitä on käytetty energiana, kasvualustana yms. Hyvä turve on siinä, että se sitoo soilla hiiltä. Huono turve on siinä, että se on meidän suurin metaanin lähde. Jos osa turpeen vuosittaisesta kasvusta käytetään, on meillä seuraavana vuonna enemmän turvetta. Minulle tämä riittää siihen, että turve on uusiutuva.
 
AIka vähän on näkynyt barrikadeilla kansalaisia, jotka vaativat säästä riippumatonta tuotantoa ja haluavat siitä maksaa lisää.


2-3 vuotta takaperin löytyy sellaiset 150 sivua aiheesta. Syitä:

- Pääsyynä Venäjä: Venäjän energiasota kesästä 2021 lähtien nosti sähkön hintaa euroopassa aiheuttaen hinnannousun täälläkin, Hanhikivi 1 kuopattiin, rajasiirtojohto katkaistiin, halvan puun/öljyn/kaasun/hakkeen tuonti päättyi.

- OL3 projektin epäonnistuminen johti OL4 projektin kariutumiseen.

- Kolmen suunnitelmissa olleen ydinvoimalan (OL3, OL4, HK1) ja paperiteollisuuden alasajon takia isoja tuotantoinvestointeja ei ollut kellään paperilla. Uudet rajasiirtoyhteydet Ruotsiin ei myöskään lisää intoa investoida suomalaiseen tuotantoon.

- Ruotsista on saatu ja saadaan halpaa sähköä.

- Päästökaupan myötä polttamisen kannattavuus laski huomattavasti ja myös rahoitus fossiiliselle tuotannolle hupeni

- Tuulivoiman edullisuus tappoi kiinnostuksen muihin tuotantomuotoihin. Ydinvoima on ihan muutenkin sikakallista.

- Energy-only markkina ei tue riittävästi huippukulutustilanteissa tarvittavan sääriippumattoman kapasiteetin rakentamista ja ylläpitoa. Kukaan ei halua maksaa lisää. Piiput puretaan ja uusia ei tule.

- Mikään taho ei tunne ja omaa riittävästi omistajuutta järjestelmän toimintakyvystä kokonaisuutena sisältäen markkinat, kapasiteetin, huoltovarmuuden ja kansantaloudellisen merkityksen. EU:n säätely vaikeuttaa itsevaltaisia toimenpiteitä.


Kuten @peksii sinulle jo avasi, niin eihän kattilat ole tarjonneet DA-markkinaan mitään kymmenien senttien ostoja. Kun kulutuksen ja tuotannon ennusteet ovat pielessä ID-markkinan hinnat voivat olla tosi alhaisia ja silloin nopeasti reagoivat tahot kuten ruotsalainen vesivoima ja suomalaiset sähkökattilat keräävät rusinat pullasta. Siksi mm. SE1-FI rajasiirto ei ole ollut täynnä, vaikka Suomen hinta on korkea. CHP-laitoksien ajosuunnitelmat tuskin taipuvat nopeisiin liikkeisiin ja siksi pysyvät suunnitelmassaan. Kirjoitat tänne aika tiukkaan sävyyn, niin oletan sinun olevan tällaisista asioista perillä.
Laitoit hyvää yhteenvetoa asiasta. Tuota päästökauppaakin olisi pitänyt hieman mietiskellä kansallisella tasololla, mitä tapahtuu. Nopeasti ajateltuna voisi luulla, että Energiaviraston hommana voisi olla valvoa kokonaisuutta. Noh menin avaamaan heidän nettisivut, niin sieltähän löytyi heti "Energiavirasto valvoo ja edistää energiamarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä." taitavat siis osallistua oman oksan sahaamiseen. Tuo porukka olisi mahdollisesti voinut pelastaa tilannetta. No asiat on miten on. Muutokset tulee järjestelmään kun jotain ikävää tapahtuu aikanaan.
 
Uusiutuva on jotenkin terminä hämärtynyt.

Jos maassa ei kivihiiltä käytetä, sen määrä pysyy samana. Jos kivihiiltä käytetään, sen määrä vähenee.

Jääkauden jälkeen meillä ei ensin ollut turvetta, sitten sitä alkoi muodostua ja nykyisin noin kolmannes maan pinta-alasta on turvemaita. Joka vuosi turvetta on enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka sitä on käytetty energiana, kasvualustana yms. Hyvä turve on siinä, että se sitoo soilla hiiltä. Huono turve on siinä, että se on meidän suurin metaanin lähde. Jos osa turpeen vuosittaisesta kasvusta käytetään, on meillä seuraavana vuonna enemmän turvetta. Minulle tämä riittää siihen, että turve on uusiutuva.

Mutta kun niitä päästömaksuja ei makseta sen perusteella, että uusiutuuko joku vai ei.

Ne maksetaan sen perusteella, että minkälaiset ne (netto)päästöt ovat. Noilta osin turve on yhtä pahaa kuin kivihiili ja kaksi kertaa pahempaa kuin maakaasu.
 
Mutta kun niitä päästömaksuja ei makseta sen perusteella, että uusiutuuko joku vai ei.

Ne maksetaan sen perusteella, että minkälaiset ne (netto)päästöt ovat. Noilta osin turve on yhtä pahaa kuin kivihiili ja kaksi kertaa pahempaa kuin maakaasu.
Kun turvetta tai puuta poltetaan, siinä vapautuu se hiili, joka siihen on kasvussa sitoutunut. Eli nettopäästö on nolla. Poliittiset päätökset on sitten erikseen.

Tämä menee nyt jankkaamiseksi, lopetan osaltani tähän.
 
Kun turvetta tai puuta poltetaan, siinä vapautuu se hiili, joka siihen on kasvussa sitoutunut. Eli nettopäästö on nolla. Poliittiset päätökset on sitten erikseen.

Tämä menee nyt jankkaamiseksi, lopetan osaltani tähän.

Yhtälailla kivihiilen palaessa vapautuu se hiili, joka on siihen kasvussa sitoutunut. Eli nettopäästö on nolla.

Eiku hei, ei olekaan, vaan se nettopäästö on niin kivihiilen kuin turpeenkin tapauksessa tasan tarkkaan se määrä, mikä sitä hiiltä vapautuu kun se poltetaan. Koska jos sitä ei polteta, niin sitten se hiili pysyy maaperään sitoutuneena.
 
Laitoit hyvää yhteenvetoa asiasta. Tuota päästökauppaakin olisi pitänyt hieman mietiskellä kansallisella tasololla, mitä tapahtuu. Nopeasti ajateltuna voisi luulla, että Energiaviraston hommana voisi olla valvoa kokonaisuutta.
Ehkäpä yksi probleema on, että meillä on useita tahoja, joilla on jonkinlainen vastuu. Tulee mieleen ainakin valtioneuvosto ministeriöineen, Energiavirasto, Fingrid järjestelmävastaavana, Huoltovarmuuskeskus ja EU. Probleeman tuo, että energiaan liittyy paljon aatteellisia näkökulmia, jolloin esim. poliittisten voimasuhteiden muuttuessa muuttuu myös painopisteet. Pitkäjänteisyyttä ei ole.

Isona ongelmana on, että sähkön korkeaa hintaa rajoittavat toimenpiteet maksavat paljon ja aiheen herkkyyden takia kukaan ei uskalla esittää vaikkapa 0,5c huoltovarmuuslisää sähkön hintaan, jolla toimenpiteisiin tarvittavat rahat kerättäisiin oikeudenmukaisimmin. Tuolla tariffilla saataisiin kerättyä ~400 m€ vuodessa. Olisi tosin lähes kuolinisku sähköintensiivisille investoinneille ja asian esittävälle poliitikolle. Kyseinen toiminta sotisi myös nykyistä markkinamallia vastaan.

Sitten tuohon rajasiirtoyhteyksiin. Minusta se on ehdottomasti hyvä asia, että niitä on ja saisi olla lisääkin. Isompi järjestelmä on kestävämpi ja myös volatiliteetti todennäköisesti vähenisi.
 
Ehkäpä yksi probleema on, että meillä on useita tahoja, joilla on jonkinlainen vastuu. Tulee mieleen ainakin valtioneuvosto ministeriöineen, Energiavirasto, Fingrid järjestelmävastaavana, Huoltovarmuuskeskus ja EU. Probleeman tuo, että energiaan liittyy paljon aatteellisia näkökulmia, jolloin esim. poliittisten voimasuhteiden muuttuessa muuttuu myös painopisteet. Pitkäjänteisyyttä ei ole.

Isona ongelmana on, että sähkön korkeaa hintaa rajoittavat toimenpiteet maksavat paljon ja aiheen herkkyyden takia kukaan ei uskalla esittää vaikkapa 0,5c huoltovarmuuslisää sähkön hintaan, jolla toimenpiteisiin tarvittavat rahat kerättäisiin oikeudenmukaisimmin. Tuolla tariffilla saataisiin kerättyä ~400 m€ vuodessa. Olisi tosin lähes kuolinisku sähköintensiivisille investoinneille ja asian esittävälle poliitikolle. Kyseinen toiminta sotisi myös nykyistä markkinamallia vastaan.
Ilman tällaista huoltovarmuusmallia meillä tulee sähkö loppumaan tulevina talvina, jos sattuu samanlainen säätila päälle (pitkä pakkanen, ei tuule). Nyt ollaan oltu monena päivänä noin 900-1000 MW:n päässä sähkön kaupallisesta loppumisesta. Kuvitellaan tähän vaikkapa Ruotsin siirtolinjan vika tai OL3:n vika, niin ollaan oikeasti pulassa.

Tosin nyt tässä tilanteessa ainoa keino parantaa tilannetta esimerkiksi ensi talveksi on ottaa Meri-Porin voimalaitos huippureserviin. Mitää uutta tuotantoa ei tässä ajassa ole mahdollista rakentaa. Ensin talveen nähden on kovan pakkasen sähkötase heikentynyt ainakin 500 MW (uudet konesalit, CHP-voimaloiden alasajot). Eli vastaava tilanne kuin viime viikkoina nostaisi hintapiikit useisiin euroihin per kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Ilman tällaista huoltovarmuusmallia meillä tulee sähkö loppumaan tulevina talvina, jos sattuu samanlainen säätila päälle (pitkä pakkanen, ei tuule). Nyt ollaan oltu monena päivänä noin 900-1000 MW:n päässä sähkön kaupallisesta loppumisesta. Kuvitellaan tähän vaikkapa Ruotsin siirtolinjan vika tai OL3:n vika, niin ollaan oikeasti pulassa.
Sähkö ei tule loppumaan tulevina talvina, vaikka sattuisi samanlainen säätila päälle. Noin, nyt se on faktaa, kun sen näin tomerasti kirjoitin tänne ihan itse. Ollaan oltu ihan samassa tilanteessa viimeiset 20 vuotta vähintään. Ja edelleenkin, viime aikojen tilanteissa ollaan oltu Viroon viennillä, eli ei olla oltu edes 1000 MW:n päässä loppumisesta.

Edit:
1770365344567.png

Todennäköisyydet ovat ainakin minun puolella (Helsingin Kaisaniemen keskilämpötilat kuukausittain)
 
Viimeksi muokattu:
Sähkö ei tule loppumaan tulevina talvina, vaikka sattuisi samanlainen säätila päälle. Noin, nyt se on faktaa, kun sen näin tomerasti kirjoitin tänne ihan itse. Ollaan oltu ihan samassa tilanteessa viimeiset 20 vuotta vähintään. Ja edelleenkin, viime aikojen tilanteissa ollaan oltu Viroon viennillä, eli ei olla oltu edes 1000 MW:n päässä loppumisesta.
No jos sähkön loppumien tarkoittaa sitä, että koko Suomesta katkeaa sähköt, niin sitä ei helposti tapahdu. Kiertävillä katkoilla + 4€ hinnalla luultavasti selviää aika pitkälle.

Se mitä voi hyvin tapahtua ennen sitä, on se, että mennään 4€ spot-rajoittimessa määrittelemättömän ajan, kun teollisuuden joustohalukkuus, eikä tuotanto määrää hinnan. Silloin puhutaan useamman satasen päivistä parhaimmillaan jos kakka oikein hyvin osuu tuulettimeen. Ihme on jos Putin ei puno jotakin juonia. mutta se on hyvin harmaalla alueella terroriteon ja sodan rajalla. Viron kaapelin voi helposti katkaista, kuten on jo nähty.

Kuinka tuossa foorumin sähkövoima-ammattilainenkin jo totesi, hän ei enää suosittele pörssisopimusta kenellekään, joka käyttää sähköä pelikonetta ja kahvinkeitintä enemmän.
 
Ilman tällaista huoltovarmuusmallia meillä tulee sähkö loppumaan tulevina talvina, jos sattuu samanlainen säätila päälle (pitkä pakkanen, ei tuule).
Ainakin hintapiikit tulevat olemaan hyvin voimakkaita. Olen siis osittain samaa mieltä.

Nyt ollaan oltu monena päivänä noin 900-1000 MW:n päässä sähkön kaupallisesta loppumisesta.
Tämä luku on jossain määrin väärin, kuten @peksii osoitti. Kuitenkin toit hyvin esille, että kaupallinen loppuminen ja käytännön sähköpula ovat eri asioita.

No jos sähkön loppumien tarkoittaa sitä, että koko Suomesta katkeaa sähköt, niin sitä ei helposti tapahdu. Kiertävillä katkoilla + 4€ hinnalla luultavasti selviää aika pitkälle.
Kiertävät katkot eivät hevillä tule markkinoiden takia. Aika paljon tapahtuu DA-laskennan toteaman 4€ hintakaton ja ko. käyttötunnin välissä. Toisin sanoen suomalaiset säikähtävät säästämään, teollisuus tekee jippoja, tuotantoa kaivetaan lisää ja Fingridin varavoimat laitetaan lämpimäksi. Todennäköisesti tulee jopa alassäätötarve. Vakavat kriisitilanteet kuten sota sitten erikseen.

Se mitä voi hyvin tapahtua ennen sitä, on se, että mennään 4€ spot-rajoittimessa määrittelemättömän ajan, kun teollisuuden joustohalukkuus, eikä tuotanto määrää hinnan. Silloin puhutaan useamman satasen päivistä parhaimmillaan jos kakka oikein hyvin osuu tuulettimeen.
En usko tuollaiseen skenaarioon alkuunkaan. Mitään kattohintaan paukuttamista päivätolkulla ei tapahdu, koska se vaan olisi aivan liian kallista. Viimeistään hintasäännöstely tulisi todella nopeasti voimaan yhteiskuntarauhan ja -toimintakyvyn turvaamiseksi.
 
No jos sähkön loppumien tarkoittaa sitä, että koko Suomesta katkeaa sähköt, niin sitä ei helposti tapahdu. Kiertävillä katkoilla + 4€ hinnalla luultavasti selviää aika pitkälle.

Se mitä voi hyvin tapahtua ennen sitä, on se, että mennään 4€ spot-rajoittimessa määrittelemättömän ajan, kun teollisuuden joustohalukkuus, eikä tuotanto määrää hinnan. Silloin puhutaan useamman satasen päivistä parhaimmillaan jos kakka oikein hyvin osuu tuulettimeen. Ihme on jos Putin ei puno jotakin juonia. mutta se on hyvin harmaalla alueella terroriteon ja sodan rajalla. Viron kaapelin voi helposti katkaista, kuten on jo nähty.

Kuinka tuossa foorumin sähkövoima-ammattilainenkin jo totesi, hän ei enää suosittele pörssisopimusta kenellekään, joka käyttää sähköä pelikonetta ja kahvinkeitintä enemmän.
Jos jalostetaan ajatusta yhtään pidemmälle, niin kyllähän tuollainen 4€ varttihinta /24h useiden päivien ajan on lähinnä pelkkä ajatusleikki: Tuollaisella hinnalla kaikki pörssisähköasiakkaat todennäköisesti vetävät aika pian pääsulakkeen alas, koska hinta on järjetön yhtäänkään pidempikestoisen ajan. Teollisuudella on varmasti omat joustomekanismit ja uskaltaisin väittää, että mikäli ne olisivat haluttomia vähentämään kulutusta X määrää enempää, vaikka Y:tä vaadittaisiin, niin todennäköisesti täällä aika pian astuisi voimaan jonkinlainen valmiuslain kaltainen poikkeusolosuhde, jossa valtiovalta pakottaisi ajamaan tehtaita alas, jotta voidaan turvata ihmisten välttämätön toimeentulo. Toisaalta tähän todennäköisesti ajaisi myös ihan käytännön syyt, koska tehtaiden työvoimassa saattaisi alkaa olla pulaa, kun palkattomalle vapaalle jääminen kävisi halvemmaksi ja jäädä kotia lämmittämään, kuin tulla töihin, silläkin uhalla, että tulisi irtisanotuksi.

Vuoden 2022 energiakriisi opetti myös sen, että tuollainen korkean hintatason pörssisähkö käy kalliiksi myös sähköyhtiöille ja erityisesti ne, kenellä ei ole omaa tuotantoa, alkaisivat todennäköisesti tilanteen jatkuessa mennä konkurssiin. Silloin myös ne kotitaloudet, jotka ovat kiinteiden sopimusten piirissä, joutuisivat pakon edessä todennäköisesti pörssisähköasiakkaiksi, kuten kävi 2022. Tietynlaista kulutusjoustoa syntyisi pelkästään jo tästäkin.

Kaikki terroriteoiksi tai selvästä sabotaasista johtuvat häiriöt sähköntuotannossa kriittisellä hetkellä todennäköisemmin vain madaltavat kynnystä valtiovallan puuttua markkinoihin, koska markkinoitakaan ei ole luotu poikkeusolosuhteita varten. Eli pelkkä markkinamekanismi ei voisi toimia tilanteen tasaajana, jos syynä tilanteeseen olisi ulkopuolinen uhka, johon sitä ei ole suunniteltu.

Sinänsä en pidä ollenkaan mahdottomana, että näkisimme yksittäisiä todella kalliita varttitunteja tai jopa yksittäisen päivän, mutta yhtään pidempiaikaiset kriisitilanteet kyllä johtaisivat markkinamekanismeja laajempaan toimintaan.

Olen täällä kirjoittaneiden kanssa samaa mieltä siitä, että sähköntuotantoa ja kulutusta ei ole johdonmukaisesti suunniteltu viime vuosina. Kuten jo edellä kirjoitettiin, ei ole kuluttajien, eikä sähkönmyyjien etu, että pörssin volatiliteetti on suuri. Ostajille kalliit kuukaudet käyvät merkittävästi kukkaron päälle ja taas tuotannon puolella ei lyö asiat hyvin leiville, mikäli 9kk vuodesta mennään nollahinnoilla ja vuoden tulos pitäisi tehdä 3kk:ssa. Ja sitäkin leipää saattaa joutua odottamaan ylivuotisesti, jos sattuu lauha talvi väliin.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Tarkkoja lukuja ei ilmeisesti ole kunnolla saatavilla, mutta tekoälyavusteisella haulla puhtaista pörssiasiakkaista valtaosa on kotitalouksia ja muita pienasiakkaita. Pienyrityksiä hyvin vähän ja vähän teollisuutta.

En oikein tiedä miten se joustosysteemi toimii teollisuuden kanssa. Onko esim tehty erillinen joustosopimus, missä sitoudutaan myymään sähköä 4€ hinnalla (=rajoittamaan kulutusta), jos tarve tulee? Ts ne kosahdukset sattuvat kotitalouksien lompakolle negatiivisessa mielessä ja sopimuksen tehneiden teollisuusyritysten lompakolle positiivisessa mielessä.
 
Tarkkoja lukuja ei ilmeisesti ole kunnolla saatavilla, mutta tekoälyavusteisella haulla puhtaista pörssiasiakkaista valtaosa on kotitalouksia ja muita pienasiakkaita. Pienyrityksiä hyvin vähän ja vähän teollisuutta.

En oikein tiedä miten se joustosysteemi toimii teollisuuden kanssa. Onko esim tehty erillinen joustosopimus, missä sitoudutaan myymään sähköä 4€ hinnalla (=rajoittamaan kulutusta), jos tarve tulee? Ts ne kosahdukset sattuvat kotitalouksien lompakolle negatiivisessa mielessä ja sopimuksen tehneiden teollisuusyritysten lompakolle positiivisessa mielessä.
Juuri tiistain A-studiossakin oli pienyrittäjä kertomassa, kuinka grilli piti laittaa kiinni korkeiden sähkön hintojen takia. Ja hänen kertomansa mukaan näitä olisi paljonkin. Ei taida olla mitään julkisia lähteitä pörssiasiakkaiden jakaumasta, joten ei ne tekoälytkään mitään oikeita arvioita keksi.

Jos teollisuusyhtiö on ostanut sähköä kiinteällä hinnalla X MWh vuorokauden jokaiselle vartille (teollisuusprosessin tarpeiden mukaan), niin heillä on heidän sähkötaseessaan +X MWh joka vartille. He voivat sitten tehdä päätöksen joko kuluttamaan sen (kokonaan) tai vaihtoehtoisesti he voivat myydä ostamansa sähkön eteenpäin sitä vielä enemmän tarvitsevalle. Tässä siis yhtiön tulisi pohtia vaihtoehtoiskustannuksien perusteella, kannattaako jatkaa tuotteen tekemistä vai saisiko itseasiassa enemmän arvoa ryhtymällä sähkön myyjäksi. Eli jos prosessi sallii joustoa, niin yhtiö voi myydä vaikka joltain vartilta sähkönsä kokonaan tai tietyn osan pörssiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 707
Viestejä
5 103 540
Jäsenet
81 698
Uusin jäsen
evepup

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom