Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[MOS6510]

Tuossa on tekoälyn löytämät varastot Suomessa ml. ne, jotka ovat rakenteilla. Listalla myös lämpövarastoja.

Laskeskelin tuosta tuotannossa olevia sähkövarastoja runsaan 200 MW:n verran.

e / kohde	Status	Kapasiteetti (MW / MWh)	Sijainti	Käyttötarkoitus	Lähde
Yllikkälä Power Reserve Two (YPR2) — Neoen	Toiminnassa / käyttöönotettu 2025	56,4 MW / 112,9 MWh	Lappeenranta (Yllikkälä)	Verkoston reservi / taajuus- ja tasapainotus	Neoen
Yllikkälä Power Reserve One (YPR1) — Neoen	Toiminnassa	30 MW / 30 MWh	Lappeenranta (Yllikkälä)	Verkoston reservi / tasapainotus	Neoen
Paistinkulma Energy Storage — Taaleri Energia (toimeenpano: Merus/AFRY jne.)	Toiminnassa (myös laajennusmahd.)	30 MW / 36 MWh	Lempäälä	Taajuusreservi / verkon tasapainotus	AFRY+1
Mertaniemi / Lappeenranta (Ardian / eNordic) — Merus Power toimitus	Toiminnassa (commissioned 2025)	~38 MW / 40–43 MWh	Lappeenranta (Mertaniemi-alue)	Verkoston tuki / reservi / markkinakäyttö	Energy-Storage.News+1
Valkeakoski (grid-forming BESS) — Merus / Alpiq (toimitus)	Toiminnassa / grid-forming	30 MW / 36 MWh	Valkeakoski	Verkoston vakauttaminen, grid-forming toiminnot	Merus Power+1
Simo BESS — FRV / yhteistyökumppanit (Sungrow toimittaja)	Toiminnassa / käyttöönotto 2025	~30 MW / 60 MWh (raportit 60 MWh)	Simo (Lappi)	Uusiutuvan energian integrointi / verkon tasapainotus	FRV+1
Nivala BESS — Locus Energy / Ingrid Capacity (RTB / rakenteilla)	Rakenteilla / suunniteltu (COD 2026)	70 MW / 140 MWh (suunniteltu)	Nivala (Pohjois-Pohjanmaa)	Verkoston tasapainotus / jousto	Energy Storage+1
Pornainen — Sand Battery (Polar Night Energy) (lämpövarasto)	Toiminnassa (komer. käyttö 2025)	1 MW (lämpö) / 100 MWh (lämpö)	Pornainen (Loviisan Lämpö)	Kaukolämmön varastointi (power→heat) — lämpövarasto; kehitteillä myös sähköksi palautus-pilotti	Polar Night Energy+1
Polar Night — uusi hanke / Lahti Energia (Vääksy) (suunniteltu)	Suunnitteilla / toteutussopimus (ilmoituksia 2025)	~250 MWh (lämpö) (ilmoitus uusista sand-hankkeista)	Vääksy / Lahti-alue	Kaukolämpö / kausivarastointi (lämpö)	pv magazine International+1
Aquila / Kotka BESS	Rakenteilla / rakentaminen aloitettu (2025)	50 MW / 50 MWh (ilmoitus)	Kotka	Verkoston jousto / integraatio (IPPs ja verkon tuki)	Energy-Storage.News
Ardian / eNordic — toinen BESS (toinen Ardian-hanke)	Suunniteltu / FID tehty 2025	30 MW / 30 MWh (Ardian tiedote)	(Etelä-Suomi / hankealue; Ardian ilmoitus)	Joustomarkkinat / reservi	Ardian
Sievi / RTB-luokan BESS (julkaisuissa 'ready-to-build')	Suunnitteilla / RTB (raportti 2025)	Ilmoituksia = kymmeniä / jopa 125 MW (projektiluonteinen mittakaava ilmoitettu) — kapasiteetti riippuu hankkeesta	Sievi / Pohjois-Pohjanmaa (raportit)	Suurhankkeiden BESS-kenttä (verkosto-jousto)	Korkia

 

[kapiteeli]

Korkein hetkellinen sähkökattilateho koskaan Fingridin datan mukaan on tällä hetkellä hieman alle 900 MW, joten en usko tuohon 2000 MW lukuun. Toki voi olla, ettei kaikkea tehoa ole vielä tarvittu, mutta ensimmäisten kovien, mutta kuitenkin hyvätuulisten, pakkasien jälkeen nähdään mikä se asennettu teho todella on.

Sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen 10 vuodessa edellyttäisi myös sähköntuotannon kaksinkertaistumista 10 vuodessa ja sellaista ei ole näköpiirissä, joten sähkönkulutuskaan ei siis tule kaksinkertaistumaan. Tuo luku perustuu utopiaan, jossa tuulivoimaa rakennetaan aivan tolkuton määrä lisää ja jostain löytyy aivan tolkuton määrä sattumasähköä käyttävää kulutusta.

Molemmat luvut ovat peräisin Fingridin suusta. Sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen kieltämättä kuulostaa utopistiselta. Fingrid kaiketi tekee investointisuunnitelmansa noiden ennusteiden pohjalta, joten toivottavaa olisi, että he osaavat arvioida luvut paremmin kuin me.

 

[kapiteeli]

Tuossa on tekoälyn löytämät varastot Suomessa ml. ne, jotka ovat rakenteilla. Listalla myös lämpövarastoja.

Laskeskelin tuosta tuotannossa olevia sähkövarastoja runsaan 200 MW:n verran.

e / kohde	Status	Kapasiteetti (MW / MWh)	Sijainti	Käyttötarkoitus	Lähde
Yllikkälä Power Reserve Two (YPR2) — Neoen	Toiminnassa / käyttöönotettu 2025	56,4 MW / 112,9 MWh	Lappeenranta (Yllikkälä)	Verkoston reservi / taajuus- ja tasapainotus	Neoen
Yllikkälä Power Reserve One (YPR1) — Neoen	Toiminnassa	30 MW / 30 MWh	Lappeenranta (Yllikkälä)	Verkoston reservi / tasapainotus	Neoen
Paistinkulma Energy Storage — Taaleri Energia (toimeenpano: Merus/AFRY jne.)	Toiminnassa (myös laajennusmahd.)	30 MW / 36 MWh	Lempäälä	Taajuusreservi / verkon tasapainotus	AFRY+1
Mertaniemi / Lappeenranta (Ardian / eNordic) — Merus Power toimitus	Toiminnassa (commissioned 2025)	~38 MW / 40–43 MWh	Lappeenranta (Mertaniemi-alue)	Verkoston tuki / reservi / markkinakäyttö	Energy-Storage.News+1
Valkeakoski (grid-forming BESS) — Merus / Alpiq (toimitus)	Toiminnassa / grid-forming	30 MW / 36 MWh	Valkeakoski	Verkoston vakauttaminen, grid-forming toiminnot	Merus Power+1
Simo BESS — FRV / yhteistyökumppanit (Sungrow toimittaja)	Toiminnassa / käyttöönotto 2025	~30 MW / 60 MWh (raportit 60 MWh)	Simo (Lappi)	Uusiutuvan energian integrointi / verkon tasapainotus	FRV+1
Nivala BESS — Locus Energy / Ingrid Capacity (RTB / rakenteilla)	Rakenteilla / suunniteltu (COD 2026)	70 MW / 140 MWh (suunniteltu)	Nivala (Pohjois-Pohjanmaa)	Verkoston tasapainotus / jousto	Energy Storage+1
Pornainen — Sand Battery (Polar Night Energy) (lämpövarasto)	Toiminnassa (komer. käyttö 2025)	1 MW (lämpö) / 100 MWh (lämpö)	Pornainen (Loviisan Lämpö)	Kaukolämmön varastointi (power→heat) — lämpövarasto; kehitteillä myös sähköksi palautus-pilotti	Polar Night Energy+1
Polar Night — uusi hanke / Lahti Energia (Vääksy) (suunniteltu)	Suunnitteilla / toteutussopimus (ilmoituksia 2025)	~250 MWh (lämpö) (ilmoitus uusista sand-hankkeista)	Vääksy / Lahti-alue	Kaukolämpö / kausivarastointi (lämpö)	pv magazine International+1
Aquila / Kotka BESS	Rakenteilla / rakentaminen aloitettu (2025)	50 MW / 50 MWh (ilmoitus)	Kotka	Verkoston jousto / integraatio (IPPs ja verkon tuki)	Energy-Storage.News
Ardian / eNordic — toinen BESS (toinen Ardian-hanke)	Suunniteltu / FID tehty 2025	30 MW / 30 MWh (Ardian tiedote)	(Etelä-Suomi / hankealue; Ardian ilmoitus)	Joustomarkkinat / reservi	Ardian
Sievi / RTB-luokan BESS (julkaisuissa 'ready-to-build')	Suunnitteilla / RTB (raportti 2025)	Ilmoituksia = kymmeniä / jopa 125 MW (projektiluonteinen mittakaava ilmoitettu) — kapasiteetti riippuu hankkeesta	Sievi / Pohjois-Pohjanmaa (raportit)	Suurhankkeiden BESS-kenttä (verkosto-jousto)	Korkia

Olen koittanut ajaa samanlaisia listoja ulos, mutta tekoäly ei toimi tässä kovin hyvin. Tästä puuttuu ainakin:
- Nokia 20 MW, käyttöönotto 2026 alussa
- Pyhäntä 30 MW/41 MWh, toiminnassa
- Ikaalinen 15 MW/?, 2023
- Kerava 20 MW/?, 2021
- Mäntsälä 20 MW/20 MWh, 2024

Pikaisen googlauksen perusteella tekoälyltä jäi huomaamatta siis vähintään 105 MW pattereita. Tästä syystä kaivattaisiin sitä Fingridin listausta, kun ei tahdo mitenkään pysyä kärryillä. Jos nyt löydettiin helposti reilu 305 MW pattereita, niin ollaan varmasti hyvin lähellä tuota 500 MW tai jopa yli. Aika ei vain riitä kaivamaan kaikkia esiin.

 

[pulatunnus]

Johtuisiko siitä, että ne paperitehtaat tuppaavat tuottamaan sen sähkön pääasiassa itse. Paperitehtaalla työskennelleenä voin kertoa, että sähkö tuotettiin ihan tehtaan omalla voimalaitoksella ja hinnan ollessa kohdillaan, sitä myytiin jopa valtakunnan verkkoon.

Esim Summan tehdas , niin siellä oli omaa energiantuotantoa (mm maakaasu), mutta sähkön osalta vajaa sataprosenttia otettiin verkosta, viimeisten Googlen laajennusta jälkeen Googlen kulutus saattaa ylittää sen. Joku joskus postasi Googlen luvitukseen liittyviä lukuja, niin ainakin massiivista voimalkapasiteettia on luvitettu.

Niitä uutisia on kirjoitettu kahdella tavalla: Toisissa lukee "Haminan datakeskus työllistää" ja toisissa "Haminassa on töissä". Jälkimmäinen on luultavasti toimittajan tulkinta asiasta. Mutta tämä on tosiaan offtopic.

Työlistämis vaikutuksista on monenlaisi uutisia, Haminassa puhutaan siitä paljonko alueella työskentelee, yhtiön omaa väkeä, ja ulkopuolisia. + muita suoria työlistämis vaikutuksia, silloin vuosikerrasta riippuen luvut vaihtlee niillä nurkilla kuin aikanaan se paperitehdas, sielläkin osa oli yhitön osa muita. Usein kunnajohtajat ja työllistäjät hehkuttaa myös välillisiä vaikutuksia. Suoraan työllistyvät toki tarvitsevat palveluita jne. Paperitetaat aikanaan tuoneet ympäristöön paljon muutakin pöhinää. Mutta ne toki hiipuneet niidenkin ympäriltä.

Eli Googlen osalta paikallisesti ja Helsingissä ja Googlella oltu tyytyväisiä. Haminan kunnalle se oli varmaan isojuttu, enemmän mitä toivoivat lopetetun paperitehtaan paikalle. Kunnan kassaan isojuttu ihan tuloina.

Googlen omistamilla Yhtiöillä on Suomessa muuallakkin työvoimaa , se onko lukumääräisesti kuinka moni suoraan Haminan toimintojen kanssa tekemisissä, niin en uskalla arvioida.

Google konsernina voi toki kritisoida ja ihan aiheesta löytyykin, mutta ne ihan eri tarina kuin Haminen datakeskus. (No joo datakeskuskia toki käytetään niiden tekemiseen)

 

[kapiteeli]

Kemijärven Askanaavalle suunnitellun PVO:n pumppuvoimalan kaavoitussopimus tulee uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus käsitteli paperia jo aiemmin, mutta päätyi jättämään asian pöydälle. Elinvoimalautakunta hylkäsi sopimuksen syyskuussa.

Pieni hyvä uutinen: PVO pääsi kaavoituksesta sopimuksen Kemijärven kaupungin kanssa.

Iso huono uutinen: Lapin ELY-keskus on todennut Ailangantunturin pumppuvoimalahankkeen YVA-selostuksen puutteelliseksi mm. Kemijärven kalakantaan. Arvioin tästä aiheutuvan vähintään 2-3 kk viiveen, ennen kuin hanke voi hakea ympäristö- ja vesilupaa. Lupakäsittelyssä menee arviolta kaksi vuotta, joten kuokka voisi Kemijärvellä mennä maahan aikaisintaan alkuvuonna 2028 ja valmista voisi olla aikaisintaan vuonna 2032.

 

[kapiteeli]

Molemmat luvut ovat peräisin Fingridin suusta. Sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen kieltämättä kuulostaa utopistiselta. Fingrid kaiketi tekee investointisuunnitelmansa noiden ennusteiden pohjalta, joten toivottavaa olisi, että he osaavat arvioida luvut paremmin kuin me.

Kaivelin tätä hieman ja löytyi tämmöinen. Muutamia mielenkiintoisia huomioita:
- Fingridillä kuluttajien liityntäkyselyitä 70 GW, 40 % datakeskuksia, 40 % vetyä jne, sähkökattiloita alle 10 %, muuta 10 %
- Jos kaikki kulutuskyselyt toteutuisivat, niin sähkönkulutus noin viisinkertaistuisi nykyisestä
- Tuotantokyselyitä on 400 GW, 50 % maatuulivoimaa, 25 % merituulivoimaa ja 25 % aurinkoa
- Sähkövarastokyselyitä on yli 30 GW
- Tuotannon liittämistä Länsi-Suomessa rajoitettu Q1/2029 asti
- Kulutuksen liittämistä Etelä-Suomessa rajoitettu Q1/2027 asti

 

[kapiteeli]

Kerrankin kaukolämmön hinnan saralta hyviä uutisia, kun Helen laskee hintojaan. Koko sähköjärjestelmän kannaltahan olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni taloyhtiö valitsisi kaukolämmön eikä sähköön perustuvia lämmitysmuotoja. Kuhmolainen mummokin kärsii sähkölaskussaan siitä, että mm. Helsingin ja Tampereen kaupungit tulouttavat kaukolämpöyhtiöistä rahaa kaupungin kassaan.

 

[Ogeli]

Kerrankin kaukolämmön hinnan saralta hyviä uutisia, kun Helen laskee hintojaan. Koko sähköjärjestelmän kannaltahan olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni taloyhtiö valitsisi kaukolämmön eikä sähköön perustuvia lämmitysmuotoja. Kuhmolainen mummokin kärsii sähkölaskussaan siitä, että mm. Helsingin ja Tampereen kaupungit tulouttavat kaukolämpöyhtiöistä rahaa kaupungin kassaan.

Stadilaisena en riemuitse yhtään aikaisempina vuosina hinnat on noussut niin reippaasti että laskulle pitäisi olla varaa.
Tammikuussa lämpö tulee maksamaan 12.6c/kWh joka on jo aiheuttanut kerrostalojen joukkopakoa maalämmön piiriin.
Suunnitelmia on kaukosähkölämmöstä , nämä projektit tietysti tasaavat sähkön kulutusta samalla tasaavat sähkön hinnan tasaisen kalliiksi.

 

[HTK12]

Stadilaisena en riemuitse yhtään aikaisempina vuosina hinnat on noussut niin reippaasti että laskulle pitäisi olla varaa.
Tammikuussa lämpö tulee maksamaan 12.6c/kWh joka on jo aiheuttanut kerrostalojen joukkopakoa maalämmön piiriin.
Suunnitelmia on kaukosähkölämmöstä , nämä projektit tietysti tasaavat sähkön kulutusta samalla tasaavat sähkön hinnan tasaisen kalliiksi.

Jos rakennettaisiin lämpövarastoja kuten esim. Vantaan Energian 90GWh Varanto, niin kaukolämpöhän voisi olla kohtuu edullista kun tuulisina aikoina sitä lämpöä tehdään varastoon halvalla sähköllä (tämän kokoluokan varastoja toki tarvittaisiin paljon enemmän kuin yksi PK-seudulle). Tasaisi sähkön hintaa ja sähkönhinta olisi ihan kohtuullisella tasolla. Nythän on usein se tilanne, että sähköntuotantoa ajetaan alas kun ei ole riittävästi kulutusta. Tälläkin viikolla ydinvoiman tehoa tiputettiin jo tiistai-keskiviikko yönä ja vasta tänään nostettiin takaisin täydelle teholle. Tämän lisäksi myös tuulivoimaloita on pysäytelty jne. Eli sitä sähköä olisi tarjolla aika paljonkin tarjolla halvalla kaukolämmön tuotantoon, jos olisi vaan hinnan mukaan säätyvää tuotantoa ja sille varastointia.

 

[B12]

Jos rakennettaisiin lämpövarastoja kuten esim. Vantaan Energian 90GWh Varanto, niin kaukolämpöhän voisi olla kohtuu edullista kun tuulisina aikoina sitä lämpöä tehdään varastoon halvalla sähköllä (tämän kokoluokan varastoja toki tarvittaisiin paljon enemmän kuin yksi PK-seudulle). Tasaisi sähkön hintaa ja sähkönhinta olisi ihan kohtuullisella tasolla. Nythän on usein se tilanne, että sähköntuotantoa ajetaan alas kun ei ole riittävästi kulutusta. Tälläkin viikolla ydinvoiman tehoa tiputettiin jo tiistai-keskiviikko yönä ja vasta tänään nostettiin takaisin täydelle teholle. Tämän lisäksi myös tuulivoimaloita on pysäytelty jne. Eli sitä sähköä olisi tarjolla aika paljonkin tarjolla halvalla kaukolämmön tuotantoon, jos olisi vaan hinnan mukaan säätyvää tuotantoa ja sille varastointia.

Paitsi että tuulisella säällä ei olisi enää halpaa sähköä, kun lämpövarastoja ja akkuja ladataan piuhat punaisena kaikella teholla mitä verkosta irtoaa.

 

[JaniKari]

Sähkön käytön lisääminen halpojen tuntien aikana ei käytänössä laske kalliiden tuntien hintaa ollenkaan. Tämä kannustaa rakentamaan tuuli- ja aurinkovoimaa kun nolla tuntien määrä laskee mutta ei juurikaan vaikuta muualle.

 

[HTK12]

Paitsi että tuulisella säällä ei olisi enää halpaa sähköä, kun lämpövarastoja ja akkuja ladataan piuhat punaisena kaikella teholla mitä verkosta irtoaa.

No sittenhän sitä tuulivoimaa rakennettaisiin lisää, kun sille olisi kysyntää. Tuulivoiman rakentaminen on hyytynyt kun sille ei ole riittävästi kysyntää, voimaloita pitää pysäyttää ja silti niitä nollatunteja on reilusti.

 

[antti-x]

Stadilaisena en riemuitse yhtään aikaisempina vuosina hinnat on noussut niin reippaasti että laskulle pitäisi olla varaa.
Tammikuussa lämpö tulee maksamaan 12.6c/kWh joka on jo aiheuttanut kerrostalojen joukkopakoa maalämmön piiriin.
Suunnitelmia on kaukosähkölämmöstä , nämä projektit tietysti tasaavat sähkön kulutusta samalla tasaavat sähkön hinnan tasaisen kalliiksi.

Onhan tuo kaukolämpö jo melkoisen kallista, hintaesimerkki aika kohtuullisesti (18MWH) lämpöä käyttävästä talosta on jotain 2500€/vuosi + sähköt. Itsellä kiinteällä 7 sentin hinnalla ja kallilla Carunan siirrolla noin 2850€ on sähkönkulutus aika keskinkertaisella vesi-ilmalämpöpumpulla sisältäen isojen 35A pääsulakkeiden korkean kuukausimaksun, ja aika paljon 5 henkilön sähkön kulutusta muuhun kuin lämmittämiseen (ei sähköautoa tosin).

Huomenna on lämmintä ja tuulista, ja silti pörssisähkö pyörii valtaosin 10 sentin paikkeilla, ei lupaa kovin halpoja hintoja talvelle noin keskimäärin.

 

[Ogeli]

Onhan tuo kaukolämpö jo melkoisen kallista, hintaesimerkki aika kohtuullisesti (18MWH) lämpöä käyttävästä talosta on jotain 2500€/vuosi + sähköt

Lisäksi perusmaksu mulla halpa 73€/kk = 876€/vuosi
Toki hinnoissa täytyy huomioida kk hinnoittelu mutta talvi kuukaudet merkitseviä.
Sähkö 34,24€/3kk (mun toisessa mittarissa lähes pelkästään lämmitys säädin ja kiertopumppu)

Noh nämä on pienen ihmisen ongelmia foorumin ketju on tarkoitettu suuremmille linjauksille.

 

[frogbot]

Huomenna on lämmintä ja tuulista, ja silti pörssisähkö pyörii valtaosin 10 sentin paikkeilla, ei lupaa kovin halpoja hintoja talvelle noin keskimäärin.

Eilen oli tuulista ja pörssisähkö huiteli 0 sentin kieppeillä. Voikohan siitä vetää johtopäätöksiä talven keskimääräisiin hintoihin?

 

[renee]

Nyt saa kiinteitä jo 6,5 c/kWh hinnalla kahdeksi vuodeksi, mikä mielestäni on jo ihan ok taso, jos sitä vertaa siihen, millä hinnalla Fortum suojaa tuotantoaan (eli siis myy isoille ostajille), mikä on n. 4 c/kWh (ALV 0%), joten alvillisena 5c/kWh. Kuluttajahintoihin on tietysti pakko lyödä preemiota, koska kuluttaja ei osta sähköä ennalta tasaisen kaavan mukaan, vaan käyttää sitä tarpeen mukaan. Lisäksi kuluttajakauppaan liittyy enemmän muita kuluja per myyty kWh. Sanoisin, että ollaan aika lailla markkinahinnoissa nyt, eli paljon ei ole varaa tiputtaa kiinteiden hintoja, ellei sitten tapahdu jotain shokkia (tyyliin korona).

 

[Ogeli]

Pidetääks nämä hintakeskustelut omissa ketjuissa.

 

[vemkki]

Jos rakennettaisiin lämpövarastoja kuten esim. Vantaan Energian 90GWh Varanto, niin kaukolämpöhän voisi olla kohtuu edullista kun tuulisina aikoina sitä lämpöä tehdään varastoon halvalla sähköllä (tämän kokoluokan varastoja toki tarvittaisiin paljon enemmän kuin yksi PK-seudulle). Tasaisi sähkön hintaa ja sähkönhinta olisi ihan kohtuullisella tasolla. Nythän on usein se tilanne, että sähköntuotantoa ajetaan alas kun ei ole riittävästi kulutusta. Tälläkin viikolla ydinvoiman tehoa tiputettiin jo tiistai-keskiviikko yönä ja vasta tänään nostettiin takaisin täydelle teholle. Tämän lisäksi myös tuulivoimaloita on pysäytelty jne. Eli sitä sähköä olisi tarjolla aika paljonkin tarjolla halvalla kaukolämmön tuotantoon, jos olisi vaan hinnan mukaan säätyvää tuotantoa ja sille varastointia.

Kyllä Helenilläkin on kaukolämpövarastoja, mutta ei edes suunnitelmissa mitään yhtä isoa kuin mitä Vantaan energia rakentaa. Lämmityskaudella 2026-2027 otetaan käyttöön 4*50 MW sähkökattilat ja niiden yhteyteen 1000 MWh lämpöakku.

 

[eurokeitai]

Huomenna on lämmintä ja tuulista, ja silti pörssisähkö pyörii valtaosin 10 sentin paikkeilla, ei lupaa kovin halpoja hintoja talvelle noin keskimäärin.

Sää on vain yksi elementti joka vaikuttaa sähkön hintaan. Huomenna pörssisähkön hinta Suomessa on sama kuin Ruotsissa. Kun siirtoyhteyksiä ei käytetä täydellä kapasiteetilla, hinta tasoittuu samaksi siirtoyhteyksien molemmissa päissä. Sähkö on taas kallista Ruotsissa Saksan siirtoyhteyksien vuoksi.

 

[HTK12]

Kyllä Helenilläkin on kaukolämpövarastoja, mutta ei edes suunnitelmissa mitään yhtä isoa kuin mitä Vantaan energia rakentaa. Lämmityskaudella 2026-2027 otetaan käyttöön 4*50 MW sähkökattilat ja niiden yhteyteen 1000 MWh lämpöakku.

Viittasin juuri tuollaisiin isompiin lämpövarastoihin. Toki kaikki lämpövarastot on hyvästä, mutta kun miettii miten iso tuottaja Helen on, niin tuollainen 1GW lämpöakku on lähinnä puuhastelua. Tuon lataus & purkuteho taisi olla 100MW, eli 10h täydellä teholla. Ei tuollainen vielä paljoa auta tasaamaan tuulivoiman vaihtelua. Toki Helenillä on jo käytössä 11,6 GWh lämpövarasto, joka alkaa jo olla vähän parempi kokoluokaltaan.

Jos ja kun meillä on tarkoitus päästä eroon fossiilisista lämmön & sähköntuotannossa, niin silloin näiden lämpövarastojen yhteenlaskettu lataus&purku teho pitäisi mitata useissa GW. Isojen toimijoiden kuten Helen pitäisi kyllä olla jo kovaa vauhtia ainakin suunnittelemassa ja mielellään rakentamassa tälläisiä Varannon kokoluokkaa olevia. Tämänkin rakennusaika-arvio on 5v. Nämä on kuitenkin hinnaltaan hyvin kilpailukykyisiä, sen Vantaan Varannon hinta-arvio on 300 miljoonaa, eli ollaan jossain reilussa 3€/kWh. Näiden käyttöiän voisi myös kuvitella olevan todella pitkä kun vaan huolletaan, joten hinnan ei pitäisi olla mikään este. Niitä nollatunteja tai melkein nollatunteja on kuitenkin vuositasolla kohtuu paljon.

 

[vemkki]

Helen vissiin satsaa pienydinvoimaloihin. Niiden kanssa ei suurille lämpövarastoille ole tarvetta. Se on sitten toinen asia, että millä aikataululla niitä saadaan.