Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[renee]

Niiden suhteen kannattaa olle kuitenkin realisti.

1. Aurinkovoima ei tuota mitään yöllä.
2. Aurinkovoima ei tuota käytännössä mitään talvella. Esim tässä viimeisen viikon aikana tuotanto on ollut jo hyvinkin pientä VS kesä ja kutistuu kokoajan, VAIKKA olisi aurinkoinenkin päivä. Talvella ei jokatapauksessa marraskuu - helmikuu välillä tuota oikeastaan juuri mitään, eli ei auta meidän talvituotanto ongelmaamme mitenkään.
3. Tuulivoimaa taas voi oikein hyvällä syyllä kutsua tuurivoimaksi koska siinä voi olla esim parin viikon katkos, jolloin ei keskimäärin tuota oikeastaan juuri mitään (alle 5%). Muutenkin tuurivoima on melkoisen surkea tapaus: Periaatteessa (katsottu fingtidistä) kuluneen vuoden (3.11.2024-2.11.2025 välillä "Tuulivoiman tuotanto" on keskimäärin 2514MWh/h ja "kokonaiskapasiteetti" keskimäärin 8582MWh/h eli vain 29,3%. Ja tuotto on tajutonta sykkyrää n 0-7000MWh/h välillä kokoajan..
------------------
Jos täällä aiotaan harrastaa datakeskusleikkejä ja vihreä vety pelleilyjä, niin kokoajan saatavissa olevaa voimaa pitäisi olla jo rakennettu lisää.

Jos halutaan leikkiä tuurivoimalla, niin siihen tarvittaisiin kapasiteetin joku kolminkertaistaminen reippaalla akkuvarmistuksilla ja kaasuturbiineilla / dieselgenuilla.

Datakeskukset alkavat olla kirosana kaikkialla maailmassa, koska ilmeiset syyt. Suomessa nykyinen hallitus on niin pakkoraossa, että epätoivoisesti haalivat pikaista talouden pöhinää (vaalikausi), mitä datakeskukset eittämättä tuovat. Mutta vain hetkeksi. Voi kunpa saataisiin vaikka Googlen tuotekehitysyksikkö datakeskuksen sijaan kuluttamaan saman verran sähköä

 

[MOS6510]

Tuulivoimaan liittyen ohessa scatterplot vuoden 2024 tuulivoimatuotannosta tunneittain vs. kyseisen tunnin sähkönkulutus. Värikoodi kertoo minkä kuukauden tunnista on kyse. Sähköjärjestelmän kannalta hankalimmat tunnit löytyvät vasemmasta yläkulmasta: Sähkön tarve on suuri. mutta tuulivoiman tuotanto on olematonta. Noina aikoina sähkön riittävyys on vaarassa.

Datakeskukset tulevat nostamaan peruskulutusta ylöspäin käytännössä niin, että tässä graafissa vasemman asteikon luvut kasvavat ja sähkön riittävyys (ja korkea hinta) on ongelma yhä suuremmalla määrällä tunteja. Toisaalta kuten keskusteltu, se kaupunkien CHP-tuotanto laskee joka vuosi. Eli tässä graafissa silloin kun sähkönkulutus on muutoinkin suuri, on kaupunkien CHP-sähköntuotantoa yhä vähemmän saatavilla täyttämään sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa - olemme siis yhä enemmän sään armoilla.

 

[JCSH]

Jos täällä aiotaan harrastaa datakeskusleikkejä ja vihreä vety pelleilyjä, niin kokoajan saatavissa olevaa voimaa pitäisi olla jo rakennettu lisää.

Datakeskuksia ja vetyteollisuutta ei kannata laittaa samaan nippuun. Datakeskusten sähkötarve on käytännössä vakaata ja jatkuvaa mutta vetyteollisuuden juju on juurikin siinä, että se pystyy mukautumaan siihen sähkön hintaan.

Esimerkkinä vaikkapa nuo SSAB:n projektit, joissa vedyn säilöminen on osa suunnitelmaa, joka mahdollistaa tuotannon säätämisen sähkön hinnan mukaan.
Kun sähkö on halpaa, sitä vetyä tuotetaan yli tarpeen ja ylimääräinen osa laitetaan säilöön. Kun sähkön hinta on kallista, prosessit pyörivät varastoidulla vedyllä.

Taaskin Blastr:n suunnitelma on säilöä sitä pelkistettyä rautasientä. Eli kun sähkö on halpaa, pelkistysprosessia ajetaan yli tarpeen. Kun sähkön hinta on kallista, käytetään varastoitua rautasientä loppuprosessissa.

Toki molemmissa tapauksissa ne valokaariuunit syövät sähköä jatkuvasti, mutta se vedyntuotannon kuluttama sähkö mukautuu tarjonnan perusteella.

 

[Griffin]

Datakeskuksia ja vetyteollisuutta ei kannata laittaa samaan nippuun. Datakeskusten sähkötarve on käytännössä vakaata ja jatkuvaa mutta vetyteollisuuden juju on juurikin siinä, että se pystyy mukautumaan siihen sähkön hintaan.

Esimerkkinä vaikkapa nuo SSAB:n projektit, joissa vedyn säilöminen on osa suunnitelmaa, joka mahdollistaa tuotannon säätämisen sähkön hinnan mukaan.
Kun sähkö on halpaa, sitä vetyä tuotetaan yli tarpeen ja ylimääräinen osa laitetaan säilöön. Kun sähkön hinta on kallista, prosessit pyörivät varastoidulla vedyllä.

Taaskin Blastr:n suunnitelma on säilöä sitä pelkistettyä rautasientä. Eli kun sähkö on halpaa, pelkistysprosessia ajetaan yli tarpeen. Kun sähkön hinta on kallista, käytetään varastoitua rautasientä loppuprosessissa.

Toki molemmissa tapauksissa ne valokaariuunit syövät sähköä jatkuvasti, mutta se vedyntuotannon kuluttama sähkö mukautuu tarjonnan perusteella.

Käytännössä ainankin vielä viimevuoden puolella totesivat, jotta vetyleikit ei kannata, jos ei voi ajella täysillä. JA samoin datakeskuksen kulutusta voitaisiin säädellä suurestikin, mutta sekään ei kannata, vaan mahdollisimman täysillä mennään jatkuvasti.

Nuo pitäisi pakottaa säätelyyn, esim sähkverolla/siirtomaksulla tms , pörssihinnan mukaan.. Hinnan pitäisi noilla nousta todella jyrkästi, niin silloin halukkuutta säätelyyn olisi..

 

[MOS6510]

Käytännössä ainankin vielä viimevuoden puolella totesivat, jotta vetyleikit ei kannata, jos ei voi ajella täysillä. JA samoin datakeskuksen kulutusta voitaisiin säädellä suurestikin, mutta sekään ei kannata, vaan mahdollisimman täysillä mennään jatkuvasti.

Nuo pitäisi pakottaa säätelyyn, esim sähkverolla/siirtomaksulla tms , pörssihinnan mukaan.. Hinnan pitäisi noilla nousta todella jyrkästi, niin silloin halukkuutta säätelyyn olisi..

Datakeskusten kulutusta ei todellakaan voida säädellä juurikaan, koska:
a) Asiakkaat eivät tällaista siedä
b) Se datakeskuksen sisältämä teknologia on niin kallista, että sitä ei todellakaan ajeta vajaakuormalla sähkön hinnan ohjaamana

Teoriassa datakeskuksen diesel-generaattoreita voisi käyttää sähkön hinnan ollessa korkea, mutta en ole ainakaan Suomessa kuullut näin koskaan tehtävän. USA:ssa on rakennettu joissakin paikoissa sähköntuotantoa konesalin viereen.

 

[JCSH]

Käytännössä ainankin vielä viimevuoden puolella totesivat, jotta vetyleikit ei kannata, jos ei voi ajella täysillä.

Kuka totesi? SSAB? Blastr?

Kannattavuus riippuu siitä, että millä hinnalla myyvät tuotteensa, kuinka paljon ylimääräistä varastointi ja elektrolysaattoreiden lisäkapasiteetti maksaa ja kuinka paljon halvemmalla saavat sähkönsä jos mukauttavat sähkönkulutuksen noiden lisäinvestointien mahdollistamalla tavalla.

Kaikki nuo ovat aika yksityiskohtaisia asioita, joihin vastaukset löytyy sieltä SSAB:lta tai Blastr:lta. Joten jos ne eivät ole noin sanoneet, niin on aika hemmetin paha ulkopuolelta väittää, että ei olisi kannattavaa.

 

[MOS6510]

Kuka totesi? SSAB? Blastr?

Kannattavuus riippuu siitä, että millä hinnalla myyvät tuotteensa, kuinka paljon ylimääräistä varastointi ja elektrolysaattoreiden lisäkapasiteetti maksaa ja kuinka paljon halvemmalla saavat sähkönsä jos mukauttavat sähkönkulutuksen noiden lisäinvestointien mahdollistamalla tavalla.

Kaikki nuo ovat aika yksityiskohtaisia asioita, joihin vastaukset löytyy sieltä SSAB:lta tai Blastr:lta. Joten jos ne eivät ole noin sanoneet, niin on aika hemmetin paha ulkopuolelta väittää, että ei olisi kannattavaa.

Blastr-tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelman tietojen perusteella vedyn tuotantoon aiotaan käyttää energiaa 6000-8000 GWh vuodessa. Vetyn tuotantokapasiteetti on 170 000 Nm³/h vuodessa ja dokumentin mukaan vedyntuotanto on jatkuvaa 24/7. Tämä vaatisi noin 700-900 MW elektrolyyseritehoa (yksi suurimmista asennuksista mitä missään maassa on koskaan tehty). Koska tehtaan maksimiottoteho verkosta on noin 1700 MW ja noin puolet sähköstä menee elektrolyyseriin, voi päätellä, ettei ylimääräistä elektrolyyseritehoa (jota tarvittaisiin tuotannon vaihteluun) ole aikomus rakentaa. Koska 1 GW elektrolyyseriteho maksaa tällä hetkellä noin 1-2 miljardia, niin en yhtään ihmettele. Hmmm. teenkö kiinteän sähkösopimuksen vai käytänkö ylimääräisen miljardin, jotta saan aikaan saman määrän vetyä?

Noista tiedoista päätellen ei sitä vedyntuotantoa todellakaan aiota mukauttaa mitenkään - vuosihuoltoja lukuunottamatta vedetään maksimiteholla koko ajan.

Lähde: Blastr Green Steel Oy, Vihreä terästehdas, Inkoo

 

[JCSH]

Blastr-tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelman tietojen perusteella vedyn tuotantoon aiotaan käyttää energiaa 6000-8000 GWh vuodessa. Vetyn tuotantokapasiteetti on 170 000 Nm³/h vuodessa ja dokumentin mukaan vedyntuotanto on jatkuvaa 24/7. Tämä vaatisi noin 700-900 MW elektrolyyseritehoa (yksi suurimmista asennuksista mitä missään maassa on koskaan tehty). Koska tehtaan maksimiottoteho verkosta on noin 1700 MW ja noin puolet sähköstä menee elektrolyyseriin, voi päätellä, ettei ylimääräistä elektrolyyseritehoa (jota tarvittaisiin tuotannon vaihteluun) ole aikomus rakentaa. Koska 1 GW elektrolyyseriteho maksaa tällä hetkellä noin 1-2 miljardia, niin en yhtään ihmettele. Hmmm. teenkö kiinteän sähkösopimuksen vai käytänkö ylimääräisen miljardin, jotta saan aikaan saman määrän vetyä?

Noista tiedoista päätellen ei sitä vedyntuotantoa todellakaan aiota mukauttaa mitenkään - vuosihuoltoja lukuunottamatta vedetään maksimiteholla koko ajan.

Lähde: Blastr Green Steel Oy, Vihreä terästehdas, Inkoo

Se, että ne mitoittaa luvat täydelle teholle ei tarkoita, että ne aina ajaisivat sitä sillä täydellä teholla. Juuri oli lehdessä (olikohan Tekniikka & Talous, voin tarkistaa kun pääsen kotiin), jossa Blastr avasi suunnitelmiaan ja tarkoituksena on pitää 1-2 viikon puskuria, jotta voivat sovittaa tuotantoa sähkön hinnan mukaan.

Lisäksi tuo massiivinen sähkönkulutus tekee siitä lisäelektrolyyseritehosta aika nopeasti kannattavaa. Jos sähkönkulutus on vaikkapa sen 5 TWh vuodessa, niin jokainen 10e / MWh lisää sähkönhintaan tarkoittaa 50 miljoonaa euroa lisää vuodessa kuluja. Eli jos vaihtoehdot on maksaa vuodessa 200 miljoonaa euroa sähköistä tai 300 miljoonaa euroa (puhumattakaan siitä, jos aletaan huitelemaan siellä jossain 80e / MWh paikkeilla), niin se muutaman sadan miljoonan edestä lisää elektrolyyseritehoa kyllä maksaa itsensä takaisin todella nopeasti.

 

[MOS6510]

Poisto. Väärä luku.

 

[JCSH]

Niin, edelleenkin jos tuotantokapasiteetti on 170 000 Nm³/h vuodessa ja aikovat käyttää sähköä (pelkästään elektrolyysereille) 6000-8000 GWh, niin noiden lukujen pohjalta niitä elekrolyysereitä aiotaan ajaa maksimiteholla noin 90% vuodesta. Lisäksi edelleenkään dokumenteissa kuvattu tehtaan maksimi ottoteho verkosta (1700 MW) ei mahdollista suurempaa elektrolyyseriasennusta kuin sen noin 900 MW.

Niin edelleenkin, se, että ne mitoittaa tuon hakemuksessa maksimiteholle (tai lähes) ei tarkoita, että niiden aikomus on ajaa sitä kokoajan tuolla maksimiteholla.
Vaan ne voivat ilmoittaa sen maksimitehon ja sitten säätää sitä tuotantoa sen mukaan, mikä on kannattavinta.
Jos vaihtoehtona on ajaa täydellä teholla jatkuvasti ja maksaa siitä sähköstä vaikkapa 80e / MWh kiinteänä hintana tai sitten vaihdella sitä tuotantoa sähkön hinnan perusteella ja maksaa siitä sähköstä vaikkapa 40e / MWh, niin tuossa puhutaan jo pelkästään vuositasolla 200 miljoonan euron erosta.

 

[MOS6510]

Se, että ne mitoittaa luvat täydelle teholle ei tarkoita, että ne aina ajaisivat sitä sillä täydellä teholla. Juuri oli lehdessä (olikohan Tekniikka & Talous, voin tarkistaa kun pääsen kotiin), jossa Blastr avasi suunnitelmiaan ja tarkoituksena on pitää 1-2 viikon puskuria, jotta voivat sovittaa tuotantoa sähkön hinnan mukaan.

Lisäksi tuo massiivinen sähkönkulutus tekee siitä lisäelektrolyyseritehosta aika nopeasti kannattavaa. Jos sähkönkulutus on vaikkapa sen 5 TWh vuodessa, niin jokainen 10e / MWh lisää sähkönhintaan tarkoittaa 50 miljoonaa euroa lisää vuodessa kuluja. Eli jos vaihtoehdot on maksaa vuodessa 200 miljoonaa euroa sähköistä tai 300 miljoonaa euroa (puhumattakaan siitä, jos aletaan huitelemaan siellä jossain 80e / MWh paikkeilla), niin se muutaman sadan miljoonan edestä lisää elektrolyyseritehoa kyllä maksaa itsensä takaisin todella nopeasti.

Arviointiselostuksessa on kaikki tiedot mitä tarvitaan tämän arvioimiseksi.

Mitään varsinaista vetyvarastoa ei ole suunnitteilla: "Vedynvalmistuksen päätuote, vetykaasu, syötetään putkilinjaa pitkin suorapelkistyslaitokselle rautasinen pelkistyskaasuksi. Ensisijaisesti vetyputki toimii lyhytaikaisen vedyn puskurivastona, erillisiä vetyvarastoja ei ole tässä vaiheessa suunnitteilla". Pelkkä vetyputki ei ole sellainen varasto, että elektrolyysereitä voisi lepuuttaa vaikkapa pari viikkoa kun ei tuule. Eli vetyä on käytännössä tarkoitus tehdä lennossa juuri tarvetta vastaava määrä. Putkisto antaa hieman aikaa pieniin käyttökatkoihin tai häiriöihin, jotta tehdasta ei tarvitse ajaa heti alas. Mutta ei tässä mitään; vielä tarkempia lukuja on tarjolla:

Kohta 2, sivu 58: "Vedyn valmistuksen tuotantokapasiteetti on maksimissaan noin 155000 Nm3/h"
Kohta 3.4: Vedyn vuosituotanto 111500 tonnia eli 1 240 000 000 Nm3 vetyä

Em. luvuilla on elektrolyyserin käytävä 92% käyttökertoimella jotta kohdassa 3.4 mainittu määrä vetyä syntyy vuoden aikana.

Eli yhteenvetona: Blastr aikoo ajaa elektrolyysereitä 92% ajasta nupit kaakossa ja ei todellakaan suunnittele mitään hintaa seuraavia joustoja. MOT. Epäselväksi jää mistä Blastr aikoo nykyisessä tilanteessa repiä 1400-1700 MW jatkuvaa tehoa terästehtaalle Suomen sähköverkosta pl. (yleensä) kesään osuvat huoltokatkot.