Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[HTK12]

Nyt on datakeskusten sähköveroon alettu kaavailla muutosta ja hyvä niin.

Tuliko hallitus järkiinsä? Datakeskusten veroalelle kaavaillaan loppua

Vasemmistoliiton Yrttiaho: Datakeskusten lähes täysi verovapaus on käymässä noloksi hallitukselle. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho ehti kysyä useita kertoja eduskunnassa valtiovarainministeri

www.ku.fi

Joo tästä oli ihan kunnon uutinen esim. ylen toimesta jonka käyttäjä @Paapaa aamulla linkittikin tänne. Ihan surkuhupaisaa kyllä tuon tuon vasemmistolehden & Yrttiahon touhu. Huudellaan, että tuliko hallitus järkiinsä. Vasemmistoliitto oli silloin hallituksessa kun tuo veroale päätettiin ja Yrttiaho itse sen kansanedustajana.

 

[vemkki]

Joo tästä oli ihan kunnon uutinen esim. ylen toimesta jonka käyttäjä @Paapaa aamulla linkittikin tänne. Ihan surkuhupaisaa kyllä tuon tuon vasemmistolehden & Yrttiahon touhu. Huudellaan, että tuliko hallitus järkiinsä. Vasemmistoliitto oli silloin hallituksessa kun tuo veroale päätettiin ja Yrttiaho itse sen kansanedustajana.

Milloin tuosta on päätetty? Tuon veroalen ongelmallisuudesta on alettu puhua vasta viime aikoina. Voin kuvitella, että tilanne on näyttänyt vielä muutama vuosi sitten aika erilaiselta.

 

[Ogeli]

Milloin tuosta on päätetty?

2015 keskustelu oli tämän suuntaista:

Helsinkiin syntyy Suomen suurin datakeskus

Soneran perustaman datakeskuksen on määrä valmistua vuonna 2017, ja rakennuttaminen maksaa arviolta 130–150 miljoonaa euroa.

www.is.fi

Valmiin datakeskuksen oheen uskotaan syntyvän runsaasti uutta liiketoimintaa.

Uusi datakeskus valmistuu vuoden 2017 loppupuolella, ja siitä tulee Suomen tähän asti suurin. Datakeskuksen kapasiteetti on ainakin 30 megawattia ja teoreettinen maksimikapasiteetti jopa 100 megawattia.

Datakeskus on Soneran mukaan Suomen energiatehokkain. Sen toimintaan käytetään vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä.

Noihin aikoihin kilpailtiin läihinnä ruotsin kanssa ja oltiin huolissaan ruotsin pienemmästä (sähkö) verosta.
Ja kyllähän Haminan Googlesta(2011) taidettiin vähän kaikki riemuita, tehoista ei puhuttu.

Energiatuotannon rakenne oli eri kuin nykyään.

 

[ossobucco]

Nyt puhut höpöjä. Sähkö on juurikin aina halvinta silloin kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla.

On, on, mutta ei kulutusta sen takia pyritä ohjaamaan halvoille tunneille.

 

[Markkanen]

On, on, mutta ei kulutusta sen takia pyritä ohjaamaan halvoille tunneille.

En ymmärrä.

 

[HTK12]

Milloin tuosta on päätetty? Tuon veroalen ongelmallisuudesta on alettu puhua vasta viime aikoina. Voin kuvitella, että tilanne on näyttänyt vielä muutama vuosi sitten aika erilaiselta.

2020 päätettiin ja tuli voimaan 2021 vuoden alusta.

 

[Grez]

Joo tästä oli ihan kunnon uutinen esim. ylen toimesta jonka käyttäjä @Paapaa aamulla linkittikin tänne. Ihan surkuhupaisaa kyllä tuon tuon vasemmistolehden & Yrttiahon touhu. Huudellaan, että tuliko hallitus järkiinsä. Vasemmistoliitto oli silloin hallituksessa kun tuo veroale päätettiin ja Yrttiaho itse sen kansanedustajana.

No jos ajatellaan hallitus instannssina, niin kai juuri jäsenten vaihtaminen on aika tahokas keino saada se järkiinsä

 

[mattix]

Jännä kun välillä höpötetään että pitäisi tasata kulutusta ja välttää piikkitehoja (tehomaksu) jotta verkko kestää. Mutta toisaalta pitäisi ohjata kulutusta halvoille tunneille jotta sähköä käytettäisiin silloin kun uusiutuvaa on tarjolla.

Tehomaksulla pyritään välttämään verkkoihin tehtäviä kapasiteetti-investointeja.

Halvoille tunneille ohjauksella pyritään välttämään sähköntuotantolaitoksiin tehtäviä kapasiteetti-investointeja.

Näillä ohjataan eri asioita ja ovat jossain määrin ristiriidassa. Kummassakin on tarkoituksena se, että kulutuksen (toki arkeen mahdollisimman vähän vaikuttavalla) ohjauksella saadaan ns. löysät pois ottamalla tekninen ja taloudellinen tasapaino aikaan eikä tarvitse mennä pääomia vaativiin investointeihin ellei ole pakko.

 

[mattix]

Nyt puhut höpöjä. Sähkö on juurikin aina halvinta silloin kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla.

On, on, mutta ei kulutusta sen takia pyritä ohjaamaan halvoille tunneille.

En ymmärrä.

Kulutus pyritään ennen kaikkea ohjaamaan pois kalliilta tunneilta, jolloin sähkön riittävyys voi olla koetuksella ja todennäköisesti myös verkon kapasiteetin kanssa ollaan helpommin ongelmissa. Ylituotantoa saadaan alassäädöllä helpommin hallittua kuin alituotantoa ylössäädöllä. Tässä on myös vissi hintaero.

 

[MOS6510]

Tehomaksulla pyritään välttämään verkkoihin tehtäviä kapasiteetti-investointeja.

Halvoille tunneille ohjauksella pyritään välttämään sähköntuotantolaitoksiin tehtäviä kapasiteetti-investointeja.

Näillä ohjataan eri asioita ja ovat jossain määrin ristiriidassa. Kummassakin on tarkoituksena se, että kulutuksen (toki arkeen mahdollisimman vähän vaikuttavalla) ohjauksella saadaan ns. löysät pois ottamalla tekninen ja taloudellinen tasapaino aikaan eikä tarvitse mennä pääomia vaativiin investointeihin ellei ole pakko.

Suomen sähkönkulutuksen ison kuvan määrää joka tapauksessa teollisuus. Kuluttajien osuus sähkönkulutuksesta on huomattavasti teollisuutta pienempi, mutta paikallisen jakeluverkon osalta kuluttajien käyttäytymisen vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä ja siellä kuluttajien käyttäytymisen muutos sähköautojen aiheuttaman lisäkulutuksen sekä pörssisähköohjauksen yleistymisen vuoksi voi aiheuttaa suuriakin investointitarpeita.

 

[MOS6510]

Kulutus pyritään ennen kaikkea ohjaamaan pois kalliilta tunneilta, jolloin sähkön riittävyys voi olla koetuksella ja todennäköisesti myös verkon kapasiteetin kanssa ollaan helpommin ongelmissa. Ylituotantoa saadaan alassäädöllä helpommin hallittua kuin alituotantoa ylössäädöllä. Tässä on myös vissi hintaero.

Se verkon riittävyys on eri paikoissa eri tavoin ongelma.

Valtakunnanverkon tasolla verkon ongelmat ovat enemmänkin joko:
- Tuulivoiman ylituotannon aiheuttamaa; verkkoon ei mahdu enempää sähköä etenkin paikallisesti tuulituotantoalueilla
- Paikallisen kulutuksen aiheuttamaa; uutta kulutusta syntyy paikallisesti mm. sähkökattiloiden ja konesalien vuoksi tiettyihin paikkoihin (mm. pk-seutu). Tämä yhdistettynä siihen, että paikallinen tuotanto katoaa mm. CHP-voimaloiden alasajon vuoksi aiheuttaa sen ettei aikaisemmin hyvin riittänyt verkko enää riitäkään

Jakeluverkkojen osalta ongelmat ovat lähinnä:
- Jossain määrin tuulivoiman aiheuttamaa tietyillä alueilla, jossa voimaloita liitetään jakeluverkkoon
- Erityisesti asuntoalueiden jakeluverkkoalueilla, joissa edellä mainittu sähköautojen lisäkulutus sekä pörssisähköautomaation aiheuttamat piikkikuormat aiheuttavat lisäinvestointitarpeita

 

[Markkanen]

Kulutus pyritään ennen kaikkea ohjaamaan pois kalliilta tunneilta, jolloin sähkön riittävyys voi olla koetuksella ja todennäköisesti myös verkon kapasiteetin kanssa ollaan helpommin ongelmissa. Ylituotantoa saadaan alassäädöllä helpommin hallittua kuin alituotantoa ylössäädöllä. Tässä on myös vissi hintaero.

Lähinnä mielenkiintoista olisi tietää kumpaa tässä nyt halutaan:
A) Laitetaan auto heti lataukseen klo 17:00 ja ladataan sitä 3.6kW teholla 12h = 43kWh.
vai
B) Laitetaan auto latamaan 11kW teholla klo 01:00-05:00 ja ladataan sama reilu 44kWh?

Tehomaksut yms. tulee sekoittamaan pakkaa koska nyt pitäisi ynnäillä mikä kombo tulee halvemmaksi. Pörssisähkö ja halpojen tuntien hyödyntäminen piuhat punasina ja tehomaksua maksaen vai ottaa vain kiinteä määräaikainen sopimus ja lirutella pitkin päivää pikkuteholla auto, lvv, yms. tehomaksua vältellen.

 

[Miksuu]

Lähinnä mielenkiintoista olisi tietää kumpaa tässä nyt halutaan:
A) Laitetaan auto heti lataukseen klo 17:00 ja ladataan sitä 3.6kW teholla 12h = 43kWh.
vai
B) Laitetaan auto latamaan kello 01:00-05:00 ja ladataan sama reilu 44kWh?

Tehomaksut yms. tulee sekoittamaan pakkaa koska nyt pitäisi ynnäillä mikä kombo tulee halvemmaksi. Pörssisähkö ja halpojen tuntien hyödyntäminen piuhat punasina ja tehomaksua maksaen vai ottaa vain kiinteä määräaikainen sopimus ja lirutella pitkin päivää pikkuteholla auto, lvv, yms. tehomaksua vältellen.

Ja tähän viellä pörssi 15min välein, ja jos tehomaksu katsotaan tunneittain...

 

[Akleksi]

Lähinnä mielenkiintoista olisi tietää kumpaa tässä nyt halutaan:
A) Laitetaan auto heti lataukseen klo 17:00 ja ladataan sitä 3.6kW teholla 12h = 43kWh.
vai
B) Laitetaan auto latamaan 11kW teholla klo 01:00-05:00 ja ladataan sama reilu 44kWh?

Tehomaksut yms. tulee sekoittamaan pakkaa koska nyt pitäisi ynnäillä mikä kombo tulee halvemmaksi. Pörssisähkö ja halpojen tuntien hyödyntäminen piuhat punasina ja tehomaksua maksaen vai ottaa vain kiinteä määräaikainen sopimus ja lirutella pitkin päivää pikkuteholla auto, lvv, yms. tehomaksua vältellen.

"Esimerkiksi Helenin aikasiirtotuotteessa tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan."

Sähkönsiirron tehomaksu voi osua jo 700 000 asiakkaaseen – katso listasta, vaikuttaako sinuun

Autojen sähkölataus yleistyy, ja samalla monen taloyhtiön ja omakotiasujan kannattaa miettiä tehomaksun mukaanottoa omaan siirtosopimukseen.

yle.fi

Riippuu siis myös miten tuo tehomaksu määritellään ja paljonko se tulee olemaan. Tuossa Helenin tapauksessa ei ihan hirveästi tarvitse ynnäillä löytääkseen halvimman vaihtoehdon. Ja jos verrataan vaikkapa 8kW sähkökiuasta + jotain pientä muuta kulutusta iltasella ennen saunaan menoa ja 11kW latausta yöllä niin ei teho ihan kauheasti nouse. Toki kiuas ei tuntia vie maksimitehoaan. Rajoittaa sitten vaikka latauksen 9kW ja lataa tunnin pidempään yöllä.

 

[Grez]

Kiukaan suhteen voisi helposti optimoida niin, että pistää sen menemään päälle puolelta. Eli eka 30 minsaa täyttä lämmitystä menisi yhdelle tunnille ja loput saunomiset seuraavalle tunnille.

Ja sähköauton latauksessa tosiaan joku 4-6 kW lataus yöllä ei vaikuta mitään jos saunomispäivien piikkitunti on muutenkin saman verran.

Edit: Katsoin näköjään väärin hinnat kun vertasin Lahti Energiaa ja Heleniä. Tehomaksun hintaero ei ollutkaan 16-kertainen, vaan vain n. 1,5 kertainen (jos huipputeho on ympäri vuoden sama. muuten pienempi ero)

 

[B12]

Kiukaan suhteen voisi helposti optimoida niin, että pistää sen menemään päälle puolelta. Eli eka 30 minsaa täyttä lämmitystä menisi yhdelle tunnille ja loput saunomiset seuraavalle tunnille.

Tämä sama tuli itselläkin mieleen, koska sauna on käytännössä ainoa, joka vie sen esim 5kW yli. Sitten hienosäätö, mihin aikaan kannattaa laittaa päälle. Alussa menee täydet 8kW ja jossakin vaiheessa termostaatti alkaa katkoa ja alentaa tunnin keskitehoa... Tuo puolelta päälle lienee ok idea.

 

[Tonnin Seteli]

Kiukaan suhteen voisi helposti optimoida niin, että pistää sen menemään päälle puolelta. Eli eka 30 minsaa täyttä lämmitystä menisi yhdelle tunnille ja loput saunomiset seuraavalle tunnille.

Ilman muuta järkistrategia yksilötasolla. Järjestelmätason ongelmasta kertoo puolestaan sellaisen hölmöläissäännöstön suunnittelu ja käyttöönotto, jonka seurauksena järkevät ihmiset miettivät tosissaan jotain näin absurdia.

 

[jpp]

"Esimerkiksi Helenin aikasiirtotuotteessa tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan."

Sähkönsiirron tehomaksu voi osua jo 700 000 asiakkaaseen – katso listasta, vaikuttaako sinuun

Autojen sähkölataus yleistyy, ja samalla monen taloyhtiön ja omakotiasujan kannattaa miettiä tehomaksun mukaanottoa omaan siirtosopimukseen.

yle.fi

Riippuu siis myös miten tuo tehomaksu määritellään ja paljonko se tulee olemaan. Tuossa Helenin tapauksessa ei ihan hirveästi tarvitse ynnäillä löytääkseen halvimman vaihtoehdon. Ja jos verrataan vaikkapa 8kW sähkökiuasta + jotain pientä muuta kulutusta iltasella ennen saunaan menoa ja 11kW latausta yöllä niin ei teho ihan kauheasti nouse. Toki kiuas ei tuntia vie maksimitehoaan. Rajoittaa sitten vaikka latauksen 9kW ja lataa tunnin pidempään yöllä.

Helenin tapauksessa yön tehosta lasketaan myös vain 80% eli 11kW lataus onkin tehomaksun kannalta 8,8kW.

"Yöajan tehosta huomioidaan laskutuksessa 80 %"

Mikä tuote valita sähkönsiirtoon? | Helen

www.helensahkoverkko.fi

 

[Grez]

Ilman muuta järkistrategia yksilötasolla. Järjestelmätason ongelmasta kertoo puolestaan sellaisen hölmöläissäännöstön suunnittelu ja käyttöönotto, jonka seurauksena järkevät ihmiset miettivät tosissaan jotain näin absurdia.

Niin sinänsähän säännöstä voisi olla että huomioidaan yksittäiset tunnin jaksot riippumatta siitä millä minuutilla ko. jakso on alkanut. Nyt vaan tekniikka aiheuttaa omat ratjoituksensa. Voin kuvitella että kun mittarointi muuttuu 15 minuutin jaksolle, niin tehomaksun hinnoitteluksi saattaa muuttua peräkkäiset 4 jaksoa.. .

Sinänsä varmaan missään tapauksessa valtaosa ihmisistä ei tätä mietikään, mutta jos itselläni olisi tapana saunoa joka viikko samaan aikaan ja verkkoyhtiöni alkaisi rangaista siitä vaikka kympillä kuussa niin jos pienellä ruutinien aikataulusäädöllä saisi lisäkustannuksen puolitettua niin en nyt näe ongelmaa. Tietysti minua viisaammat ihmiset elää elämäänsä eikä harrasta mikro-optimointia arkielämässään

 

[Markkanen]

"Esimerkiksi Helenin aikasiirtotuotteessa tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan."

Sähkönsiirron tehomaksu voi osua jo 700 000 asiakkaaseen – katso listasta, vaikuttaako sinuun

Autojen sähkölataus yleistyy, ja samalla monen taloyhtiön ja omakotiasujan kannattaa miettiä tehomaksun mukaanottoa omaan siirtosopimukseen.

yle.fi

Riippuu siis myös miten tuo tehomaksu määritellään ja paljonko se tulee olemaan. Tuossa Helenin tapauksessa ei ihan hirveästi tarvitse ynnäillä löytääkseen halvimman vaihtoehdon. Ja jos verrataan vaikkapa 8kW sähkökiuasta + jotain pientä muuta kulutusta iltasella ennen saunaan menoa ja 11kW latausta yöllä niin ei teho ihan kauheasti nouse. Toki kiuas ei tuntia vie maksimitehoaan. Rajoittaa sitten vaikka latauksen 9kW ja lataa tunnin pidempään yöllä.

Täähän tehomaksu himmeli ja määräytyminen kohta kait yhtenäistymässä.

Energia | Sähkön siirtolaskuun saattaa ilmestyä ensi vuonna uusi yllätyserä

Muutama sähköyhtiö perii jo nyt kuluttaja-asiakkailtakin niin sanottua tehomaksua. Ensi vuonna käytännön uskotaan yleistyvän, kun laki muuttuu. HS selvitti, mitä tehomaksu tarkoittaa, mitä sillä tavoitellaan ja kuka sitä joutuu maksamaan.

www.hs.fi

 

[mattix]

Suomen sähkönkulutuksen ison kuvan määrää joka tapauksessa teollisuus. Kuluttajien osuus sähkönkulutuksesta on huomattavasti teollisuutta pienempi, mutta paikallisen jakeluverkon osalta kuluttajien käyttäytymisen vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä ja siellä kuluttajien käyttäytymisen muutos sähköautojen aiheuttaman lisäkulutuksen sekä pörssisähköohjauksen yleistymisen vuoksi voi aiheuttaa suuriakin investointitarpeita.

Teollisuus pääosin määrittelee, mutta ei tule väheksyä yksityistalouksien vaikutusta. Laumakäyttäytyminen toki näkyy paikallisesti voimakkaammin kuin valtakunnallisesti, jossa on mukana kaikki kulutus. Lämmityskuormamme takia esim. sähköautojen latausvaikutukset ovat ymmärtääkseni olleet pääosin maltillisia (toistaiseksi). Monissa maissa on turha haaveilla 11 kW latauksesta kotitalousliittymän osalta, meillä se pääosin onnistuu noin vain.

Se verkon riittävyys on eri paikoissa eri tavoin ongelma.

Valtakunnanverkon tasolla verkon ongelmat ovat enemmänkin joko:
- Tuulivoiman ylituotannon aiheuttamaa; verkkoon ei mahdu enempää sähköä etenkin paikallisesti tuulituotantoalueilla
- Paikallisen kulutuksen aiheuttamaa; uutta kulutusta syntyy paikallisesti mm. sähkökattiloiden ja konesalien vuoksi tiettyihin paikkoihin (mm. pk-seutu). Tämä yhdistettynä siihen, että paikallinen tuotanto katoaa mm. CHP-voimaloiden alasajon vuoksi aiheuttaa sen ettei aikaisemmin hyvin riittänyt verkko enää riitäkään

Jakeluverkkojen osalta ongelmat ovat lähinnä:
- Jossain määrin tuulivoiman aiheuttamaa tietyillä alueilla, jossa voimaloita liitetään jakeluverkkoon
- Erityisesti asuntoalueiden jakeluverkkoalueilla, joissa edellä mainittu sähköautojen lisäkulutus sekä pörssisähköautomaation aiheuttamat piikkikuormat aiheuttavat lisäinvestointitarpeita

Sanoisin, että tuulen mahtuminen verkkoon on pienempi ongelma kuin tuotannon ja siirtoyhteyksien riittäminen huippukulutuksen aikaan valtakunnallisesti tai paikallisesti. Juurikin kaupunkialueet alkavat olemaan melkoisia pullonkauloja, kun kaupunkien keskellä tai lähistöllä olleet polttovoimalaitokset häviävät ja sähkökattilat tulevat tilalle. Tuotanto vaihtuu kulutukseen. Siirtoyhteydet huutavat hoosiannaa.

Jakeluverkkojen pullonkaulat voivat johtua vaikka mistä. Pelkästään paljon aurinkopaneeleita sisältävä alue voi aiheuttaa ongelmia. Aurinkopaneelimyyjä on saanut naapurikateutta hyväksikäyttämällä koko sakin asentamaan ylimitoitetut järjestelmät, niin voi keskellä kesäpäivää olla jakelumuuntaja tiukilla.

 

[mattix]

Lähinnä mielenkiintoista olisi tietää kumpaa tässä nyt halutaan:
A) Laitetaan auto heti lataukseen klo 17:00 ja ladataan sitä 3.6kW teholla 12h = 43kWh.
vai
B) Laitetaan auto latamaan 11kW teholla klo 01:00-05:00 ja ladataan sama reilu 44kWh?

Tehomaksut yms. tulee sekoittamaan pakkaa koska nyt pitäisi ynnäillä mikä kombo tulee halvemmaksi. Pörssisähkö ja halpojen tuntien hyödyntäminen piuhat punasina ja tehomaksua maksaen vai ottaa vain kiinteä määräaikainen sopimus ja lirutella pitkin päivää pikkuteholla auto, lvv, yms. tehomaksua vältellen.

Halutaan varmasti kumpaakin, kun tahtojina ovat eri tahot.

Luulen, että tehokkaasti ohjausta hyödyntämään pystyvän kannattaa mennä täysin pörssin mukaan. Uskon tehomaksun vaikutuksen olevan aika pientä pörssisähkön hyötyihin nähden. Varmasti on niitäkin tahoja, joilla tilanne on toisin.

Ja tähän viellä pörssi 15min välein, ja jos tehomaksu katsotaan tunneittain...

Täähän tehomaksu himmeli ja määräytyminen kohta kait yhtenäistymässä.

Energia | Sähkön siirtolaskuun saattaa ilmestyä ensi vuonna uusi yllätyserä

Muutama sähköyhtiö perii jo nyt kuluttaja-asiakkailtakin niin sanottua tehomaksua. Ensi vuonna käytännön uskotaan yleistyvän, kun laki muuttuu. HS selvitti, mitä tehomaksu tarkoittaa, mitä sillä tavoitellaan ja kuka sitä joutuu maksamaan.

www.hs.fi

Hyvä nosto. Tehomaksun laskentaperiaate tullaan harmonisoimaan viranomaisen toimesta. Sitten se on sama kaikkialla.

Aika isoja eroja tuossa tehomaksun hinnoittelussa näyttää olevan. Jos ajatellaan että joka kuukausi 1-3. suurin tunnin keskiteho olisi 11 kW, niin Lahti Energialla 88 snt/kk kun taas Helenillä 14,08 e / kk. Jos nyt siis edes oikein ymmärsin kummankin hinnastot. Tokihan isolla osalla verkkoyhtiöistä ei tällä hetkellä koko maksua ole.

Katsoit Lahti Energian luvut väärin. Hinta on 0,88€/kW/kk. Eli painamalla urku auki 3x25A liittymästä, tehomaksu olisi 15,2 €/kk. Sitten päälle perusmaksu ja normaalia siirtotuotetta edullisempi energiamaksu.

Kiukaan suhteen voisi helposti optimoida niin, että pistää sen menemään päälle puolelta. Eli eka 30 minsaa täyttä lämmitystä menisi yhdelle tunnille ja loput saunomiset seuraavalle tunnille.

Ilman muuta järkistrategia yksilötasolla. Järjestelmätason ongelmasta kertoo puolestaan sellaisen hölmöläissäännöstön suunnittelu ja käyttöönotto, jonka seurauksena järkevät ihmiset miettivät tosissaan jotain näin absurdia.

Mielestäni tällaiseen tilanteeseen ei pitäisi mennä. Sama juttu kuin sammutetaan pirtin ainoa ledilamppu pörssisähkön ollessa 30c/kWh.

Tehomaksun osuus kuukausittaisesta laskusta jäänee sähköä paljon käyttävillä pieneksi. Vähän sähköä, mutta kovalla teholla käyttävillä lasku muuttunee eniten. Silti vaihtoehtotuote ainakin viranomaisen mukaan jää ja pitää olla.

 

[Tonnin Seteli]

Tehomaksun osuus kuukausittaisesta laskusta jäänee sähköä paljon käyttävillä pieneksi. Vähän sähköä, mutta kovalla teholla käyttävillä lasku muuttunee eniten. Silti vaihtoehtotuote ainakin viranomaisen mukaan jää ja pitää olla.

Tällaisen säännön sisäistä logiikkaa en pysty ymmärtämään. Ainoa johdonmukainen syyhän tehomaksulle on, että halutaan muuttaa maksutaakkaa eri asiakkaiden välillä siten, että myös hiekkaa lattialle tuova maksaisi jatkossa rahaakin. Pitää muistaa että mistään markkinataloudesta ei ole kysymys, vaan sähkönsiirto on säännelty luonnonmonopoli ja verkonhaltijasta riippuen mitä tahansa osuustoiminnan ja ruhtinasverotuksen väliltä. Miten tällöin voidaan antaa asiakkaalle vaihtoehto väistää järjestelyä ja maksaa vähemmän?

Kysymykseni on etupäässä retorinen. Jos itse vastaisin lyhyesti, voisin heittää pari vaihtoehtoa.

• Muutama vähämerkityksinen asiakas pystyy säästämään pari euroa uudella kikkailutavalla.
• Vaihtoehto on näennäinen eli vaihtoehdon hinnoittelu on kaikissa realistisissa tapauksissa korkeampi.

 

[mattix]

Tällaisen säännön sisäistä logiikkaa en pysty ymmärtämään. Ainoa johdonmukainen syyhän tehomaksulle on, että halutaan muuttaa maksutaakkaa eri asiakkaiden välillä siten, että myös hiekkaa lattialle tuova maksaisi jatkossa rahaakin. Pitää muistaa että mistään markkinataloudesta ei ole kysymys, vaan sähkönsiirto on säännelty luonnonmonopoli ja verkonhaltijasta riippuen mitä tahansa osuustoiminnan ja ruhtinasverotuksen väliltä. Miten tällöin voidaan antaa asiakkaalle vaihtoehto väistää järjestelyä ja maksaa vähemmän?

Edelleen tulee muistaa, että kokonaisveloitus ei muutu tehomaksun myötä. Joku maksaa enemmän ja joku vähemmän, summa on sama. Tehomaksu ei voi nostaa kaikilla kaikkien vaihtoehtojen hintoja.

Todennäköisesti käy niin, että vähän sähköä vähillä tehoilla käyttävät maksavat entistä vähemmän. Toisaalta vähän sähköä, mutta kovilla tehoilla (iso sähkökiuas, sähköauto 3v latauksella) maksavat taas enemmän. Paljon sähköä käyttävillä lasku tuskin paljon muuttuu, koska energian rooli on iso vs. kiinteät maksut.

Vaihtoehtotuotteella voi väistää tehotuotteen, mutta pääseekö säästämään? Ei välttämättä, mutta eipähän tarvitse stressata tehojen kanssa.

Kaikki nämä ovat arvailuja, kunnes Energiavirasto säätää periaatteista.

 

[JaniKari]

Toivotaan että energivirasto löytää tavan jossa vähän kuormitetun verkon käyttöä ei rankaista. Alla on Oulun energian sähkön kulutusprofiili muutaman vuoden takaa:

https://www.oulunenergia.fi/globalassets/images/_3_ajankohtaista/microsoftteams-image-25.png

Erittäin vähän ei sähkönsiirtoyhtiöt jakavat näitä käyttöprofiileja. Mutta tuostakin kuvaajastakin näkee että meillä on 6kk 40% verkonkapasiteetistä käyttämättä. On kaikkien etu että tämä kapasiteetti saataisiin hyötykäyttöön eikä ihmisiä peloteltaisi sen käytöstä.

"Tilastojen mukaan lämmitys onkin suurin syypää kotitalouksien sähkönkulutuksessa. Kulutuspiikit ajoittuvat aina kylmiin talvikuukausiin ja kireiden pakkasten aikaan."

Sähkön säästämisellä vaikutukset sähköverkon kuormaan

Toimenpiteet sähkön säästämiseksi on otettu vakavasti Oulun Energia Sähköverkon toimialueella. Tänä syksynä sähköverkon kuormitus on laskenut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna

www.oulunenergia.fi

 

[MOS6510]

Toivotaan että energivirasto löytää tavan jossa vähän kuormitetun verkon käyttöä ei rankaista. Alla on Oulun energian sähkön kulutusprofiili muutaman vuoden takaa:

https://www.oulunenergia.fi/globalassets/images/_3_ajankohtaista/microsoftteams-image-25.png

Erittäin vähän ei sähkönsiirtoyhtiöt jakavat näitä käyttöprofiileja. Mutta tuostakin kuvaajastakin näkee että meillä on 6kk 40% verkonkapasiteetistä käyttämättä. On kaikkien etu että tämä kapasiteetti saataisiin hyötykäyttöön eikä ihmisiä peloteltaisi sen käytöstä.

Keskimäärin on verkon kapasiteetista suuri osa käyttämättä talven kovimpien pakkasten ulkopuolella. Kuitenkin yksittäisillä tunneilla voi asuinalueiden verkon kuormitus olla hyvinkin suurta myös kovimpien pakkasten ulkopuolella; ei tarvita kuin merkittävä joukko autoja latautumaan samaan aikaan, LVV ajatettu halvoille tunneille ja lämmitys pörssisähköohjattuna samoille tunneille. Lämmitystarvetta on esimerkiksi nollakelillä selvästi vähemmän kuin -20 asteen pakkasella, mutta jos halutaan optimoida halpojen tuntien käyttöä, voi lämmityskuorma olla silti suuri yksittäisillä tunneilla.

 

[eurokeitai]

Yksi tapa ratkaista olisi ettei tehomaksua lasketa kuormanohjausreleen kautta menevästä sähköstä. Sitten sovitaan että verkkoyhtiö voi kytkeä releen pois päältä paikallisen verkon kapasiteetin tulessa täyteen. Toki silloin sähkö mittarin pitäisi kyetä laskemaan kahta kulutusta yhtaikaa...

 

[JaniKari]

Keskimäärin on verkon kapasiteetista suuri osa käyttämättä talven kovimpien pakkasten ulkopuolella. Kuitenkin yksittäisillä tunneilla voi asuinalueiden verkon kuormitus olla hyvinkin suurta myös kovimpien pakkasten ulkopuolella; ei tarvita kuin merkittävä joukko autoja latautumaan samaan aikaan, LVV ajatettu halvoille tunneille ja lämmitys d samoille tunneille. Lämmitystarvetta on esimerkiksi nollakelillä selvästi vähemmän kuin -20 asteen pakkasella, mutta jos halutaan optimoida halpojen tuntien käyttöä, voi lämmityskuorma olla silti suuri yksittäisillä tunneilla.

Se että kaikkia kuluttajat alkavat tasamaan kulutusta yksittäisten hotspottien takia ei ole järkevää. Se on sama kuin sorsaa metsästettäisiin halukolla summittain ammpumalla taivaalle. Tilastot näyttää että sorsia saadaan mutta kun lasketaan aiheutuneet kulut huomataan että hommassa ei ole järkeä. Monopoli firmalla nyt on vain etuoikeus että se voi katsoa vain omia kuluja ja muiden kulut se voi jättää huomioimatta.

Koska sähkönsiirto on kaikille sama tulee rajoitteet kaikille eikä vai ongelma alueille. Siksi tehokkain tapa olisi vapaaehtoinen kuorman tasaus. Sähköautojen latauksen porrastaminen on mahdollista kunhan verkon hallitsija tuottaisi dataa josta näkisi milloin rajoitusta tarvitaan ja missä. Jos vielä teksisi vielä rahallisen porkkana olisi ongelma hyvin pitkälle ratkaistu.

Tarvitsisimme verkon dataa tunti tasolla miten kuormat vaihtelee siirtoverkon muuntopiireissä, vaikka jakauman muodossa. Siitä näkisi onko todella järkeä rajoittaa tehoa kesät-talvet ja yöt-päivät tasaisesti kuten nyt on ehdotuksissa ollut.

 

[kapiteeli]

Akku-uutisia:
- Puolassa varsin iso projekti (2 kpl 200 MW/800 MWh), toimittajana BYD. Projekti valmis Q1/2026.
- Saudi-Arabiassa vielä isompi projekti (12500 MWh), toimittajana BYD.

 

[vemkki]

Akku-uutisia:
- Puolassa varsin iso projekti (2 kpl 200 MW/800 MWh), toimittajana BYD. Projekti valmis Q1/2026.
- Saudi-Arabiassa vielä isompi projekti (12500 MWh), toimittajana BYD.

Nivalaan tulossa Suomen toistaiseksi suurin sähkövarasto, 70 MW/140 MWh.

Ingrid Capacity building largest BESS in Finland

Ingrid Capacity will build a 70MW/140MWh project in Finland, which it claimed will be the largest in the country.

www.energy-storage.news

 

[MOS6510]

Nivalaan tulossa Suomen toistaiseksi suurin sähkövarasto, 70 MW/140 MWh.

Ingrid Capacity building largest BESS in Finland

Ingrid Capacity will build a 70MW/140MWh project in Finland, which it claimed will be the largest in the country.

www.energy-storage.news

Nämä "sähkövarastot" toimivat päivän sisäisessä markkinassa. Day-ahead-markkinaan näillä ei ole mitään vaikutusta.

 

[JCSH]

Nämä "sähkövarastot" toimivat päivän sisäisessä markkinassa. Day-ahead-markkinaan näillä ei ole mitään vaikutusta.

Eiköstä tuosta ole ollut täällä jo keskustelua, että toimivat molemmissa? Tosin toistaiseksi parhaat tuotot on tullut intradayssä, joten ovat keskittyneet siihen, mutta se markkina alkaa olemaan jo aika saturoitunut. Joten kerta homma on hyvin pitkälle automatisoitunutta, nykyään ottavat osaa myös day-aheadiin.
Ja siis keskustelulla tarkoitan, että @rock on sanonut noin

 

[MOS6510]

Se että kaikkia kuluttajat alkavat tasamaan kulutusta yksittäisten hotspottien takia ei ole järkevää. Se on sama kuin sorsaa metsästettäisiin halukolla summittain ammpumalla taivaalle. Tilastot näyttää että sorsia saadaan mutta kun lasketaan aiheutuneet kulut huomataan että hommassa ei ole järkeä. Monopoli firmalla nyt on vain etuoikeus että se voi katsoa vain omia kuluja ja muiden kulut se voi jättää huomioimatta.

Koska sähkönsiirto on kaikille sama tulee rajoitteet kaikille eikä vai ongelma alueille. Siksi tehokkain tapa olisi vapaaehtoinen kuorman tasaus. Sähköautojen latauksen porrastaminen on mahdollista kunhan verkon hallitsija tuottaisi dataa josta näkisi milloin rajoitusta tarvitaan ja missä. Jos vielä teksisi vielä rahallisen porkkana olisi ongelma hyvin pitkälle ratkaistu.

Tarvitsisimme verkon dataa tunti tasolla miten kuormat vaihtelee siirtoverkon muuntopiireissä, vaikka jakauman muodossa. Siitä näkisi onko todella järkeä rajoittaa tehoa kesät-talvet ja yöt-päivät tasaisesti kuten nyt on ehdotuksissa ollut.

Se mitä tuossa kerrot on hyvin teoreettista, sillä tällaisen muuntopiirikohtaisen kuormitusdatan tuominen tarjolle muodossa, jota yksikään laite käytännössä pystyisi edes teoreettisesti hyödyntämään on jokseenkin mahdotonta. Tästä pitäisi olla jokin alan laajempi standardi, jollaista ei ole näköpiirissä. Lisäksi data pitäisi tuoda tarjolle osana jonkin keskitetyn tahon - esim. Fingrid - palvelua, josta käyttäjä saisi jotain muuta hyötyä - kuten pörssisähköohjauksen.

Ainoa jollakin tavalla toimiva tapa voisi olla mittarissa oleva kuormanohjausrele, mutta tässäkin: Mikä on käyttäjän intensiivi alkaa käyttämään tuon releohjauksen tietoa etenkin, kun se tekisi potentiaalisesti päinvastaisia ohjauksia kuin pörssisähköohjauksen pohjalta pitäisi tehdä?

 

[MOS6510]

Eiköstä tuosta ole ollut täällä jo keskustelua, että toimivat molemmissa? Tosin toistaiseksi parhaat tuotot on tullut intradayssä, joten ovat keskittyneet siihen, mutta se markkina alkaa olemaan jo aika saturoitunut. Joten kerta homma on hyvin pitkälle automatisoitunutta, nykyään ottavat osaa myös day-aheadiin.
Ja siis keskustelulla tarkoitan, että @rock on sanonut noin

Meiltä puuttuu ensinnäkin sellainen tarjousmalli, jolla akkuvaraston tarjoaja voisi varmistaa sekä osto- että myyntisyklin yhdellä transaktiolla. Ilman sitä on day-ahead-markkinaan osallistuminen akuilla jokseenkin vaikeaa. On hankala tehdä myyntitarjousta akkuvaraston sisällöstä, jos ei ole varmuutta, että ostotarjous meni läpi.

Toiseksi; riittäviä päivänsisäisiä hintaeroja day-ahead-markkinaan on loppujen lopuksi harvoina päivinä.

 

[vemkki]

Nämä "sähkövarastot" toimivat päivän sisäisessä markkinassa. Day-ahead-markkinaan näillä ei ole mitään vaikutusta.

Väitinkö viestissäni jotain muuta? Minusta oli vain mukava tarjota vertailukohta, kun nyt oli juuri uutisoitu tosiaan Suomen suurimmasta sähkövarastosta.

 

[rock]

Meiltä puuttuu ensinnäkin sellainen tarjousmalli, jolla akkuvaraston tarjoaja voisi varmistaa sekä osto- että myyntisyklin yhdellä transaktiolla. Ilman sitä on day-ahead-markkinaan osallistuminen akuilla jokseenkin vaikeaa. On hankala tehdä myyntitarjousta akkuvaraston sisällöstä, jos ei ole varmuutta, että ostotarjous meni läpi.

Toiseksi; riittäviä päivänsisäisiä hintaeroja day-ahead-markkinaan on loppujen lopuksi harvoina päivinä.

Akkuja voi täyttää muutenkin kuin spotmarkkinalta, mutta tämä edellyttää omaa tuotantoa. Akkuja voi täyttää myös intraday markkinalta, usein näin kannattaakin tehdä. Selkeästi teidän ajatusmallit akkujen käyttöön ovat liian kapeat, mutta ymmärrän kyllä syyt siihen. Pääasialliset tuotot akuille tulee reserveistä ja intradaystä, painottuen intradayhin. Dayahead markkinalle tehdään kyllä myyntitarjoukset joka päivälle, mutta se tarjoustaso on usein niin korkea että varsinainen purkaminen tapahtuu intradayllä, jos sitä tapahtuu lainkaan.

Ja kyllä, hintaerot pitää olla riittävät että hommassa on mitään järkeä.

 

[mattix]

Ainoa jollakin tavalla toimiva tapa voisi olla mittarissa oleva kuormanohjausrele, mutta tässäkin: Mikä on käyttäjän intensiivi alkaa käyttämään tuon releohjauksen tietoa etenkin, kun se tekisi potentiaalisesti päinvastaisia ohjauksia kuin pörssisähköohjauksen pohjalta pitäisi tehdä?

Raha. Datahubin joustopuoli tulossa eli eiköhän Suomeen synny joustomarkkinat kuormanohjausreleiden takaisille kuormille.

 

[MOS6510]

Raha. Datahubin joustopuoli tulossa eli eiköhän Suomeen synny joustomarkkinat kuormanohjausreleiden takaisille kuormille.

Jep, mutta mahdollisella Datahubin joustopalvelulla ei ole mitään tekemistä paikallisen jakeluverkon kuormitustilanteen kanssa.

 

[mattix]

Jep, mutta mahdollisella Datahubin joustopalvelulla ei ole mitään tekemistä paikallisen jakeluverkon kuormitustilanteen kanssa.

On. Sitä kautta verkkoyhtiö voi ostaa joustoa niiltä omilta kuormanohjauksessaan olevilta asiakkailtaan.

 

[kapiteeli]

Katsaus peräpeiliin, eli vuoden 2024 sähköntuotannon keskeiset huomiot EU:ssa:
- Aurinkovoiman tuotanto kasvoi vuodessa 22 % ja sen osuus (11 %) ohitti hiilen osuuden (10 %)
- Kaasun osuus on pudonnut viisi vuotta putkeen, pudotus viime vuonna 5,6 %
- Hiilivoima putosi 15,7 %. Fossiiliset historiallisen alhaisella osuudella, mutta osuus putosi vähemmän kuin 2023.
- Tuulivoima kasvoi vain 1,5 %, vähemmän kuin ydinvoima (4,7 %) tai vesivoima (9,8 %). Raportin mukaan tuulivoiman kapasiteetti kyllä kasvoi, mutta sääolosuhteet olivat vähemmän suotuisat.
- EU oli sähkönsuhteen nettoviejä vuonna 2024, vienti kasvoi UK:hon ja Ukrainaan
- Viimeisenä 2 vuotena kulutus väheni jyrkästikin, mutta 2024 kulutus nousi 1 %
- EU vältti 59 miljardin fossiilisen tuonnit investoimalla tuuleen ja aurinkoon, suurin vaikutus Espanjassa ja Suomi sijalla 9
- Hiilivoima sähköntuotannossa tekee kuolemaa. Tänä vuonna käytöstä aikovat luopua Irlanti, Slovakia ja Espanja. Puola ja Saksa vastaavat lähes 3/4:sta EU:n hiilivoiman käytöstä ja näillä mailla hiilestä luopuminen hidasta.
- Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta EU:ssa suurin... *rumpujen pärinää* Unkarissa (25 %), Kreikassa (22 %) ja Espanjassa (21 %)
- Tuulivoiman kasvun arvioidaan olleen hitaampaa kuin 2022 tai 2023, mutta vuoden 2025 arvioidaan olevan taas ennätysvuosi

 

[samsungaaja]

Mahtaa olla makoisat hinnat maanantaina mikäli sunnuntain nousujohteiset hinnat minkäänlainen indikaattori, 31,37 c/kWh klo 18 sunnuntai-iltana.. Ok ok, ei tuule mutta viikonloppu kuitenkin. Ensi viikolla vielä lisäksi kylmenee, nähdäänköhän 40-60 c/kWh piikkejä tai kovempiakin.

 

[Tonnin Seteli]

Ensi viikolla vielä lisäksi kylmenee, nähdäänköhän 40-60 c/kWh piikkejä tai kovempiakin.

Pidän sitä ilmeisistä syistä jopa todennäköisenä, mutta se ei pahemmin harmita. Talvesta on muodostumassa varsin edullinen joka tapauksessa, sekä tähänastisten hintojen että vähäisen energiantarpeen johdosta.

Maaliskuussa lämmitystarve ei enää pienestä pakkasesta keuli samoin kuin keskitalvella, etenkään lämpimän jakson päälle. Täten hirveää äkkikysyntää ei niin helposti ilmene.

 

[kapiteeli]

- Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta EU:ssa suurin... *rumpujen pärinää* Unkarissa (25 %), Kreikassa (22 %) ja Espanjassa (21 %)

Jo näin maaliskuussa Keski-Euroopassa tietyillä mailla 50 %, Kreikassa jopa 80 % keskipäivän tuntien kulutuksesta katetaan auringolla ja keskipäivän hinnat valahtaa pakkaselle. Miinushinnat eivät kuitenkaan ulotu Tanskasta ja Puolasta pohjoisemmaksi. Suomessa iltapäivän/illan hinnat raketoi enemmän kuin etelämpänä. Muualla hinnat illalla n. 10-15 sentin tuntumassa.

 

[vemkki]

Sääennusteen perusteella näyttää siltä, että keskiviikkona alkaa todellinen parku pörssisähkön hinnasta, kun tuulivoima on ennusteen mukaan nollassa, kun taas kylmenevän sään takia lämmitykseen menee enemmän sähköä kuin nyt. Itkuvirttä ei tosin ilmeisesti tarvitse kestää pitkään, koska tuulisuus lisääntyy ensi viikonloppua kohden.

 

[Jaguafgeg]

Sääennusteen perusteella näyttää siltä, että keskiviikkona alkaa todellinen parku pörssisähkön hinnasta, kun tuulivoima on ennusteen mukaan nollassa, kun taas kylmenevän sään takia lämmitykseen menee enemmän sähköä kuin nyt. Itkuvirttä ei tosin ilmeisesti tarvitse kestää pitkään, koska tuulisuus lisääntyy ensi viikonloppua kohden.

Jotkut taas ennustivat parkumisen alkavan jo huomenna, mutta näköjään sille tuli lykkäystä kun huomisen hinnat jäivät ennustuksista.

Aurinko kuitenkin lämmittää jo sen paistaessa, sekin kompensoi pientä viilentymistä ja täten parkumisen määrää.

 

[B12]

Jotkut taas ennustivat parkumisen alkavan jo huomenna, mutta näköjään sille tuli lykkäystä kun huomisen hinnat jäivät ennustuksista.

Aurinko kuitenkin lämmittää jo sen paistaessa, sekin kompensoi pientä viilentymistä ja täten parkumisen määrää.

Aurinkovoima myös alkaa tuottaa edellyttäen toki, että aurinko paistaa. Tuulellahan Suomi nykyisin käy.

 

[Grez]

Sääennusteen perusteella näyttää siltä, että keskiviikkona alkaa todellinen parku pörssisähkön hinnasta

Mikä ihmeen parku? Eihän kukaan täysjärkinen valita siitä, että pörssisähköllä on välillä korkea hinta, vai valittaako?

No, idiootit nyt voi jättää omaan arvoonsa.

 

[chrisekh]

Mikä ihmeen parku? Eihän kukaan täysjärkinen valita siitä, että pörssisähköllä on välillä korkea hinta, vai valittaako?

Se on kuin kuukautiset kun tahan threadiin tullaan kerran kuukaudessa kertomaan kuinka huomenna on kallista ja mita se oikein kertoo suomen sahkon tuotannon tilasta.