Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Grez]

Ei lattiaan voi "varata " lämpöä, jos ei halua, että sisällä on 30 lämmintä. Energia olisi juurikin oltava isossa vesivaraajassa ja sitä sitten syötetään lattiaan tarpeen mukaan. Lattiassa on tosi iso pinta-ala ja se myös luovuttaa hanakasti lämpöä sisäilmaan.

No ei se siitä lattiasta välittömästi lämmitä koko kämppää samaan lämpötilaan kuin mitä se itse on eli kyllä sinne jonkin verran voi varata. Jos arvioni 35 asteesta oli liian korkea niin sehän vaan korostaa pointtiani, että lattialämmitys ei ole erittäin tehokas lämpövaraaja.

 

[mattix]

Pari kuutiota vettä on myös tuhansia (2000) kiloja. Vedellä on myös melkein kuusinkertainen ominaislämpökapasiteetti betoniin nähden. Ja veden voi lämmittää 70-asteiseksi, lattilämmitysbetonia ei varmaan kovin mielellään niin kuumaksi lämmitetä, ehkä 35°C, jolloin delta on yli puolet vähemmän.

Betoni painaa (laadusta riippuen) jotain 2-3 kertaa enemmän kuin vesi, eli voisi sanoa että kuutio vettä on noin 4 kertaa parempi lämpövarasto kuin kuutio betonia.

Hyvä puoli lattiabetonissa lämmityksen suhteen toki on se, että se täytyy laittaa joka tapauksessa, eli lämmityskäyttö on vaan lisähyöty.

Sanomasi lienee totta. Jutun juoni on, että betonilaatta pitää joka tapauksessa lämmittää, joten sen ylilämmittäminen ja (kalliiden tuntien) lämpöhukka menee kaikki huoneilmaan, joka on tarkoituskin. Minulla on lattialämmityksen alueella betonia yli 30 tonnia. Toimii kohtuu hyvänä puskurina, kun siihen muutaman tunnin ajaa 3-4 astetta ylilämpöä. Sitten lämmitys on pois päältä jokusen tunnin. Saa hienosti väistettyä klo 7-11 ja klo 17-21 kalliit tunnit eikä huomaa asumismukavuudessa kovemmillakaan pakkasilla. Joustoa.

Ai miksi juuri nuo tunnit? Sähkötin.fi mukaan juuri nuo tunnit ovat historiallisesti kalleimpia.

 

[Grez]

Sanomasi lienee totta. Jutun juoni on, että betonilaatta pitää joka tapauksessa lämmittää, joten sen ylilämmittäminen ja (kalliiden tuntien) lämpöhukka menee kaikki huoneilmaan, joka on tarkoituskin. Minulla on lattialämmityksen alueella betonia yli 30 tonnia. Toimii kohtuu hyvänä puskurina, kun siihen muutaman tunnin ajaa 3-4 astetta ylilämpöä

Juu no sehän toimii tosiaan suunnilleen yhtä hyvin kuin puolen kuution vesivaraaja. Kuten sanoin niin paras puoli siinä on se, että se betoni täytyy joka tapauksessa tehdä ja lattialämmityskin usein halutaan muutenkin. Eli ei maksa mitään lisää.

 

[MOS6510]

Ainakin viimeisien vuosien aikana tuulivoimayhtiöt nimenomaan ovat rakennuttaneet 400kV siirtoyhteyksiä jotta ovat saaneet puistonsa kiinni valtion verkkoon. Fingrid sitten lunastaa tämän verkon pähkinärahoilla ja liittää omaan omistukseensa.

Lähdelinkki yhteen tällaiseen tapaukseen?

 

[mattix]

Ainakin viimeisien vuosien aikana tuulivoimayhtiöt nimenomaan ovat rakennuttaneet 400kV siirtoyhteyksiä jotta ovat saaneet puistonsa kiinni valtion verkkoon. Fingrid sitten lunastaa tämän verkon pähkinärahoilla ja liittää omaan omistukseensa.

Lähdelinkki yhteen tällaiseen tapaukseen?

Rock taisi hieman vetää mutkia suoraksi kommentillaan. Jatkossa noiden liityntäjohtojen omistuskäytännöt voivat muuttua entisestään SML päivityksen myötä. Linkkasin siitä viestissäni tässä ketjussa.

Olisiko tuossa yksi case: Fingrid osti pohjalaisen voimalinjan: kauppa nopeuttaa uusia energiahankkeita ja säästää maa-alueita

 

[rock]

Rock taisi hieman vetää mutkia suoraksi kommentillaan. Jatkossa noiden liityntäjohtojen omistuskäytännöt voivat muuttua entisestään SML päivityksen myötä. Linkkasin siitä viestissäni tässä ketjussa.

Olisiko tuossa yksi case: Fingrid osti pohjalaisen voimalinjan: kauppa nopeuttaa uusia energiahankkeita ja säästää maa-alueita

Tuossa on yksi case. Tiedossa on eräs toinenkin, mutta se ei taida vielä olla julkinen. Ja kyllä, vetelin vähän mutkia suoriksi, mutta tietosisältö kyllä pitää paikkansa. Tuossa tapauksessa koko puistoa ei olisi voinut liittää kantaverkkoon ellei OX2 olisi itse rakentanut linjaa (toki luvan siihen oli antanut FG). FG:llä itsellään ei tuolloin ollut kapasiteettia tai halua linjan rakentamiseen, mutta kun se oli valmis niin vähemmän yllättäen se kelpasi osaksi kantaverkkoa. Tämä siis esimerkkinä siitä että tuulivoimayhtiöt tekevät itsekin asioita sen eteen että saavat puistonsa kytkettyä.

 

[2112]

Onko täällä sähkölämmittäjiä tai muuten talvella paljon sähköä tarvitsevia, jotka menevät ympäri vuoden pörssillä (ilman mitään hintakiinnityksiä)?

 

[Tonnin Seteli]

Onko täällä sähkölämmittäjiä tai muuten talvella paljon sähköä tarvitsevia, jotka menevät ympäri vuoden pörssillä (ilman mitään hintakiinnityksiä)?

Olen. En usko että tämä on mitenkään kovin harvinaista.

 

[ossobucco]

Onko täällä sähkölämmittäjiä tai muuten talvella paljon sähköä tarvitsevia, jotka menevät ympäri vuoden pörssillä (ilman mitään hintakiinnityksiä)?

Kyllä on, ja tänä talvena valinta on ollut erityisen onnistunut. Välillä on tietysti kalliimpia talvia, mutta kokemukseni/arvioni perusteella uskallan väittää, että pitkällä aikavälillä pörssisähkö tulee jopa sähkölämmittäjälle edullisimmaksi. Jos pystyy edes jonkin verran optimoimaan sähkönkulutusta halvoille tunneille ja esim. automaation avulla vähentämään sähkönkulutusta kaikkein kalleimpina tunteina, niin sitä parempi.

 

[Markkanen]

Onko täällä sähkölämmittäjiä tai muuten talvella paljon sähköä tarvitsevia, jotka menevät ympäri vuoden pörssillä (ilman mitään hintakiinnityksiä)?

Täällä on sähkölämmittäjä ja taloudessa 2x täyssähköautoa. Puhtaalla pörssisopparilla mennään ja on menty 3talvea.

 

[haukionkala22]

Onko täällä sähkölämmittäjiä tai muuten talvella paljon sähköä tarvitsevia, jotka menevät ympäri vuoden pörssillä (ilman mitään hintakiinnityksiä)?

Viime talven olin, tämän talven kiinteällä. Jälkiviisaana helppo sanoa että kun olisikin ollut toisinpäin.. Kiinteällä tosin häviö vrt pörssiin ollut nyt talvikuukausina ehkä 30-40e/kk joka oli ihan tietoinen valinta ja ihan kohtuullinen hinta mielenrauhasta. Vuosi sitten tammikuussa vilisi eurot niin vauhdilla että halusin jotain turvaa.

Parin talven kokemuksella nyt totean että itselle sopii talveksi joko kiinteä tai KV-soppari jos pohjahinta kohtuullinen. Pörssikin sopii jos ei tule mitään yllätyksiä tai älyttömän kylmä.

Tuohonkin vaikuttaa niin moni asia että vaikea sitä suoriltaan suositella.

 

[HTK12]

Onko täällä sähkölämmittäjiä tai muuten talvella paljon sähköä tarvitsevia, jotka menevät ympäri vuoden pörssillä (ilman mitään hintakiinnityksiä)?

Sähkölämmittäjä OKT:ssa, pörssi nolla marginaalilla tällä hetkellä. Omasta mielestäni pörssi on selkeästi paras ollut nyt parisen vuotta. Jos pystyy edes vähän optimoimaan.

 

[B12]

Omakotitalo lämpöpumpuilla ja pörssisopimus. puuta pakkasella lisäksi leivinuuniin. Pörssillä saattaa voittaa jotakin tai ei kiinteään verrattuna. Lisämausteena automaattio, manuaaliset optimoinnit ja hintojen kyttäys. Harrastuksen puolelle menee. Onko järkee vai ei riippuu ihmisestä.

 

[akse]

Sähkölämmittäjä OKT:ssa, pörssi nolla marginaalilla tällä hetkellä. Omasta mielestäni pörssi on selkeästi paras ollut nyt parisen vuotta. Jos pystyy edes vähän optimoimaan.

No joo pörssi ollu 2v paitsi 2023 joulu - maalis 2024, jolloin oli kiinteä kvartaali. Säästyi tammikuussa jotain 200€.

Tänä vuonna otin vielä 2snt halvemman kvartaalin tammi-maalis, mutta tulikin erittäin lauha talvi.. joten oisko esim tammikuu noin 1,5snt yli pörssin ka. En ole kattonu mikä oman kulutuksen hinta olis ollu.
Eli vähän tuli takkiin tänä vuonna. Mutta viime talven perusteella pörssissä oli vähän liian suuret riskit

 

[HTK12]

No joo pörssi ollu 2v paitsi 2023 joulu - maalis 2024, jolloin oli kiinteä kvartaali. Säästyi tammikuussa jotain 200€.

Tänä vuonna otin vielä 2snt halvemman kvartaalin tammi-maalis, mutta tulikin erittäin lauha talvi.. joten oisko esim tammikuu noin 1,5snt yli pörssin ka. En ole kattonu mikä oman kulutuksen hinta olis ollu.
Eli vähän tuli takkiin tänä vuonna. Mutta viime talven perusteella pörssissä oli vähän liian suuret riskit

Jokainen toki tekee omat valintansa oman riskiensiedon rajoissa. Kun Aurora Line valmistuu (pitäisi olla tämän vuoden aikana valmis), niin se tulee kiinnittämään Suomen pörssin hinnan entistä lähemmäksi SE1 hintaa. Viime vuonna SE1 Nordpool keskihinta oli 25,05€/MWh ja tämän alkuvuoden osalta 17,43€/MWh. Samalla tuulivoiman kapasiteetti kasvaa kokoajan, joten ensi talvesta tulee todennäköisesti saman hintainen kuin tämä talvi tai halvempi ja tämä talvi on viime talvea halvempi. Jos ei ala kiinteiden/kiinnitysten hinnat selvästi tippua ensi talvelle, niin pörssi alkaa näyttämään entistä halvemmalta niihin verrattuna.

 

[vemkki]

Jokainen toki tekee omat valintansa oman riskiensiedon rajoissa. Kun Aurora Line valmistuu (pitäisi olla tämän vuoden aikana valmis), niin se tulee kiinnittämään Suomen pörssin hinnan entistä lähemmäksi SE1 hintaa. Viime vuonna SE1 Nordpool keskihinta oli 25,05€/MWh ja tämän alkuvuoden osalta 17,43€/MWh. Samalla tuulivoiman kapasiteetti kasvaa kokoajan, joten ensi talvesta tulee todennäköisesti saman hintainen kuin tämä talvi tai halvempi ja tämä talvi on viime talvea halvempi. Jos ei ala kiinteiden/kiinnitysten hinnat selvästi tippua ensi talvelle, niin pörssi alkaa näyttämään entistä halvemmalta niihin verrattuna.

Toisaalta nyt on ollut Estlink 2 rikki, mikä on vähentänyt vientiä Viroon reilusti, ja lisäksi on ollut lauha talvi. Toki joka tapauksessa Aurora Line tulee laskemaan hintoja.

 

[HTK12]

Toisaalta nyt on ollut Estlink 2 rikki, mikä on vähentänyt vientiä Viroon reilusti, ja lisäksi on ollut lauha talvi. Toki joka tapauksessa Aurora Line tulee laskemaan hintoja.

Toisaalta kapasiteetti on ollut pois, Forsmark 3 oli poissa 5kk ja OL2 on ollut koko talven vajaateholla. Talvi on ollut lauha, mutta viime talvi taas oli todella kylmä varsinkin tammikuussa. Jos tutkijoihin on uskominen, niin talvien pitäisi olla lauhempia tulevaisuudessa, joten viime talven tapaisten todella kylmien talvien pitäisi olla entistä harvinaisempia.

Vähän erikoiselta näyttää nyt tuo Suomen-Ruotsin välinen sähkönsiirto näin maalikon silmään. SE1:lle viedään 1GW ja SE3:ltä tuodaan 600MW Suomeen. SE1->SE2 viedään 2GW ja SE2->SE3 viedään 7.5GW. EIkö järkevämpi olisi viedä SE1:lle 400MW ja ei tuoda mitään SE3:lta? Vai onko meillä Suomen kantaverkossa siirtorajoituksia joiden takia näin toimitaan?

 

[Grez]

Varmaan jos suomi olisi jaettu eteläiseen ja pohjoiseen osaan, niin tuo voisi näyttää järkevämmältä. Eli siis joku tällainen kuvitteellinen kuva olisi ihan järkevän näköinen. Ainakin jos OL jäisi viivan pohjoispuolelle, nyt ei tainnut ihan oikeaan kohtiin tulla

 

[HTK12]

Varmaan jos suomi olisi jaettu eteläiseen ja pohjoiseen osaan, niin tuo voisi näyttää järkevämmältä. Eli siis joku tällainen kuvitteellinen kuva olisi ihan järkevän näköinen

Onko Suomen kantaverkossa sellaisia siirtorajoituksia ettei maan sisällä sähköä voida siirtää riittävästi länsirannikon tuulivoimaloista etelään? Eihän siinä nyt muuten ole mitään järkeä kierrättää sähköä Ruotsin kautta. Aiemmin tässäkin keskustelussa osa väitti, että Ruotsi tulisi siirtämään Suomen läpi sähköä SE1->FI->SE3. Nythän ei ole mikään kova ennätyskulutus tai tuotanto, joten vaikuttaa mielestäni erikoiselta.

 

[ossobucco]

No joo pörssi ollu 2v paitsi 2023 joulu - maalis 2024, jolloin oli kiinteä kvartaali. Säästyi tammikuussa jotain 200€.

Tänä vuonna otin vielä 2snt halvemman kvartaalin tammi-maalis, mutta tulikin erittäin lauha talvi.. joten oisko esim tammikuu noin 1,5snt yli pörssin ka. En ole kattonu mikä oman kulutuksen hinta olis ollu.
Eli vähän tuli takkiin tänä vuonna. Mutta viime talven perusteella pörssissä oli vähän liian suuret riskit

Pörssihinnoitellussa sähkössä on riskinsä, mutta on aika turha kuvitella, että joku ulkopuolinen olisi valmis kantamaan riskin puolestasi. Joku hannuhanhi voi tietysti hyötyä tilapäisesti kiinteistä hinnoista, mutta on aika selvää, että pitkällä aikavälillä pörssisähkö tulee kiinteitä halvemmaksi. Aika moni puhuu kinteiden kohdalla mielenrauhasta, mutta ainakaan minun mieltäni ei rauhoittaisi tippaakaan tietoisuus, että maksan sähköstä enemmän kuin olisi pakko. Toisaalta, kyllähän jotkut ihmiset lottoavatkin. Minä en.

 

[rock]

Siirtotilanne maan sisällä on ollut hetkittäin tiukka, mutta varsinkin tuossa perämeren rannikolla on paikkoja missä ei tahdota saada varsinkaan tuulisella kelillä siirrettyä kaikkea ylituotantoa alueelta pois. Tämän takia Raaheen olisi hyvä saada kovan kulutuksen tehtaita ja vastaavasti etelä-Suomessa on tällä hetkellä tilanne että uusia merkittäviä yksittäisiä kulutuspisteitä ei voida avata ennen kuin siirtoverkkoa on vahvistettu.

Aikoinaan (lue: muutamia vuosia sitten) oli ihan yleistä että SE1:ltä tuli sähköä täydellä putkella Suomeen ja vastaavasti Suomesta lähti SE3:lle sähköä koska nuo SE2->SE3 siirrot olivat niin huonossa jamassa. Nykyään se tilanne on parantunut ja tämä tilanne on harvinaisempi joskaan ei mitenkään poikkeuksellinen.

 

[Shajk]

Onko Suomen kantaverkossa sellaisia siirtorajoituksia ettei maan sisällä sähköä voida siirtää riittävästi länsirannikon tuulivoimaloista etelään? Eihän siinä nyt muuten ole mitään järkeä kierrättää sähköä Ruotsin kautta. Aiemmin tässäkin keskustelussa osa väitti, että Ruotsi tulisi siirtämään Suomen läpi sähköä SE1->FI->SE3. Nythän ei ole mikään kova ennätyskulutus tai tuotanto, joten vaikuttaa mielestäni erikoiselta.

P1 leikkaus oli ainakin ennen merkittävä. Tiedä sitten miten nykyään kun länsirannikolle tullut tuulivoimaa.

Suomen pohjois-eteläsuuntainen siirto (P1-leikkaus)

www.fingrid.fi

Tossa ei enää näy maksimikapasiteetit, mutta olikohan noin 4000MW maksimissaan.
Eli nyt tällä hetkellä ei olla lähelläkään että P1 leikkaus rajoittaisi.

Havaintoja:
SE2-SE3 on täynnä
SE3-SE4 on täynnä
SE4-LT on täynnä

SE3 -> FI siirto on ehkä että yritetään kiertää ruotsin pullonkaulat ja työntää lisää sähköä baltiaan? Välillä hämmentävää nää flow-based tulokset..

 

[HTK12]

P1 leikkaus oli ainakin ennen merkittävä. Tiedä sitten miten nykyään kun länsirannikolle tullut tuulivoimaa.

Suomen pohjois-eteläsuuntainen siirto (P1-leikkaus)

www.fingrid.fi

Tossa ei enää näy maksimikapasiteetit, mutta olikohan noin 4000MW maksimissaan.
Eli nyt tällä hetkellä ei olla lähelläkään että P1 leikkaus rajoittaisi.

Havaintoja:
SE2-SE3 on täynnä
SE3-SE4 on täynnä
SE4-LT on täynnä

SE3 -> FI siirto on ehkä että yritetään kiertää ruotsin pullonkaulat ja työntää lisää sähköä baltiaan? Välillä hämmentävää nää flow-based tulokset..

Toisaalta tuo FI-EE siirto on nyt vain 370MW, koska tuo naapuri katkoi Estlink 2, joten ei oikein tuokaan käy järkeen. Tuo käyttäjän @rock selitys mielestäni kävisi parhaiten järkeen. Tai sitten tämä on vain tuon flow-based järjestelyn aiheuttama oikku.