Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[chrisekh]

Jollen nyt ihan väärin muista niin uudet suuret tuulivoimalat ovat 20 MW niin 400 GW tarkoittaisi 20 000 voimalaa. Taitaisi myös tarkoittaa 200 uutta merikaapelia. Käy siinä äkkiä merikin pieneksi.

 

[pulatunnus]

Jollen nyt ihan väärin muista niin uudet suuret tuulivoimalat ovat 20 MW niin 400 GW tarkoittaisi 20 000 voimalaa. Taitaisi myös tarkoittaa 200 uutta merikaapelia. Käy siinä äkkiä merikin pieneksi.

200 merituulipuistoa, kussakin sata myllyä ?

 

[chrisekh]

200 merituulipuistoa, kussakin sata myllyä ?

Jos rannikkoa on 1000km niin 20t voimalaa olisi 10 voimalaa 500 metrin välein. Kovin sakeana olisi horisontti vipperöitä.

 

[pulatunnus]

Jos rannikkoa on 1000km niin 20t voimalaa olisi 10 voimalaa 500 metrin välein. Kovin sakeana olisi horisontti vipperöitä.

Suomenlahdelle, ja Itämeren suuntaan Ahvenanmaa ympäri riviin, PVlle myydä mahdollisuutena.

 

[Griffin]

Sitä olen miettinyt, jotta jos on 1100000m3 140 asteista vettä ja kyseisessä varastossa maan alla tapahtuu onnettomuus, niin miten etäällä kannaattaa kämppä siitä olla, jotta ei käy enemmän tai vähemmän huonosti.. Tulee kohtuullinen geyssir siitä.. 140 asteisen veden höyrynpäine on n 3,5 ilmakehää+, muistaakseni..

 

[chrisekh]

Missä niin on sanottu että se maanalla oleva vesi olisi erityisen kuumaa?

 

[pulatunnus]

Missä niin on sanottu että se maanalla oleva vesi olisi erityisen kuumaa?

Vantaalla jotain sellaista touhutaan .vantaanenergia.fi/vantaan-energia-aloittaa-maailman-suurimman-lammon-kausivaraston-varannon-rakentamistyot-vantaalla/

Varaston toimintaperiaatteena on, että varastossa oleva vesi lämmitetään jopa 140-asteiseksi, jolloin se kykenee varastoimaan 90 GWh lämpöenergiaa. Se vastaa suomalaisen keskikokoisen kaupungin koko vuoden lämmöntarvetta

Edit:
Tuota varmaan tarkoitti, kun kuutiot ja lämpötila meni yksiin.

Liitetään kuva mukaan


En tavannut onko siellä millaisia varosysteemeitä, mutta jos kysyjä pelkkää sitä että halkeamia ja sitten sieltä ei purkautuisikaan ihan kohdalta, vaan lähempää asutusta.

Joku se ei jäähdy, niin höyrystyykö siinä koko vuotavan säiliön vesi, joku voi ynnättä montako prosenttia normaalipaineessa säiliöön mahtuisi.

 

[Miksuu]

Sitä olen miettinyt, jotta jos on 1100000m3 140 asteista vettä ja kyseisessä varastossa maan alla tapahtuu onnettomuus, niin miten etäällä kannaattaa kämppä siitä olla, jotta ei käy enemmän tai vähemmän huonosti.. Tulee kohtuullinen geyssir siitä.. 140 asteisen veden höyrynpäine on n 3,5 ilmakehää+, muistaakseni..

ainakin helenin mustikamaan lämpövarasto on jatkossa +45 - +100 astetta (Ilmastoteko jalkojemme alla - Mustikkamaan lämpöluolat)
ei +140
jaah tulikin just toisaalta linkkia ja toisesta kohteesta
Edit: mutta saattaa olla et oon väärässä mutta mitä omasta fysiikan opeista muistan, ni eikös toi si pitäis ola "paineastia"? eihän vesi muuten noin lämmintä voi olla

 

[MOS6510]

Lista tahoista jotka haluavat tätä ihmeainetta alkaa olla jo aika pitkä, toivottavasti tuotanto edes jossain muodossa toteutuu.

Teetkö listan myös niistä tahoista, jotka maksavat siitä vihreän vedyn hinnan?

Olen ymmärtänyt, että kaikki suuremmat vetyinvestoinnit ovat kaatuneet siihen, ettei vedyntuottajan ja ostajan välillä ole päästy yhteisymmärrykseen hinnasta. Tällä hetkellä "vihreä vety" maksaa noin 3x "harmaan vedyn" hinnan:

Kauppalehti:
"Toinen jarru on, että markkinat eivät ole vielä valmiita, asiakkaita ei ole. Näin kertoo projektitutkija Eeva Lähdesmäki Lut-yliopistosta Lappeenrannasta.

Hän on vetänyt tutkimusta, jossa selvitettiin suomalaisten yritysten vetysuunnitelmia.

”SSAB:lla on valmiita asiakkaita vihreälle teräkselle, mutta kemianteollisuuden asiakkaat eivät ole vielä valmiita maksamaan lisää fossiilittomasta tuotteesta”, sanoo Lähdesmäki."

Niin kauan kun "vihreän vedyn" hinta ei kohtaa sen kanssa mitä asiakkaat ovat siitä valmiit maksamaan, on turha puhua mistään vetyputkista.

Miksi vetyinvestoinnit hyytyvät Suomessa? 5 syytä ongelmiin

Maailmalla puhutaan nyt vetytalvesta, kun vihreän vedyn investoinnit eivät etene odotetusti. Kysyimme asiantuntijoilta, missä kiikastaa. Esille nousi viisi konkreettista ongelmaa.

www.kauppalehti.fi

 

[chrisekh]

voisko tuossa uutisessa olla virhe? Tuntuu taloudellisesti haastavalta tehda paineastia sen sijaan etta tekisi vain suuremman sailion.

 

[eurokeitai]

Vantaan varannossa on kyllä paine, jonka avulla päästään vedessä 140c asteeseen höyrystymättä. Mutta ei se silti ole paineastia, paine tulee vedensyvyydestä. Pohjavedelläkin on samaa luokkaa oleva paine tuossa syvyydessä.

 

[Ogeli]

Teetkö listan myös niistä tahoista, jotka maksavat siitä vihreän vedyn hinnan?

Tuohan se on rakennetaan tuulen varaan pilvilinnoja ja rahasta ei haluta puhua.

 

[pulatunnus]

Teetkö listan myös niistä tahoista, jotka maksavat siitä vihreän vedyn hinnan?

Olen ymmärtänyt, että kaikki suuremmat vetyinvestoinnit ovat kaatuneet siihen, ettei vedyntuottajan ja ostajan välillä ole päästy yhteisymmärrykseen hinnasta. Tällä hetkellä "vihreä vety" maksaa noin 3x "harmaan vedyn" hinnan.

Markkinassa on epävarmuutta, niin se kysynnän että tuotantotekniikoissa.

Se markkina joka käyttää harmaatavetyä ei ole se mitä varten vetytuotantoa suunnitellaan. Vaan nimenomaan tuleva kysyntä joille puhdasvety on keino päästä fosiilipäästöistä, eli harmaavety ei ole lainkaan vaihtoehto, tai vain välietappi millä leikataan päästöjä (jos prosessi sellainen että se vähentää oikeasti päästöjä).

Kulutuksen investointipäätökset odottaa teknologia kehityksen lisäksi sitä optimihetkeä ja sitä seuraa sitten tuotanto investoinnit. Tässä viimevuosina tilannetta sekoittannut koronat, putin ja nyt trumppikin sekoilemassa.

Uusiutuvan tuotannon rakentamisen osalta pieni hengähdys ei varmaan pahaksi, kantaverkkoyhtiö kerkiää rakentaan ja vahvistaan siirto infraa.

 

[MOS6510]

Markkinassa on epävarmuutta, niin se kysynnän että tuotantotekniikoissa.

Se markkina joka käyttää harmaatavetyä ei ole se mitä varten vetytuotantoa suunnitellaan. Vaan nimenomaan tuleva kysyntä joille puhdasvety on keino päästä fosiilipäästöistä, eli harmaavety ei ole lainkaan vaihtoehto, tai vain välietappi millä leikataan päästöjä (jos prosessi sellainen että se vähentää oikeasti päästöjä).

Kulutuksen investointipäätökset odottaa teknologia kehityksen lisäksi sitä optimihetkeä ja sitä seuraa sitten tuotanto investoinnit. Tässä viimevuosina tilannetta sekoittannut koronat, putin ja nyt trumppikin sekoilemassa.

Uusiutuvan tuotannon rakentamisen osalta pieni hengähdys ei varmaan pahaksi, kantaverkkoyhtiö kerkiää rakentaan ja vahvistaan siirto infraa.

Tuossa samassa uutisessa sanotaan:

"Uusiutuvan vedyn kilohinta on lasketellut 24 dollarista viiteen dollariin samassa ajassa.

”Hinta on saatava kuitenkin alle yhden dollarin, koska se on hiilen hinta Kiinassa. Tähän tarvitaan lisää elektrolyysereitä, uusiutuva sähkö on jo riittävän halpaa”, kuvaili italialainen liikemies Marco Alverá Aalto-yliopiston vetyseminaarissa lokakuussa."

Nykyiset elektrolyyserit vaativat noin 50 kWh yhden vetykilon tuottamiseen. Jos kaikki muu olisi ilmaista, saisi sähkö maksaa 2 snt/kWh, jotta tuohon 1 eur/kg-hintaan päästäisiin. Tuulivoiman tuotantokustannukset eivät ole pääsemässä tuohon tasoon näkyvässä olevalla aikavälillä. Ja tuo on vain energiakustannukset; myös elektrolyyserit ja niiden käyttö- ja ylläpitokulut pitää kattaa.

 

[eurokeitai]

Vihreä vety vaatii käytännössä länsimailta aggressiiviset hiilitullit harmaalle vedylle sekä harmaan vedyn jatkojalosteille. Tällä hetkellä muutamalla "IlmastonMuutosEiOleTotta" paviaanilla on liikaa valtaa jotta länsimaista yhteisymmärrystä tuolle löytyisi.

Siksipä vihreän vedyn hankkeet viivästynee ainakin sen neljä vuotta.

 

[pulatunnus]

”Hinta on saatava kuitenkin alle yhden dollarin, koska se on hiilen hinta Kiinassa. Tähän tarvitaan lisää elektrolyysereitä, uusiutuva sähkö on jo riittävän halpaa”, kuvaili italialainen liikemies Marco Alverá Aalto-yliopiston vetyseminaarissa lokakuussa."

Jos se täällä olisi terästeollisuudessa halvempaa kuin hiili päästöoikeuksineen, niin investointi päätökset varmaan helppoja. Mutta alkuun lasketaan sen varaan että päästöttömälle teräkselle on kysyntään. Eli ei kilpailla tämänpäivän kiinan hiilenhinnan kanssa.
Mutta ymmrtääkseni näissä vasta tehdään ensimmäisiä tuotanto laitoksia, Suomen osalta se on Ruotsiin, sen jälkeen ehkä Suomeen. Itse tehdaan investoin päätös vaatii myös se sitoutuneen asiakaskunnan, tehdas investointia sitten seuraa ne vety investoinnit, jota seuraa sitten ne energiatuotanto investoinnit.

Ja ymmärtääkseni se itse vetyprosessikaan ole vielä ihan loppuun viilattua ja voittavaa nähtyä ja sillä on iso merkitys sen vedyn kustannuksiin, tai kuten tekstissäsi kirjoitit, niin paljon siinä tultu alas.


Sinänsä kai terästeollisuudella on usko siihen että ennustetuilla kustannustasoilla teräkselle on kysyntää. Hiilinieluista ei uskota kilpailijaa, ja ei oikein ole uskottavia muita tekniikoita puhtaan teräksen tekemiseen.

Lisäksi puhdasta vetyä tarvitaan myös synteettisiin polttoaineisiin, niidenkään osalta hiilinieluista ei uskota kilpailijaa, biopolttoaineet tyydyttää vain rajallisen tarpeen, eli niiden osalta kyse lähinnä siitä kuinka paljon tarvitaan puhtaita polttoaineita.

Nykyiset elektrolyyserit vaativat noin 50 kWh yhden vetykilon tuottamiseen. Jos kaikki muu olisi ilmaista, saisi sähkö maksaa 2 snt/kWh, jotta tuohon 1 eur/kg-hintaan päästäisiin. Tuulivoiman tuotantokustannukset eivät ole pääsemässä tuohon tasoon näkyvässä olevalla aikavälillä. Ja tuo on vain energiakustannukset; myös elektrolyyserit ja niiden käyttö- ja ylläpitokulut pitää kattaa.

Nyt muistaa se että pitkälti kilpaillaan muiden puhtaiden vaihtoehtojen kanssa, ei fosiilisten.

Investointeja lykytään niinpitkään kun voidaan, ei kannata ajoittaa etupeltoon kuin sen verran mitä tegnologia kehitys vaatii. investointeja kannalta jopa pieni jäljessä olo pienempi riski, samalla tegnologia kehittyy, samalla käsitys kysynnästä paranee jne. Mutta siinä vaiheessa kun investointi päätöksia tehdään, alkaa kilpajuoksu, joka usein johtaa siihen että pulan jälkeen tulee ylitarjontaa.

Pula taasen nostaa hintoja, ja se tarkoittaa että mahdollinen vety tuottajan kannattaa maksaa sähköstä enemmän, tai sen ei kannata sitä ostamaansa sähkö tarjota markkinoille halvalla. Jos tuottaja olisi etupellossa, niin se johtaisi siihen että sen kannattaa tuupata sitä ostamaansa sähkö millä positiivisella hinnalla tahansa markinoille.

 

[Shajk]

Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh

”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen

Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.

yle.fi

 

[vemkki]

Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh

”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen

Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.

yle.fi

Ei ihme, että heitä kiinnostaisi valtion tukeman ydinvoiman rakentaminen.

 

[Markkanen]

Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh

”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen

Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.

yle.fi

"Fortumilla itsellään on viiden gigawatin aurinko- ja tuulivoimahankkeet luvitusvaiheessa. Se on paljon, sillä Suomen tuulivoiman nykyinen maksimiteho on 8,4 gigawattia."

Siellä on Fortumillakin putkessa aurinko ja tuulivoimaa. Liekkö omia vai jotain yhteisrojekteja.

 

[MOS6510]

"Fortumilla itsellään on viiden gigawatin aurinko- ja tuulivoimahankkeet luvitusvaiheessa. Se on paljon, sillä Suomen tuulivoiman nykyinen maksimiteho on 8,4 gigawattia."

Siellä on Fortumillakin putkessa aurinko ja tuulivoimaa. Liekkö omia vai jotain yhteisrojekteja.

Tuon tuulivoiman capture-hinta tulee olemaan vuositasolla keskimäärin selvästi alle 3 snt/kWh. 5 GW tuulivoiman lisärakentaminen tässä tilanteessa ei ole missään määrin kannattavaa toimintaa.

Jos tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa olisi esimerkiksi 13,4 GW, niin sähkön Spot-hinta olisi nolla tai sen alle käytännössä aina, kun tuulivoiman tuotantokerroin ylittää 60%. Kesällä tuohon nollahintaan riittää huomattattavasti pienemmätkin tuotantokertoimet.

Nykyisellä tuulivoimakapasiteetilla on nollahintaisia (tai sen alle) tunteja vuodessa luokkaa 1000h. 5 GW:n lisärakentamisella tuo nousee merkittävästi - voisin joku päivä mallintaa vaikutusta muutamalla skenaariolla.

 

[HTK12]

Tuon tuulivoiman capture-hinta tulee olemaan vuositasolla keskimäärin selvästi alle 3 snt/kWh. 5 GW tuulivoiman lisärakentaminen tässä tilanteessa ei ole missään määrin kannattavaa toimintaa.

Jos tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa olisi esimerkiksi 13,4 GW, niin sähkön Spot-hinta olisi nolla tai sen alle käytännössä aina, kun tuulivoiman tuotantokerroin ylittää 60%. Kesällä riittää huomattattavasti pienemmätkin tuotantokertoimet.

Nykyisellä tuulivoimateholla on nollahintaisia (tai sen alle) tunteja vuodessa luokkaa 1000. 5 GW:n lisärakentamisella tuo nousee merkittävästi - voisin joku päivä mallintaa vaikutusta muutamalla skenaariolla.

Näissä kannattaa muistaa sitten ottaa huomioon kulutuksen kasvu (sähkökattilat, datakeskukset, sähköautot jne.) Tuollainen 5GW lisäkapasiteetti ei vuodessa eikä kahdessa ilmesty, joten veikkaan kulutustakin olevan siinä vaiheessa jo huomattavasti enemmän. Samoin CHP kapasiteettia on luultavasti silloin vähemmän, eli tuotantoa vähemmän ja kulutusta enemmän. Tuulisina päivinä vienti Ruotsiin myös lisääntynee, kun Ruotsiin tulee sitä suunniteltua teollisuutta SE1:lle lisää.

Sinällään olisi kyllä ihan mielenkiintoista tuosta nähdä mallinnusta.

 

[B12]

Näissä kannattaa muistaa sitten ottaa huomioon kulutuksen kasvu (sähkökattilat, datakeskukset, sähköautot jne.) Tuollainen 5GW lisäkapasiteetti ei vuodessa eikä kahdessa ilmesty, joten veikkaan kulutustakin olevan siinä vaiheessa jo huomattavasti enemmän. Samoin CHP kapasiteettia on luultavasti silloin vähemmän, eli tuotantoa vähemmän ja kulutusta enemmän. Tuulisina päivinä vienti Ruotsiin myös lisääntynee, kun Ruotsiin tulee sitä suunniteltua teollisuutta SE1:lle lisää.

Sinällään olisi kyllä ihan mielenkiintoista tuosta nähdä mallinnusta.

Se vielä, että nuo vihreät kulutukset ovat aika moni = lähes kaikki 24/7-tyyppisiä, vaikka moni haaveilee tuulen mukaan säätyvästä vihreästä kulutuksesta. Sähköä imetään voimakkaasti silloinkin kuin ei tuule. Tämä tarkoittaa sitä, että tuulen tyyntyessä hintapiikit ovat rajumpia kuin koskaan ennen.

Tuulella sähkö saattaa olla halvempaa, mutta tyynellä saattaa olla (erittäin) rajusti nykyistä kalliimpaa. Varastoja varmaan tulee, mutta varastojen lataamiseen tuulisella säällä tarvitaan taasen rajusti lisää kapasiteettia mahdollistamaan vihreä kulutus ja samaan aikaan varastojen lataaminen täyteen. Yksinkertaisesti ajateltuna tarvitaan tuplasti tuotantokapasiteettia kulutukseen nähden, jos tyyni aiotaan käyttää varastoista.

 

[2112]

Mitäs merkittävämpiä heittelyitä tälle vuodelle on pörssisähköön odotettavissa? Toki säätä lukuunottamatta, eli sellaiset helpommin ennakoitavissa olevat asiat.

Maaliskuussa OL3:n huolto todennäköisesti nostaa hintoja, ellei tuule kunnolla? Myöhemmin kevään ja kesän aikana sitten muut huollot, vaikkakin viime vuonna toukokuu-syyskuu taisivat keskimäärin olla hyvin edulliset huolloista riippumatta. Estlink 2 saadaan toimintaan joskus kesällä, ja se voi potentiaalisesti nostaa hintoja?

 

[HTK12]

Se vielä, että nuo vihreät kulutukset ovat aika moni = lähes kaikki 24/7-tyyppisiä, vaikka moni haaveilee tuulen mukaan säätyvästä vihreästä kulutuksesta. Sähköä imetään voimakkaasti silloinkin kuin ei tuule. Tämä tarkoittaa sitä, että tuulen tyyntyessä hintapiikit ovat rajumpia kuin koskaan ennen.

Tuulella sähkö saattaa olla halvempaa, mutta tyynellä saattaa olla (erittäin) rajusti nykyistä kalliimpaa. Varastoja varmaan tulee, mutta varastojen lataamiseen tuulisella säällä tarvitaan taasen rajusti lisää kapasiteettia mahdollistamaan vihreä kulutus ja samaan aikaan varastojen lataaminen täyteen. Yksinkertaisesti ajateltuna tarvitaan tuplasti tuotantokapasiteettia kulutukseen nähden, jos tyyni aiotaan käyttää varastoista.

Tuulivoiman osalta se tuotantokerroin on siellä ~0,3 tienoilla meillä vuositasolla. Tuollainen 5GW lisää tuulivoimaa ei nyt vielä oikein riitä, jos vaikka kaukolämpö aiotaan sähköistää. Viime vuonna tuulivoima tuotti ~20TWh. Kaukolämpöä viime vuonna tuotettiin ~35TWh. Kylmimpinä kuukausina kaukolämpö tarvitaan 4-6TWh. Itse vähän veikkaisin, että tuulivoimaa kapasiteettia pitäisi olla joku 15GW jo pelkästään kaukolämmölle, koska kesän tuulivoimaa on hankala kustannustehokkaasti varastoida käytettäväksi talvella jne. Tuolle kapasiteetille lienee sitten vaikea löytää kuluttajaa lämmityskauden ulkopuolella. Tästä seuraa sitten taas ongelma kannattavuuden kanssa. Kaukolämmön osalta itse en näe suuria ongelmia varastoida lämpöä niin, että sitä riittää pakkasellakin (toki investoinnit on aika isot alussa).

Itse sähkönvarastointi lienee vielä ainakin tovin ongelma. Akkuihin voi varastoida, mutta hinta on toistaiseksi ainakin aika korkea, joten kannattavuus isossa mittakaavassa lienee vielä arvoitus. Tarkoitan nyt siis isoja kymmenien tai satojen GWh varastoja. Vertailukohtana vaikka se Vantaan 90GWh lämpövarasto kaukolämmölle. Ainut mikä voi hillitä tuota sähkön heilunnan kasvamista on energian varastointi, mutta toisaalta sen bineksen idea on heilunnassa.

 

[Grez]

Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh

”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen

Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.

yle.fi

Tuossa artikkelissa sanotaan

Fortum on suojannut ensi vuodelle noin puolet tuotannostaan 4,1 senttiin kilowattitunnilta. Se ei ole hintaennuste, vaan eräänlainen vakuutus. Tuon verran yhtiö siis vähintään saa ”vakuutuksen” piirissä olevasta sähköstään.

Sanotaan siis että saa vähintään 4,1 snt/kWh, joka ei mielestäni viittaisi siihen, että oltaisiin myyty sillä kiinteällä hinnalla.

No, toki tasan 4,1 on myöskin vähintään 4,1, mutta jos tällaisesta termikikkailusta on kyse, niin melkoisen härski yritys johtaa harhaan.

 

[pulatunnus]

Tuon tuulivoiman capture-hinta tulee olemaan vuositasolla keskimäärin selvästi alle 3 snt/kWh. 5 GW tuulivoiman lisärakentaminen tässä tilanteessa ei ole missään määrin kannattavaa toimintaa.

Jos ovat laskeneet capture-hinnan tuollaiseksi, niin sitten laskevat että se kannattaa. ja että sille on sopimus ostaja.

Se vielä, että nuo vihreät kulutukset ovat aika moni = lähes kaikki 24/7-tyyppisiä, ...

Mitä vihreää kulutusta tarkoitat, tulee mieleen nämä vety hankkeet, liikenteen sähköistyminen, lämpövarastot mitkä seuraa enemmän tai vähemmän merkittävästi sähkönhintaa.
Mitä vihreitä sähköhankkeita jotka ovat tasaisesti kuluttavia. Vety voisi olla, mutta se vaatii sen halvan tasahintaisen sähkön, ja silloinkin todennäköisesti reagoisi markkinahintoihin, eli jos markkinahinnat pomsahtaa niin myydään se markkinoille.

 

[vialho]

Jaahans, estlink2 lienee teipattu aika vikkelään?

Estlink -sähkökaapelin korjaus kestää vähintään kuukauden

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

 

[B12]

Mitä vihreää kulutusta tarkoitat, tulee mieleen nämä vety hankkeet, liikenteen sähköistyminen, lämpövarastot mitkä seuraa enemmän tai vähemmän merkittävästi sähkönhintaa.
Mitä vihreitä sähköhankkeita jotka ovat tasaisesti kuluttavia. Vety voisi olla, mutta se vaatii sen halvan tasahintaisen sähkön, ja silloinkin todennäköisesti reagoisi markkinahintoihin, eli jos markkinahinnat pomsahtaa niin myydään se markkinoille.

Vedyn tuottamien vihreäksi polttoaineeksi ja vihreän teollisuuden tarpeisiin (esim teräs ja alumiini) sekä Vihreällä ja halvalla sähköllä mainostavat datakeskukset ovat sähköteholtaan valtavia ja 24/7 prosesseja.

Energian (sähkö ja lämpö) tilapäinen lyhytaikainen varastointi ja hintaheilunnalla bisneksen tekeminen ei tietenkään kuulu näihin.

 

[HTK12]

Vedyn tuottamien vihreäksi polttoaineeksi ja vihreän teollisuuden tarpeisiin (esim teräs ja alumiini) sekä Vihreällä ja halvalla sähköllä mainostavat datakeskukset ovat sähköteholtaan valtavia ja 24/7 prosesseja.

Energian (sähkö ja lämpö) tilapäinen lyhytaikainen varastointi ja hintaheilunnalla bisneksen tekeminen ei tietenkään kuulu näihin.

Tämähän se on näissä vihreän teollisuuden hankkeissa ongelma, että tuotantoa ajettaisiin kuitenkin 24/7. Samoin datakeskukset käyttää sähköä riippumatta kelistä. Datakeskukset ehkä ainut jotka kuluttavat enemmän sähköä kesällä, koska jäähdytys vie valtavasti sähköä. Talvella voisivat lämpöä myydä kaukolämmön tuotantoon, mutta kesällä ei sille lämmölle ole ottajia. Ellei datakeskus sijaitse meren rannalla tms. niin lämpöä ei voi kesällä pienellä sähkön kulutuksella dumpata mihinkään.

Lähinnä tuo kaukolämpö lämpövarastojen kanssa soveltuu hyvin tuulivoiman kaveriksi.

 

[pulatunnus]

Vedyn tuottamien vihreäksi polttoaineeksi ja vihreän teollisuuden tarpeisiin (esim teräs ja alumiini) sekä Vihreällä ja halvalla sähköllä mainostavat datakeskukset ovat sähköteholtaan valtavia ja 24/7 prosesseja.

Vihreän Vedyn tuotantossa ymmärtääkseni pyritään nimenomaan hintaa seuraavaan kulutukseen, se aika oleellista sen kannattavuuden kannalta. Mutta ymmärtääkseni on myös haasteensa. Hankkeet menee nimenomaan energianhinta edellä ja tuulivoima tuntuu ajavan ohi puhtaan, kalliimman perusvoiman.

Datakeskuksissa ilmeisesti kannattaa ajaa 24/7 keskihinta edellä, mutta on tiettävästi myös sellaisia missä sähkönhinta ohjaa kulutusta. Jos sähköstä saa markkinolla paremman hinnan, niin myydään tai jos joudutaan ostaan, niin rajoitetaan kulutusta hinnan mukaan. Eli datakesksuksia joissa kuormaa siirellään niiden välillä, tai ihan vain ei aika kriittistä laskenta kapasiteettia käytetään hinnan mukaan.

 

[B12]

Vihreän Vedyn tuotantossa ymmärtääkseni pyritään nimenomaan hintaa seuraavaan kulutukseen, se aika oleellista sen kannattavuuden kannalta. Mutta ymmärtääkseni on myös haasteensa. Hankkeet menee nimenomaan energianhinta edellä ja tuulivoima tuntuu ajavan ohi puhtaan, kalliimman perusvoiman.

Datakeskuksissa ilmeisesti kannattaa ajaa 24/7 keskihinta edellä, mutta on tiettävästi myös sellaisia missä sähkönhinta ohjaa kulutusta. Jos sähköstä saa markkinolla paremman hinnan, niin myydään tai jos joudutaan ostaan, niin rajoitetaan kulutusta hinnan mukaan. Eli datakesksuksia joissa kuormaa siirellään niiden välillä, tai ihan vain ei aika kriittistä laskenta kapasiteettia käytetään hinnan mukaan.

Noinhan se ei mene, vaan sekä vetylaitos ja datakeskus tekee Fortumin tai jonkun muun kanssa sen 4snt pitkän kiinteän sopimuksen. Ei serveri ala eikä saa alkaa lagaamaan, kun sähkön spottihinta piikittää.

Vetylaitoksissa ajetaan 24/7 täysillä, koska säädettävä prosessi on paljon huonompi hyötysuhteeltaan verrattuna kiinteään. Säädettäviäkin prosesseja on olemassa ja kokeillaan, mutta ne eivät ole hinnaltaan kilpailukykyisiä. Vihreä vety on muutenkin ylikallista ja tehottomalla prosessilla tehty entistä kalliimpaa ja sitä ei ostaisi kukaan. Pitkät kiinteät sopimukset tehdään myös sen takia, että tehdas ei ole jo ensi vuonna kannattamaton, kun sähkön hinta heittääkin häränpyllyä jostakin lukemattomista syistä. Teollisen sähkön suurkäytön edellytys on vakaa saatavuus ja vakaa ennustettava hinta. Ei sitä tuurilla voi tehdä.

 

[kapiteeli]

Spekuloidaan tuulivoimarakentamisen hyytyvän, mutta osalla toimijoista on vahvasti kaasu pohjassa. Neoen suunnittelee Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Keiteleen alueelle valtavaa tuulivoima-aluetta. Verrataanpa sitä Lestijärven rakennusvaiheessa olevaan hankkeeseen, joka on Suomen suurin:
Lestijärvi: 69 voimalaa, 455,4 MW, tuotanto 1,3 TWh/a
Neoen: 111 voimalaa, 1110 MW*, tuotanto 3,4 TWh/a
* tarkkaa tehoa ei löydy, laskettu ilmoitetun 10 MW myllykoon perusteella