Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Miksi kuvittelet että tiedät rahoittajia paremmin hankkeiden kannattavuuden?

Aika harva "trendipöhinähanke" on pitkässä juoksussa markkinoiden muuttuessa omillaan kannattava. Hetkessä voi pöhistä ja ehkä tienatakin, mutta elinkaaren aikana saattaa luu jäädä vetävän käteen hyvinkin helposti. Tällä hetkellä akut pöhisevät Fingridin säätömarkkinan korvauksilla (tietämäni tapauksen takaisinmaksu 1,5v 1MWh akuilla), mutta kuten rock tuossa jo viestitteli, säätömarkkina alkaa olla jo kyllästymässä pikkuhiljaa ja raha taottava muuta kautta.

Aurinkovoima pöhisee ilmeisesti tukien avulla ja tuulivoiman pöhinä on jo vaimennut. Vety pöhähtelee yskähdellen.

 

[MOS6510]

Miksi kuvittelet että tiedät rahoittajia paremmin hankkeiden kannattavuuden? Eikö kannattaisi perustaa konsulttitoimisto ja rahastaa uunoilta massit luennoimalla investointien järkevyydestä?

Ei minun tarvitse esittää kannattavuuslaskelmia aiheesta vaan sijoittajien. Suomessa ei ole tiettävästi tehty vielä ensimmäistäkään teollisen kokoluokan akkuinvestointia, joka toimisi day-ahead-markkinassa. Kaikki tehdyt investoinnit toimivat päivän sisäisessä markkinassa.

Se, että joku taho tekee tällaisen investoinnin on osoitus, että hankkeelle on löytynyt kannattavuutta (tai ainakin riittävästi tukirahaa). Nykyisillä päivän sisäisillä hintaeroilla on vaikea nähdä miten joku saisi tätä kannattavaksi. Toki kannattaviakin päiviä on, mutta jos niitä ei ole riittävän paljon vuoden aikana, ei investointia synny.

 

[Gespard]

Ottaen huomioon että merkittävä määrä rahoitusta päätyy myös kryptoihin (Trump & Melanie), niin en pitäisi rahoittajia minään mittarina älykkäälle toiminnalle. Sitten jos puhutaan isojen toimijoiden (ei-yksityisten) rahoituksesta, niin tilanne on toki erilainen, kun heillä on varmasti jotain paperillakin siitä miksi sijoitus tehdään.

 

[Andan]

Aurinkovoima pöhisee ilmeisesti tukien avulla ja tuulivoiman pöhinä on jo vaimennut.

Aurinkovoima on kyllä maanpinnan järkikäytön kannalta ihan käsittämätön turhake tuollaisina erillisinä paneelipeltoina, mitä on alettu pystyttämään esim. ennestään viljelykäytössä olleille maille. Noille erillisille paneelikötöstyksille ei pitäisi antaa lupia ollenkaan. Katoille, parkkialueille katoksina yms. nuo paneelit ovat ihan järkevää vapaan alan hyötykäyttöä, mutta tuollaisina pelkkinä paneelirakennelmina, niin ehkä jossain Saharassa tai vastaavilla muun järkikäytön estävillä maa-alueilla.

 

[Paapaa]

Aurinkovoima on kyllä maanpinnan järkikäytön kannalta ihan käsittämätön turhake tuollaisina erillisinä paneelipeltoina, mitä on alettu pystyttämään esim. ennestään viljelykäytössä olleille maille. Noille erillisille paneelikötöstyksille ei pitäisi antaa lupia ollenkaan. Katoille, parkkialueille katoksina yms. nuo paneelit ovat ihan järkevää vapaan alan hyötykäyttöä, mutta tuollaisina pelkkinä paneelirakennelmina, niin ehkä jossain Saharassa tai vastaavilla muun järkikäytön estävillä maa-alueilla.

No ei kai se ihan noin yksinkertaista ole. Rakentaminen pellolle voi olla halvempaa, pellon vuokraaminen voi olla halvempaa, pellolla hyötysuhde voi olla parempi kun ei ole rakennuksia varjostamassa jne. Eli varmaan riippuu tilanteesta. Rakentamatonta lääniä Suomessa on vaikka kuinka joten sinänsä ei ole huono valjastaa niitä aukeita alueita myös aurinkovoimalle.

 

[mattix]

Aurinkovoima on kyllä maanpinnan järkikäytön kannalta ihan käsittämätön turhake tuollaisina erillisinä paneelipeltoina, mitä on alettu pystyttämään esim. ennestään viljelykäytössä olleille maille.

Varmaan asia on aika paljon maanomistajan päätäntävallassa. Jos peltoa ei enää kannata viljellä tai kitukasvuisessa maassa metsän tuotto-odotus on selvästi voimalavuokraa / maan ostohintaa huonompi, niin mitäs luulet maanomistajan miettivän? Että tuo mun omistama suoputare tai entinen kytö jää tuohon sellaisenaan ja viekää paneelinne (ja rahanne) jonnekin muualle.

 

[pulatunnus]

Näitä hankkeita ei sitten ajeta yöllä eikä talvella?

Ajetaan, tuulivoimaa voi olla yöllä ja talvellakkin.

Vesivoimaa pitää ajaa joka tapauksessa tai juoksuttaa ohi, sillä vesistöjen virtaamat ovat mitä ovat, eikä niitä voi padota. Suomen matalat joet ja järvet eivät toimi isoina varastoina. Tulva uhkaa herkästi laakeassa Suomessa, koska sellaisia rotkoja ei ole varastoiksi.

Toki pitää, siellä on ne vaihteluvälit, niin virtauksen kuin varastojen osalta.

 

[rock]

Aurinkovoima on kyllä maanpinnan järkikäytön kannalta ihan käsittämätön turhake tuollaisina erillisinä paneelipeltoina, mitä on alettu pystyttämään esim. ennestään viljelykäytössä olleille maille. Noille erillisille paneelikötöstyksille ei pitäisi antaa lupia ollenkaan. Katoille, parkkialueille katoksina yms. nuo paneelit ovat ihan järkevää vapaan alan hyötykäyttöä, mutta tuollaisina pelkkinä paneelirakennelmina, niin ehkä jossain Saharassa tai vastaavilla muun järkikäytön estävillä maa-alueilla.

Suomessa ainakin minun tiedossa olevat projektit rakentuvat tai ovat rakentuneet kesannolla oleville pelloille jotka olivat muutenkin viljelyskäytössä kehnoja tai entisille suoalueille jolloin perustuskustannukset ovat hieman isommat. Viljelyskäytössä olevan pellon ottaminen aurinkopuistokäyttöön on pöhköä, samoin metsän kaataminen tieltä, mutta ainakin pienemmässä mittakaavassa tiedän näin tapahtuneen. Maanomistajat eivät välttämättä aina tee fiksuimpia ratkaisuja.

Ei minun tarvitse esittää kannattavuuslaskelmia aiheesta vaan sijoittajien. Suomessa ei ole tiettävästi tehty vielä ensimmäistäkään teollisen kokoluokan akkuinvestointia, joka toimisi day-ahead-markkinassa. Kaikki tehdyt investoinnit toimivat päivän sisäisessä markkinassa.

Se, että joku taho tekee tällaisen investoinnin on osoitus, että hankkeelle on löytynyt kannattavuutta (tai ainakin riittävästi tukirahaa). Nykyisillä päivän sisäisillä hintaeroilla on vaikea nähdä miten joku saisi tätä kannattavaksi. Toki kannattaviakin päiviä on, mutta jos niitä ei ole riittävän paljon vuoden aikana, ei investointia synny.

Miksi akkuprojektin pitäisi olla vain day ahead markkinalla? Siksikö että nojatuolikommentaattorin olisi helpompi arvioida kannattavuutta? Ei ainakaan Suomessa ole mitään järkeä rajoittaa akustoa vain day ahead markkinaan. Suurin osa tuotosta kuitenkin tulee intradaystä.

 

[B12]

Varmaan asia on aika paljon maanomistajan päätäntävallassa. Jos peltoa ei enää kannata viljellä tai kitukasvuisessa maassa metsän tuotto-odotus on selvästi voimalavuokraa / maan ostohintaa huonompi, niin mitäs luulet maanomistajan miettivän? Että tuo mun omistama suoputare tai entinen kytö jää tuohon sellaisenaan ja viekää paneelinne (ja rahanne) jonnekin muualle.

Kaverin kaveri siis vuokrasi 80ha peltoa aurinkopuistolle hintaan 160000€/v. Siitä voi laskea viljeleekö, vai istuuko mielummin tuvassa ja ihailee aurinkopaneeleja.

Meidän takapihalla paikallinen kartano vuokrasi 66ha puolikasvuista talousmetsää aurinkopuistolle. puistoa ei ole näkynyt, mutta vuokra juoksee ilmeisesti. En toki tiedä millaiset ehdot noissa sopimuksissa on, jos voimalaa ei vaikka tulekaan.

 

[rock]

puistoa ei ole näkynyt, mutta vuokra juoksee ilmeisesti. En toki tiedä millaiset ehdot noissa sopimuksissa on, jos voimalaa ei vaikka tulekaan.

Yleensä noissa sopimuksissa on erilaisia portaita missä rakennuksen alla oleva puisto maksaa vain murto-osan siitä vuokrasta mitä tuotannossa oleva ja niin edelleen. Toki olen nähnyt ihan älyvapaitakin vuokrasopimuksia niin maanomistajien kuin rakennuttajien puolelta joten kaikki on mahdollista.

 

[Andan]

Suomessa ainakin minun tiedossa olevat projektit rakentuvat tai ovat rakentuneet kesannolla oleville pelloille jotka olivat muutenkin viljelyskäytössä kehnoja tai entisille suoalueille jolloin perustuskustannukset ovat hieman isommat. Viljelyskäytössä olevan pellon ottaminen aurinkopuistokäyttöön on pöhköä, samoin metsän kaataminen tieltä, mutta ainakin pienemmässä mittakaavassa tiedän näin tapahtuneen. Maanomistajat eivät välttämättä aina tee fiksuimpia ratkaisuja.

Tämäpä se ongelma onkin ja sen vuoksi siihen ei pitäisi lupia antaa noissa tapauksissa. Samaan aikaan kun valitetaan sitten toisaalla, kun ei ole esim. tarpeeksi metsää Johonkin kivikkoon tjms. tietty parempi varmaan pistää paneeleja, kun heikosti muuta hyötyä on saatavilla, jos ei nyt sitten joudu siitä hyvästä jotain diversiteettikorvauksia maksella EU:n suuntaan jossain vaiheessa

 

[pulatunnus]

Tämäpä se ongelma onkin ja sen vuoksi siihen ei pitäisi lupia antaa noissa tapauksissa. Samaan aikaan kun valitetaan sitten toisaalla, kun ei ole esim. tarpeeksi metsää Johonkin kivikkoon tjms. tietty parempi varmaan pistää paneeleja, kun heikosti muuta hyötyä on saatavilla, jos ei nyt sitten joudu siitä hyvästä jotain diversiteettikorvauksia maksella EU:n suuntaan jossain vaiheessa

Maanomistajalle, puistolle kyse on ihan hinnasta.
Puuston osaltakin on riskinsä miten se metsä kasvaa, iskeekö taudit vai ei, ja mikä on puuston arvo sitten joskus. Panelipuiston osalta tuleeko vuokrat ajallaan, jääkö jätteet omaksi riasaksi, vai korjaako vuokralainen ne mennessään, jos vuokralainen kaatuu kesken sopparikauden, niin miten sitten.

Co2 netto päästöjen osalta kyse taasen siitä kumpi korvaa enemmän hiiltä, puusto jalosteineen, vai panelit. jos jälkimmäinen tuottaa enemmän pinta-alalta niin eiköhän hiilipäästötkin vähäisempiä. varsinkin jos se määperä ei muuta päästöksi rakentamisen takia.

 

[Andan]

Maanomistajalle, puistolle kyse on ihan hinnasta.
Puuston osaltakin on riskinsä miten se metsä kasvaa, iskeekö taudit vai ei, ja mikä on puuston arvo sitten joskus. Panelipuiston osalta tuleeko vuokrat ajallaan, jääkö jätteet omaksi riasaksi, vai korjaako vuokralainen ne mennessään, jos vuokralainen kaatuu kesken sopparikauden, niin miten sitten.

Co2 netto päästöjen osalta kyse taasen siitä kumpi korvaa enemmän hiiltä, puusto jalosteineen, vai panelit. jos jälkimmäinen tuottaa enemmän pinta-alalta niin eiköhän hiilipäästötkin vähäisempiä. varsinkin jos se määperä ei muuta päästöksi rakentamisen takia.

Siinähän sitten ajatusleikkinä korvataan Suomen metsät aurinkopaneeleilla ja mietitään mitenkäs se hiilensidonta, hapen tuotanto, luonnon monimuotoisuus, metsäteollisuuden puuntarve etc. jne. menee, kun aurinkopaneelit on niin paljon esim. metsämaata parempia Ai niin ja pellot myös, sähköähän täällä vedetään jatkossa ravinnoksikin

 

[pulatunnus]

Siinähän sitten ajatusleikkinä korvataan Suomen metsät aurinkopaneeleilla ja mietitään mitenkäs se hiilensidonta, hapen tuotanto, luonnon monimuotoisuus, metsäteollisuuden puuntarve etc. jne. menee, kun aurinkopaneelit on niin paljon esim. metsämaata parempia Ai niin ja pellot myös, sähköähän täällä vedetään jatkossa ravinnoksikin

No nyky hinnoilla tuskin, ja metsämaan arvo puustoineen nousisi jos kysyntä lähtisi ihan laukalle. Toki siellä alkaisi monimuukin asia tökkimään. ja sen lisäksi tietenkin luvitus.

 

[noreth]

Kaikilla sähkön tuotantomuodoilla on omat haittansa. Paneeleilla se on iso tilantarve. Sitä voi kuitenkin käyttää viljelykseen ja laidunnukseen. Haku solar grazing tai esim. tämä:

Agrisolar by SolarPower Europe

Solar power integrated into agriculture taps into clean, abundant, and free energy from the sun, reducing reliance on fossil fuels and minimising greenhouse gas emissions.

agrisolareurope.org

 

[pulatunnus]

Kaikilla sähkön tuotantomuodoilla on omat haittansa. Paneeleilla se on iso tilantarve. Sitä voi kuitenkin käyttää viljelykseen ja laidunnukseen. Haku solar grazing tai esim. tämä:

Agrisolar by SolarPower Europe

Solar power integrated into agriculture taps into clean, abundant, and free energy from the sun, reducing reliance on fossil fuels and minimising greenhouse gas emissions.

agrisolareurope.org

Kattona voi käyttää, mutta viljelyksessä tökkii vähän se että kumpikin tarvii auringonvaloa. ja panelin idea on se muuttaa sähköksi, ei päästä kovinkaan paljoa valoa läpi yhteyttämistä varten.

 

[noreth]

Kattona voi käyttää, mutta viljelyksessä tökkii vähän se että kumpikin tarvii auringonvaloa. ja panelin idea on se muuttaa sähköksi, ei päästä kovinkaan paljoa valoa läpi yhteyttämistä varten.

Parhaat paneelit saa yli 20% auringon säteistä sähköksi, kasvit taas tyypillisesti hyödyntää 1-2%. Joskus aurinkoakin on liikaa ja varjostus on vain hyväksi, laiduntavat lampaat näyttävät tykkäävän. Suomessa näitä on tehnyt Solarigo. Yksi vaihtoehto vielä on laittaa paneelit pystyyn.

Over Easy Solar - Vertical Solar Panels for Green Roofs and Flat Roofs

Vertical bifacial solar panels for flat and green roofs. The PV solution from Over Easy Solar is unique, with quick and easy mounting for sedum roofs and flat roofs with low load-bearing capacity.

www.overeasy.no

 

[pulatunnus]

Parhaat paneelit saa yli 20% auringon säteistä sähköksi, kasvit taas tyypillisesti hyödyntää 1-2%. Joskus aurinkoakin on liikaa ja varjostus on vain hyväksi, laiduntavat lampaat näyttävät tykkäävän. Suomessa näitä on tehnyt Solarigo. Yksi vaihtoehto vielä on laittaa paneelit pystyyn.
https://www.overeasy.no/

Se aika vuodesta kun halutaan varjostaa viljelyksiä, on kuinka paljon ?
Vaikka se panelii jonkin prosentin säteistä muuttaa sähköksi, niin minkä prosentit saat niille kasveille ?

Tässä nyt haen sitä viljelyskäyttöä, jos taasen halutaan mitään maassa kasvipeitteisyys, että päästöt kurissa, ja sille sen verranvaloa että se toteutuu, niin se vähän eriasia, ei rakenneta ihan umpeen ja turvataan riittävä säteily panelien taakse, alle. vaikka sitten pinta-ala tehokkuuden kustannuksella.

 

[MOS6510]

Miksi akkuprojektin pitäisi olla vain day ahead markkinalla? Siksikö että nojatuolikommentaattorin olisi helpompi arvioida kannattavuutta? Ei ainakaan Suomessa ole mitään järkeä rajoittaa akustoa vain day ahead markkinaan. Suurin osa tuotosta kuitenkin tulee intradaystä.

Niin, taisin juuri yrittää tuossa kertoa, että akkujen rakentamisessa day-ahead-markkinaan ei ole sanottavasti järkeä. Ja intraday-markkina sekin saturoituu kovaa tahtia. Myös sähkökattilat tunkevat intraday-markkinaan.

 

[noreth]

Se aika vuodesta kun halutaan varjostaa viljelyksiä, on kuinka paljon ?
Vaikka se panelii jonkin prosentin säteistä muuttaa sähköksi, niin minkä prosentit saat niille kasveille ?

Tässä nyt haen sitä viljelyskäyttöä, jos taasen halutaan mitään maassa kasvipeitteisyys, että päästöt kurissa, ja sille sen verranvaloa että se toteutuu, niin se vähän eriasia, ei rakenneta ihan umpeen ja turvataan riittävä säteily panelien taakse, alle. vaikka sitten pinta-ala tehokkuuden kustannuksella.

Tässä hyvä tietolähde on Agrisolar ja kannattaa muistaa, että yhteyttäminen lakkaa kun lämpötila nousee liikaa.
Various reports and studies show that Agri-PV systems can increase land productivity by up to 70%. In one particular case, Agri-PV co-located with potato cultivation improved land efficiency by 186%.

 

[eurokeitai]

Tuo "agrisolar parantaa maanviljelyn tuottoa" koskee lähinnä kuumia ja kuivia maita, joissa auringonpaistetta on liiaksi.

Kasvit hyödyntävät hyvin kapeaa osaa näkyvän valon spektristä (siksi pilviveikkojen kasvilamput kajastaa purppuran välistä valoa). On teknisesti mahdollista tehdä paneelit, jotka päästää läpi kasvien tarvitseman spektrin, ja kerää loput sähköksi. Taloudellisesti... Ei juurikaan kannata.

Suurempi ongelma maanviljelyn ja paneelin yhdistämiseen on maanviljelyn koneiden vaatima tila. Ährää siinä sitte leikkuupuimurilla paneelien välissä.

 

[pulatunnus]

Tässä hyvä tietolähde on Agrisolar ja kannattaa muistaa, että yhteyttäminen lakkaa kun lämpötila nousee liikaa.
Various reports and studies show that Agri-PV systems can increase land productivity by up to 70%. In one particular case, Agri-PV co-located with potato cultivation improved land efficiency by 186%.

Kiintoistaa, missäpäin tuottavuus parantunut 70%, oletan siis että sen kasvinviljelyn tuottavuus. Meillä kyllä aika vähän säitä että kannattaa varjostaa edes väliaikaisesti, jos nyt viljellään avomaa kasveja.

Siis nyt vähän arvon niitä asennuksia, käytännön toteutuksia. millaisella asennuksella tuo on toteutunut. että se kasvinviljely aidosti sujuisi siinä ympäristössä.

Siis oletan että nyt puhut ihan aidosti kasvinviljelystä, eikä siitä että turvataan kasvipeitteisyyttä ja sitä ettei maaperästä tule päästöä, esim soiden , turvemaiden ihan puhtaasta aurinkovoima käytöstä, missä ei perinteisesti viljeltäisi. ja tuskin halutaan että alkaa pidempää puuvartista kasvaan. Ja niissä voitaisiin tinkiä hehtaariteoista. jos sen kasvipeitteisyys turvattu.

 

[zepi]

Aurinkovoima on kyllä maanpinnan järkikäytön kannalta ihan käsittämätön turhake tuollaisina erillisinä paneelipeltoina, mitä on alettu pystyttämään esim. ennestään viljelykäytössä olleille maille. Noille erillisille paneelikötöstyksille ei pitäisi antaa lupia ollenkaan. Katoille, parkkialueille katoksina yms. nuo paneelit ovat ihan järkevää vapaan alan hyötykäyttöä, mutta tuollaisina pelkkinä paneelirakennelmina, niin ehkä jossain Saharassa tai vastaavilla muun järkikäytön estävillä maa-alueilla.

No miten tämän nyt ottaa. Suomalainen peltomaa on niin surkeaa, ettei täällä taloudellisesti kannata viljellä yhtään mitään. Peltomaan arvo muodostuu lähes 100%:sesti EU-tuista joita sille maksetaan.

Muita syitä kuin taloudellisia syitä sille viljelylle sitten voikin olla.

 

[Andan]

No miten tämän nyt ottaa. Suomalainen peltomaa on niin surkeaa, ettei täällä taloudellisesti kannata viljellä yhtään mitään. Peltomaan arvo muodostuu lähes 100%:sesti EU-tuista joita sille maksetaan.

Muita syitä kuin taloudellisia syitä sille viljelylle sitten voikin olla.

Periaatteessahan täällä ei kannattaisi ilmastosta johtuen kasvattaa yhtään mitään, puupellotkin kasvavat tehokkaammin muualla, mutta kokonaisuuden kuten omavaraisuuden kannalta ruoantuotantoa ei kannattaisi hirveästi vähentää. Metsäteollisuus nyt sentään tuottaa jotain ilman tukiaisiakin, osittain senkin vuoksi, että metsän kasvattaminen ei niin hirveästi työtä vaadi vaan enemmänkin aikaa ja tilaa.

Aurinkopaneeleille kuitenkin on hyvin tilaa muuallakin kuin muuten tuottavia maa-aloja käyttämällä. Helppohan niitä varmasti on vetää esim. valmiiksi tyhjälle peltoaukiolle ja (ex-)viljelijä mielellään kuittaa helpot rahat ilman työntekoa, jos sellainen vaihtoehto tarjotaan.

 

[pulatunnus]

Periaatteessahan täällä ei kannattaisi ilmastosta johtuen kasvattaa yhtään mitään, puupellotkin kasvavat tehokkaammin muualla, mutta kokonaisuuden kuten omavaraisuuden kannalta ruoantuotantoa ei kannattaisi hirveästi vähentää. Metsäteollisuus nyt sentään tuottaa jotain ilman tukiaisiakin, osittain senkin vuoksi, että metsän kasvattaminen ei niin hirveästi työtä vaadi vaan enemmänkin aikaa ja tilaa.

Aurinkopaneeleille kuitenkin on hyvin tilaa muuallakin kuin muuten tuottavia maa-aloja käyttämällä. Helppohan niitä varmasti on vetää esim. valmiiksi tyhjälle peltoaukiolle ja (ex-)viljelijä mielellään kuittaa helpot rahat ilman työntekoa, jos sellainen vaihtoehto tarjotaain.

Totta hyvään viljelymaata (* ei kannata ensisijaisesti aurinkovoimaa varten käyttää, eikä ensimmäisenä hyvää talousmetsää. Mutta se sitten onko niitä joutomaita, tai niin soita/turvepeltoja joita kannattaisi käyttää siellä missä panelitilaa tarvitaan ?
Jos nyt haetaan kunnon kokoisia yhtenäisiä alueita. joissa ne aurinko-olot hyvät.


(*
Tilanne toki muuttuu jos holtovarmuus/yms ei haluta kotimaista alkutuotantoa nyky muodossa. Jolloin talousmetsäksi istuttamisen kanssa panelti varmaan kilpailee hyvin.

 

[Iså]

Periaatteessahan täällä ei kannattaisi ilmastosta johtuen kasvattaa yhtään mitään, puupellotkin kasvavat tehokkaammin muualla, mutta kokonaisuuden kuten omavaraisuuden kannalta ruoantuotantoa ei kannattaisi hirveästi vähentää. Metsäteollisuus nyt sentään tuottaa jotain ilman tukiaisiakin, osittain senkin vuoksi, että metsän kasvattaminen ei niin hirveästi työtä vaadi vaan enemmänkin aikaa ja tilaa.

Aurinkopaneeleille kuitenkin on hyvin tilaa muuallakin kuin muuten tuottavia maa-aloja käyttämällä. Helppohan niitä varmasti on vetää esim. valmiiksi tyhjälle peltoaukiolle ja (ex-)viljelijä mielellään kuittaa helpot rahat ilman työntekoa, jos sellainen vaihtoehto tarjotaan.

Ei niitä ei-tuottavia maaplänttejä täytetä paneeleilla jos ne eivät ole keskijännitelinjojen vieressä tai sähköasemien kupeessa. Siirtolinjojen rakentaminen maksaa huhun mukaan 60000e/km joten lähelle pitää rakentaa. Isot toimijat eivät ole kiinnostuneita pikkuplänteistä vaan haluavat yli 10 ha kokonaisuuksia. Sen vuoksi ne viljelymaatkin kelpaavat jos ovat lähellä. Naapurikunnassa maanviljelijä vuokrasi yli 100 hehtaaria hyvää viljapeltoa paneelikentäksi. Tuotto on kolminkertainen eikä tarvitse tehdä mitään. Tekisin myös samoin.

 

[vemkki]

Siinähän sitten ajatusleikkinä korvataan Suomen metsät aurinkopaneeleilla ja mietitään mitenkäs se hiilensidonta, hapen tuotanto, luonnon monimuotoisuus, metsäteollisuuden puuntarve etc. jne. menee, kun aurinkopaneelit on niin paljon esim. metsämaata parempia Ai niin ja pellot myös, sähköähän täällä vedetään jatkossa ravinnoksikin

Voi nyt vähän miettiä suuruusluokkaakin. 10 hehtaarille näyttäisi mahtuvan noin 9 MWp aurinkopuisto, eli 100 neliökilometrille mahtuisi 9000 MWp verran aurinkopuistoa. Suomen 300 000 neliökilometrin maapinta-alaan nähden ei kovin paljon.

 

[MOS6510]

Tässä hyvä tietolähde on Agrisolar ja kannattaa muistaa, että yhteyttäminen lakkaa kun lämpötila nousee liikaa.
Various reports and studies show that Agri-PV systems can increase land productivity by up to 70%. In one particular case, Agri-PV co-located with potato cultivation improved land efficiency by 186%.

Ei koske Suomea. Täällä liiallinen lämpötila ja auringon paiste ei ole juuri koskaan kasvun este. Jossain Välimeren alueella näin voi toisinaan olla.

 

[Shajk]

No miten tämän nyt ottaa. Suomalainen peltomaa on niin surkeaa, ettei täällä taloudellisesti kannata viljellä yhtään mitään. Peltomaan arvo muodostuu lähes 100%:sesti EU-tuista joita sille maksetaan.

Muita syitä kuin taloudellisia syitä sille viljelylle sitten voikin olla.

Mjoo... Täällä yksi paikallinen maanviljelijä totesi että 10 hehtaarin pellolla tuli persnettoa 700€ viime vuonna, niin jopa ilmainen vuokrasopimus aurinkopaneeleille olisi kannattavampaa. Eikä ollut edes huonoimmasta päästä pellon laatu.

 

[Andan]

Voi nyt vähän miettiä suuruusluokkaakin. 10 hehtaarille näyttäisi mahtuvan noin 9 MWp aurinkopuisto, eli 100 neliökilometrille mahtuisi 9000 MWp verran aurinkopuistoa. Suomen 300 000 neliökilometrin maapinta-alaan nähden ei kovin paljon.

Niin, miksi niitä sitten laittaa hyvälle pelto- tai metsämaalle, kun muutakin lääniä riittää?

 

[Tonnin Seteli]

Ei koske Suomea. Täällä liiallinen lämpötila ja auringon paiste ei ole juuri koskaan kasvun este. Jossain Välimeren alueella näin voi toisinaan olla.

Kyllä. Täällä varjostuksen hyöty olisi lähinnä kuivuutta vastaan ja siihen se ei ole tehokas toimenpide vaikka taivaasta tippuessaan olisi joinakin kesäpäivinä oikeansuuntainen. Tosin jos rakennetaan aurinkopuisto, voidaan synergiaeduin rakentaa samaan konkurssiin kastelujärjestelmä(/säätösalaojitus viljelyn tarpeeseen mukautettuna), jos jostain löytyy yhteinen intressi. Ei taida löytyä. Panokset ja tuotot on vaikea saada lopulta kohtaamaan vaikka mitään ei menisi munilleen. Aurinkopuistolle riittää sähkö ja mahdollisesti nokkosten kasvattaminen riviväleissä. Varsinainen viljely ei ki. En toki voi moittia, koska laajankaan aurinkosähköbuumin viemä pinta-ala ei ole merkittävä vs. Suomen maatalousmaan pinta-ala.

Lampaiden laiduntaminen aurinkopuistossa on oikein hyvä idea. Se nyt vaan käytännössä edellyttää sitä, että lammastalous oletetaan muutenkin kannattavaksi elinkaaren ajalla, ja se on rohkea arvaus. Mihin sitä lihaa tuotettaisiin, vientiinkö? Juntit laukovat kommentteja villasukan mausta eivätkä osta lammasta, paitsi osa heistä haluaa ehdottomasti pääsiäiseksi nimenomaan kotimaista ja ihmettelevät kun ei ole tarjontaa. Lampaanmaitotuotteita ei enää käytä juuri kukaan tai jos käyttää, pitää olla nimenomaan kreikkalaista. Raakavillalla ei ole arvoa, lampaantalja on nykyään syntiä. Kyllä sähköntuotanto on nykyään useamman pykälän kovempi bisnes kuin nämä oheistouhut, eli pelkään jäävän puheeksi tai enintään näpertelyksi.

Niin, miksi niitä sitten laittaa hyvälle pelto- tai metsämaalle, kun muutakin lääniä riittää?

Koska sijainti. Olemassaoleva sähkölinja, tieyhteys tai tarvittava maanrakennustyön määrä ja perustusten laji määrää kannattavuuden.

 

[zepi]

Niin, miksi niitä sitten laittaa hyvälle pelto- tai metsämaalle, kun muutakin lääniä riittää?

Koska se ei se ole hyvää peltomaata?

 

[Andan]

Koska se ei se ole hyvää peltomaata?

Jepjep, sinne pellollehan sähköpaneeleita kannattaa kylvää kasvamaan Hyvät ravinteet jne.

Koska sijainti. Olemassaoleva sähkölinja, tieyhteys tai tarvittava maanrakennustyön määrä ja perustusten laji määrää kannattavuuden.

Noita olisi paremmin tarjolla monessakin paikassa esim. isoja parkkialueita kattaen. Mutta helpompihan niitä paneeleita on vedellä kaikessa rauhassa johonkin syrjään pellolle. Vähemmän säätöä jne. Tiedän kyllä miksi niitä noille laitetaan, kyseenalaistan vain sen, että maankäytöllisesti järkevämpiäkin paikkoja olisi.

 

[noreth]

Ei koske Suomea. Täällä liiallinen lämpötila ja auringon paiste ei ole juuri koskaan kasvun este. Jossain Välimeren alueella näin voi toisinaan olla.

Sori, vähän menee sivuraiteelle. Optimilämpötila Suomessa yhteyttämiselle on noin 20-25 astetta ja auringonpaisteessa mennään helposti tästä yli. Muistan tutun agrologin esitelmän pilvisenä ja lämpimänä päivänä viljapellon äärellä. Hänen mielestään keli oli paras kerryttämään hehtaarisadon kiloja ja siitähän viljelijä saa palkkansa. Onko täällä agro ammattilaisia, muistanko oikein?

Auringonvaloa muuten riittää, Helsingissäkin melkein 19 tuntia juhannuksena, siitä ei ole pulaa.

 

[Tonnin Seteli]

Optimilämpötila Suomessa yhteyttämiselle on noin 20-25 astetta ja auringonpaisteessa mennään helposti tästä yli. Muistan tutun agrologin esitelmän pilvisenä ja lämpimänä päivänä viljapellon äärellä. Hänen mielestään keli oli paras kerryttämään hehtaarisadon kiloja ja siitähän viljelijä saa palkkansa. Onko täällä agro ammattilaisia, muistanko oikein?

Spoileri

Tuo pitää kyllä paikkansa, mutta rajoittava tekijä on helposti jokin muu kuin se, että hellepäivinä(tai hetkittäin varsinaisen helteenkin alapuolella auringonvalossa) mennään välillä yli. Sademäärä(sen jakautuminen kasvukaudelle), mururakenne, salaojitus, maan veden läpäisevyys ja veden pidättävyys ovat armottomia rajoitteita, ja käytännössä kaikkiin ei realistisesti voi edes vaikuttaa. Lannoituskin asettaa rajat alkaen niin yksinkertaisesta määreestä kuin typpi kiloina. Siispä en odottaisi mahdottomia varjostukselta, vaikka se kuten sanottua on pieni oikeansuuntainen toimenpide kuivuutta vastaan. Tämän toki osoittaa jo käytännön empiria metsän varjostamista pellon reunoista. Pääsääntöisesti ne runsaasti varjostuneet reunat on ihan pylystä. Hieman varjostunut vyöhyke voi olla varsin normaali, joskus äärimmäisen kuivuuden tapauksessa reuna voi näyttää terveemmältä.

Mitä siellä aurinkopaneelien varjossa kasvaisi suuriksi sadoiksi asti peltoviljelyn mittakaavassa? Rehuvehnää? Aika tuuheat välit tarvitaan ja halutaanko ottaa riski, että koneet kolaroivat paneeleja, telineitä, kaapeleita jne. Varmaankin jotain puutarhataloutta voi järjestää näppärästikin aurinkopuiston yhteyteen, mutta sehän onkin jo eri juttu.

 

[B12]

Siitähän joitakin artikkeleita ollut, että lampaat laiduntavat aurinkopuistossa, saavat syötävää ja pitävät alueen siistinä, ettei pääse vesakoitumaan ja säästää vesomiskuluja. Muutenhan Suomen olosuhteissa alue on ryteikkönä ja pusikkona muutaman vuoden päästä, jos ei rounduppia kylvä kerran vuodessa. Muuten aika vaikea kuvitella mitään tuottavaa viljelyä ja koneilla kiertelyä paneeleiden välissä. Samalla kolhii hajalle puolet paneeleista.

 

[vemkki]

Noita olisi paremmin tarjolla monessakin paikassa esim. isoja parkkialueita kattaen. Mutta helpompihan niitä paneeleita on vedellä kaikessa rauhassa johonkin syrjään pellolle. Vähemmän säätöä jne. Tiedän kyllä miksi niitä noille laitetaan, kyseenalaistan vain sen, että maankäytöllisesti järkevämpiäkin paikkoja olisi.

Ulkomaillahan noita parkkipaikkojen päällä olevia paneeleita on näkynyt, mutta vähän mietityttää, että miten toimisi Suomessa talvella lumien kanssa.

 

[maxion]

Varmaankin jotain puutarhataloutta voi järjestää näppärästikin aurinkopuiston yhteyteen, mutta sehän onkin jo eri juttu.

Ei oikein, puutarhakasvit tarvitsevat eniten valoa ja ravinteita.

 

[noreth]

Spoileri

Tuo pitää kyllä paikkansa, mutta rajoittava tekijä on helposti jokin muu kuin se, että hellepäivinä(tai hetkittäin varsinaisen helteenkin alapuolella auringonvalossa) mennään välillä yli. Sademäärä(sen jakautuminen kasvukaudelle), mururakenne, salaojitus, maan veden läpäisevyys ja veden pidättävyys ovat armottomia rajoitteita, ja käytännössä kaikkiin ei realistisesti voi edes vaikuttaa. Lannoituskin asettaa rajat alkaen niin yksinkertaisesta määreestä kuin typpi kiloina. Siispä en odottaisi mahdottomia varjostukselta, vaikka se kuten sanottua on pieni oikeansuuntainen toimenpide kuivuutta vastaan. Tämän toki osoittaa jo käytännön empiria metsän varjostamista pellon reunoista. Pääsääntöisesti ne runsaasti varjostuneet reunat on ihan pylystä. Hieman varjostunut vyöhyke voi olla varsin normaali, joskus äärimmäisen kuivuuden tapauksessa reuna voi näyttää terveemmältä.

Mitä siellä aurinkopaneelien varjossa kasvaisi suuriksi sadoiksi asti peltoviljelyn mittakaavassa? Rehuvehnää? Aika tuuheat välit tarvitaan ja halutaanko ottaa riski, että koneet kolaroivat paneeleja, telineitä, kaapeleita jne. Varmaankin jotain puutarhataloutta voi järjestää näppärästikin aurinkopuiston yhteyteen, mutta sehän onkin jo eri juttu.

Tietysti samat rajoittavat tekijät vaikuttavat molemmissa, jos esim. salaojitus ei toimi. Aurinkoa meillä riittää ihan päivän pituudesta johtuen.

Minusta viljan viljely on huono idea, tämähän on vain noin alle prosentti verrattuna viljanviljelyn pinta-alaan. Kaikki matalat erikoiskasvit, marjat, kaalit, salaatit, yrtit, kurkut ja vastaavat. Näitä voisi vuorotella laidunnuksen kanssa.

 

[kapiteeli]

Belgiassa reaktorit Doel 3 ja Tihange 2 suljettiin 2021 ja 2023. Doel 4 ja Tihange 3 piti sulkeutua tämän vuoden lopussa, mutta joulukuussa 2023 ilmoitettiin niiden jatkavan ajoa 10 vuotta. Nyt hallitus on ilmoittanut tahtotilasta jatkaa niiden käyttöikää vähintään 10 vuodella tämän aiemman 10:n lisäksi. Kerrotaan myös toiveesta rakentaa 4000 MW lisää kapasiteettia.

Georgia Power sai vastikään Vogtle 3:n ja 4:n käyttöön. Seuraavan kuuden vuoden aikana yhtiö on arvioinut tarvetta olevan 8200 MW lisäkapasiteetille. 112 MW saataisiin kelkottua vanhojen reaktoreiden kapasiteettien nostolla, eikä uusien reaktoreiden rakentamista poissuljeta. Kuitenkin:

"Even with new nuclear generation's numerous benefits, undertaking the construction of new nuclear generation carries substantial risks for all stakeholders involved. Before proposing additional new nuclear generation, the company believes that solutions must be developed to adequately balance and mitigate risks to stakeholders."

Muistanemme, että Vogtle 3:n ja 4:n rakennustöissä kesti 10 vuotta (+ maanrakennustyöt) ja kustannusarvio nousi 14 miljardista yli 34 miljardiin taalaan ja Westinghouse teki projektin aikana konkurssin.

 

[Tonnin Seteli]

Ei oikein, puutarhakasvit tarvitsevat eniten valoa ja ravinteita.

Tarkoitan vain, että peltokasvien viljely isoilla koneilla ei olisi oikein fiksu idea paneelien välissä. Muu viljely taas voi olla järkevää varjostuksesta huolimatta tai sen takia.

 

[Ogeli]

Saksalaiset odottavat kieli pitkällä Suomen vihreää vetyä:

Media: Nord Stream -putkeen halutaan uutta tavaraa Suomesta

Tuhansien järvien tuulisesta maasta voi tulla Euroopan energiamarkkinoiden rahasampo.

www.iltalehti.fi

Kaasua kuljettanut Nord Stream 2 -putki on kerännyt levää vuodesta 2022.

Saksalaislehti Handelsblatt väläyttää nyt tyhjänpanttina makaaville putkille uutta, vihreämpää käyttötarkoitusta. Lehden hallituslähteiltä saamien tietojen mukaan putken kaavaillaan kuljettavan vihreää vetyä Suomesta Saksaan.

Lista tahoista jotka haluavat tätä ihmeainetta alkaa olla jo aika pitkä, toivottavasti tuotanto edes jossain muodossa toteutuu.

 

[B12]

Saksalaiset odottavat kieli pitkällä Suomen vihreää vetyä:

Media: Nord Stream -putkeen halutaan uutta tavaraa Suomesta

Tuhansien järvien tuulisesta maasta voi tulla Euroopan energiamarkkinoiden rahasampo.

www.iltalehti.fi

Lista tahoista jotka haluavat tätä ihmeainetta alkaa olla jo aika pitkä, toivottavasti tuotanto edes jossain muodossa toteutuu.

Joo, rakennetaan Suomeen tuulivoimaloita kilometrin välein ja tehdään niillä halpaa vetyä Saksalle. Suomesta maailman suurin tuulivoimafarmi. Samalla iskulla pääsee eroon päästöjä tuottavasta metsästä.

Toisekseen montakohan päivää putki kestäisi ehjänä?

 

[HTK12]

Saksalaiset odottavat kieli pitkällä Suomen vihreää vetyä:

Media: Nord Stream -putkeen halutaan uutta tavaraa Suomesta

Tuhansien järvien tuulisesta maasta voi tulla Euroopan energiamarkkinoiden rahasampo.

www.iltalehti.fi

Lista tahoista jotka haluavat tätä ihmeainetta alkaa olla jo aika pitkä, toivottavasti tuotanto edes jossain muodossa toteutuu.

Saavat kyllä odottaa, itse pidän paljon todennäköisempänä idän kaasun virtaamista kuin Suomalaisen vihreän vedyn tuossa putkessa. Uusiutuvaa tulee sen verran hitaasti meillä lisää, että se uusiutuva tuotanto tulee vielä pitkään menemään omaan kulutukseen / vientiin Ruotsiin & Viroon kun fossiilisista pyritään eroon. Auro linen valmistuessa meillä tuotetun tuulivoiman ylijäämää tullaan varastoimaan entistä enemmän Ruotsin vesivoimaan. Tuulivoimaa nykyisellään tulee jotain 1-1,5GW/v ja tämä tahti luultavasti tulee tästä vielä hiipumaan kannibalisaation takia. Tuolla tahdilla vuosikymmen ei riitä edes pelkän kaukolämmön sähköistämiseen. Kaukolämpö on kuitenkin se "helppo" sähköistää ja lopettaa fossiilisten käyttö kunhan on riittävästi sähkön tuotantoa & riittävät lämpövarastot. Kaukolämmön tuotanto sähköllä & lämpövarastoilla sopii hyvin yhteen tuulivoiman kanssa. Vihreän vedyn tuotantoa ei, kun sitä ei ole nykyisellään taloudellisesti kannattavaa ajaa vain kun sähkö on halpaa. Itse en usko vihreän vedyn suuren tuotantoon Suomessa niin kauan kun tuotantoa ei voi ajaa sähköhintaa seuraamalla.

Ihmeellistä miten Sakassa eivät tunnu olevan itse valmiita ratkaisemaan omaa energiantuotannon ongelmia.