• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Ei, mutta alan toimijoilta on valistuneita ennustuksia. Esim. Sodium-akut toimitukset on alkaneet ja niiden pitäisi laskea hinnat puoleen, jopa alle.
Tuommoiseen varastokäyttöön kävisi muukin kuin kallis litiumi. Ei ole niinkään väliä painolla ym.
 
Sodium = Natrium, näin kun täälä härmässä ollaan...
Niinhan se on
1735087992902.png
 
Saksassa kantaverkko-operaattoreille on tullut 161 GW liittymispyyntöjä akkuvarastoilta. Lukua voi verrata esim. nykyiseen akkujen määrään (1,4 GW) tai Saksan sähkönkulutustehoon aatonaattona (~60 GW). Koko 161 GW kapasiteettia ei ole mahdollista rakentaa, esim. lounaissaksalainen kantaverkkoyhtiö arvioi, että heidän verkkoonsa mahtuisi 70-80 % kaikista heidän alueelleen tulleista pyynnöistä (36 GW).
 


Tassa videossa kaikkien vihaama brosyyrien lukija mies kertoo kuinka co2 akut toimivat. Co2 akun kauneus on siina etta akku on halpa jos silla on antaa paljon tilaa. Kaivos ei ole tarpeellinen koska muovipussi on kovin halpa tehda ja sen ei tarvitse olla edes erityisen tiivis.

Kun olen nähnyt, miten kuplahalleille tahtoo käydä ja kasvihuonelle, runsaslumisempina talvina, niin voi todeta, että en ole muovipussiuskovainen, jos tuollainen Suomeen pykättäissin ja varasto olisi muovipussi maanpäällä..

Jotkut yrittävät varastoide energiaa myös painoja nostelemalla ja laskemalla.. Tässä mm siitä pari esimerkkiä (kelaa alku yli):


Toki näitäkään ei ole ainankaan vielä käytössä..
 
Viimeksi muokattu:
Kun olen nähnyt, miten kuplahalleille tahtoo käydä ja kasvihuonelle, runsaslumisempina talvina, niin voi todeta, että ei ole muovipussiuskovainen, jos tuollainen Suomeen pykättäissin ja varasto olisi muovipussi maanpäällä..

Tuossa on kiinteä kuori sen pussin suojana.
 
Ei tuollainen muovikuori kestä mitään lumikuormaa. Suomessa oltava toisenlaiset rakenteet.

No eiköhän siitä ulkokuoresta saada riittävän kestävä Suomenkin olosuhteisiin. Tuskin kuitenkaan se kallein komponentti tuossa rakennelmassa.
 
Saksassa kantaverkko-operaattoreille on tullut 161 GW liittymispyyntöjä akkuvarastoilta. Lukua voi verrata esim. nykyiseen akkujen määrään (1,4 GW) tai Saksan sähkönkulutustehoon aatonaattona (~60 GW). Koko 161 GW kapasiteettia ei ole mahdollista rakentaa, esim. lounaissaksalainen kantaverkkoyhtiö arvioi, että heidän verkkoonsa mahtuisi 70-80 % kaikista heidän alueelleen tulleista pyynnöistä (36 GW).
Kyllähän tämä näyttää vahvasti siltä että akut on voittamassa lyhyen 1-3 päivän varastoinnin. Lämpöä voidaan varastoida eri tavoin sitten vähän pidemmäksi aikaa ainakin täällä pohjoisessa.
 
No eiköhän siitä ulkokuoresta saada riittävän kestävä Suomenkin olosuhteisiin. Tuskin kuitenkaan se kallein komponentti tuossa rakennelmassa.
Kun latoo $$$$$$ pöytään, niin saa kyllä.. Kysymys vain kuuluukin: onko kuitenkin maanalainen varasto halvempi, varsinkin, jos tunnelia on jo valmiina massiivinen määrä..
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Kun olen nähnyt, miten kuplahalleille tahtoo käydä ja kasvihuonelle, runsaslumisempina talvina, niin voi todeta, että en ole muovipussiuskovainen,
Joka tapauksessa se muovipussi romahtaa paivittain. Kyse on enemmanikin siita jaksaako se nousta lumikuorman alta ylos. Tama silla oletuksella ettei sen muovipussin palla ole mitaan kiinteaa rakennelmaa.
 
Tuskin korjaaminen noin kauaa kestää. Nyt vain pohditaan kannattaako korjata, kun joku ryssän alihankkijalaiva katkoo sen viikon päästä uudelleen.
 
Tuskin korjaaminen noin kauaa kestää. Nyt vain pohditaan kannattaako korjata, kun joku ryssän alihankkijalaiva katkoo sen viikon päästä uudelleen.

Edellisen Estlink 2:n vian korjaus kesti tammikuun lopulta syyskuun alkuun, eli reilut seitsemän kuukautta. Silloin merikaapelia vaihdettiin 300 metrin matkalta. Tammikuussa annettu arvio aikataulusta piti lähestulkoon päivälleen paikkaansa.
 
Tarkoittaako tuo että Suomessa tulee olemaan "ylijäämää" sähköstä kun sitä ei voida myydä Viroon? Pörssihinnat halpenee?
Nykytilanteessa Suomen pörssisähkön keskihinta halpenee mutta mahdolliset piikkihinnat kallistuvat. Voittajia ovat siis suomalaiset ja erityisesti kulutusjoustoihin kykenevät, häviäjiä hintapiikeistä panikoivat ja virolaiset.
 
Viimeksi muokattu:
Nykytilanteessa Suomen pörssisähkön keskihinta halpenee mutta mahdolliset piikkihinnat kallistuvat. Voittajia ovat siis kulutusjoustoihin kykenevät, häviäjiä kulutusjoustoihin kykenemättömät/haluttomat ja virolaiset.
Kyllä Suomalaisten sähkölaskut pienee vuositasolla riippumatta sopimustyypistä/kulutusjoustoista, kun tuo siirtolinja ei ole käytössä. Virossa toki hinta tulee nousemaan melko paljon, kun ovat tuoneet sähköä piuha punaisena suurimman osan ajasta, koska Suomessa sähkö on keskimäärin paljon halvempaa kuin Virossa. Katsoo tämän vuoden ajalta, niin Virossa Nordpoolin hinnat on keskimäärin noin tuplat vrt. Suomi. Joulukuun keskiarvo on yli tuplat. Loka & marraskuussa myös melkein tupla hinnat Virossa. Yhtään kuukautta, jolloin kuukauden keskihinta olisi ollut Virossa halvempi ei tänä vuonna ole. Piikkihinnat toki nousee, mutta keskiarvo laskee, joten sähkön kuluttajat voittaa.
 
Vaikka keskihinta laskisikin Suomessa, on kaapelirikko nähdäkseni iso menetys myös Suomelle. Suurin menetys on tietysti se, että Virosta ei saada nyt 650 MW tehoa jos sitä kovalla pakkasella tarvittaisiin. Mutta ei sekään ole Suomen kannalta hyvä tilanne, että ylimääräistä sähköä ei saada puskettua Viroon, vaan hinta painuu nyt useammin nolliin. Jos sähköntuottajien numeronmurskaajat alkavat pitää todellisena riskinä, että Estlink on enemmän rikki kuin kunnossa, niin kyllähän se vähentänee innostusta pitää vanhaa tasaista tuotantoa kunnossa saati sitten investoida uuteen tuotantoon.
 
Jukka Savolainen pohti sitä, mikä vaikutus on Balttien irtautumisella Venäjän verkosta helmikuussa ja liittyminen Puolan kautta keski-euroopan verkkoon. Varmaan putinia harmittaa ja joutuvat Kaliningradin verkon taajuuden jotenkin hoitamaan. Baltit on jo vuosia tätä valmistellut ja toivotaan, että sujuu juohevasti. Meille tällä ei juuri ole vaikutusta kun Viroon on tasavirtayhteydet ja ollaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan itäisen osan kanssa oma taajuusalue.
 
Olihan se viimeksikin paskana tänä vuonna tammikuusta syyskuuhun. Ei ollut montaa kuukautta korjattuna ennen kuin se lanattiin uudestaan.
Huomaa tässä, ettei sitä saatavilla olevan tiedon perusteella "lanattu uudestaan" vaan hajosi viimeksi paskuuttaan. Nyt se on tahallaan katkaistu. Välitön vaikutus hintaan on molemmilla sama, mutta jälkimmäisen spekulatiivinen vaikutus voi toki olla isompi.
 
Olen nähnyt 20-30 miljoonan euron arvioita.
+ laivan romumetalliarvo. Tuskin sillä kovin paljoa myyntiarvoa lienee. Näissä haltuunotoissa pitää vaan onnistua aika hyvällä prosentilla että pääsee edes tasoihin korjauskulujen kanssa. Tulomenetykset sitten vielä päälle tahoille x.
 
+ laivan romumetalliarvo. Tuskin sillä kovin paljoa myyntiarvoa lienee. Näissä haltuunotoissa pitää vaan onnistua aika hyvällä prosentilla että pääsee edes tasoihin korjauskulujen kanssa. Tulomenetykset sitten vielä päälle tahoille x.
Kelluva ongelmajätepesäke, kaikenlisäksi tuuliajoilla.
 
Kiinassa ilmoitettiin hankkeesta rakentaa maailman suurin vesivoimala Yarlung Tsangpo -joelle. Ylen mukaan voimala tuottaisi vuodessa noin 250 TWh sähköä, mikä on kolminkertainen verrattuna nykyiseen maailman suurimpaan vesivoimalaan (Kolmen rotkon pato). Uuden voimalan tehoksi löysin 10 000 MW ja Kolmen rotkon padon voimalan tehoksi 22 500 MW. Joko luvut ovat pielessä tai sitten uutta vesivoimalaa pystytään ajamaan huomattavasti paremmalla käyttöasteella kuin Kolmen rotkon patoa.
 
Kerrottakoon, että Brokdorfin ydinvoimalan purkutyöt ovat alkaneet Saksassa. Näin ollen kaikki Saksan ydinvoimalat ovat joko purettavana tai purettu. Voimalan omistaja PreussenElektra kaavaili vuosi sitten saitille Euroopan suurinta akkuvarastoa (800 MW/1600MWh), mutta tästä ei löytynyt mitään uutta tietoa.
Saksassa on käynnissä spekulointi, että kuuden ydinvoimalan purkutyöt peruutettaisiin ja ne käynnistettäisiin uudelleen. Tekniikka & Talouden mukaan maan valtapuolue CDU kannattaa ajatusta. Kuulemma voimaloita purkavat energiayhtiöt eivät halua asiasta keskustella, koska paikoin purkutyöt ovat edenneet niin pitkälle. Jutun mukaan todennäköisempää on, että Saksaan rakennettaisiin uutta ydinvoimaa.
 
Kokonaisuutena energiavuosi 2024 näyttää päättyvän sähkön osalta hyvinkin halpana. Sähkötin – Vuodet

Keskihinta 2024: 4.57c/kWh

Laskin pikaisesti mitä keskihinnaksi tulisi jos jättää kalleimmat tunnit käyttämättä:

Käyttäen vain halvimmat 90% tuntia: 3.04c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 80% tuntia: 2.32c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 70% tuntia: 1.75c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 60% tuntia: 1.29c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 50% tuntia: 0.89c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 40% tuntia: 0.52c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 30% tuntia: 0.19c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 20% tuntia: 0.01c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 10% tuntia: -0.15c/kWh

Sähkön keskihinta puolittuu, jos jättää sähkön käytön 20% kalleimmista tunneista. Se ei toki lohduta, jos ne on juuri ne tunnit, jolloin tarvitse paljon sähköä lämmittämiseen.

Nämä kaikki hinnat alvittomina, koska alvin vaihto kesken vuoden olisi tehnyt laskemisesta sekavaa.
 
Sähkön keskihinta puolittuu, jos jättää sähkön käytön 20% kalleimmista tunneista. Se ei toki lohduta, jos ne on juuri ne tunnit, jolloin tarvitse paljon sähköä lämmittämiseen.
Olisikin asia noin yksinkertainen käytännön tasolla. Koko vuoden 20% kallein aika pääasiassa sattuu juurikin siihen kun sähköä menee eniten. Meillä optimoidaan automaattisesti ja manuaalisesti, mutta silti tekee tosi tiukkaa päästä edes keskihintaan. Ilmainen sähkö kesällä ei juuri lohduta, kun silloin sitä ei tarvita.
 
Olisikin asia noin yksinkertainen käytännön tasolla. Koko vuoden 20% kallein aika pääasiassa sattuu juurikin siihen kun sähköä menee eniten. Meillä optimoidaan automaattisesti ja manuaalisesti, mutta silti tekee tosi tiukkaa päästä edes keskihintaan. Ilmainen sähkö kesällä ei juuri lohduta, kun silloin sitä ei tarvita.
Pääsettekö kk tasolla pörssin keskariin?
 
Pääsettekö kk tasolla pörssin keskariin?
Joku kuukausi alle ja joku yli. Vuositasolla yli. Yksittäiset tuntipiikit on helppo väistellä päivätasolla, mutta esim kalliita tyyniä pakkasjaksoja ei voi. Silloin sähkö on kallista ja samaan aikaan sitä menee paljon. Paljon on tuuripeliä tuurivoiman armoilla mikä on sää ja mikä on sähkön hinta.

Keskimäärin vähän alle kiinteiden pääsee. Sekin vaihtelee paljon. Nyt kiinteä talveksi olisi ollut n 10snt ja tällä hetkellä lauhaa ja sähkö halpaa. Yhtä hyvin voisi olla ihan toisinpäin. Koskaan ei voi tietää miten tuulee ja onko kylmä vai ei. Yleistäminen ihan turhaa. Tuurilla pelataan.

Olkoon nyt vaikka kuvitteellinen talvikuukausi, jossa kaksi tosi kylmää ja tosi kallista viikkoa ja kaksi lauhaa halpaa tuulista viikkoa. Silloin menee keskiarvon yli, että paukkuu, eikä sille voi mitään. Olkoon toinen kuukausi sitten keskimäärin halpaa, jossa yksittäisiä korkeita tuntipiikkejä. Piikit automaatiolla väistelemällä pääsee alle keskiarvon.
 
Viimeksi muokattu:
Olisikin asia noin yksinkertainen käytännön tasolla. Koko vuoden 20% kallein aika pääasiassa sattuu juurikin siihen kun sähköä menee eniten. Meillä optimoidaan automaattisesti ja manuaalisesti, mutta silti tekee tosi tiukkaa päästä edes keskihintaan. Ilmainen sähkö kesällä ei juuri lohduta, kun silloin sitä ei tarvita.
Niinhän minä viestissäni sanoin?
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Niinhän minä viestissäni sanoin?
Kyllä juu. Jos käyttää sähköä muuhun kuin asumiseen sähköllä lämpenevässä talossa(ml erilaiset pumput), niin pääsee kuvaamiisi lukuihin.

Meillä kesäkuukautena menee n. 400kwh ja talvella kelistä riippuen suuruusluokkaa 1000-1500kwh. Yksi kallis talvikuukausi kuittaa monta halpaa kesäkuukautta.
 
Kokonaisuutena energiavuosi 2024 näyttää päättyvän sähkön osalta hyvinkin halpana. Sähkötin – Vuodet

Keskihinta 2024: 4.57c/kWh

Laskin pikaisesti mitä keskihinnaksi tulisi jos jättää kalleimmat tunnit käyttämättä:

Käyttäen vain halvimmat 90% tuntia: 3.04c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 80% tuntia: 2.32c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 70% tuntia: 1.75c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 60% tuntia: 1.29c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 50% tuntia: 0.89c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 40% tuntia: 0.52c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 30% tuntia: 0.19c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 20% tuntia: 0.01c/kWh
Käyttäen vain halvimmat 10% tuntia: -0.15c/kWh

Sähkön keskihinta puolittuu, jos jättää sähkön käytön 20% kalleimmista tunneista. Se ei toki lohduta, jos ne on juuri ne tunnit, jolloin tarvitse paljon sähköä lämmittämiseen.

Nämä kaikki hinnat alvittomina, koska alvin vaihto kesken vuoden olisi tehnyt laskemisesta sekavaa.
Pitää huomata, että kyse on vuoden eikä vuorokauden kalleimmista tunneista, mikä tekee niiden väistämisestä vaikeaa tai mahdotonta.
 
Pitää huomata, että kyse on vuoden eikä vuorokauden kalleimmista tunneista, mikä tekee niiden väistämisestä vaikeaa tai mahdotonta.
Realistisempi olisi, jos tuossa olisi vuorokauden kalleimpien tuntien väistely. Ei kukaan voi ajoittaa kaikkea kulutustaan halvoille kuukausille, tammikuussakin on pakko käyttää sähköä maksoi se mitä maksoi.
 
Joo, itse kaukolämpötaloudessa asuvana kulutus on aika tasaista ja painottuu jäähdytyksen vuoksi hieman enemmän kesään, joten ihan optimoimatta pörssillä on päässyt noin keskihinnan tietämille, taitaa olla vähän yli, mutta joka tapauksessa siellä n. 6 sentin tietämillä. Valitettavasti tästä kohtuu edullisesta sähköstä ei kiinteillä pääse nauttimaan, eli niiden hinnat ovat tulleet kyllä ylös 2010-luvun lukemista.
 
Realistisempi olisi, jos tuossa olisi vuorokauden kalleimpien tuntien väistely. Ei kukaan voi ajoittaa kaikkea kulutustaan halvoille kuukausille, tammikuussakin on pakko käyttää sähköä maksoi se mitä maksoi.
Tein tuollaisen pikku laskurin, jolla voi vertailla sähkön hintaohjausta ja kello-ohjausta esim. vesivaraajan lämmityksessä. Voi laskea juuri sitä vuorokauden kalleimpien tuntien väistelyä.
 
Kiinassa ilmoitettiin hankkeesta rakentaa maailman suurin vesivoimala Yarlung Tsangpo -joelle. Ylen mukaan voimala tuottaisi vuodessa noin 250 TWh sähköä, mikä on kolminkertainen verrattuna nykyiseen maailman suurimpaan vesivoimalaan (Kolmen rotkon pato). Uuden voimalan tehoksi löysin 10 000 MW ja Kolmen rotkon padon voimalan tehoksi 22 500 MW. Joko luvut ovat pielessä tai sitten uutta vesivoimalaa pystytään ajamaan huomattavasti paremmalla käyttöasteella kuin Kolmen rotkon patoa.
Toisissa lähteissä padon tehoksi mainitaan 60 000 MW, joka olisi varmaankin se todennäköisempi luku vuosituotantolukemien kannalta. Intia ei näköjään oikein tykkää että Brahmaputran yläjuoksu padotaan näin...

 
Meidän konsernin hydron miehet sanoivat jo kolmen rotkon padosta, että ei mitään järkeä ja silkkaa suuruudenhulluutta. Nyt siis tekevät vielä isompaa.
 
Realistisempi olisi, jos tuossa olisi vuorokauden kalleimpien tuntien väistely. Ei kukaan voi ajoittaa kaikkea kulutustaan halvoille kuukausille, tammikuussakin on pakko käyttää sähköä maksoi se mitä maksoi.
Olkoon esimerkkinä vaikka meidän perheen automaation ohjaama lämminvesivaraaja. Varaaja lämpenee n. 2h /vrk vuorokauden halvimpien tuntien aikana. Ei se keskimäärin todellakaan miinusmerkkisellä hinnalla lämpene. Vesi on pakko lämmittää joka päivä, jos aikoo suihkussa käydä.

Muutenkin tuo vuositasolla ajateltu omavaraisuus ja keskihinta on vähän hölmö, koska esim kesä ja talvi ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Olkoon nyt kärjistetty rautalankaesimerkki, että ajan kesällä polkupyörällä ja ostan bensaa 10 litraa 1€/litra. Talvella tarvitsen autoa ja ostan 1000 litraa hinnalla 2€/litra. Onko minun vuoden keskihintani 1,5€?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 267
Viestejä
4 562 694
Jäsenet
75 161
Uusin jäsen
jouzii

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom