Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Jotenkin tekisi mieli veikata, että omavaraisuus keskittyy pienemmän kulutuksen kuukausille. Ainakin oma henk koht spot-hinta seuraa aika tarkasti kulutusta. Mitä kalliimpaa sähkö x kuussa, sitä enemmän menee ja päinvastoin. Siksi mihinkään vuoden spot-keskihintaan saati alle on jokseenkin mahdotonta päästä.

Mitä nyt itse syrjäsilmällä seurannut Fingridin sivuja, kyllä se Suomen nettovienti on aika harvinainen ilmiö. Jotenkin niin vaikea päässälaskulla uskoa omavaraisuuteen, koska nettovientiä näkee niin harvoin.

 

[HTK12]

Muutenkin tuo vuositasolla ajateltu omavaraisuus ja keskihinta on vähän hölmö, koska esim kesä ja talvi ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Olkoon nyt kärjistetty rautalankaesimerkki, että ajan kesällä polkupyörällä ja ostan bensaa 10 litraa 1€/litra. Talvella tarvitsen autoa ja ostan 1000 litraa hinnalla 2€/litra. Onko minun vuoden keskihintani 1,5€?

Toisaalta jos vertaa aikaisempia vuosia, niin saa vähän vertailukohtaa. Kyllähän tuo vuositasolla parantunut omavaraisuus on ihan positiivinen asia. Samoin keskihinnan laskeminen on positiivista. Kyllähän tuontia on aina ollut eniten talvella, mutta jos vuositasolla omavaisuusaste paranee, niin veikkaisin sen myös parantavan kyllä tilannetta talvellakin. Jos omavaraisuus aste ei olisi yhtään noussut menneisiin vuosiin nähden, niin sähkön hinta olisi vielä korkeampi kun idän tuonti loppui sodan alkamisen jälkeen. Parempi olisi toki verrata kuukausitasolla. Joulukuun pörssi keskiarvo oli 4,87 snt/kWh, joten aika paljon tippui viime vuodesta tammikuun 9,46 snt/kWh. Tuulivoiman tuotanto samalla vertailu aikajaksolla 3573 MWh/h ja 1624 MWh/h. Tämän vuoden lukema ei ole ihan oikein kun Fingrid tuulivoima datassa näkyy olevan joku ongelma kuun puolessa välissä vajaan vuorokauden ajalla. Estlink2 hajoaminen myös varmaan aiheutti vähän pudotusta.

 

[vemkki]

Jotenkin tekisi mieli veikata, että omavaraisuus keskittyy pienemmän kulutuksen kuukausille. Ainakin oma henk koht spot-hinta seuraa aika tarkasti kulutusta. Mitä kalliimpaa sähkö x kuussa, sitä enemmän menee ja päinvastoin. Siksi mihinkään vuoden spot-keskihintaan saati alle on jokseenkin mahdotonta päästä.

Mitä nyt itse syrjäsilmällä seurannut Fingridin sivuja, kyllä se Suomen nettovienti on aika harvinainen ilmiö. Jotenkin niin vaikea päässälaskulla uskoa omavaraisuuteen, koska nettovientiä näkee niin harvoin.

Viime vuonna oli tavallista paljon vähemmän vientiä, kun Estlink 2 oli poissa käytöstä niin suuren osan vuodesta.

 

[B12]

Viime vuonna oli tavallista paljon vähemmän vientiä, kun Estlink 2 oli poissa käytöstä niin suuren osan vuodesta.

Samahan se on tänäkin vuonna ja ties tulevinakin. Estlink tuonnin/viennin vaikutus kuluttajan lompakkoon on kokonaisuutena negatiivisen puolella. Toki joku tekee sillä rahaa, mutta kuluttaja maksaa siitä.

 

[eurokeitai]

Olkoon esimerkkinä vaikka meidän perheen automaation ohjaama lämminvesivaraaja. Varaaja lämpenee n. 2h /vrk vuorokauden halvimpien tuntien aikana. Ei se keskimäärin todellakaan miinusmerkkisellä hinnalla lämpene. Vesi on pakko lämmittää joka päivä, jos aikoo suihkussa käydä.

Muutenkin tuo vuositasolla ajateltu omavaraisuus ja keskihinta on vähän hölmö, koska esim kesä ja talvi ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Olkoon nyt kärjistetty rautalankaesimerkki, että ajan kesällä polkupyörällä ja ostan bensaa 10 litraa 1€/litra. Talvella tarvitsen autoa ja ostan 1000 litraa hinnalla 2€/litra. Onko minun vuoden keskihintani 1,5€?

Luonnollisesesti kunkin sähkönkäyttäjän pitää laskea keskihinta oman käyttöprofiilin mukaan. Sähkölämmittäjällä menee niinkuin sanot. Yrityksellä, jossa on tuotanto käynnissä 8-16 arkisin, kulutusprofiili näyttäneet aika rumalta. Sitten taas 24/7 datakeskuksella mennään sitten ihan sen laskennallisen vuosi-keskihinnan mukaan.

Mitä tulee vuositasolla omavaraisuuden, eihän se tosiaan ole erityisen merkittävä saavutus. Voimme ajatella, että se on parannus vanhaan aikaan verrattuna, kun olimme vahvasti riippuvaisia sähkön tuonnista vuodesta toiseen. Sekin on kyseenalainen tulkinta - loppupelissä saimme sillä tuonnilla valtavasti halpaa sähköä. Omavaraisina sähkö olisi ollut paljon kalliimpaa...

 

[B12]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

 

[Mooses]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

Energiahan on kalliimpaa per KWh, jos kuluttaa enemmän. Ainakin meille sähkölämmittäjille. Mutta miksi suurkuluttajallekaan reilusti alle markkinahinnan myytäisiin. Eiköhän futuurien mukaan mene. Jos ei hyväksy jotain merkittäviä joustopykäliä, joihin datakeskus tuskin pystyy.

 

[B12]

Teollisuuden suurkuluttajien ja kotitalouksien sähkösopimukset ovat kaksi eri asiaa. Ei niitä myydä samassa kaupassa ja samalla hyllyllä.

 

[Tonnin Seteli]

Energiahan on kalliimpaa per KWh, jos kuluttaa enemmän. Ainakin meille sähkölämmittäjille.

Energia sähkölämmittäjällä saattaa vaikuttaa kalliimmalta isommalla kulutuksella, koska kuluttajille sähköä myyvät yhtiöt pyrkivät myymään "halvan" kWh-hinnan ja korkean kk-maksun soppareita kerrostaloihin yms. ei sähkölämmityskohteisiin mm. saadakseen edes jotain markkinaosuutta.

Yleensä se ei näin ole, vaan keskimäärin 15 000 tai 30 000 kWh vuodessa kuluttava maksaa energiasta kokonaisuudessa vähemmän kuin 1 000 tai 3 000 kWh/a kuluttava per kWh. Siis vaikka jätetään huomioimatta pölvästit.

Mutta miksi suurkuluttajallekaan reilusti alle markkinahinnan myytäisiin. Eiköhän futuurien mukaan mene. Jos ei hyväksy jotain merkittäviä joustopykäliä, joihin datakeskus tuskin pystyy.

Ei myydä ja tavallaan toki menee. Ei tarvitse lähtökohtaisesti miettiä mitään erityisiä joustopykäliä, vaan niitähän vaikutuksia on jo valmiina olemassa vs. kaaosasiakas. Merkittävä ero on jo siinä, että ostaja voipi ostaa vain tietyn määrän ja loput pörssihintaan, ja vastaavasti sitoutua kuluttamaan sen määrän.

Sukankuluttaja saattaa koska tahansa katkaista sähköt kokonaan just because tai kuluttaa ihan helvetisti(esimerkiksi 500% normaalista oletuksesta) milloin tahansa tyhmään aikaan, ja saa tehdä niin ihan vapaasti. Tämä ei ole profittia myyjälle. Ei ole vaikea hahmottaa, miksi hintataso on korkeampi.

 

[vemkki]

Samahan se on tänäkin vuonna ja ties tulevinakin. Estlink tuonnin/viennin vaikutus kuluttajan lompakkoon on kokonaisuutena negatiivisen puolella. Toki joku tekee sillä rahaa, mutta kuluttaja maksaa siitä.

Nyt siirtyilee maalitolpat. Kyse oli energiaomavaraisuudesta. Suomeen tuodaan enimmäkseen sähköä alueita, joissa on Nordpoolin halvinta sähköä. Vientiä varten pitää olla kohde, jossa on kalliimpaa sähköä kuin Suomessa, muuten ei vienti vedä. Suomen kohdalla tämä on ollut Baltia, ja välillä Ruotsin SE3-alue. Laskennallinen energiaomavaraisuus toki vähenee, jos ei voida viedä.

Se, että mitä sähkö maksaa kuluttajalle Suomessa, on eri asia kuin se, että onko Suomi vuositasolla omavarainen sähkön suhteen. Veikkaan, että esimerkiksi Ranska on omavarainen sähkön suhteen, mutta siellä on kalliimpaa sähköä kuin Suomessa, koska vienti vetää energiapolitiikkansa ryssineeseen naapurimaahan.

 

[ossobucco]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

Olisi asiallista esittää myös jotain todisteita tällaisten väitteiden tueksi. Jos sellaisia ei ole, niin joku salaliittoketju on näille oikea paikka.

 

[MOS6510]

Olisi asiallista esittää myös jotain todisteita tällaisten väitteiden tueksi. Jos sellaisia ei ole, niin joku salaliittoketju on näille oikea paikka.

Konesalit kuluttavat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden - kesällä hieman enemmän, kun ei voi käyttää vapaajäähdytystä. Konesalipalveluiden tarjoaja jokseenkin varmasti kiinteähintaisen sopimuksen, jotta pystyy ennustamaan kustannuslaskelmissaan sähkön kustannusten osuuden tarkasti kohdistuen ulos myytäviin palveluihin.

 

[ossobucco]

Konesalit kuluttavat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden - kesällä hieman enemmän, kun ei voi käyttää vapaajäähdytystä. Konesalipalveluiden tarjoaja jokseenkin varmasti kiinteähintaisen sopimuksen, jotta pystyy ennustamaan kustannuslaskelmissaan sähkön kustannusten osuuden tarkasti kohdistuen ulos myytäviin palveluihin.

Kyselin todisteiden enkä lisäspekulointien perään.

 

[eurokeitai]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

24/7 datakeskus saa 4snt kiinteän sopimuksen isolta tarjoajalta, jos sähköfutuurien perusteella ja asiakkaan kulutusprofiilin perusteella se näyttää sekä myylle että ostajalle hyvältä diililtä. Sähköfutuurit on ennuste pörssiäsähkön hinnasta, ja kulutusprofiili kertoo miten asiakkaan kulutus suhtautuu pörssisähkön hinnan vaihteluun. Eli vaikka kirjaimellisesti ottaen datakeskuksella ei ole "pörssisähkösopimusta", datakeskuksen sähkön hinta on hyvin vahvasti ankkuroitu sähkön pörssihintaan.

 

[Grez]

Konesalit kuluttavat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden - kesällä hieman enemmän, kun ei voi käyttää vapaajäähdytystä. Konesalipalveluiden tarjoaja jokseenkin varmasti kiinteähintaisen sopimuksen, jotta pystyy ennustamaan kustannuslaskelmissaan sähkön kustannusten osuuden tarkasti kohdistuen ulos myytäviin palveluihin.

Hyvä kysymys tietysti voisi olla että miksi sähkön kustannuksen osuus pitäisi pystyä laskemaan tarkasti etukäteen? Väittäisin että hinnoittelu perustuu enemmänkin siihen mikä on kilpailutilanne, eli millä hinnalla tuotetta saa myytyä, kuin että laskettaisiin tarkasti kaikki kustannukset ja tietty kateprosentti ja sen perusteella tehtäisiin tarjous.

Esimerkiksi datakeskuksella pörssisähkö maksaa käytännössä vuositasolla hieman vähemmän kuin spot-keskihinta ja luultavasti kiinteä sopimus maksaa hieman enemmän koska kiinteän sopimuksen myyjä kantaa hintariskin.

Eli jos pieni hintariski ei ole vakuuttamisen arvoinen, niin konesalin kannattaa ottaa pörssisopimus ja jos taas vakuutus on tärkeää, siitä kannattaa maksaa vähän sähkön tai futuurien myyjälle. Toki jos tuuri käy niin voi saada alihinnoitellun kiinteän sopimuksen, jos jollakin myyjällä on pakkorako myydä, esim. pakko saada baseload-sopimuksia että ylipäätään saa rahoituksen voimalahankkeelle.

 

[vemkki]

Mielenkiintoisesti sähkön hinta on mennyt tämän vuoden puolella enimmäkseen synkassa Viron kanssa, vaikka siirtokapasiteettia on melko vähän. Hinta ilmeisesti erkanee vasta kun täällä rupeaa tuulemaan.

 

[kapiteeli]

Pyhäsalmelle kaavaillun 85 MW akkuvaraston rahoitus on kuulemma kasassa ja sen on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Varasto olisi Pohjoismaiden suurin. 75 MW pumppuvoimalan suhteen sen sijaan valtion investointituki on vanhentunut ja yhtiö hakee sille jatkoaikaa. Pumppuvoimalan teho on mahdollista kaksinkertaistaa alkuperäisten suunnitelmien mukaan.

 

[chrisekh]

Sabinelta taivastelua EU vetyhankkeista

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Videossa kun kelaa 2 minuutin kohdalle ja lopettaa 5 puolen minuutin kohdalla niin nakee tarkeimmat.

Eu auditoinut omia vetyhankkeitaan ja tullut tulokseen etta ne ovat toteuttamiskelvottomia ja poliittista haihattelua.
Kabineteissa spekuloidaan etta vety on fossiilisten energian toimittajien lobbaama asia koska siina olisi ollut hienona takaovena kayttaa vedyn lahteena fossiilisia kaasuja.

 

[B12]

Sabinelta taivastelua EU vetyhankkeista

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Videossa kun kelaa 2 minuutin kohdalle ja lopettaa 5 puolen minuutin kohdalla niin nakee tarkeimmat.

Eu auditoinut omia vetyhankkeitaan ja tullut tulokseen etta ne ovat toteuttamiskelvottomia ja poliittista haihattelua.
Kabineteissa spekuloidaan etta vety on fossiilisten energian toimittajien lobbaama asia koska siina olisi ollut hienona takaovena kayttaa vedyn lahteena fossiilisia kaasuja.

Järjen ja tieteen kannalta vihreä vety ei kovin hyvin käy järkeen, kuten tässäkin ketjussa väännetty. Vety on kaikin tavoin hankala aine käsitellä. Poliittista viherpesua ja lobbausta lähes kokonaan.

Kuten Sabinekin totesi, se ei vain toimi kunnolla ja tehokkaasti vaihtelevalla sähkönsaannilla. Halvan tuulivoiman käyttö vain silloin kun tuulee romahduttaa siitä halpuudesta tavoiteltavan edun.

 

[Grez]

Itse ajattelisin että vetytalous voisi olla järkevää, jos prosessit saataisiin tehokkaammiksi ja laitteistot halvemmiksi. Vähän niin kuin aurinkopaneelit ei olleet kannattavia sähköntuotantovälineitä vielä 1940-luvulla muuta kuin ihan erikoistarpeisiin.

Jos laitteistot olisi törkyhalpoja niin ei olisi ongelmaa ajaa niitä vain silloin kun sähkölle ei muuten ole kysyntää ja sitten taas tehokkuuden hyöty on aika itsestään selvä. Ehkäpä se saattaisi olla järkevää jatkojalostaa myös johonkin helpompaan muotoon.

 

[rock]

Itse ajattelisin että vetytalous voisi olla järkevää, jos prosessit saataisiin tehokkaammiksi ja laitteistot halvemmiksi. Vähän niin kuin aurinkopaneelit ei olleet kannattavia sähköntuotantovälineitä vielä 1940-luvulla muuta kuin ihan erikoistarpeisiin.

Jos laitteistot olisi törkyhalpoja niin ei olisi ongelmaa ajaa niitä vain silloin kun sähkölle ei muuten ole kysyntää ja sitten taas tehokkuuden hyöty on aika itsestään selvä. Ehkäpä se saattaisi olla järkevää jatkojalostaa myös johonkin helpompaan muotoon.

Olet hyvin pitkälle asian ytimessä. Teoriatasolla vihreän vedyn tuotanto on fiksua, mutta vedyn säilöntä ja kuljetus on hankalaa ja prosessit maksavat vielä tänä päivänä ihan liikaa että niitä voisi kannattavasti ajaa vain silloin kun tuulee paljon. Elektrolyysereitä kehitetään koko ajan ja jossain vaiheessa varmastikin homma saadaan huomattavasti edullisemmaksi, mutta se ei hetki ei tule vastaan vielä 2030 eikä välttämättä edes 2040. Yksi ratkaisu mitä tehdään jo nyt on vedyn jatkojalostaminen esimerkiksi ammoniakiksi jota on jo sitten helpompi käsitellä ja kuljettaa.

Vedyn käyttö P2X prosesseissa se vasta hullua onkin - siinä pitää olla todella raikkaat hintaerot että sen bisneksen saa lentämään. Akut tuntuvat suorastaan ilmaisilta siihen verrattuna. Mutta kivaa pöhinää ja hypeä vedyn ympärillä on ollut nyt viimeiset 3-4 vuotta ja todennäköisesti se tulee jatkumaan kuin ei ole muutakaan pöhistävää.

 

[Tonnin Seteli]

Mielenkiintoisesti sähkön hinta on mennyt tämän vuoden puolella enimmäkseen synkassa Viron kanssa, vaikka siirtokapasiteettia on melko vähän. Hinta ilmeisesti erkanee vasta kun täällä rupeaa tuulemaan.

Mielenkiintoisesti myös asutussa osassa Suomea on ollut jokseenkin jatkuvasti keskimäärin lauhaa, mikä poikkeaa suuresti vuoden takaisesta 5.1. tilanteesta.

 

[3dfx]

Olisi asiallista esittää myös jotain todisteita tällaisten väitteiden tueksi. Jos sellaisia ei ole, niin joku salaliittoketju on näille oikea paikka.

Salaliittoa tai ei, suomessa on iankaiken tehty suurteollisuuden energiatarpeisiin mankala- sopimuksia millä on pyritty tasaamaan hintavaihtteluita ja saamaan energiakustannuksia alas. Ei taida juuri mikään teollisuuslaitos pyöriä minkään pottunokkien pörssisähkösopimusten kanssa, vaan sähköä ostetaan omakustannushintaan. Esimerkiksi vaikka teollisuuden voima.

 

[Mooses]

Salaliittoa tai ei, suomessa on iankaiken tehty suurteollisuuden energiatarpeisiin mankala- sopimuksia millä on pyritty tasaamaan hintavaihtteluita ja saamaan energiakustannuksia alas. Ei taida juuri mikään teollisuuslaitos pyöriä minkään pottunokkien pörssisähkösopimusten kanssa, vaan sähköä ostetaan omakustannushintaan. Esimerkiksi vaikka teollisuuden voima.

Mankala-sopimuksissa on maksettu ensin 10 tai 100 miljoonan osuus siitä voimalaitoksesta. Kyllä ne datakeskukset sitten varmasti saakin 4 sentin sähköä, kun ovat rakentamiseen osallistuneet.

 

[B12]

Mankala-sopimuksissa on maksettu ensin 10 tai 100 miljoonan osuus siitä voimalaitoksesta. Kyllä ne datakeskukset sitten varmasti saakin 4 sentin sähköä, kun ovat rakentamiseen osallistuneet.

Teollisuuden suurkuluttajien sopimukset ovat tuottajan ja ostajan kahdenvälisiä sopimuksia. Ne eivät ole pörssisopimuksia, eivätkä netistä etsittyjä kuluttajakaupan kiinteitä. Ne neuvotellaan kahden kesken ja sopimukselle saadaan jokin hinta neutottelun tuloksena. Hinta on ainoastaan myyjän ja ostajan välinen asia.

Nyt esim alumiinitehtaalle Rio Tinto mitä ilmeisimmin neuvottelee sähkön toimituksesta Fortumin kanssa. Hinta on Rio Tinton ja Fortumin kahdenvälinen asia. Valtio voi siinä lobata välissä, että saadaan työpaikkoja ja teollisuutta maahan (plus sähkön hintaa ylös).

 

[Shajk]

Nyt esim alumiinitehtaalle Rio Tinto mitä ilmeisimmin neuvottelee sähkön toimituksesta Fortumin kanssa. Hinta on Rio Tinton ja Fortumin kahdenvälinen asia. Valtio voi siinä lobata välissä, että saadaan työpaikkoja ja teollisuutta maahan (plus sähkön hintaa ylös).

Fortumin osavuosikatsauksista voi lukea kuinka iso osa tuotannosta on ennalta myyty pois sekä millä hinnalla.

 

[JCSH]

Muuten sellainen huomio, että kerta täällä puhutaan näistä 4 sentin hinnoista ja pörssisähköstä, niin viime vuonna pörssisähkön keskitukkuhinta oli 44e / MWh (eli 4,4 senttiä per kWh).

 

[B12]

Muuten sellainen huomio, että kerta täällä puhutaan näistä 4 sentin hinnoista ja pörssisähköstä, niin viime vuonna pörssisähkön keskitukkuhinta oli 44e / MWh (eli 4,4 senttiä per kWh).

Suurkuluttajille tuo ~4snt on sopimushintatasoltaan varmaan ihan hehtaarilla. Paremmin hehtaarilla kuin 2snt tai 6snt.

 

[Paapaa]

Muuten sellainen huomio, että kerta täällä puhutaan näistä 4 sentin hinnoista ja pörssisähköstä, niin viime vuonna pörssisähkön keskitukkuhinta oli 44e / MWh (eli 4,4 senttiä per kWh).

Ja paljonko 2023 oli? Onko keskitukkuhinta eri asia kuin keskihinta?

 

[JCSH]

Ja paljonko 2023 oli? Onko keskitukkuhinta eri asia kuin keskihinta?

Tukkuhinnalla tarkoitin verottomia hintoja, eli se mikä näkyy NordPoolissa. Viime vuonna hinta oli 56e / MWh
*edit*
Ja vuoden 2024 hinta oli 45e, ei 44e.

 

[B12]

Noista pörssin keskihinnoista kun puhutaan, ohessa oma kulutus optimoituna ja spot hinta 2024. Erittäin vahva korrelaatio sille, että mitä enemmän sähköä menee, sitä kalliimpaa se on ollut. Eli mihinkään pörssin vuoden keskihintaan on vuositasolla täysin mahdotonta päästä. Omakotiasuja siis ollaan ihan normaalilla elolla. Kulutus siellä 10000kWh suuruusluokassa. Ei sähköautoa ja lämmitys 90% kahdella ilmalämpöpumpulla.

 

[Markkanen]

Noista pörssin keskihinnoista kun puhutaan, ohessa oma kulutus optimoituna ja spot hinta 2024. Erittäin vahva korrelaatio sille, että mitä enemmän sähköä menee, sitä kalliimpaa se on ollut. Eli mihinkään pörssin vuoden keskihintaan on vuositasolla täysin mahdotonta päästä. Omakotiasuja siis ollaan ihan normaalilla elolla. Kulutus siellä 10000kWh suuruusluokassa. Ei sähköautoa ja lämmitys 90% kahdella ilmalämpöpumpulla.

Kaippa se on parempi verrata millasia kiinteitä oli vuosi sitten tarjolla. Ilppejä on vaikea optimoida, joten ilmeisesti lvv ja saunominen on ne mitä olet optimoinut?

 

[B12]

Himpun alle kiinteiden pääsee. Melkein olisi rahallisesti se ja sama, välttyisi kyttäämiseltä ja optimoinneilta. Optimoitu on automaatiolla lämminvesivaraaja halvimmille tunneille joka päivä ja kylppärin ja vessan lattialämmityksesta suodatettu kalleimpia tunteja pois.

Olisi jäänyt paljon pienemmäksi ilman tammikuuta, joka käytännössä romutti koko vuoden. Tämän vuoden näkee sitten vuoden päästä, kävikö tuurivoiman kanssa parempi tuuri vai ei.

 

[renee]

Fortumin osavuosikatsauksista voi lukea kuinka iso osa tuotannosta on ennalta myyty pois sekä millä hinnalla.

Jep. Se löytyy osavuosikatsauksista suojausten kohdalta. Viimeisimmän julkaistun osarin mukaan tilanne on tämä:

Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tukkusähkön tuotannolle: loppuvuodeksi 2024 noin 80 % hintaan 44 euroa/MWh, vuodeksi 2025 noin 65 % hintaan 42 euroa/MWh ja vuodeksi 2026 noin 40 % hintaan 41 euroa/MWh. Vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen suojausasteisiin ja -hintoihin sisältyvät myös konsernin tuulivoiman tuotantomäärät.

Esim. tälle vuodelle hinta on 42 e/MWh, eli arvonlisäverollisena 5,27 c/kWh (ALV 25,5%). On luonnollista, että kuluttajahintaan pitää lisätä jonkun verran preemiota, koska kuluttajamyyntiin liittyy enemmän kuluja ja kuluttajakaupassa sähköä ei osteta etukäteen tiettyä määrää.

Paljonko sopiva preemio sitten olisi? Itse olen "järkeillyt", että jos kiinteiden hinnat alkaisivat kutosella, niin sitten oltaisiin sillä tasolla, että voisin sellaisen ottaa. Preemio olisi silloin 14-33% (jos hinta 6-7 c/kWh), mitä pidän "järkevänä" tasona. Todellisuudessa en osaa sanoa, mikä on kustannusmielessä järkevä taso, eli tämä on ihan oma mielipiteeni.

Muuten mennään pörssillä.

 

[B12]

Kuutosella alkavan kiinteän ottaisin milloin vain. Pörssillä paukkuu yli.

 

[MOS6510]

Noista pörssin keskihinnoista kun puhutaan, ohessa oma kulutus optimoituna ja spot hinta 2024. Erittäin vahva korrelaatio sille, että mitä enemmän sähköä menee, sitä kalliimpaa se on ollut. Eli mihinkään pörssin vuoden keskihintaan on vuositasolla täysin mahdotonta päästä. Omakotiasuja siis ollaan ihan normaalilla elolla. Kulutus siellä 10000kWh suuruusluokassa. Ei sähköautoa ja lämmitys 90% kahdella ilmalämpöpumpulla.

Meillä on suorasähkölämmitys + ILP + sähköauto. Kulutus on aika tarkkaan 30000 kWh vuodesta toiseen.

Sähkön keskihinta on kuukausitasolla yleensä noin -10% tuntien keskihinnasta - tämä tehdään pörssisähköautomaatiolla, jolla ohjataan LVV:tä sekä lattialämmitystermostaatteja. Lisäksi sähköauton lataus alkaa yöllä klo 01:00 alkaen, mikä on yleensä edullisin aika ladata. Latausaseman voisi liittää myös Home Assistanttiin pörssisähköohjausta varten, mutta hyöty tuosta on pieni.

Vuositasolla on mahdotonta päästä vuoden keskihintaan, sillä ylivoimaisesti suurin osa kulutuksesta osuu marras-maaliskuuhun. Vuoden keskihinta oli vuonna 2024 7,19 snt/kWh sis. Helenin marginaali ja alv. Pörssisähköautomaatio oli käytössä vasta maaliskuusta alkaen, joten em. luku on ainakin joitakin kymmenyksiä "liian suuri".

Automaation asetuksia voi vielä säätää hieman lisää ja saada siitä ehkä 0,1 snt/kWh vuositasolla pois - esim. ILP ei ole vielä Home Assistantin ohjauksessa, vaikka integraatio on jo valmiina. Lisäksi puolet termostaateista on vielä vaihtamatta automaatiokelpoisiin - nämä kun otetaan pörssisähköohjaukseen, niin taas lähtee muutama sentin kymmenys.

 

[chrisekh]

Kuutosella alkavan kiinteän ottaisin milloin vain. Pörssillä paukkuu yli.

Mutta juju olisi se etta sun kulutuksesi taytyisi olla lahes vakio ympari vuoden ja 24/7 jos haluaisit nauttia keskiarvo hinnoista.

 

[B12]

Mutta juju olisi se etta sun kulutuksesi taytyisi olla lahes vakio ympari vuoden ja 24/7 jos haluaisit nauttia keskiarvo hinnoista.

Näinhän se juurikin on. Sähköauton hankkimalla ja sitä yöaikaan lataamalla saisi keskiarvoa jonkin verran alas. Ilman optimointeja lopputulos olisi aika 50/60 kiinteän sopimuksen kanssa. Tästä vuodesta ei voi kukaan sanoa, tuleeko 1/2024 kaltaisia kammokuukausia vai ei.

No se on mikä on, mutta ei se pörssisähkö ole onni ja autuus normaalille omakotiasujalle. Ei juurikaan halvempi kuin kiinteä, mutta todennäköisesti ei kalliimpikaan, jollei satu huono tuurivoimavuosi. Sähköä pitäisi pystyä kayttämään johonkin hyvin paljon halvimpina tunteina, mutta sellaista ei minulla ole.

 

[mattix]

Olisi jäänyt paljon pienemmäksi ilman tammikuuta, joka käytännössä romutti koko vuoden. Tämän vuoden näkee sitten vuoden päästä, kävikö tuurivoiman kanssa parempi tuuri vai ei.

Tartun nyanssiin. Ilman tuulivoimaa vko 1/2024 olisi ollut huomattavasti kalliimpi. Tuotti kuitenkin ~1500-2000 MW. Ongelmia riitti monessa polttolaitoksessa.

No se on mikä on, mutta ei se pörssisähkö ole onni ja autuus normaalille omakotiasujalle. Ei juurikaan halvempi kuin kiinteä, mutta todennäköisesti ei kalliimpikaan, jollei satu huono tuurivoimavuosi. Sähköä pitäisi pystyä kayttämään johonkin hyvin paljon halvimpina tunteina, mutta sellaista ei minulla ole.

Pörssisähkö on kaukana onnesta ja autuudesta sellaiselle omakotiasujalle, jolla ei ole varaavaa sähkölämmitystä ja/tai automatiikkaa kulutuksen ohjaamiseen.

Monelle omakotitalolliselle pörssisähkö on huomattavasti kiinteitä halvempi, kun lämmityksen, veden ja mahdollisesti latauksen + muiden asian osalta on automatiikkaa.

Mulla riittää auton latauksen ja 2/3 lämmityksen siirrosta yölle, jolloin olen käytännössä aina spotin keskiarvon alla. Eipä silti, kiinnitin talvikauden kulutusvaikutuksella nykyisessä maailmantilanteessa kuitenkin.

 

[B12]

Pörssisähkö on kaukana onnesta ja autuudesta sellaiselle omakotiasujalle, jolla ei ole varaavaa sähkölämmitystä ja/tai automatiikkaa kulutuksen ohjaamiseen.

Monelle omakotitalolliselle pörssisähkö on huomattavasti kiinteitä halvempi, kun lämmityksen, veden ja mahdollisesti latauksen + muiden asian osalta on automatiikkaa.

Mulla riittää auton latauksen ja 2/3 lämmityksen siirrosta yölle, jolloin olen käytännössä aina spotin keskiarvon alla. Eipä silti, kiinnitin talvikauden kulutusvaikutuksella nykyisessä maailmantilanteessa kuitenkin.

Automatiikkaa siis on järkevä määrä

Saisin kyllä keskiarvoa reippaasti alemmas hehkuttamalla varaavaa sähkölattialämmitystä halpoina tunteina. Onnistuisi ilman sen kummempia muutoksia nykyisellä automaatiolla. Sähkön kulutus tosin nousisi reilusti verrattuna lämpöpumppuihin. Pitäisi vähän laskeskella. Ehkä siinä olisi jonkinlainen pointti, jos päivittäinen hintaheilunta on riittävän suurta ja piikit riittävän korkeita ja pohjat hyvin matalia. Näillä keleillä sähkön hinnan ml siirto ja vero saa jakaa suunnilleen kertoimella kolme lämpöpumpuilla. Siihen vaikuttaa isosti tasahintainen siirto ja sähkövero. Ehkä lattian varaaminen ei kannata kokonaisuutena, jos katsotaan sähkölaskua viivan alla. Talon pohjakuorma ilman lämmitystä on jossain 400kWh/kk paikkeilla sis lämmin vesi, joka jo automatisoitu

Eli saisin kyllä omaa spot keskihintaa alas, jos käyttäisin enemmän sähköä huonommalla hyötysuhteella, Sähkölaskun ja siirtolaskun loppusumma todennäköisesti nousisi.

Eli olkoon siirto + vero 7snt/kwh. Käytänkö lämmitykseen leutona talvikuukautena 600kWh hintaan 15snt/kWh (spot 8snt), vai 1200kWh hintaan 12snt/kWh (spot 5snt)? Valitsen ensimmäisen + "ilmaista" puuta lisäksi.

 

[JCSH]

Noista pörssin keskihinnoista kun puhutaan, ohessa oma kulutus optimoituna ja spot hinta 2024. Erittäin vahva korrelaatio sille, että mitä enemmän sähköä menee, sitä kalliimpaa se on ollut. Eli mihinkään pörssin vuoden keskihintaan on vuositasolla täysin mahdotonta päästä. Omakotiasuja siis ollaan ihan normaalilla elolla. Kulutus siellä 10000kWh suuruusluokassa. Ei sähköautoa ja lämmitys 90% kahdella ilmalämpöpumpulla.

Tässä nähdään aika hyvin se, että miksi teollisuus voi saada niitä nelosella alkavia kiinteitä sopimuksia, kun taaskin kuluttajahinta (verottomana) huitelee siellä seiskalla alkavissa.

Kun on se teollisuuslaitos, joka jauhaa sähköä käytännössä yhtä paljon 24/7/365, niin se niiden maksaman sähkön hinta suppenee aika hyvin sinne tukkuhinnan vuotuiseen keskiarvoon.

Taaskin kun kyseessä on kotitalous, joka lämmittää kämppää sähköllä, niin tarvitaan paljon korkeampi preemio kattamaan nuo talven kalliit kuukaudet.

 

[Griffin]

Noista pörssin keskihinnoista kun puhutaan, ohessa oma kulutus optimoituna ja spot hinta 2024. Erittäin vahva korrelaatio sille, että mitä enemmän sähköä menee, sitä kalliimpaa se on ollut. Eli mihinkään pörssin vuoden keskihintaan on vuositasolla täysin mahdotonta päästä. Omakotiasuja siis ollaan ihan normaalilla elolla. Kulutus siellä 10000kWh suuruusluokassa. Ei sähköautoa ja lämmitys 90% kahdella ilmalämpöpumpulla.

Tuo on hyvin tyypillinen omakotitalon kulutus: Joulu-, Tammi, Helmi ja Maaliskuun yhteenlaskettu summa on suurempi, kuin loppu 2/3 vuotta.. Lisäksi nuo ovat yleensä ne kalleimman sähkön kuukaudet.. (Jos pörssisähköttää).

Tuohon jos olisi vielä aurinkokennot, niin kesäkulutus tipahtaisi reippaasti tai menisi miinukselle ja jos on hatarampi mökki, niin talvikulutus kasvaa herkästi..

Toki talvikulutusta voi sitten tiputtaa lämmittämällä ahkerasti uunia..

 

[B12]

Toki talvikulutusta voi sitten tiputtaa lämmittämällä ahkerasti uunia..

Näin toimimme, eli kovemmalla pakkasella puuta lisäksi uuniin.

Lämpöpumpuilla lämmitykseen käytettävä sähkönkulutus on tippunut alle puoleen lattialämmitykseen verrattuna. Sähkön henk koht spot-hinta nousee jonkin verran, koska kyseessä 24/7 lämmitys verrattuna varaavaan suorilla vastuksilla, jota voisi paremmin ajoittaa halvoille tunneille. Veron ja siirron lisäämällä % ero haalenee voimakkaasti. Eli vaikka pumpuilla spot on kalliimpi, sähköä kuluu niin paljon vähemmän, että lattiaan varaaminen vastuksilla ei lyö leiville, vaikka saisi sillä spotin nätimmän näköiseksi.

 

[HTK12]

Laitetaan nyt tänne vastausta, niin osuu paremmin otsikon aiheeseen:

Kulutetun sähkön määrä vaikuttaa aina hintaan, ellei kyse ole jostain könttäsumma-sopimuksesta... Intressiä tehdä kalliita remontteja ei ole, mutta isommat energiaremontit ovat muutenkin vain rikkaiden hommia. Uudisrakentaminen on toinen juttu ja siellä tulisikin tehdä kaikki muutokset energiatehokkaasti.

No viesti johon vastasin esitti ettei se kulutetun sähkön määrä vaikuttaisi mitenkään hintaan, vaan lasku menisi suoraan tulojen mukaan. Tällöin mitään intressiä ei olisi vähentää sähkönkulutusta. ILP, MILP, VILP ym. investoinneissa ei olisi mitään järkeä tuolloin,. Tuo ehdotus oli mielestäni kyllä huonoin mitä tässä keskustellu on ehotettu. Riiippuu nyt vähän energiaremontista, joku lisävillan puhaltaminen välikatolle ei välttämättä nyt mikään ihan tolkuttoman kallis homma ole.

 

[Shajk]

Energiayhtiö jättää Suomen – syynä sähkön hinta

Energiayhtiön tuulipuisto on myynnissä alhaisten sähkönhintojen takia.

www.is.fi

Enefitin tuotantoyhtiö jättää Suomen koska sähkön hinta liian halpa.
Enefitin myyntiyhtiö jätti Suomen koska sähkön hinta oli liian kallis

 

[B12]

Energiayhtiö jättää Suomen – syynä sähkön hinta

Energiayhtiön tuulipuisto on myynnissä alhaisten sähkönhintojen takia.

www.is.fi

Enefitin tuotantoyhtiö jättää Suomen koska sähkön hinta liian halpa.
Enefitin myyntiyhtiö jätti Suomen koska sähkön hinta oli liian kallis

Tuulivoima vähän hankala ala Suomessa. Silloin kun tuulee ei sähkö maksa mitään. Silloin kun olisi kallista, mylly ei pyöri. Miksi eivät tehneet myllyjänsä Viroon, missä sais paremman hinnan? Mikä logiikka tuossa koko hommassa oli?

 

[vemkki]

Energiayhtiö jättää Suomen – syynä sähkön hinta

Energiayhtiön tuulipuisto on myynnissä alhaisten sähkönhintojen takia.

www.is.fi

Enefitin tuotantoyhtiö jättää Suomen koska sähkön hinta liian halpa.
Enefitin myyntiyhtiö jätti Suomen koska sähkön hinta oli liian kallis

Näköjään heidän tuulivoimapuistonsa valmistui vasta viime keväänä.

Translation not found - Enefit

Translation not found

enefitgreen.ee

(Sivu on englanniksi, vaikka esikatselu on viroksi)

 

[erihyva]

Nyt on selvillä, kuinka paljon tuulivoimaa rakennettiin vuonna 2024

SUOMESSA valmistui viime vuonna 235 uutta tuulivoimalaa. Määrä oli toiseksi suurin kautta aikojen. Suomen uusiutuvat ry:n mukaan se tarkoitti 1,8 miljardin euron investointeja.

Kun nimelliskapasiteetti kasvoi 1 414 megawattia eli 20 prosenttia, on tuulivoiman kokonaiskapasiteetti nyt 8 358 megawattia. Uusi tuotantoennätys oli viime vuonna 7 000 megawatin kieppeillä.

Voimaloita on nyt yhteensä 1 835. Viime vuonna valmistuneiden tuulivoimaloiden keskimääräinen nimellisteho pysyi kuudessa megawatissa. Yhtä voimalaa kohti rakentamiskustannuksia tuli kaikkiaan noin 7,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 lopussa tuulivoimaloita ennustetaan olevan noin 2 000 ja nimelliskapasiteetin lähes 9 500 megawattia. Rakenteilla olevia voimaloita on nyt 174 ja niiden kapasiteetti 1 129 megawattia.

Ennätysvuonna 2022 Suomeen tuli peräti 437 uutta voimalaa, joiden tehoksi ilmoitettiin 2 430 megawattia.

Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2023 sähköä 14,5 terawattituntia kaikkiaan noin 80 terawattitunnin kulutuksesta. Vesivoiman osuus oli 15 terawattituntia, ydinvoiman 32 terawattituntia. Omaa tuotantoa oli yhteensä 78 terawattituntia. Viime vuoden lukuja ei ole vielä saatavilla.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin syksyn ennusteen mukaan tänä vuonna sähköä tuotettaisiin noin 90 terawattituntia. Vuonna 2030 tuotannon ennustetaan nousevan 130 terawattituntiin ja vuonna 2035 jo 175 terawattituntiin. Näin suuren kasvun edellytyksenä on voimakas kotimaisen kulutuksen kasvu, Fingrid huomauttaa.

”Voimakkainta sähkön tuotannon kasvu on tuulivoimassa. Rakenteilla olevat sekä jo liityntäsopimuksen kantaverkkoon tehneet hankkeet nostavat toteutuessaan tuulivoimakapasiteetin noin 11 gigawattiin vuoden 2027 loppuun mennessä. Tämä vastaa noin 30–35 terawattitunnin vuosituotantoa eli noin kolmasosaa Suomen sähkönkulutuksesta”, yhtiön Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät -raportissa todetaan.

Suomeen tuli 235 uutta tuulivoimalaa viime vuonna – Lähivuosien näkymät ovat Fingridin ennusteen mukaan hurjat

Tuulivoiman lisärakentaminen jatkui viime vuonna vilkkaana ja tuotantoteho kasvoi viidenneksen.

www.aamulehti.fi

 

[vemkki]

Fingrid arvioi, että erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä tarvitaan ja syntyy kulutusjoustoa Estlink 2:n vikaantumisen takia.

Fingrid on päivittänyt arviotaan sähkön riittävyydestä kuluvan talven ajalle: EstLink 2 -yhteyden vikaantuminen heikentää sähkön riittävyyttä erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä

www.fingrid.fi

 

[Oksa]

Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2023 sähköä 14,5 terawattituntia

Jos laskin oikein, niin keskimäärin on tuotettu ~1600 MW. Tuolloinkin taisi olla laskennallinen kapasiteetti vajaa 7000 MW, niin aika pienellä mennään