Yksityisille vastaavalla hinnalla määräaikaiset sopparit kehiin, mitä isoille yrityksille; tai vastaavasti yrityksille samat sopparit, mitä yksityisille on tarjolla, niin alkaa kaupallisilla toimijoilla kiinnostaa investointi tuotantolaitoksiin.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 006
Pikaisesti katsottuna halvimmissa määräaikaisissa kuluttajasopimuksissa veroton hinta on sellaiset 6,5c / kWh. Pitäisi olla helposti sellaiset 50% lisää hintaa, että ydinvoimalan rakentaminen kannattaisi.
Puhutaan nyt kuitenkin siitä samasta firmasta joka hävisi miljarditolkulla rahaa Saksassa ja Venäjällä. Niillä rahoilla olisi rakentanut ydinvoimalan helposti. Ei todellakaan tuon firman päätökset ole vahvalla pohjalla ollut kun valtio joutui pääomittamaan tuota lafkaa alaskirjausten vuoksi.
Itse haluaisin nähdä millä perusteella 2015-2017 välillä tehtiin investointien päätökset. Noinkohan kestäisi päivänvaloa.....
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 006
No niin no, kenellä oli kristallipallo vuosina 2015-2017 nähdä, että Venäjä lähtee täysmittaiseen sotaan Ukrainaa vastaan?
Meinaan joo, kyllä tuostakin riskistä varoiteltiin, mutta Fortum ei todellakaan ollut ainoa firma, joka menetti paljon rahaa kun tuo maariski toteutui.
Ei muuten yksikään iso kuluttaja maksa tuollaisia hintoja sähköstä. Alle 5 mennään varmasti, mutta kuinka alas? 3-alkava tuskin on mikään mahdottomuus.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 006
No vaikka olisikin (varmaan pitää käynnistää taas @rock signaali, jos sieltä tulisi jotain NDA:ta kiertävää kommenttia), niin ei se silti muuta sitä, että edes noilla kuluttajahinnoilla ei olisi kannattavaa lähteä rakentamaan uutta ydinvoimaa. Eikä myöskään esim. uutta kaasuvoimaa.
Ei ole mahdollista, kun isot teolliset toimijat tuottavat sähkönsä mankalan yhtiöiden kautta. Ei tule samalla hinnalla kuluttajalle kukaan myymään, kuin suurkulutajalle, joka ostaa tasaisen x/MW 24/7/365. Kuten edellä todettiin, niin uusi ydinvoima vaikuttaa ainakin tällä hetkellä niin kalliilta, ettei kukaan nykyisellä kuluttaja hinnallakaan vielä rakentaisi uutta ydinvoimaa Suomeen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 100
Itse asiassa Uniperin ostohintaa pidettiin edullisena. Kukaan ei sotaa osannut ennustaa, ei Fortumin johtajat, eivätkä kymmenien tai satojen tuhansien muidenkaan yritysten johtajat. Ja millään hyökkäyssofan ennustamistaidolla ei ole mitään tekemistä myöskään ydinvoimalan investointipäätösten kanssa. Joten en oikein ymmärrä, mitä ajat takaa. Jos Fortum on mielestäsi väärässä todetessaan että perusvoimaa (=ydinvoimalaa) ei nykyitilanteessa kannata tänne rakentaa, niin perustele ihmeessä.
Jälkiviisaus on toki paljon helpompaa kuin tulevaisuuden ennustaminen...
Tässä
Ei varsinaisesti täysin sitä mitä tässä haettiin, mutta selventää jonkinverran taustoja miksi tällaisiin ratkaisuihin saatettiin silloin päätyä...
Ai oliko? Olihan siellä melkoinen riski tiedossa, että jos kakka osuu tuulettimeen, niin tarvitaan Saksan valtion siunaamaan, että saadaan hintoja nostettua vastaamaan kuluja. Saksalaiset persereiät kairasi kakkoseen, Tuppuraisen idiootti laitettiin neuvottelemaan soppari ja lopputuloksena: Saksalaiset saivat Uniperin itselleen pilkkahintaan, kun oltiin ensin imetty miljardeja Fortumilta. Saksalaiset kairaa kaikkia euroopassa kakkoseen ja täällä vain hymyissä suin naureskellaan. Saksan ansiota myös sähkömarkkinoiden paskominen.
Ei tule pienenemään, sillä talven keskihinnat nousevat reippaammin ja koska talvella kuluu valtaosa asumis energiasta, vaikutus on vielä paljon rajumpi ja ongelmallisempi, koska sähköpörssi.
Jos tänne tulee teollisuutta, joka tarvitsee jatkuvaa energiaa, niin tarvitsemme tänne lisää jatkuvasti energiaa tuottavia tuotantolaitoksia, sillä aurinkovoimala ei tuota talvella mitään / parhaimmillaankaan juuri ollenkaan ja tuurivoima taas on äärettömän epävakaata ja katkos (alle 10 % tuotto) voi olla helposti esimerkiksi yli viikon mittainen.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 942
Fortum on pörssiyhtiö, joten heidän mahdollista uutta ydinvoimalaansa ei rakenneta valtion budjetista.
kaarlos
Virallinen JimmZ-boikotoija
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 2 439
Ei tietenkään, viittasin tuossa alkuperäiseen väitteeseen siitä että ”veronmaksajien kukkarolle mennään”.
Miten se valtion budjetti asiaan liittyy? Ei niitä ole ennenkään valtion rahoilla rakennettu (jos nyt ei sitten viisastella sillä, että Loviisan voimalat rakensi Imatran Voima Oy, joka oli tuohon aikaan 100%:sti valtion omistama).
Suomeen ei tule tuhansien megawattien teholla vuoden ympäri tehoa kuluttavaa suurteollisuutta ilman uutta perusvoimaa. Eli kyseessä on muna-kana-ongelma.
kaarlos
Virallinen JimmZ-boikotoija
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 2 439
Ei minusta liitykään, paitsi aiemman kirjoittajan mielestä joka ehdotti sellaista tehtävän.
Olen samaa mieltä. Jää nähtäväksi keksiikö joku sellaista paljon kuluttavaa teollisuutta jonka takia kannattaisi rakentaa ydinvoiman kaltaista helvetin kallista sähköntuotantoa.
Edit: Valtion kannattaisi varmaan osallistua tuollaiseen about siinä vaiheessa kun se yksi miljardi sijoitettua pääomaa työllistäisi generoisi tuhansia hyväpalkkaisia veronmaksajia, olisi itse asiassa ihan kiinnostava nähdä missä se break-even menee ton osalta budjetoinnin näkökulmasta. Vaikea nähdä että joku 10 miljardin voimala koskaan työllistäisi niin paljoa ihmisiä että se muuttuisi kannattavaksi, ellei sähkö sitten olisi mahdollista myydä niin merkittävällä voitolla että se korvaisi ison osan yhtälöstä.
Viimeksi muokattu:
Koska myymällä sähköä vuodelle 2030 nyt jo antaa varmuutta ja vakautta.
Lähin mahdollinen sopparit tällä hetkellä on PKS hinta kiinnitykset. Jos siihen lisäksi pitäisi sitoutua johonkin tiettyyn kWh määrään, ja jos kuluttaja sopimukset voisi olla sitovia pidempään kuin 2 vuotta niin se olisi vastaava kuin isoille yrityksille.
Riippuu vähän milloin sitä sähköä ostetaan. Jos yritys on 5 vuotta sitten ostanut sähköä vuodelle 2025-2030 sen hinta voisi varmaan olla 2,X tai 3,X. Tänään vähän alle 5 senttiä. Vähän tippuu sen jälkeen kun Aurora on ehkä valmis.
Jos halutaan uutta ydinvoimaa, sähkön hinnat pitäisi ensin nousta. Solmimalla pitkiä sopimuksia Fortum luo myös ennustettavuutta toimintaansa, ja sähkön hinnan nousun kanssa se luo edellytykset uudelle ydinvoimalle.
Suurteollisuus on vastuullisesti huolehtinut siitä että sähköä on saatavilla halvalla. Kuluttajat ovat laiskotelleet ja suurilta osin myynyt tuotantoa pois.
Olen kuitenkin vähän yllättynyt että tähän asti vain joku pienempi yhtiö on luovuttanut kuluttajamyynnistä. Olin ennustanut että joku isompi olisi lopettanut sen touhun tämän vuoden aikana, koska siitä on vain harmia. Noh, nyt jos Vaasan Sähkö vastaan kuluttajaasiamies menee korkeimpaan oikeuteen ja sieltä tulee toisenlainen päätös niin eiköhän.
Ydinvoima on ylivoimaisesti halvinta 24/7 sähköä. Voihan sitä silti kutsua helvetin kalliiksi...
Etenkin jos se tehtäisiin jonkun valmiin standardin mukaan eikä joka kerta ihme pilottireaktorina.
kaarlos
Virallinen JimmZ-boikotoija
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 2 439
Asia on hyvin todennäköisesti näin. Tästäkin huolimatta yhtälö jossa joku rakentaisi ydinvoimalan (nykyhintaan ~10 miljardilla eurolla) myydäkseen sähköä alle sen hinnan jolla tuotanto muuttuu kannattavaksi, vain siksi jotta joku toinen yritys voi pyörittää omaa energiasyöppöä bulkkibisnestään paremmilla marginaaleilla ei vaan ole kenenkään intresseissä paitsi tuon kuluttavan tahon.
Valtio haluaa kituvaan Suomeen teollisuutta ja työpaikkoja. Suomen tällä hetkellä halpa sähkö houkuttelee, mutta suomi on vähäväkinen maa, jossa pieni sähköntuotanto ja siitä ei ole paljoa jakaa. Vertaa nyt vaikka Ruotsiin tai Norjaan, jotka ihan eri kaliiperin toimijoita. Valtion intressi ei ole myöskään räjäyttää sähkön kuluttajahintaa taivaisiin, vaikka saahan siitä hyvin alvia.
Näitä ennakoiden Fortum jopa saattaa valtion enemmän tai vähemmän avustamana ja omistajaohjaamana rakentaa voimalan tai ei. Puhtaasti kaupallinen toimija mielummin odottaa hintaräjähdystä.
Noin sen pienessä päässäni pähkäilin. Tai sitten teollisuus tulee ja hintaräjähdys ja valtio levittelee käsiään. Tai teollisuutta ei tule kun 24/7/365 sähkö ei riitä ja jatketaan entiseen malliin. Skenaarioita voi jokainen pyöritellä lämpimikseen.
Miksi sähköä ahmivaa alumiinitehdasta ei tehdä sähköyltäkylläiseen Pohjois-Ruotsiin? Mitä Fortum pystyy lupaamaan, mitä halvan vesivoiman Ruotsi ei?
Ehkä 50 vuoden käyttöaikana, mutta sijoittajia kiinnostaa ensisijaisesti kannattavuus 20 ensimmäisen käyttövuoden aikana, kun pitäisi ne rakentamiskulut kuolettaa, ja korot juoksevat koko ajan.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 006
Olisitko itse valmis maksamaan nyt sellaiset 20 000 - 50 000€ siitä, että about 10 vuoden päästä voit ostaa sähköä hintaan about 4-5c / kWh?
Ja jos itse olisit, niin luuletko, että Suomesta löytyy sellaiset 200 000 - 400 000 muuta, jotka olisivat valmiita samaan?
Eihän tuo huono diili olisi. Ongelma on että pitäisi kuluttaa sähkö tasaisesti 24/7 joka harvalta kotitaloudelta onnistuu.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 006
Aika pitkään joudut odottamaan, että saisit rahasi takaisin tuosta. Etenkin, jos otetaan huomioon mahdollisuus investoida nuo rahat johonkin tuottavaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 692
Suomessa on toimiva kantaverkko ja kyky parantaa sitä. Ruotsi on jostain syystä kyvytön verkon rakentamiseen ja heille on helpompaa tehdä aurora-linjan Suomeen ja ostaa sähköä takaisin etelä-ruotsiin.
Ehkä kantaverkkoyhtiö tekee siellä niin hyvää tiliä alueiden välisestä siirrosta, että se koittaa monopolina estää noiden pullonkaulojen poistoja?
Pohjois-Ruotsiin nimenomaan on jo nyt suunniteltu sähkösyöppöjä teollisuusaloja siinä määrin, että sähköä ei enää juurikaan riittäisi vientiin. Eli viedään sähkösyöppö teollisuus sinne, missä halpa sähkö on. Tämä on nimenomaan normaali alumiinin tapauksessa.
Maailmassa alumiinitehtaat pyörivät pitkälti vesivoimalla ja monella on oma vesivoimala. Mitä erikoista porkkanaa Fortum on luvannut Rio Tintolle, että se suunnittelee tänne jättitehdasta kytkettynä valtakunnanverkkoon, joka on minun heikkojen tietojeni mukaan aika epätavallista?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 692
En usko että Suomeen kannattaisi rakentaa ydinvoimaa vaikka tänne tulisi alumiinisulatto sitä sähköä ostamaan. Ne ydärit kannattaisi mielummin sijoittaa Etelä-Ruotsiin, josta myynti onnistuu sekä Suomeen, Tanskaan että Pohjois-Saksaan.
Ja samalla vaivalla kannattaisi pistää pystyyn sitten 3-4 pannua samalle tontille, jotta yksikkökustannuksia saisi alas.
Suomessa kuitenkin on hyvin kilpailukykyisen hintaista sähköä ja ehkä Pohjois-Ruotsissa on jo hyvät paikat varattuna. Parempia paikkoja ei ehkä ole.
Ja samalla vaivalla kannattaisi pistää pystyyn sitten 3-4 pannua samalle tontille, jotta yksikkökustannuksia saisi alas.
Ehkä Suomeen saa 2030-> halvempia sähköfutuureita kuin minnekään muualle Eurooppaan, ja oletettavasti Saksassa vähitellen suljettavien alumiinisulattojen kapasiteetti halutaan korvata EU:n sisäpuolisella tuotannolla, koska tullirajoja tuskin halutaan mantereelle strategisessa tuotannossa ylittää.
Suomessa kuitenkin on hyvin kilpailukykyisen hintaista sähköä ja ehkä Pohjois-Ruotsissa on jo hyvät paikat varattuna. Parempia paikkoja ei ehkä ole.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 932
puolet alumiinisulattojen käyttämästä sähköstä tulee kivihiilestä.
Primary Aluminium Smelting Power Consumption - International Aluminium Institute
Toki kun tuolta klikkaa kiinan pois, osuudeksi jää 19.7%.. Voi spekuloida, että Rio Tinton hankeen taustalla on juurikin varautuminen kauppasotaan Kiinan kanssa ja/tai ettei kivihiilen ja maakaasun käyttö alumiinin tuotannossa ole enää hyväksyttävää.
Itse ihmettelen kanssa, mitä Fortum on luvannut, että Rio Tinto sunnitteleen tänne tehdasta. Toivottavasti nyt ei mitään huomattavasti alle markkina hintaista pitkää sopparia ole tarjonnut.
Kiina on oma juttunsa. Jenkeissä myös ollut hiilellä toimivia alumiinisulattoja, mutta lienevät siirtyneet pikkuhiljaa muihin. Kiinassahan hiilen kulutus kasvaa vielä jonkin aikaa, kunnes kääntyy laskuun ja uusia hiilivoimaloitakin vielä rakennetaan.
No Fortum on vakaan energian tuottaja ja mitäpä muutakaan se on tehtaalle luvannut kuin (tosi) pitkän (tosi) halvan sähkösopimuksen saatavuustakuulla. Alumiinitehdas elää sähköstä ja ei tehtaalla muuten olisi mitään järkeä Suomeen tulla jos energian saatavuus ja hinta tuulella käyvää.
Lauantaina Flamanville 3 vihdoin kytkettiin sähköverkkoon (lainauksessa oli kyse väärinkäsityksestä).
EPV:n 1600 MWh Energy Domen YVA kuulutusvaiheessa 7.2.2024 asti. YVA-selostuksen mukaan investointipäätös saattaisi tulla kesällä 2025 ja rakentaminen veisi noin kaksi vuotta. Vertailun vuoksi:
EPV Energia, Laihia, CO2-varasto, 146 MW/1600 MWh, hinta ei tiedossa, käytössä aikaisintaan 2027
Kemijoki, Ailangantunturi, pumppuvoimala, 550 MW/3850 MWh, 600-800 M€, 156-208 €/kWh, käytössä aikaisintaan 2032
Pohjolan Voima, Askanaapa, pumppuvoimala, 500 MW/?? MWh, hinta ei tiedossa, käytössä arviolta 2030-luvulla
Suomen Voima, Kapusta, pumppuvoimala, 30-100 MW/?? MWh, koko hankkeen hinta 300 M€, käytössä aikaisintaan 2029
Jos Energy Domen kustannus on 200 €/kWh, kuten Googlessa huhutaan, ja 1600 MWh varasto saadaan pystyyn kahdessa vuodessa, voidaan suunnitelmat pumppuvoimaloiden rakentamisesta unohtaa. Kuulostaa jopa liian hyvältä ollakseen totta, mutta kerrottakoon että Energy Dome on tehnyt äskettäin diilejä Bill Gatesin rahaston ja ranskalaisen energiayhtiö Engien kanssa.
EDIT: EPV:n aikataulu olikin rakentaa n. 2 vuodessa kaksi kahdeksasta yksiköstä, eli tahti olisi 400 MWh kahteen vuoteen.
Viimeksi muokattu:
Akkujen kestoikä olkoon vaikka 10v, kunnes parasta päivä ohi. Pumppuvoimala voi toimia vaikka 50v ilman isompia ongelmia.
- Liittynyt
- 08.04.2022
- Viestejä
- 2 023
Mistä saa näin halpoja akkuja?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 692
Nkonilta saa kennoja alv0 allekin tuon jos kelpaa B-Grade. Kiinasta bulkkina tilaamalla saattaisi ”jotain” spottikennoa saada myös tuollaisiin rahoihin.
Envision HC-L315A - 315Ah - LiFePO4 3.2V - Grade B
Tested capacity between 320Ah and 339Ah Manufacturer: Envision Model: HC-L315A 3.2V 315Ah 1008Wh Dimensions: 71.8±0.6 mm x 207.01±0.6 mm x 174.26±0.6 mm Capacity: 315ah Weight: 5.65kg Maximum discharge: 157A (0,5C) Rated Voltage: 3.2V Above: including screw terminals, busbars and screws...
eu.nkon.nl
Paljas kenno ei kuitenkaan ole oikeastaan vielä kovin käyttökelpoinen akku, vaan tarvitsee oikeaan käyttöön kaverikseen BMS:n ja tietty erikseen jonkun lataustavan ja purkutavan. Ja valtakunnan verkon tasapainottamiseen on vielä laillisesti aika paljon matkaa DIY-vehkeillä.
Tuosta saa kuitenkin 900€:llä 16kWh kennoja, 150A kiina-BMS irtoaa reilulla satasella ja sen avulla kennot muuttuvat jotakuinkin akuksi jota voi purkaa / ladata ~7kW teholla.
Suomessa luonnonvoimat aiheuttavat kyllä pumppuvoimalolle hyvinkin monenlaisia ongelmia, 50 vuoden aikana. Esim veden olomuodonmuutoksella on todella raju voima..
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 143
Plummeting battery prices in China may normalise EVs globally - electrive.com
Battery prices in China are falling rapidly with no end in sight. Analysts view the trend as a catalyst in the mass-level decarbonisation of road transport
www.electrive.com
Kiinasta on tänä vuonna saanut LFP kennoja 50 dollarin kieppeillä ja akkuja 75 dollarin kieppeillä.
Ja nämäkin hinnat ovat todennäköisesti vanhentuneita koska näyttäisi kohtuu hyvin saavan kiinalaista verkkokaupasta alle 40 euron / kwh. Tuossa likimäärin 1kwh 235 renimbia. Kwh hinta 32 dollaria.
Linkkien takaa löytyi niin paljon ja pitkiä dokumentteja, etten jaksanut kahlata niitä läpi. Mikä tuollaisessa CO2-varastossa on hyötysuhde?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 006
Väittävät, että roud-trip efficiency on 75%:
CO2 Battery - Energy Dome
energydome.com
Jos tuo osoittautuu oikeasti toimivaksi konseptiksi, niin toi voi hyvinkin olla erittäin merkittävä tulevaisuudessa energiasäilönä.
Kymmenen vuoden päästä akkujen uusiminen maksaa vain murto-osan tämän päivän hinnoista. Pummpuvoimalan rakentaminen ottaa tuon 10 vuotta lupineen kaikkineen.
- Liittynyt
- 08.04.2022
- Viestejä
- 2 023
Mehän emme voi tätä oikeasti tietää.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 143
Uskaltaisin vielä väittää että tuosta saattaisi olla 10% otettavissa kaukolämmön hyötykäyttöön. On kuitenkin hyvin keskitetysti ne kuumat pisteet tuossa prosessissa.
Ei, mutta alan toimijoilta on valistuneita ennustuksia. Esim. Sodium-akut toimitukset on alkaneet ja niiden pitäisi laskea hinnat puoleen, jopa alle.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 143
Semmoinen leikkimielinen laskutoimitus että jos kerran 15 vuoteen akut vaihdetaan laitokseen ja syklejä on tullut 5000 ja kwh hinta on 50 euroa / kwh kun vaihdetaan pelkkiä kennoja niin saadaan sähkön hintaa vaikuttavaksi tekijäksi 1 sentti / kwh.
Jos akuissa roudtrippi saadaan 90% niin 5 sentin/kwh energia hinnoilla haaskaataan 0.5 senttia/kwh ja jos pumppuvoimaloissa 75% roundtrippi niin sähköä haaskataan 1.25 senttiä kwh. Akkujen hyvä roundtrippi tarkoittaa sitä että jos tulevaisuudessa sähkö ei ole aivan ilmaista niin akkut pieksevät sen avulla pumppuvoimalat kustannuksissa vaikka niitä kennoja uusittaisiinkin kerran 15 vuoteen.
Toisaalta jos uusituvaa energiaa on niin paljon, että hinta painuu päivittäin ilmaiseksi siitä huolimatta, että akkuja ladataan viimeistä päivää niin tuo roundtrippi edukkuus menettää merkityksensä.
Jos akuissa roudtrippi saadaan 90% niin 5 sentin/kwh energia hinnoilla haaskaataan 0.5 senttia/kwh ja jos pumppuvoimaloissa 75% roundtrippi niin sähköä haaskataan 1.25 senttiä kwh. Akkujen hyvä roundtrippi tarkoittaa sitä että jos tulevaisuudessa sähkö ei ole aivan ilmaista niin akkut pieksevät sen avulla pumppuvoimalat kustannuksissa vaikka niitä kennoja uusittaisiinkin kerran 15 vuoteen.
Toisaalta jos uusituvaa energiaa on niin paljon, että hinta painuu päivittäin ilmaiseksi siitä huolimatta, että akkuja ladataan viimeistä päivää niin tuo roundtrippi edukkuus menettää merkityksensä.
Tuo vaikuttaa äkkiseltään hyvältä järjestelmältä... Mutta onko noita jo käytössä..?Väittävät, että roud-trip efficiency on 75%:
CO2 Battery - Energy Dome
Jos tuo osoittautuu oikeasti toimivaksi konseptiksi, niin toi voi hyvinkin olla erittäin merkittävä tulevaisuudessa energiasäilönä.
Mikä on muuten tuon kaasuvaraston koko tilavuus (Esim 1600MW:n varastolla? Voitaisiinko se tehdä maan alle, esim hylättyyn kaivokseen. Kaasu ei kuitenkaan rapauta paikkoja, niinkuin veden virtaaminen, eikä siihen sekoitu roskia, jos ja kun säiliö on tiivis..
Voidaankohan tuossa hyödyntää suuntaan ja toiseen kulkeva lämpö, joka tapahtuu nesteytys ja kaasutumisprosessissa?
Jos tuo varasto olisi "porakaivo", niin toimisiko se..?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 143
Tassa videossa kaikkien vihaama brosyyrien lukija mies kertoo kuinka co2 akut toimivat. Co2 akun kauneus on siina etta akku on halpa jos silla on antaa paljon tilaa. Kaivos ei ole tarpeellinen koska muovipussi on kovin halpa tehda ja sen ei tarvitse olla edes erityisen tiivis.
Liekö veden raju voima vai mikä kyseessä, mutta Bulgariassa sijaitseva Chairan pumppuvoimala on ollut rikki jo vuodesta 2022 lähtien. Pumppausteho on 784 MW ja sähköntuotantoteho 864 MW. Neliyksikköinen voimala valmistui vuosina 1995-1999. Nyt yksikkö 2, 197/205 MW, on saatu toimimaan ja yksikön 3 arvioidaan tulevan kuntoon ensi vuoden loppuun mennessä.
Kerrottakoon, että Brokdorfin ydinvoimalan purkutyöt ovat alkaneet Saksassa. Näin ollen kaikki Saksan ydinvoimalat ovat joko purettavana tai purettu. Voimalan omistaja PreussenElektra kaavaili vuosi sitten saitille Euroopan suurinta akkuvarastoa (800 MW/1600MWh), mutta tästä ei löytynyt mitään uutta tietoa.
Tuommoiseen varastokäyttöön kävisi muukin kuin kallis litiumi. Ei ole niinkään väliä painolla ym.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
Uusimmat viestit
-
-
-
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.- Viimeisin: RieskaMies
-
-
