Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[tietokonerikki]

Et ole vieläkään antanut mitään näyttöä näille sun väitteille. Ne sähköyhtiöt tarjoavat molemman tyyppisiä määräaikaisia sopimuksia, koska toiselle kelpaa toisenlainen paremmin kuin toisille.

Sä vaan jaksat, sulla on aivan varmasti tiedossa, että kulutusvaikutuksellisella sopimuksella on pyritty saamaan suoran pörssisähkön käyttäjiksi haluamattomia henkilöitä
siirtymään pois kiinteähintaisista. Vuonna 2021 (oliko edes 2022?) ei edes ollut tarjolla kulutusvaikutuksellia sopimuksia.
Tietysti se markkinoidaan "tuomme uuden vaihtoehdon" Hinnoittelulla sitten pyritään hoitamaan yhtiöiden haluamaan suuntaan.

 

[vemkki]

Sä vaan jaksat, sulla on aivan varmasti tiedossa, että kulutusvaikutuksellisella sopimuksella on pyritty saamaan suoran pörssisähkön käyttäjiksi haluamattomia henkilöitä
siirtymään pois kiinteähintaisista. Vuonna 2021 (oliko edes 2022?) ei edes ollut tarjolla kulutusvaikutuksellia sopimuksia.
Tietysti se markkinoidaan "tuomme uuden vaihtoehdon" Hinnoittelulla sitten pyritään hoitamaan yhtiöiden haluamaan suuntaan.

Eri sopimustyypeillä yritetään vain haalia asiakkaita kilpailijoilta, kun kaikki haluaisivat halvempaa sähköä ja kaikille toimivaa halpaa ratkaisua ei ole. On sitten kuluttajan päätettävissä, että millä sopimustyypillä hän yrittää minimoida kulut.

 

[kaarlos]

Sä vaan jaksat, sulla on aivan varmasti tiedossa, että kulutusvaikutuksellisella sopimuksella on pyritty saamaan suoran pörssisähkön käyttäjiksi haluamattomia henkilöitä
siirtymään pois kiinteähintaisista.

Millä perusteella? Väittäisin että mikä ikinä sähkön myyjä ekana keksikään tämän kulutusvaikutuksellisen sopimuksen halusi haalia lisää asiakkaita uuden kaltaisella sopimustyypillä, ja tottakai kaikkien muiden sähkönmyyjien piti tuoda vastaava soppari koska muutoin nimenomaan tommosen sopimuksen haluavat asiakkaat olisivat menneet muille.

 

[Paapaa]

Sä vaan jaksat, sulla on aivan varmasti tiedossa, että kulutusvaikutuksellisella sopimuksella on pyritty saamaan suoran pörssisähkön käyttäjiksi haluamattomia henkilöitä
siirtymään pois kiinteähintaisista.

Ei tietenkään, vaan on yritetty kasvattaa markkinaosuuksia tarjoamalla vaihtoehtoinen sopimustyyppi jolla ennen kaikkea voi suojautua kaikkein kovimmilta hintavaihteluilta, mutta silti vaikuttaa omalla kulutuksella sähkön tuntihintaan. Kiinteät määräaikaiset on suosituin sopimustyyppi ja tietenkin niitä tarjotaan. Ne tarjoavat myyjille pitkiä ja kannattavia asiakassuhteita, jotka tuovat kassavirtaa varmuudella jopa seuraavat 2 vuotta. Tietenkin niitä myydään ja niistä ei haluta luopua.

 

[tietokonerikki]

Millä perusteella? Väittäisin että mikä ikinä sähkön myyjä ekana keksikään tämän kulutusvaikutuksellisen sopimuksen halusi haalia lisää asiakkaita uuden kaltaisella sopimustyypillä, ja tottakai kaikkien muiden sähkönmyyjien piti tuoda vastaava soppari koska muutoin nimenomaan tommosen sopimuksen haluavat asiakkaat olisivat menneet muille.

Niin kyllä ton kulutusvaikutksellisen markkinoinnilla "hämärretään" sitä sähkön oikeaa hintaa heiltä, jotka eivät itse kykene sitä arvioimaan. Se miksi Helen ton teki tietää
vain heidän johtonsa.

Kun tota sahkonhinta.fi sivua viimeksi katsoin, siellä kerrottiin usein hinnaksi perushinta (vaikka hatusta 7snt ) +/- kulutusvaikutus joksi useissa on arvioitu 1,5snt/kWh,
mutta muistan jonkun tarjouksessa kulutusvaikutuksen arvioidun 3.0snt/kWh.
Eli edes sähköyhtiöt eivät näytä kykenevän yhteneväisesti arvioimaan ton kulutusvaikutuksen osuutta lopullisessa hinnassa.

 

[JCSH]

Sä vaan jaksat, sulla on aivan varmasti tiedossa, että kulutusvaikutuksellisella sopimuksella on pyritty saamaan suoran pörssisähkön käyttäjiksi haluamattomia henkilöitä
siirtymään pois kiinteähintaisista. Vuonna 2021 (oliko edes 2022?) ei edes ollut tarjolla kulutusvaikutuksellia sopimuksia.
Tietysti se markkinoidaan "tuomme uuden vaihtoehdon" Hinnoittelulla sitten pyritään hoitamaan yhtiöiden haluamaan suuntaan.

Ennen vuotta 2022 ei ollut tarvetta tuollaisille sopimuksille. Sähkön hinnan vaihtelut olivat niin pieniä, että tuollaisille sopimuksille ei ollut markkinoita.

Mutta tuo vuoden 2022 hintashokki aiheutti sen, että ne, jotka ennen olivat valmiita säätämään kulutustaan pörssihinnan mukaan, alkoivat haluamaan jonkinsorttista hintasuojausta. Mutta he silti haluavat optimoida sitä maksamansa sähkön hintaa, joten tuollainen kulutusvaikutteinen sopimus on juurikin hyvä kompromissi noiden välillä.

Kaiken kaikkiaan se, että näet nuo jonain tapana houkutella väkeä pois kiinteähintaisista, on aika outo. Nuo ovat enemmänkin tapa houkutella pörssisähkön käyttäjiä kiinteähintaisempiin sopimuksiin. Koska nuo sopivat etenkin sellaisille, jotka pystyvät optimoimaan sitä sähkönkulutustaan hinnan mukaan. Taaskin jos olet sellainen, että et pysty tai et halua, niin ei ole mitään järkeä ottaa kulutusvaikutuksellista, vaan kannattaa pysyä niissä perinteisissä kiinteähintaisissa.

 

[eurokeitai]

Kulutusvaikutus-sopimuksia tuotiin markkinoille siksi, että kiinteiden sähkö sopimusten hinnat oli kovin kalliita. Jonkun 10c/kWh kiinteä rinnalle voitiin tuoda 8c/kWh +- kulutusvaihtelusopimus.

 

[Miksuu]

Kulutusvaikutus-sopimuksia tuotiin markkinoille siksi, että kiinteiden sähkö sopimusten hinnat oli kovin kalliita. Jonkun 10c/kWh kiinteä rinnalle voitiin tuoda 8c/kWh +- kulutusvaihtelusopimus.

Niihn ja se myös lievensi pörsin pelkoa/toi osan kiinteen sopimuksesta. Ketä ei optimoi/seuraa hintoja sai siitä hyvää mieltä. Ja ei ne ny niin pahoja olleet ku kiinteet määräaikaiset parhaillaan

 

[HTK12]

Sä vaan jaksat, sulla on aivan varmasti tiedossa, että kulutusvaikutuksellisella sopimuksella on pyritty saamaan suoran pörssisähkön käyttäjiksi haluamattomia henkilöitä
siirtymään pois kiinteähintaisista. Vuonna 2021 (oliko edes 2022?) ei edes ollut tarjolla kulutusvaikutuksellia sopimuksia.
Tietysti se markkinoidaan "tuomme uuden vaihtoehdon" Hinnoittelulla sitten pyritään hoitamaan yhtiöiden haluamaan suuntaan.

Sä vaan jaksat tämä samaa tuutata kokoajan. Mitään faktaa ei ole näiden väitteiden tueksi, mutta silti jauhat ihan samaa. Ei tunnu täällä keskustelussa muut pystyvän näkemään mitään tolkkua näissä väitteissäsi. Jos ei osaa lukea/ymmärrä lukemaansa, niin sitten ei ole kykenevä enää tekemään sopimuksia.

 

[tietokonerikki]

Sä vaan jaksat tämä samaa tuutata kokoajan. Mitään faktaa ei ole näiden väitteiden tueksi, mutta silti jauhat ihan samaa. Ei tunnu täällä keskustelussa muut pystyvän näkemään mitään tolkkua näissä väitteissäsi. Jos ei osaa lukea/ymmärrä lukemaansa, niin sitten ei ole kykenevä enää tekemään sopimuksia.

Kyllä heitäkin on jotka, kokevat asian ongelmaksi. Eivätkä ymmärrä mitä tolla kulutusvaikutuksellisella sopimuksella tarkoitetaan. Tänään viimeksi kuulin kun eräs kertoi,
että hintahan on "hatusta esim.7snt/kWh" ja toi 1.5snt "tyypillinen vaihteluväli" tarkoittaa, että hinta vaihtelee tässä esimerkissä 5.5-8,5snt/kWh. (oikeasti se voi olla isompikin) Ja aivan varmasti on lähes yhtä ymmärryskyinen kuin sinä. Jos ei tässä niin jossain muussa sitten ehkä tietävämpikin.

Faktaa on että "pörssisidonnaisten" sopimusten käyttöä on lisätty ja selkeä suunta sen käytön lisäämiseen on nähtävissä. Asiat tehdään pienin askelin.

Enerkiavirasto voisi tosiaan tehdä sahkonhinta.fi sivuillaan selkeän eron pörssisähkön ja kulutusvaikutuksellisen hinnoittelun välillä. Heitä on siitä kyllä huomautettu julkisuudessakin, ihmettelen miksi eivät muuta sivujaan, aikaa siihen olisi ollut.

 

[Paapaa]

Kyllä heitäkin on jotka, kokevat asian ongelmaksi. Eivätkä ymmärrä mitä tolla kulutusvaiktuksellisella sopimuksella tarkoitetaan.

Jolloin he voivat jättää sen ostamatta ja ostaa Suomen suosituimman sopimustyypin, eli kiinteän määräaikaisen sopimuksen, jota varmaan kaikki myyjät tarjoavat.

 

[JCSH]

Faktaa on että "pörssisidonnaisten" sopimusten käyttöä on lisätty ja selkeä suunta sen käytön lisäämiseen on nähtävissä. Asiat tehdään pienin askelin.

Pörssisidonnaisten sopimusten suosio kuluttajien keskuudessa on kasvanut kun sähkön hintojen heilunta on kasvanut. Mikä on aika luonnollinen kehityskulku, kerta löytyy kuitenkin paljon väkeä, jotka pystyvät ajoittamaan sitä kulutustaan. Mitä enemmän vaihtelua, sitä enemmän tuosta ajoituksesta voi saada hyötyä.

Enerkiavirasto voisi tosiaan tehdä sahkonhinta.fi sivuillaan selkeän eron pörssisähkön ja kulutusvaikutuksellisen hinnoittelun välillä. Heitä on siitä kyllä huomautettu julkisuudessakin, ihmettelen miksi eivät muuta sivujaan, aikaa siihen olisi ollut.

Kerta tuo sahkonhinta.fi on ainoa konkreettinen asia, jonka olet onnistunut keksimään edes jotenkin tukemaan tätä sun paasausta, niin lopettaisitko oikeasti asiasta valittamisen, jos Energiavirasto muuttaisi tuon sivun?

 

[tietokonerikki]

Pörssisidonnaisten sopimusten suosio kuluttajien keskuudessa on kasvanut kun sähkön hintojen heilunta on kasvanut. Mikä on aika luonnollinen kehityskulku, kerta löytyy kuitenkin paljon väkeä, jotka pystyvät ajoittamaan sitä kulutustaan. Mitä enemmän vaihtelua, sitä enemmän tuosta ajoituksesta voi saada hyötyä.



Kerta tuo sahkonhinta.fi on ainoa konkreettinen asia, jonka olet onnistunut keksimään edes jotenkin tukemaan tätä sun paasausta, niin lopettaisitko oikeasti asiasta valittamisen, jos Energiavirasto muuttaisi tuon sivun?

Täällä keskustellaan ja voidaan olla erimieltäkin. Energiaviraston tietysti pitäisi toi muuttaa kun kerran on ns. julkinen toimija ja on kansalaisia jotka eivät ole asiaa sisäistäneet.
Toinen asia on sitten miten hinnoittelulla ohjaillaan mihinkin suuntaan. Pörssisähköön perustuvaa hinnoittelua en pidä kaikkien kuluttajajien kannalta
hyvänä, riippuen siitä miten meillä sähkö hinnoitellaan esim 2.35snt/kWh oli aivan törkeää ylihinnoittelua, josta voi päätellä ettei pörssihinnoittelu toimi kuluttajan kannalta asiaa tarkastellen (jota minä täällä lähinnä katselen) oikein.

 

[JCSH]

Täällä keskustellaan ja voidaan olla erimieltäkin. Energiaviraston tietysti pitäisi toi muuttaa kun kerran on ns. julkinen toimija ja on kansalaisia jotka eivät ole asiaa sisäistäneet.
Toinen asia on sitten miten hinnoittelulla ohjaillaan mihinkin suuntaan. Pörssisähköön perustuvaa hinnoittelua en pidä kaikkien kuluttajajien kannalta
hyvänä, riippuen siitä miten meillä sähkö hinnoitellaan esim 2.35snt/kWh oli aivan törkeää ylihinnoittelua, josta voi päätellä ettei pörssihinnoittelu toimi kuluttajan kannalta asiaa tarkastellen (jota minä täällä lähinnä katselen) oikein.

Niin pörssisähköön perustuva hinnoittelu ei ole kaikkien kuluttajien kannalta hyvä. Sen takia siellä on myös niitä ihan perinteisiä kiinteähintaisia sopimuksia.
Mutta monille se pörssihinnoittelu on vallan toimiva ratkaisu. Joten myös heille tarkoitettuja sopimuksia löytyy.

Eli kaiken kaikkiaan en todellakaan käsitä tätä sun valitusta asiasta. Noita kulutusvaikutuksellisia sopimuksia tarjoavat firmat vääntävät sivuillansa rautalangasta sen, että miten nuo sopimukset toimivat. Joten selvästikään tuossa ei yritetä mitenkään johtaa asiakkaita harhaan, vaan heille selitetään sopimus seikkaperäisesti ja sitten ne asiakkaat voivat itse valita sen sopivimman sopimuksen. Jos ihmiset ovat tyhmiä ja eivät lue noita selityksiä, niin se ei sitten kyllä enää ole noiden sähköyritysten vika. Vaan klassinen esimerkki siitä, miten tyhmyydestä sakotetaan.

 

[tietokonerikki]

Niin pörssisähköön perustuva hinnoittelu ei ole kaikkien kuluttajien kannalta hyvä. Sen takia siellä on myös niitä ihan perinteisiä kiinteähintaisia sopimuksia.
Mutta monille se pörssihinnoittelu on vallan toimiva ratkaisu. Joten myös heille tarkoitettuja sopimuksia löytyy.

Eli kaiken kaikkiaan en todellakaan käsitä tätä sun valitusta asiasta. Noita kulutusvaikutuksellisia sopimuksia tarjoavat firmat vääntävät sivuillansa rautalangasta sen, että miten nuo sopimukset toimivat. Joten selvästikään tuossa ei yritetä mitenkään johtaa asiakkaita harhaan, vaan heille selitetään sopimus seikkaperäisesti ja sitten ne asiakkaat voivat itse valita sen sopivimman sopimuksen. Jos ihmiset ovat tyhmiä ja eivät lue noita selityksiä, niin se ei sitten kyllä enää ole noiden sähköyritysten vika. Vaan klassinen esimerkki siitä, miten tyhmyydestä sakotetaan.

Huonosti ovat rautalankaa taivutelleet, kun ei vieläkään ole kaikille toi kulutusvaikutuksellinen hinta ja sen laskentatapa selvinnyt. Eikä sitä auta se, että sanotaan muistaakseni "tyypillien vaihteluväli" on +/- esim 1,5snt/kWh (joillakin +/-3.0snt/kWh) Eikä sanota selkeästi, että vaihteluväli voi olla suurempikin.
Luulen, että saisivat sopimuksia lisää, jos sopimuksessa oli toi vaihteluväli kiinteänä eli jos perushinta esim. 7snt/KWh niin hinta voi olla 5,5-8,5snt/kWh. Ei sen yli eikä ali.
Kuten tänään eräs oletti.

 

[JCSH]

Huonosti ovat rautalankaa taivutelleet, kun ei vieläkään ole kaikille toi kulutusvaikutuksellinen hinta ja sen laskentatapa selvinnyt. Eikä sitä auta se, että sanotaan muistaakseni "tyypillien vaihteluväli" on +/- esim 1,5snt/kWh (joillakin +/-3.0snt/kWh) Eikä sanota selkeästi, että vaihteluväli voi olla suurempikin.
Luulen, että saisivat sopimuksia lisää, jos sopimuksessa oli toi vaihteluväli kiinteänä eli jos perushinta esim. 7snt/KWh niin hinta voi olla 5,5-8,5snt/kWh. Ei sen yli eikä ali.
Kuten tänään eräs oletti.

Kuten Ron White aikanaan sanoi ”You can’t fix stupid”.
Kuitenkin näyttäisi siltä, että aikalailla jokainen noita sopimuksia myyvä taho laittaa osaksi sitä selitystä ihan sen matemaattisen kaavan, miten tuo lasketaan. Kyseessä on tyyliin yläaste matikkaa (tai ehkä jopa ala-aste matikkaa?). Asia selviää parissa minuutissa, jos vain vaivautuu lukemaan noita sivuja.
Eli jos tuota ei tajua, niin sitten on joko aivan helvetin typerä tai aivan helvetin laiska.

Enkä nyt oikein käsitä miksi tuohon pitäisi laittaa tuollainen kiinteä raja. Ideana on kuitenkin tarjota jotain, mikä poikkeaa noista normaaleista määräaikaisista, joten sen rajoittaminen tuollaiseksi suht pieneksi vaihteluksi verrattuna perinteiseen määräaikaiseen vie aika paljon pointtia noilta sopimuksilta.

 

[Variz]

Kuten Ron White aikanaan sanoi ”You can’t fix stupid”.
Kuitenkin näyttäisi siltä, että aikalailla jokainen noita sopimuksia myyvä taho laittaa osaksi sitä selitystä ihan sen matemaattisen kaavan, miten tuo lasketaan. Kyseessä on tyyliin yläaste matikkaa (tai ehkä jopa ala-aste matikkaa?). Asia selviää parissa minuutissa, jos vain vaivautuu lukemaan noita sivuja.
Eli jos tuota ei tajua, niin sitten on joko aivan helvetin typerä tai aivan helvetin laiska.

Enkä nyt oikein käsitä miksi tuohon pitäisi laittaa tuollainen kiinteä raja. Ideana on kuitenkin tarjota jotain, mikä poikkeaa noista normaaleista määräaikaisista, joten sen rajoittaminen tuollaiseksi suht pieneksi vaihteluksi verrattuna perinteiseen määräaikaiseen vie aika paljon pointtia noilta sopimuksilta.

Vaikka itse olen valinnut pörssi/kulutusvaikutushybridin, niin on rehellisyyden nimissä todettava, että kulutusvaikutuksen muodostumista ei nykyisellään kyllä kovin kansantajuisesti selitetä (esim Väre).
Lisäksi eri toimijat ilmoittavat "tyypilliseksi" vaihteluväliksi eri lukemia (väre +-1.5; fortum +-1; pks -2.5 - +4). Tämä saattaa luoda kuvan siitä, että kulutusvaikutus olisi eri sopimuksissa erilainen.

Jos itse pitäisi kulutusvaikutus selittää, se olisi kutakuinkin alla oleva.
"Kulutusvaikutuksesi on oman kuukauden pörssihinnan keskiarvon ja kiinnityshinnan erotus.
Esimerkiksi kun perushintasi on 8c: Jos pörssisähköllä olisit maksanut sähköstä keskimäärin 6c ja kuukauden pörssisähkön keskihinta on 7c, on kulutusvaikutuksesi -1snt. Näinollen lopullinen kuukauden keskihinta on 7c.

Yksittäisen tunnin hinta on aina pörssihinta+kulutusvaikutus (esim jos kulutusvaikutuksesi on edellisen esimerkin mukaisesti -1c, ja tunnin pörssihinta on 2c, maksat sähköstäsi tältä tunnilta 1c. Vastaavasti jos pörssihinta on 50c, maksat tältä tunnilta 49c."

Ei kovin selkeä tuokaan, mutta monelle tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että kun pörssihinta on kallis niin myös kulutusvaikutuksellinen hinta on liki sama. Ihan perusvälkkyjä ihmisiä nämäkin. Lisäksi jos liukuri pystyy laskemaan kulutusvaikutuksen, kuinka vaikeaa sähköyhtiön on tehdä vastaava laskuri sivuilleen. Tämä voisi voisi havainnollisesti näyttää oman sopimuksen pörssihinnan keskiarvon, ja kulutusvaikutuksen kuukausitasolla esim. vuosi takautuvasti. Luulen, että moni saattaisi yllättyä siitä, että 8c kulutusvaikutussopimus saattaisi olla paljon kalliimpi tai edullisempi kuin suora pörssisähkösopimus.

 

[JCSH]

Vaikka itse olen valinnut pörssi/kulutusvaikutushybridin, niin on rehellisyyden nimissä todettava, että kulutusvaikutuksen muodostumista ei nykyisellään kyllä kovin kansantajuisesti selitetä (esim Väre).
Lisäksi eri toimijat ilmoittavat "tyypilliseksi" vaihteluväliksi eri lukemia (väre +-1.5; fortum +-1; pks -2.5 - +4). Tämä saattaa luoda kuvan siitä, että kulutusvaikutus olisi eri sopimuksissa erilainen.

Väre kieltämättä ehkä yrittänyt vääntää liikaa rautalankaa, kun on noita "selitä mummolle" yms. juttuja, mutta kyllä sieltäkin se kaava löytyy:

Kuukausittainen kulutusvaikutus lasketaan: (A-B) / E = snt/kWh, missä
A = Pörssisähkön hinnan (snt/kWh) ja käyttöpaikan kulutuksen (kWh) tulojen summa
B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (snt/kWh)
E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)

Muita esimerkkejä:

Spoileri

Oomilla:

Kulutusvaikutus tarkoittaa asiakkaan kulutuksella painotetun keskihinnan ja pörssisähkön keskihinnan erotusta. Kulutusvaikutus muodostuu siitä, miten kulutuksesi ajoittuu edullisimmille ja kalliimmille tunneille. Kulutusvaikutus vaihtelee kuukausittain tuntikohtaisen sähkönkulutuksen sekä pörssisähkön tuntihintojen perusteella, eikä siten ole kiinteä.

Miten kulutusvaikutus sitten lasketaan? Laskemme kulutuksesi keskihinnan, kertomalla jokaisen tunnin pörssihinnan kyseisen tunnin kulutuksellasi. Jaamme tämän tulon kuukauden kokonaiskulutuksellasi. Kulutuksesi keskihinta ja kuukauden keskiarvon erotus on kulutusvaikutuksesi.

Kulutuksesi keskihinta = jokaisen tunnin pörssihinta * tunnin kulutuksesi / kuukauden kokonaiskulutus
Kulutusvaikutuksesi = Kulutuksesi keskihinta - kuukauden keskiarvo

Fortum:

Kulutusvaikutus määräytyy jokaisen kuukauden päätteeksi jälkikäteen tuntikohtaisen sähkönkulutuksesi sekä pörssisähkön tuntihintojen perusteella. Kulutusvaikutus lasketaan alla olevan kaavan mukaisesti.

Käytännössä kaavan alkuosassa kerrotaan keskenään tuntikohtainen sähkönkulutuksesi (kWh) ja pörssisähkön tuntihinnat (c/kWh). Näin nähdään mikä sinun hintasi olisi, jos sinulla olisi ollut pörssisähkösopimus. Se jaetaan kuukauden sähkönkulutuksellasi (kWh), jolloin saadaan keskimääräinen hinta, jota olisit pörssisähkösopimuksella sähköstäsi maksanut (c/kWh). Siitä luvusta vähennetään pörssisähkön keskihinta (c/kWh) kyseisen kuun ajalta, jolloin saadaan kulutusvaikutuksesi (c/kWh).

Helen:

Käyttövaikutuksessa on kyse oman kulutuksen tuntihintojen vertaamisesta sähkön pörssihinnan kuukauden keskiarvoon nähden.

Laskukaavana toimii (A-B) / E = snt/kWh, joka muodostaa käyttövaikutuksen kyseiselle kuukaudelle.

A = Tuntikohtainen sähkönkulutuksesi (kWh) kerrotaan tuntikohtaisen pörssisähkön hinnalla (snt/kWh), jonka jälkeen kaikkien tuntien tulot summataan yhteen. Koska eri tuntien sähkönkulutus ja pörssisähkön tuntihinta vaihtelevat suuresti, laskukaavalla saadaan jokaisen tunnin vaikutus huomioitua.

B = Koko kuukauden sähkönkulutuksesi (kWh) kerrotaan pörssisähkön kuukausikeskiarvolla (snt/kWh). Näin saadaan laskettua arvo sähkönkulutuksellesi, jos se mukailisi pörssisähkön kuukausikeskiarvoa.

E = Koko kuukauden sähkönkulutuksesi (kWh)

Kun luvusta A vähennetään luku B, saadaan näkymä siihen, miten olet kuluttanut sähköä suhteessa sähköpörssin kuukausikeskiarvoon. Saatu luku jaetaan koko kuukauden sähkönkulutuksella, josta muodostuu kuluneen kuukauden käyttövaikutus (+/-snt/kWh).

En nyt tiedä miten kansanomaisemmin tuon pystyy selittämään. Sen voi joko selittää "Kun kohdistat kulutuksen halvoille tunneille, niin hinta laskee. Kun kohdistat kalliille, niin hinta nousee" tai sitten sen voi selittää noin, että selittää mistä tuossa on matemaattisesti kyse. Eli sun kulutuksen pörssihinnan keskiarvon ja pörssin kuukausittaisen keskiarvon erotus.

Jos itse pitäisi kulutusvaikutus selittää, se olisi kutakuinkin alla oleva.
"Kulutusvaikutuksesi on oman kuukauden pörssihinnan keskiarvon ja kiinnityshinnan erotus.
Esimerkiksi kun perushintasi on 8c: Jos pörssisähköllä olisit maksanut sähköstä keskimäärin 6c ja kuukauden pörssisähkön keskihinta on 7c, on kulutusvaikutuksesi -1snt. Näinollen lopullinen kuukauden keskihinta on 7c.

Yksittäisen tunnin hinta on aina pörssihinta+kulutusvaikutus (esim jos kulutusvaikutuksesi on edellisen esimerkin mukaisesti -1c, ja tunnin pörssihinta on 2c, maksat sähköstäsi tältä tunnilta 1c. Vastaavasti jos pörssihinta on 50c, maksat tältä tunnilta 49c."

Ei kovin selkeä tuokaan, mutta monelle tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että kun pörssihinta on kallis niin myös kulutusvaikutuksellinen hinta on liki sama. Ihan perusvälkkyjä ihmisiä nämäkin. Lisäksi jos liukuri pystyy laskemaan kulutusvaikutuksen, kuinka vaikeaa sähköyhtiön on tehdä vastaava laskuri sivuilleen. Tämä voisi voisi havainnollisesti näyttää oman sopimuksen pörssihinnan keskiarvon, ja kulutusvaikutuksen kuukausitasolla esim. vuosi takautuvasti. Luulen, että moni saattaisi yllättyä siitä, että 8c kulutusvaikutussopimus saattaisi olla paljon kalliimpi tai edullisempi kuin suora pörssisähkösopimus.

Siis hetkonen, mitä nyt oikein tapahtui noiden kahden kappaleen välissä? Sä aloit selittämään kulutusvaikutusta ja sitten selititkin jotain ihan täysin muuta.

Yksittäisen tunnin hinta on perushinta + kulutusvaikutus. Eli jos sulla on kulutusvaikutuksellinen määräaikainen sopimus, jonka perushinta on 8c ja jos sun kulutusvaikutus sille kuukaudelle on -1 snt, niin maksat sen kuukauden sähköstäsi 7 snt. Myös niiltä tunneilta kun se pörssisähkön hinta on 50 snt.

Vai yrititkö sä nyt selittää jotain muuta kuin tuollaista määräaikaista kulutusvaikutuksellista sopparia?

 

[Variz]

Väre kieltämättä ehkä yrittänyt vääntää liikaa rautalankaa, kun on noita "selitä mummolle" yms. juttuja, mutta kyllä sieltäkin se kaava löytyy:

Muita esimerkkejä:

Spoileri

Oomilla:


Fortum:


Helen:

En nyt tiedä miten kansanomaisemmin tuon pystyy selittämään. Sen voi joko selittää "Kun kohdistat kulutuksen halvoille tunneille, niin hinta laskee. Kun kohdistat kalliille, niin hinta nousee" tai sitten sen voi selittää noin, että selittää mistä tuossa on matemaattisesti kyse. Eli sun kulutuksen pörssihinnan keskiarvon ja pörssin kuukausittaisen keskiarvon erotus.



Siis hetkonen, mitä nyt oikein tapahtui noiden kahden kappaleen välissä? Sä aloit selittämään kulutusvaikutusta ja sitten selititkin jotain ihan täysin muuta.

Yksittäisen tunnin hinta on perushinta + kulutusvaikutus. Eli jos sulla on kulutusvaikutuksellinen määräaikainen sopimus, jonka perushinta on 8c ja jos sun kulutusvaikutus sille kuukaudelle on -1 snt, niin maksat sen kuukauden sähköstäsi 7 snt. Myös niiltä tunneilta kun se pörssisähkön hinta on 50 snt.

Vai yrititkö sä nyt selittää jotain muuta kuin tuollaista määräaikaista kulutusvaikutuksellista sopparia?

Niin. Siksipä juuri lisäsin sen kappaleen tuohon. Maksat jokaiselta tunnilta pörssihinta+kulutusvaikutus. Eli juuri kuten tuossa kirjoitin.

Ei ollut kovin selvästi siis esitetty tuolla sähköyhtiön sivuilla, kun tämä sieltä ei tullut selväksi.

 

[JCSH]

Niin. Siksipä juuri lisäsin sen kappaleen tuohon. Maksat jokaiselta tunnilta pörssihinta+kulutusvaikutus. Eli juuri kuten tuossa kirjoitin.

Ei ollut kovin selvästi siis esitetty tuolla sähköyhtiön sivuilla, kun tämä sieltä ei tullut selväksi.

Siis mistä ihmeestä sä nyt sait käsityksen, että maksat "pörssihinta + kulutusvaikutus"? Koska nuo kaikki kyllä tekevät sen selväksi, että kyse on tuon sopimuksen kiinteä hinta + kulutusvaikutus.
Pörssihinta vaikuttaa vain siihen kulutusvaikutuksen laskentaan ja siihenkin suhteellisesti.

 

[Variz]

Siis mistä ihmeestä sä nyt sait käsityksen, että maksat "pörssihinta + kulutusvaikutus"? Koska nuo kaikki kyllä tekevät sen selväksi, että kyse on tuon sopimuksen kiinteä hinta + kulutusvaikutus.
Pörssihinta vaikuttaa vain siihen kulutusvaikutuksen laskentaan ja siihenkin suhteellisesti.

Sekoilin tuossa itse. Anteeksi.

Alla siis tämä korjattuna.

Jokaisen yksittäisen tunnin hinta on siis (kuukauden perushinta-pörssihinnan kuukauden keskihinta)+kuluvan tunnin pörssihinta.

"Kulutusvaikutuksesi on oman kuukauden pörssihinnan keskiarvon ja kiinnityshinnan erotus.
Esimerkiksi kun perushintasi on 8c: Jos pörssisähköllä olisit maksanut sähköstä keskimäärin 6c ja kuukauden pörssisähkön keskihinta on 7c, on kulutusvaikutuksesi -1snt. Näinollen lopullinen kuukauden keskihinta on 7c.

Yksittäisen tunnin hinta on aina kyseisen tunnin pörssihinta + (oma toteutunut kuukauden pörssihinnan keskiarvo - kuukauden pörssisähkön keskihinta)
Esim edellisen esimerkin mukaisesti, jos tunnin pörssihinta on 2c, maksat tältä tunnilta 2+(6-7)=1c. Vastaavasti jos pörssihinta on 50c, maksat tältä tunnilta (6-7)+50=49c"

 

[HTK12]

Kyllä heitäkin on jotka, kokevat asian ongelmaksi. Eivätkä ymmärrä mitä tolla kulutusvaikutuksellisella sopimuksella tarkoitetaan. Tänään viimeksi kuulin kun eräs kertoi,
että hintahan on "hatusta esim.7snt/kWh" ja toi 1.5snt "tyypillinen vaihteluväli" tarkoittaa, että hinta vaihtelee tässä esimerkissä 5.5-8,5snt/kWh. (oikeasti se voi olla isompikin) Ja aivan varmasti on lähes yhtä ymmärryskyinen kuin sinä. Jos ei tässä niin jossain muussa sitten ehkä tietävämpikin.

No sitten ei ole kovin terävä kaveri, jos ei ymmärrä mitä se kulutusvaikutus tarkoittaa. Tuollaisia myyntimiehet kusettaa ihan armotta kokoajan. Myydään aurinkopaneelit purkukuntoiseen hökkeliin moninkertaisella hinnalla, tarpeettomat ikkuna/ovi ym. remontit jne. Tässä vaiheessa se kulutusvaikutus ei ole enää mikään uusia asia ja jokaisen pitää ottaa selvää ennenkuin nimet laittaa mihinkään sopimukseen, jos ei ota niin se on omaa tyhmyyttään. Minä en ainakaan allekirjoitaisi mitään soppareita, jos en ymmärtäisi mitä siinä sovitaan. Jos ei ymmärrä sitä kulutusvaikutusta, niin sitten ei sellaista soppari tee, vaan ottaa sen kiinteän. Kuten edellä sanottiin, niin laskukaava kyllä pitäisi aueta, jos on yläasteen matikasta selvinnyt.

Faktaa on että "pörssisidonnaisten" sopimusten käyttöä on lisätty ja selkeä suunta sen käytön lisäämiseen on nähtävissä.

Fakta on se, että tarjolla olevia sopimustyyppejä on lisätty, jokainen voi täysin vapaasti sitten valita sen minkä haluaa. Ei tässä ajetaan ketään mihinkään.

 

[JCSH]

Sekoilin tuossa itse. Anteeksi.

Alla siis tämä korjattuna.

Jokaisen yksittäisen tunnin hinta on siis (kuukauden perushinta-pörssihinnan kuukauden keskihinta)+kuluvan tunnin pörssihinta.

"Kulutusvaikutuksesi on oman kuukauden pörssihinnan keskiarvon ja kiinnityshinnan erotus.
Esimerkiksi kun perushintasi on 8c: Jos pörssisähköllä olisit maksanut sähköstä keskimäärin 6c ja kuukauden pörssisähkön keskihinta on 7c, on kulutusvaikutuksesi -1snt. Näinollen lopullinen kuukauden keskihinta on 7c.

Yksittäisen tunnin hinta on aina kyseisen tunnin pörssihinta + (oma toteutunut kuukauden pörssihinnan keskiarvo - kuukauden pörssisähkön keskihinta)
Esim edellisen esimerkin mukaisesti, jos tunnin pörssihinta on 2c, maksat tältä tunnilta 2+(6-7)=1c. Vastaavasti jos pörssihinta on 50c, maksat tältä tunnilta (6-7)+50=49c"

En nyt todellakaan tajua, että mitä sähkösopimusta sä tässä yrität selittää. Mutta se ei ole tuollainen määräaikainen sopimus kulutusvaikutuksella.

Sulla on siinä sopimuksessa se kiinteä perushinta. Tällä hetkellä nuo ovat siellä jossain 8c paikkeilla.
Siihen lisätään kulutusvaikutus, joka on sun kuukauden kulutuksen pörssihinnan keskihinta miinus kuukauden yleisen pörssisähkön keskihinta. Eli se mikä merkkaa on, että kuinka paljon sun kulutus suhteellisesti eroaa siitä pörssin keskihinnasta. Taaskin se pörssin absoluuttinen hinta ei merkkaa.
Tuo lasketaan kuukausikohtaisesti, eli jos sun kulutusvaikutus sille kuukaudelle on -1c, niin sitten maksat jokaiselta kilowattitunnilta jonka käytit siinä kuussa sen 7c.

Eli tuo sun jälkimmäinen kappale on täysin väärin. Noissa sopimuksissa ei ole mitään yksittäisen tunnin hintaa, vaan se hinta on sama per kWh koko kuukaudelle.

 

[Variz]

En nyt todellakaan tajua, että mitä sähkösopimusta sä tässä yrität selittää. Mutta se ei ole tuollainen määräaikainen sopimus kulutusvaikutuksella.

Sulla on siinä sopimuksessa se kiinteä perushinta. Tällä hetkellä nuo ovat siellä jossain 8c paikkeilla.
Siihen lisätään kulutusvaikutus, joka on sun kuukauden kulutuksen pörssihinnan keskihinta miinus kuukauden yleisen pörssisähkön keskihinta. Eli se mikä merkkaa on, että kuinka paljon sun kulutus suhteellisesti eroaa siitä pörssin keskihinnasta. Taaskin se pörssin absoluuttinen hinta ei merkkaa.
Tuo lasketaan kuukausikohtaisesti, eli jos sun kulutusvaikutus sille kuukaudelle on -1c, niin sitten maksat jokaiselta kilowattitunnilta jonka käytit siinä kuussa sen 7c.

Eli tuo sun jälkimmäinen kappale on täysin väärin. Noissa sopimuksissa ei ole mitään yksittäisen tunnin hintaa, vaan se hinta on sama per kWh koko kuukaudelle.

Myönnän sekoilleeni. Tunnille kyllä voi laskea hinnan, tietysti jälkikäteen. Latasin omat kulutustiedot exceliin, ja laskin siitä yksittäisen tunnin hinnan ulos.

Edellinen esimerkki, vielä kerran korjattuna.

perushinta = 8c
kulutusvaikutus = -1c
oma pörssin keskihinta = 6c (toteutuneen käytön mukaan)
pörssin keskihinta = 7c (se aritmeettinen keskihinta)

tunnin hinta = kyseisen tunnin pörssihinta + (perushinta - pörssin aritmeettinen keskihinta) eli sievennettynä siis:

Eli kyseisessä esimerkissä siis
kun tunnin hinta pörssissä on 2c, maksat siitä: 2+8-7 = 3 senttiä.
kun tunnin hinta pörssissä on 50c, maksat siitä: 50+7-6 = 51 senttiä.

Alkoi itseänikin epäilyttämään, niin latasin omat kulutustietoni, laskin nuo tiedot excelissä ja tulos täsmää sentilleen liukurin antamaan tulokseen.
Kannattaa tehdä itse tuo lasku, jos se vaikuttaa epäilyttävältä.

Eli lopputoeamana siis se, että kun pörssisähkö on kallista, on se sitä myös kulutusvaikutussopimuksella.

Edit, lisäsin tuon maininnan aritmeettisesta keskiarvosta. Kaavoja myös mulkattu, kun menee kieltämättä sekaisin itsekin.
EDIT2. Mulkkauksia

 

[JCSH]

Myönnän sekoilleeni. Tunnille kyllä voi laskea hinnan, tietysti jälkikäteen. Latasin omat kulutustiedot exceliin, ja laskin siitä yksittäisen tunnin hinnan ulos.

Edellinen esimerkki, vielä kerran korjattuna.

perushinta = 8c
kulutusvaikutus = -1c
oma pörssin keskihinta = 7c (koska kulutusvaikutus (pörssin keskihinta-perushinta)

tunnin hinta = kyseisen tunnin pörssihinta + (perushinta - oma pörssikeskiarvo)

Eli kyseisessä esimerkissä siis
kun tunnin hinta pörssissä on 2c, maksat siitä: 2 + (8-7) = 3 senttiä.
kun tunnin hinta pörssissä on 50c, maksat siitä: 50 + (8-7) = 51 senttiä.

Alkoi itseänikin epäilyttämään, niin latasin omat kulutustietoni, laskin nuo tiedot excelissä ja tulos täsmää sentilleen liukurin antamaan tulokseen.
Kannattaa tehdä itse tuo lasku, jos se vaikuttaa epäilyttävältä.

Eli lopputoeamana siis se, että kun pörssisähkö on kallista, on se sitä myös kulutusvaikutussopimuksella.

Voitko kertoa, että mikä sähkösopimus ja miltä firmalta sulla on käytössä?
Koska tuo ei todellakaan sovi yhteenkään kulutusvaikutukselliseen sopimukseen, jonka olen nähnyt.

 

[Sikatiiker]

Ei ihme, että tunnuin olevan vähän pihalla mitä porukka täällä kulutusvaikutussoppareista puhuu. Mulle kun on pörssisähkösopparia edeltävältä ajalta tullut tutuksi vain se sopparimalli jossa on perushinta esim. 7c/kWh ja sitten päivätunneille siihen päälle lisätään kulutusvaikutus joka on sopparissa määritelty kiinteä esim. 2.5c/kWh ja yön tunteina se otetaan pois jolloin päiväsähkö on 9.5c/kWh ja yösähkö 4.5c/kWh + siirrot, kk-maksut ja verot päälle.

 

[Variz]

Voitko kertoa, että mikä sähkösopimus ja miltä firmalta sulla on käytössä?
Koska tuo ei todellakaan sovi yhteenkään kulutusvaikutukselliseen sopimukseen, jonka olen nähnyt.

Omavoima. PKS laskee myös samoin. Ja kaikki muutkin.

EDIT. Muutin ylläolevat kaavat vihdoin oikeiksi.

 

[rakotti]

Omavoima. PKS laskee myös samoin. Ja kaikki muutkin.

Ei ne kyllä laske sitä noin. Kulutusvaikutuksellisessa nimenomaan ideana on, että kuluttaja saa suojaa, jos pörssin keskihinta on korkeammalla kuin oma kiinnitetty hinta. Se lupaus on, että maksat siitä sähköstä maksimissaan sen kiinnitetyn hinnan + sen kulutusvaikutuksen. Et todellakaan maksa yksittäisiltä tunneilta 51c, jos sun kiinnitys on 8c. Vaan koko kuukauden laskussa maksat sen 8c + mikä ikinä se sun kulutusvaikutus oli. Jos se oli +2,5c niin maksat koko kuukauden sähköstä 10,5c per kWh ja jos se kulutusvaikutus on ollut -0,8c niin maksat 7,2c per kWh

Tällöin, jos pörssin keskihinta sen kuukauden aikana on ollut vaikka 10c niin, jos saat pidettyä oman kulutusvaikutuksen kurissa niin voitat puhtaan pörssiasiakkaan

 

[Variz]

Ei ne kyllä laske sitä noin. Kulutusvaikutuksellisessa nimenomaan ideana on, että kuluttaja saa suojaa, jos pörssin keskihinta on korkeammalla kuin oma kiinnitetty hinta. Se lupaus on, että maksat siitä sähköstä maksimissaan sen kiinnitetyn hinnan + sen kulutusvaikutuksen. Et todellakaan maksa yksittäisiltä tunneilta 51c, jos sun kiinnitys on 8c. Vaan koko kuukauden laskussa maksat sen 8c + mikä ikinä se sun kulutusvaikutus oli. Jos se oli +2,5c niin maksat koko kuukauden sähköstä 10,5c per kWh ja jos se kulutusvaikutus on ollut -0,8c niin maksat 7,2c per kWh

Tällöin, jos pörssin keskihinta sen kuukauden aikana on ollut vaikka 10c niin, jos saat pidettyä oman kulutusvaikutuksen kurissa niin voitat puhtaan pörssiasiakkaan

Niin se kuitenkin menee. Jokaiselle tunnille on oma hintansa aivan kuten puhtaalla pörssisähkösopimuksella.

Oma pörssisähkön keskihinta on pörssisähkön aritmeettinen keskihinta + kulutusvaikutus
Kulutusvaikutuksessa keskihinta on perushinta + kulutusvaikutus.

Kun pörssisähkön keskihinta on alle kulutusvaikutuksen perushinta, maksat aina enemmän kuin pörssisähkösopimuksella.
Kääntäen, jos perushinta on pienempi kuin pörssin keskihinta, maksat aina vähemmän kuin puhtaalla pörssihinnalla.

Tätä et voi mitenkään muuttaa vaikka kulutat sähkösi kuinka.

 

[JCSH]

Omavoima. PKS laskee myös samoin. Ja kaikki muutkin.

EDIT. Muutin ylläolevat kaavat vihdoin oikeiksi.

Okei eli sä puhut nyt jostain muusta sopimustyypistä kuin nuo määräaikaiset kulutusvaikutuksella, joista me muut ollaan täällä puhuttu. Kerta en ainakaan näe, että Omavoima edes tarjoaisi tuollaisia soppareita.

 

[mattix]

Omavoima. PKS laskee myös samoin. Ja kaikki muutkin.

EDIT. Muutin ylläolevat kaavat vihdoin oikeiksi.

Eikös jälkikäteen laskettuun tuntikohtaiseen hintaan (kulutusvaikutussopimuksessa) vaikuta ko. tunnilla käytetty sähkön määrä?

Jos käytät (kulutusvaikutuksellisella sopimuksella) vähän sähköä kalliin tunnin aikana, sen painotus kulutusvaikutukseen on pieni vs. että sähköä käyttäisi paljon.

Vaikka kulutusvaikutussopimuksessa lopulta keskiarvoistetaan kaikki kuukauden tunnit, niin onhan tunneilla eroa, koska jokainen tunti vaikuttaa kulutusvaikutukseen ja siten lopulta kuukauden jokaisen tunnin lopulliseen hintaan.

Edit: korjattu kirjoitusvirhe

 

[Variz]

Liitän tähän nyt tuon taulukon, niin voitte itse kokeilla. Tämä pätee nimenomaan määräaikaisiin kulutusvaikutussopimuksiin.

Taulukossa oma alkukun kulutus, ja tuntikohtaiset hinnat pörssille sekä kulutusvaikutukselle (8snt tässä tapauksessa).
Lisäksi siitä ilmenee kokonaiskustannukset, jotka täsmäävät liukurin laskennan kanssa.

Taulukko tässä laskentataulukko. tässä myös suora linkki tiedostoon, koska näköjään sheets hävittää kaavat. Exel taulukko

Lisäksi liukurin kuvakaappaus:

Edit. Linkki itse taulukkoon lisätty, koska vanha kadotti kaavat.

 

[eurokeitai]

Kulutusvaikutus lasketaan täsmälleen samoin pörssisähkösopimuksessa kuin kiinteässä määräaikaisessa kulutusvaikutuksella. Pörssisähkössä se vain lisätään (tai vähennetään) kuukauden spot-hinnan keskiarvosta, kun taas "määräaikainen kulutusvaikutuksella" sopimuksessa siitä omasta sopimushinnasta.

Esimerkkejä.
Kulutusvaikutus-sopimus 8c/kWh hinnalla.

Himmailet tammikuussa kulutusvaikutuksen -2c/kWh käyttämällä halpoja tunteja. Sähkölaskuusi tulee 6c/kWh hinta. Pörssisähköllä olisit maksanut 11.18c/kWh.
Tuhlailet toukuussa kulutusvaikutuksen +1c/kWh käyttämällä kalliita tunteja. Sähkölaskuusi tulee 9c/kWh hinta. Pörssisähköllä olisit maksanut 5.36c/kWh.

12kk hintaan vertaamalla näkee, että jos kulutus on tasaista ympäri vuoden, olet maksanut 1.75c/kWh ylimääräistä. Toki jos (sähkölämmittäjänä) kulutuksesi keskittyy talveen, olet mahdollisesti jopa voitolla.

 

[vemkki]

Tämä oli mielenkiintoinen kirjoitus kulutusvaikutussopimuksen vaikutuksista.

Toimittaja yritti säästää sähkösopimuksen "käyttövaikutuksella" – Säästö jäi 0,08 senttiin, koska ehdoissa on mahdottomalta tuntuva kierre

Omakotiasukas, toimittaja Ilpo Mattila hämmästyi, kun sähköyhtiön lupaama ”käyttövaikutus” toi alennusta sähkön hintaan vain 0,08 snt/kWh, vaikka talon sähkönkäyttöä optimoitiin tehokkaasti.

tekniikanmaailma.fi

 

[rakotti]

Tämä oli mielenkiintoinen kirjoitus kulutusvaikutussopimuksen vaikutuksista.

Toimittaja yritti säästää sähkösopimuksen "käyttövaikutuksella" – Säästö jäi 0,08 senttiin, koska ehdoissa on mahdottomalta tuntuva kierre

Omakotiasukas, toimittaja Ilpo Mattila hämmästyi, kun sähköyhtiön lupaama ”käyttövaikutus” toi alennusta sähkön hintaan vain 0,08 snt/kWh, vaikka talon sähkönkäyttöä optimoitiin tehokkaasti.

tekniikanmaailma.fi

Tuo on juttu tasan yhdentyyppisestä tilanteesta eikä päde kaikille. Itse sain paremman kulutuvaikutuksen syksyllä ja alkutalvesta ihan sillä, että katsoin koska saunon ja koska en. Tämä oli helppo saavuttaa kaukolämpötalossa missä sähkönkulutus on tasaista poislukien tuo kiuas. Joku outous tuossa ton jutun keississä on ettei muka helmikuussa olisi saanut parempaa kulutusvaikutusta, jos nämä älyominaisuudet on jiirissä muka

 

[Variz]

Tuolla ylläolevalla (olkoonkin sekavalla) vuodatuksella koitin vain todeta sen, että vastoin kuin monet luulevat myös kulutusvaikutussopimuksella kalliit päivät ovat kalliita.
Esin silloin tammikuussa myös kulutusvaikutussopimuksella maksettiin reilusti yli 2€/kWh sähköstä. Ei se keskihinta tarkoita, että vaihtelua ei ole.

Yhtälailla ei tammikuun pörssisähkönkään keskihinta ollut kuin jotain (en jaksa tarkistaa) toistakymmentä senttiä per kWh.

 

[Ernomies]

Huonosti ovat rautalankaa taivutelleet, kun ei vieläkään ole kaikille toi kulutusvaikutuksellinen hinta ja sen laskentatapa selvinnyt. Eikä sitä auta se, että sanotaan muistaakseni "tyypillien vaihteluväli" on +/- esim 1,5snt/kWh (joillakin +/-3.0snt/kWh) Eikä sanota selkeästi, että vaihteluväli voi olla suurempikin.
Luulen, että saisivat sopimuksia lisää, jos sopimuksessa oli toi vaihteluväli kiinteänä eli jos perushinta esim. 7snt/KWh niin hinta voi olla 5,5-8,5snt/kWh. Ei sen yli eikä ali.
Kuten tänään eräs oletti.

Imatran Seudun Sähkö ei kiertele vaan kertoo rehellisesti. Vaihteluväli +/- 5 senttiä ja ylärajaa ei ole kerrotaan yhtiön sivuilla.

 

[JCSH]

Tuolla ylläolevalla (olkoonkin sekavalla) vuodatuksella koitin vain todeta sen, että vastoin kuin monet luulevat myös kulutusvaikutussopimuksella kalliit päivät ovat kalliita.
Esin silloin tammikuussa myös kulutusvaikutussopimuksella maksettiin reilusti yli 2€/kWh sähköstä. Ei se keskihinta tarkoita, että vaihtelua ei ole.

Yhtälailla ei tammikuun pörssisähkönkään keskihinta ollut kuin jotain (en jaksa tarkistaa) toistakymmentä senttiä per kWh.

Okei, eli siis kun puhuit tunnin hinnasta, tarkoitit eräänlaista virtuaalista hintaa sille tunnille kun otetaan huomioon, että miten sen tunnin kulutus vaikuttaa lopulta siihen kulutusvaikutuksen osuuteen jyvitettynä kaikille tunneille? Muotoilu vain oli sellainen, että en käsittänyt mitä oikein yritit hakea tuolla.

Kulutusvaikutussopimukset suojaavat yleisesti korkeita hintoja vastaan, mutta ne eivät suojaa yksittäisiä korkeita piikkejä vastaan.

 

[Variz]

Okei, eli siis kun puhuit tunnin hinnasta, tarkoitit eräänlaista virtuaalista hintaa sille tunnille kun otetaan huomioon, että miten sen tunnin kulutus vaikuttaa lopulta siihen kulutusvaikutuksen osuuteen jyvitettynä kaikille tunneille? Muotoilu vain oli sellainen, että en käsittänyt mitä oikein yritit hakea tuolla.

Kulutusvaikutussopimukset suojaavat yleisesti korkeita hintoja vastaan, mutta ne eivät suojaa yksittäisiä korkeita piikkejä vastaan.

Kyllä näin. Ei se hinta edes ole mitenkään virtuaalinen. Ihan oikea hinta se on.
Yhtälailla pörssisopparillakin voitaisiin vain puhua keskihinnasta, ja unohtaa ne yksittäisten tuntien hinnat. Pörssihinnat ovat vain kaikkien saatavilla, ja siksi niitä kauhistellaan.
Kun kulutusvaikutussopimuksen tuntihintojen laskenta halutaan piilottaa "mustaan laatikkoon", niin voidaan vain todeta, että keskihinta on sopiva.

Kuitenkin tunnen useamman henkilön, joka vuodenvaihteessa vaihtoivat pörssisopparin kulutusvaikutussopimukseen, kun pelkäsivät niin kovasti noita piikkejä (eräskin kehui silloin kalliina päivänä, että nyt kelpaa saunoa kun on hinta kiinnitetty. Koitin sanoa, että maksaa se sinunkin saunomisesi liki 20€/h, eli siis pitkästi kolmatta euroa kilowattitunnille).

 

[Grez]

Piti oikein tarkistaa, että olenko oikeassa threadissa, enkä sähkösopimuskeskustelussa.

Mutta takaisin aiheeseen. Pisti silmään tuollainen artikkeli

Sisäpiiritieto: Merus Powerille lähes 20 miljoonan euron sähkövarastotilaus Alpiqilta

Merus Power Oyj, yhtiötiedote, sisäpiiritieto, 19.6.2024 klo 8:00 Sveitsiläinen

news.cision.com

Valkeakoskelle rakennettavan sähkövaraston päätehtävä on tukea kantaverkon tuotannon ja kulutuksen tasapainottamista osallistumalla Fingridin reservimarkkinoille

Tietääkö kukaan millaisia tuottoja reservimarkkinoilla voi saada tuollaisella 30 MW/36 MWh:n sähkövarastolla?

Sinänsä toki loogista että reservimarkkinalle tähdätään, koska pelkällä hintavaihtelulla ei taitaisi investointi maksaa itseään.

 

[eurokeitai]

Piti oikein tarkistaa, että olenko oikeassa threadissa, enkä sähkösopimuskeskustelussa.

Mutta takaisin aiheeseen. Pisti silmään tuollainen artikkeli

Sisäpiiritieto: Merus Powerille lähes 20 miljoonan euron sähkövarastotilaus Alpiqilta

Merus Power Oyj, yhtiötiedote, sisäpiiritieto, 19.6.2024 klo 8:00 Sveitsiläinen

news.cision.com

Tietääkö kukaan millaisia tuottoja reservimarkkinoilla voi saada tuollaisella 30 MW/36 MWh:n sähkövarastolla?

Sinänsä toki loogista että reservimarkkinalle tähdätään, koska pelkällä hintavaihtelulla ei taitaisi investointi maksaa itseään.

Hinnaksi tulee siis karkeasti 500€/kWh. Jos kestoksi arvioidaan ~4000 sykliä/10v, yön halvimman ja päivän kalleimman tunnin välisen hinta-eron pitäisi olla ~12c että se maksaa itsensä takaisin. Jos uskoo että akku kestää 8000 sykliä/20v, pelkällä hinnan arbitraasilla pitäisi saada ~6c/kWh.

Ei ihme, että tähdätään reservimarkkinoille.

 

[samsungaaja]

Eli leikataan tervettä yritystoimintaa ja upoetetaan ne kannattamattomaan hankkeeseen.

Yritystukien määrä kasvaa ja vain pieni osa niistä edistää tuottavuutta

valtioneuvosto.fi

Yritystuet eivät juuri edistä tuottavuutta eli ei kuulosta oikein terveeltä (yritys)toiminnalta? Pointti oli lähinnä että olisiko se nyt niin hullua tukea vaikka ydinvoiman rakentamista kun miettii mihin kaikkeen turhaaan verovaroja/velkarahaa syydetään.

Jos nyt tuota Hinkley Point C:tä pidetään referenssinä. Eli uusi ydinvoima ei vaan ole kannattavaa tällä hetkellä nykyisillä hinnoilla.

Mitä mielestäsi sitten voi tehdä tasaisen sähköntuotannon turvaamiseksi tällä hetkellä, ei mitään?

 

[pulatunnus]

Yritystukien määrä kasvaa ja vain pieni osa niistä edistää tuottavuutta

valtioneuvosto.fi

Yritystuet eivät juuri edistä tuottavuutta eli ei kuulosta oikein terveeltä (yritys)toiminnalta? Pointti oli lähinnä että olisiko se nyt niin hullua tukea vaikka ydinvoiman rakentamista kun miettii mihin kaikkeen turhaaan verovaroja/velkarahaa syydetään.

Jos mielestäsi rahaa käytetään turhaan, niin sitten pitäisi käyttää vielä enemmän kannattamattomaan.

Mitä mielestäsi sitten voi tehdä tasaisen sähköntuotannon turvaamiseksi tällä hetkellä, ei mitään?

Ymmärtääkseni meillä on perusvoimaa yllinkyllin.
Se mikä on kovan kiinnostuksen kohteena on kohtuuhintainen säästövoima. Kaasu yllättäen ottanut vähän siipeen ja senkin ura hiilipäästöjen takia rajallinen. ja varmaan ei haittaisi jos halvempaa

 

[Jooga]

Hinnaksi tulee siis karkeasti 500€/kWh. Jos kestoksi arvioidaan ~4000 sykliä/10v, yön halvimman ja päivän kalleimman tunnin välisen hinta-eron pitäisi olla ~12c että se maksaa itsensä takaisin. Jos uskoo että akku kestää 8000 sykliä/20v, pelkällä hinnan arbitraasilla pitäisi saada ~6c/kWh.

Ei ihme, että tähdätään reservimarkkinoille.

Ja nuo laskut olettaa että joka vuorokausi saadaan yksi hintasykli ja että sijoituksen rahoituksella ei ole kuluja. Eli melko kannattamattomalta tuo minusta kuulostaa. Tietenkin joskus voi tulla jättipotteja ja saa viikkojen tuotot päivässä kun hintaero voi olla euron/kwh.

 

[HTK12]

Yritystukien määrä kasvaa ja vain pieni osa niistä edistää tuottavuutta

valtioneuvosto.fi

Yritystuet eivät juuri edistä tuottavuutta eli ei kuulosta oikein terveeltä (yritys)toiminnalta? Pointti oli lähinnä että olisiko se nyt niin hullua tukea vaikka ydinvoiman rakentamista kun miettii mihin kaikkeen turhaaan verovaroja/velkarahaa syydetään.

Kyllä se olisi johu hullua Hinkley Point C hintainen projekti polkaista yritystuilla käyntiin. Näin velkarahalla kaikki tuollainen ei tuottava pitäisi leikata pois, että valtiontalous saataisiin balanssiin.

Mitä mielestäsi sitten voi tehdä tasaisen sähköntuotannon turvaamiseksi tällä hetkellä, ei mitään?

Kuten edellä todettiin, niin pula ei niinkään ole perustuotannosta, vaan siitä kustannustehokkaasta säätövoimasta. Nytkin on tilanne, että ydinvoimaa on jouduttu säätämään alas ja silti sähköstä saatava hinta on liian alhainen jopa sille vanhalla ydinvoimalle. Lähtökohtaisesti ydinvoimalla pitäisi olla jatkuva kysyntä (pl. huoltoseisokki), koska ydinvoima on niin kallista rakentaa nykyisin. Meillä sähkö on sen verran halpaa vuoden keskiarvoa tarkasteltaessa, että käsittääkseni mitään kaupallisesti kannattavaa uutta reaktoria ei ole tarjolla Suomeen. Toki jos sellainen löytyy, niin eikun heti vaan rakentamaan. Kun sille ydinvoimalla olisi lähinnä kysyntää lämmityskaudella, niin en näe miten uuden ydinvoiman rakentaminen olisi nykytilanteessa kannattavaa nykyisellä hintatasolla.

Ydinvoimallahan on uusi tuleminen nyt menossa, joten ei mieletäsni kannata nyt hätäillä, vaan katsoa minkälaisella hinnalla niitä reaktoreita saadaan valmiiksi. SMR voi olla järkevä, jos massatuotannolla saataisiin hinta riittävän matalaksi.

 

[Jooga]

Tuota säätövoiman ja perysvoiman tarvetta voi varmaan ajatella usealla eri tavalla. Jos heiluvaa tuurivoimaa on kattamaan keskiarvotetusti 70% tarpeesta, niin voihan siinä ajatella säätövoiman riittämättömyyden olevan syyllinen nykytilanteeseen. Toiset voi taas ajatella että sitä perusvoimaa pitäisi olla reilusti enemmän ja tuurivoimalla tuotetaan se ylijäämä, mikä sitten kerätään talteen tai jalostetaan muiksi tuotteiksi.

 

[asddsa]

Ymmärtääkseni yritystuista aika iso osa on erilaisia verohelpotuksia, esim. raskas teollisuus saa huomattavia veronpalautuksia kuluttamansa sähkön perusteella, sekä saa ostaa sähköä alennetulla energiaverolla. En sitten tiedä, että olisiko se nyt lopulta niin tyhmä idea, että tuosta rahasta ainakin osa käytettäisiin siihen, että tänne saataisiin vaikka jotain muitakin hyödyttävää uutta tuotantoa tai energiavarastoja tms.

Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja

Teollisuuden mielestä Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman verohuojennuksia. Suurten pörssiyhtiöiden saamat tuet ovat kuitenkin vain promilleja niiden liikevaihdosta.

yle.fi

 

[eurokeitai]

Fingrid arvoi sähkön tarvetta joka vuosi eikä näe säätövoimasta suurta pulaa *1. Säädämme käyttämällä Ruotsin ja Norjan vesivoimaa, ja 2025 saamme gigawatin verran lisää halpaa fossilitonta säätövoimaa kun Aurora line pohjois-ruotsiin valmistuu.

Nykytilanne on aika hyvä, mutta isossa kuvassa dekarbonisaatiota varten tarvittaisiin tällä hetkellä lisää (joustavaa) sähkön kulutusta. Esim vety laitoksia, jotka ovat antaneet odottaa itseään. Muuten myymme vain halpaa tuulisähköä Ruotsiin.

*1 Sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä

 

[pulatunnus]

Tuota säätövoiman ja perysvoiman tarvetta voi varmaan ajatella usealla eri tavalla. Jos heiluvaa tuurivoimaa on kattamaan keskiarvotetusti 70% tarpeesta, niin voihan siinä ajatella säätövoiman riittämättömyyden olevan syyllinen nykytilanteeseen. Toiset voi taas ajatella että sitä perusvoimaa pitäisi olla reilusti enemmän ja tuurivoimalla tuotetaan se ylijäämä, mikä sitten kerätään talteen tai jalostetaan muiksi tuotteiksi.

Jos hanhikivi olisi käytössä, niin meillä olisi ydinvoimaa kattamaan koko "perustarve", jos siksi lasketaan se mikä ainakin käytetään. (*

Jos perusvoimaa rakennettaisiin kovasti lisää, niin sille pitää olla markkina, eli vientiin, mutta sen pitäisi olla hintakilpailukyistä, ja perusvoiman lunteeseen kuuluu se että se pitää jonnekkin myydä. Tuulimyllyt voi pysäyttää, mutta ne tekee sen vasta sitten kun hinta menee negatiiviseksi.

On kuluttajia jotka tarvii perusvoimaa, mutta niille tuotantoa on riittävästi.

(*
No, huoltokatkoja ajoitettaisiin hiljaisen kysynnän jaksoille.

 

[zepi]

Mitä mielestäsi sitten voi tehdä tasaisen sähköntuotannon turvaamiseksi tällä hetkellä, ei mitään?

Halvimmaksi toimintamalliksi tulee vertailussa se, että käsketään kaikkia sähkön hintaheilahtelusta ärsyyntyneitä ottamaan se ~8-9snt/kWh kiinteä soppari.

Kaikki kuvitelavissa olevat sähkön hintaa tasaavat keinot maksavat luokkaa 15-20snt/kWh tai jopa paljon enemmän, joten yhtään mitään muita toimia ei kannata edes teoriassa harkita ennenkuin kiinteiden soppareiden hinta keikkuu tuossa hintaluokassa.