• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tuuri- ja aurinkosähkön myynnin voisi eriyttää siten, että sitä myytäisiin halvalla täysin erikseen. Olisi siis ostajan oma riski, jos ei tuulekaan ja auton akku on edelleen aamulla viikon -pari tyhjä..
Sehän on tavallaan eriytettykin. Eli ottamalla pörssisähkösopimuksen pääset juuri siihen että kannat riskiä huonosti ajoitetusta kulutuksesta. No toki siinä kantaa myös ydinvoimaloiden ja muun tuurivoiman yllättävien huoltojen riskiä.

Eihän siitä noin paljon tarvitse maksaa. 12-24 kk määräaikaisia sähkösopimuksia saa alle 10 c/kWh ilman että pykätään yhtään uusia ydinvoimaloita.
Mutta siis Griffin periaatteessa haluaisi maksaa jatkuvasti jonkun 24-80 senttiä/kWh siitä ilosta että sähköä tulee silloinkin jos ruotsi ryhtyy sotaan meidän kanssa, kantaverkon siirtoyhteyksissä on häiriö ja samaan aikaan vielä puolet ydinvoimaloista on huollossa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei joku 10-15 senttiä ole ollenkaan liikaa, jos vastapainona on selvää, että sähköä tulee, senverran, kun omat pääsulakkeet kestää, 24H päivässä, koko vuoden, ilman mitään tarvetta välittää millääntavoin pätkääkään siitä, milloin käyttää ja minkäverran.

Suomeen tarvittaisiin joku 3000MW jatkuvasti tuottavia voimaloita, jotka voitaisiin käynnistää marraskuussa ja sammuttaa huhtikuussa. (Olisi vara leikkiä sitten enemmän sähköautoillakin)..

Tuuri- ja aurinkosähkön myynnin voisi eriyttää siten, että sitä myytäisiin halvalla täysin erikseen. Olisi siis ostajan oma riski, jos ei tuulekaan ja auton akku on edelleen aamulla viikon -pari tyhjä..

Jos raha ei ole ongelma, niin pistät itsellesi oman diesel generaattorin hoitamaan omat sähkön tarpeesi :)
 
Miksi juuri ydinvoimalan rakentaminen on sellainen asia, jossa kustannussäästöjen nimissä oltaisiin valmiita tinkimään vaikkapa ihmisoikeuksista? Eikö samalla logiikalla kaiken, mitä Suomessa kalliilla tehdään, voisi teettää kiinalaisilla?
Ymmärsin että tuolla pyyhiitiin pöydältä se kaikken halvinkin ydinvoimavaihtoehto. Halpaakin halvemman voimalan hinta, rakennettuna ilman mitään normi, minimi kitinää. Kiina, eli joku silkkitierahoitus, kantaverkko vastaan.


Pöydän sitten putsasi markkinaehtoinen kama.

Ei joku 10-15 senttiä ole ollenkaan liikaa, jos vastapainona on selvää, että sähköä tulee, senverran, kun omat pääsulakkeet kestää, 24H päivässä, koko vuoden, ilman mitään tarvetta välittää millääntavoin pätkääkään siitä, milloin käyttää ja minkäverran.

Jos vedät tuon 24/7 niin eiköhän ihan kuluttaja tuotteissa tuohon harukkaan, jopa veroilla.

Mutta jos meinaat tuotanto ja siirto varausta sen mukaan että 80% liittymistä vetäisi yhtäaikaa sen mitä pääsullaakkeet kestää. niin hintatoiveesi on toki utopistinen, lisäksi päälle tulisi se verkon päivitys.

Sinulla ja muille halvempaa se että teet kiinteä soppari profiilisi, tai vedetään pörssihinnalla.

Eli jos tarvetis ja kulutat 24/7 liittymän maks tehon, niin olet sinänsä helppoasiakas, myyjän perusvoimasta pienellä riskillä.

Jos et kuluta, kulutat vain silloin kun muut, niin myyjä joutuu sen perusvoiman myymään muualle, eli joutuu sen maksaa, vaikka et sitä käytä, pahimillaan joutuu maksamaan siitä että joku kuluttaa. Myyjän pitää saada sinulta entistä enemmän yksikkö kohti, josta seuraa että ehkä kulutat vähemmän, mistä seuraa jne.

Jos sitoudet maksamaan 24/7 maksimitehoa vastaavan kulutuksen, mutta etä sitä todellisuudessa kuluta, niin myyjä myy sitten sen muualle, ehkä saa rahaa, mutta voi joutua myös maksamaan siitä että joku kuluttaa. Sinulle toki kallista jos vain satunnaiset vedät maksimilla.



Jos raha ei ole ongelma, niin pistät itsellesi oman diesel generaattorin hoitamaan omat sähkön tarpeesi :)

Voi myös sanoa sen pahan sähköliittymä irti. Parantaa kannattavuutta, kun säästää veroissa , siirtomaksuissa ja perusmaksuissa.
 
Jos raha ei ole ongelma, niin pistät itsellesi oman diesel generaattorin hoitamaan omat sähkön tarpeesi :)
Tää on itseasiassa täydellinen kompromissi, voi nostaa oman sähkön hintansa ja toimitusvarmuuden haluamalleen tasolle. Jotain Cumminsin 10kW generaattoreita saa varmaan tohon 10k€ pintaan, toimii siellä post-apokalyptisessa maailmassakin vielä kaikella todennäköisyydellä.
 
Niin ja jos ostaa niittä generaattoreita 2 tai 3 niin tosiaan alkaa olla kohdallaan se 24/7 kaikissa tilanteissa. 99,99% luotettavuuden jälkeen jokainen lisä-9 nostaa hintaa ihan huolella. 100% varmuuteen ei ole mahdollista päästä.
 
Kehitysmaatouhua se vasta olisi, jos naapurimaasta ei tuotaisi maanosan halvinta sähköä ihan vain siksi koska tuonti on pahasta. Pitäisikö jalostaa ajatusta omavaraisuudesta vielä pidemmälle ja jaettaisiin Suomi esimerkiksi neljään hinta-alueeseen. Sitten voitaisiin alkaa tarkastella yksittäisiä alueita ja huomattaisiin, että ne ovat ajoittain riippuvaisia toisista. Laitettaisiin lakiin vaatimus, että jokaisen alueen pitää olla omavarainen, koska voihan maan sisäisetkin siirtoyhteydet mennä nurin.
Totta joka pitäjään mini fuusioreaktori..tai suurempi jos suurempi pitäjä. Vähän kun aurinkopaneelien mikroinverterit. Ei väliä, jos yksi pimenee.
 
Mutta jos meinaat tuotanto ja siirto varausta sen mukaan että 80% liittymistä vetäisi yhtäaikaa sen mitä pääsullaakkeet kestää. niin hintatoiveesi on toki utopistinen, lisäksi päälle tulisi se verkon päivitys.

Sinulla ja muille halvempaa se että teet kiinteä soppari profiilisi, tai vedetään pörssihinnalla.

Eli jos tarvetis ja kulutat 24/7 liittymän maks tehon, niin olet sinänsä helppoasiakas, myyjän perusvoimasta pienellä riskillä.

Jos et kuluta, kulutat vain silloin kun muut, niin myyjä joutuu sen perusvoiman myymään muualle, eli joutuu sen maksaa, vaikka et sitä käytä, pahimillaan joutuu maksamaan siitä että joku kuluttaa. Myyjän pitää saada sinulta entistä enemmän yksikkö kohti, josta seuraa että ehkä kulutat vähemmän, mistä seuraa jne.

Jos sitoudet maksamaan 24/7 maksimitehoa vastaavan kulutuksen, mutta etä sitä todellisuudessa kuluta, niin myyjä myy sitten sen muualle, ehkä saa rahaa, mutta voi joutua myös maksamaan siitä että joku kuluttaa. Sinulle toki kallista jos vain satunnaiset vedät maksimilla.
Verkkoa joudutaan päivittelemään hyvinkin monissa paikoissa, jos halutaan yrittää ladata suurempaa määrää sähköautoja nopeasti yhtäaikaa..


Kuka olisi niin idiootti, että sitoutuisi maksamaan sähköstä, jota ei käytä! Ei tasan kukaan. Ei asiakkaalle kuulu myyjän ongelmat. Myyjä voi poistua bisneksestä tai rakentaa toimivia voimalaitoksia itselleen. Nyt rakennetaan kelvotonta paskaa ja sitten yritetään syyllistää muita ja sysätä ongelmat muille ja itse hymistellään, kun ollaan NIIIIIIIN helevetin "vihreitä" PTHUI Hyi vittu mitä paskaa taas kerran!

MUTTA

Talvella, kylmällä kelillä voi helposti mennä se, minkä 25A pääsulakkeet antavat välillä, eikä siitä saa kuulua kertakaikkisen mitään älämölöä ja hinta ei saa muuttua vaan olla mainitulla välillä (10-15) Tuotanto on järjestettävä siten, että tähän pysytään ja tuurivoima ei ole pelkästään ratkaisu ja mitä surempi osuus tuurivoimalla on, niin sen suuremmat katastrofin ainekset on kasassa, koska tuurivoima on äärettömän epävakaata ja sopiva sääilmiö, niin rupelit on jäässä viikkotolkulla ja tuotanto todella olematonta.. ja jos kyseinen sääilmiö sattuu vaikka tammikuussa (täysin mahdollista) ja sen jälkeen kajahtaa kunnon pakkaset, niin siinä on hyvinkin hankalat paikat, kun on 2 viikkoa takana pakkasta ja tuurivoima tuottaa maksimissaan esim 100MW..

Se on hyvin perinteistä, jotta on tajuton itku kiinteistä sopimuksista, kun pörssisähköilijälle tulee ei edes juurikaan yllättävä hintaongelma talvella.
 
Se on hyvin perinteistä, jotta on tajuton itku kiinteistä sopimuksista, kun pörssisähköilijälle tulee ei edes juurikaan yllättävä hintaongelma talvella.
Missä tätä itkua kiinteistä sopimuksista on? Jokainen voi tänään lukita kiinteän hinnan itselleen vaikka kahdeksi vuodeksi alle 10c/kWh hinnalla.
 
Kuka olisi niin idiootti, että sitoutuisi maksamaan sähköstä, jota ei käytä! Ei tasan kukaan. Ei asiakkaalle kuulu myyjän ongelmat.
Asiakas maksaa.


Talvella, kylmällä kelillä voi helposti mennä se, minkä 25A pääsulakkeet antavat välillä, eikä siitä saa kuulua kertakaikkisen mitään älämölöä ja hinta ei saa muuttua vaan olla mainitulla välillä (10-15) Tuotanto on järjestettävä siten, että tähän pysytään...
Tuo hintataso toki tänäpäivänä kallis, joten harva haluaa kannattaa tavoitettasi.

Täällä taisi joku toinenkin kaipailla kiinteähintaisia soppareita, niitä siitä vain sellaista. Jos kohteesi ei ole ihan outo profiililtaan.


hinta ei saa muuttua vaan olla mainitulla välillä (10-15) Tuotanto on järjestettävä siten, että tähän pysytään...
Mikse samantien vaikka viis senttiä. :-)


Jos asiakas sitoutuu tiettyyn käyttöön, niin myyjä voi tehdä tiukemman tarjouksen, jos asiakkaan kulutus ja sen ajoittuminen on satunnaista, niin myyjällä isompi riski, enemmän marginaalia. Jos kulutat vain kalleimpiin aikoihin, etkä kuluta halpaan aikaan, niin sitten myyjä voi toki laskea tarkemmin, mutta hinta toki sen kapasiteetin mukaista.

Juju siinä, jos kulutat vain piikkiin, niin sellaista kulutusta varten ei kannata maksaa 10 sentin perusvoimaa, koska sen perusvoiman joutuu jokatapauksessa rahoittaan(maksaan), vaan kannattaa rakentaa säätövoimaa, varastoa, ym jossa kwh hinta voi olla vaikka 50 senttiä, se kuitenkin halvempaa kuin 10 sentin perusvoima.

Rarojen sulkiminen entisestään korostaisi heittelyitä.
 
Talvella, kylmällä kelillä voi helposti mennä se, minkä 25A pääsulakkeet antavat välillä, eikä siitä saa kuulua kertakaikkisen mitään älämölöä ja hinta ei saa muuttua vaan olla mainitulla välillä (10-15) Tuotanto on järjestettävä siten, että tähän pysytään ja tuurivoima ei ole pelkästään ratkaisu ja mitä surempi osuus tuurivoimalla on, niin sen suuremmat katastrofin ainekset on kasassa, koska tuurivoima on äärettömän epävakaata ja sopiva sääilmiö, niin rupelit on jäässä viikkotolkulla ja tuotanto todella olematonta.. ja jos kyseinen sääilmiö sattuu vaikka tammikuussa (täysin mahdollista) ja sen jälkeen kajahtaa kunnon pakkaset, niin siinä on hyvinkin hankalat paikat, kun on 2 viikkoa takana pakkasta ja tuurivoima tuottaa maksimissaan esim 100MW..
Tuulivoima tuottaa enemmän sähköä talvella kuin kesällä. Jäätämisongelmia tuntuu olevan eniten silloin, kun tuulivoima-alueilla lämpötila pyörii lähellä nollaa, ei niinkään kovilla pakkasilla kun ilmassa on vähemmän kosteutta.

Sihtasin tuulivoimatuotantoa vuodesta 2021 lähtien, ja ainoa 2 viikon niukan tuotannon jakso talvisaikaan on tapahtunut vuoden 2022 marraskuussa. Silloin taisi olla tuota jäätämisongelmaa päätellen siitä, että tuotanto oli reilun viikon ajan vuorokausiennusteita heikompaa.
 
Lisäksi teollisuuden tulisi olla joko sellaista, että:
1. Se pystyy varastoimaan vähintään 2 viikon tarpeiksi energiaa, joka riittää sen pyöritykseen, kun tuulivoima ei tuota mitään.
TAI
2. Tuotanto voidaan laittaa parkkiin millointahansa, eikä ole juuri tuotantomäärätavotteita.. "saatte tuotteenne, sitten joskus, kunhan on ollut tarpeeksi tuulta.."

Jollain tavalla vähän erikoista että teollisuus pitäisi tehdä sitä tai tätä sähkön kanssa, kun teollisuus on melkein ainoa taho joka on rakentanut sitä säävarmaa tuotantoa Suomeen. Kai ne saa käyttää sitä miten ne haluaa.

Se teollisuus on päättäjien märkä uni. Ei tänne tule mitään oikeaa teollisuutta, jos (edullista) sähköä ei ole saatavilla 24/7/365.

Jos käyttää sähköä 24/7/365 niin hintapiikit eivät vaikuta, keskihinta ratkaisee.

Onko siis niin ettei yritykset saa ostettua sähköä kiinteällä hinnalla? Miksi heidän pitäisi välittää hintojen noususta jos sopimus on kiintästi hinnoiteltu?

Saa ostettua kiinteällä hinnalla. Vähintään kulutusvaikutuksillisia sopimuksia (mutta jos yritys pyörii 24/7 vaikutus on 0). Jos vähän isompi kulutus, myös sähkön määrästä on sovittava ennakkoon, jolloin toeutuva ali/ylijäämä korjataan sähkömarkkinoilla.

Jos on kiinteällä hinnalla ostettu joku tietty määrä, hinnan nousu voi tarkoittaa sitä että sähkön käytön vähentämällä saa kunnon tili kun ylijäämäsähkö myydään pois. Omalla työpaikalla sota vähensi lopputuotteen menekkiä, eli sähkön kulutus pieneni meni, ylijäämä meni myyntiin ja toteutunut sähkön hinta oli reilusti negatiivinen useampi kuukausi vuonna 2022.

Yrityksillä on myös se etu että voi hajauttaa hankinnat ajallisesti, kun taas kuluttaja on uusittava koko sopimus kerralla vuoden tai parin jaksoissa. Kun yritys tekee hankintoja pitkäjänteisesti, vuoden tai parin vuoden mittaiset hintahäiriöt markkinoilla eivät aiheuta ongelmia ollenkaan.
 
Talvella, kylmällä kelillä voi helposti mennä se, minkä 25A pääsulakkeet antavat välillä, eikä siitä saa kuulua kertakaikkisen mitään älämölöä ja hinta ei saa muuttua vaan olla mainitulla välillä (10-15) Tuotanto on järjestettävä siten, että tähän pysytään ja tuurivoima ei ole pelkästään ratkaisu ja mitä surempi osuus tuurivoimalla on, niin sen suuremmat katastrofin ainekset on kasassa, koska tuurivoima on äärettömän epävakaata ja sopiva sääilmiö, niin rupelit on jäässä viikkotolkulla ja tuotanto todella olematonta.. ja jos kyseinen sääilmiö sattuu vaikka tammikuussa (täysin mahdollista) ja sen jälkeen kajahtaa kunnon pakkaset, niin siinä on hyvinkin hankalat paikat, kun on 2 viikkoa takana pakkasta ja tuurivoima tuottaa maksimissaan esim 100MW..
Tämä toisaalta ehkä juurikin kuvastaa näiden ehdotusten järjettömyyttä. Liika verovaroilla halpuutus johtaa vain tuhlaamiseen. Kuka muka oikeasti vetää koko ajan pääsulakkeet punaisina? Ja jos joku vetää, niin tuleeko sähköä normaalisti käyttävien kotitalouksien osallistua tämän kustannuksiin?

Itse en näe tällaista mitenkään järkevänä. Jotain kannustimia voisi mielestäni yrittää löytää säävarman tuotannon rakentamiselle, koska nyt tuntuu olevan ihan konkreettinen riski että pörssihinnat pomppaa talvella pidemmäksi aikaa johonkin >1 euron lukemiin jos sattuu huonosti, mutta tällainen kuvaamasi verovaroilla "halpuutus" kuulostaa ihan järjettömältä.
 
Portugalin onnistumiseen lienee osaltaan vaikuttanut iso pumppuvoimalaprojekti. Tamega-joelle on rakennettu kolme vesivoimalaa, joiden avulla saavutetaan strategiset mitat 1158 MW/40 000 MWh. Projekti, jota aiotaan jatkaa rakentamalla 300 MW tuulivoimala, aloitettiin vuonna 2014. Vuonna 2022 osa voimaloista saatiin kytkettyä verkkoon ja ilmeisesti viimeisenkin osuuden pitäisi olla käytössä pikapuoliin.

Luvuilla 1,5 miljardia euroa ja 40 000 MWh saadaan varaston hinnaksi 37,5 €/kWh, mikä on suorastaan naurettavan halpaa. Muistamme, että Kemijoen pumppuvoimalan arvioidaan maksavan 156-208 €/kWh ja Neoenin Lappeenrannan akuston laajennuksen 354 €/kWh.

Todennäköisesti iso osa Portugalin projektin halvemmasta hinnasta selittyy alhaisemmilla työvoimakustannuksilla. Bulgariassa työvoimakustannukset lienevät vielä Portugaliakin edullisemmat ja maa on tunnistettu Euroopan parhaimmaksi tehdä akuilla parin tunnin hintaveivausta*. Ei liene siis ihme, että Euroopan investointipankki ilmoitti juuri jeesaavansa Bulgariaa tekemään toteutettavuussuunnitelmaa projektista, jonka tarkoituksena on rakentaa kaksi 800 MW pumppuvoimalaa vuoteen 2032 mennessä.

*Suomi oli porukan häntäpäässä, mutta kuitenkin kannattavuusrajan yläpuolella. Kannattavuusrajan alle jäivät vain Puola, Sveitsi, NO1 ja SE1.
Itävallassa se pumppuvoima vasta naurettavan halpaa onkin. Lünerseewerk II -voimalasta ei vielä ilmeisesti ole tehty lopullista päätöstä, mutta sen arvioidaan maksavan 2 miljardia euroa ja varastokapasiteettia saataisiin 230 GWh. Näillä luvuilla hinta olisi 8,7 €/kWh eli kustannukset voisivat kymmenkertaistua ja silti se olisi halvempi kuin Ailangantunturin suunniteltu voimala. Tätä voimalaa voitaisiin siis yhdellä pumppauksella ajaa 1050 MW teholla 9 päivää putkeen!

Vaikka pitäisi vetää kotiinpäin, niin vähän pistää miettimään, että käytetäänköhän EU-kansalaisten rahoja tehokkaasti, jos Suomeen rakennetaan aurinkovoimaloita markkinaehtoisesti, mutta joku hanke kuitenkin saa EU-tukea, siinä missä Itävallassa kallis, mutta ilmeisen kustannustehokas ja koko Keski-Euroopalle tärkeä hanke ei ilmeisesti ole tukiaisia edes hakenut.
 
Vaikka pitäisi vetää kotiinpäin, niin vähän pistää miettimään, että käytetäänköhän EU-kansalaisten rahoja tehokkaasti, jos Suomeen rakennetaan aurinkovoimaloita markkinaehtoisesti

Jos jotain pitäis tehdä verorahoilla niin se olisi just siirtokapasiteetin lisääminen, ja pumppuvoimaloiden lisäämien alpeille.

Ei tänne nyt niin tyhmää ole rakentaa aurinkovoimaa, kuitenkin hyvä että tuotanto on hajautettu isolle alueelle. Mutta mun mielestä pumppuvoimaloiden rakentaminen tähän litteään maahan on melkosen typerää. Tänne kannattaa rakentaa tuulivoimaa ja viedä se ulkomaille, ja ulkomaille kannattaa rakentaa niitä pumppuvoimaloita missä niitä korkeuseroja löytyy erilailla.
 
Ei tänne nyt niin tyhmää ole rakentaa aurinkovoimaa, kuitenkin hyvä että tuotanto on hajautettu isolle alueelle.
No ei varsinaisesti tyhmää. Siinä se menee muun jatkona. Aurinkovoimasta ei valitettavasti ole mitään iloa silloin, kun sähkön tarve on suurin = talvella.
 
Itävallassa se pumppuvoima vasta naurettavan halpaa onkin. Lünerseewerk II -voimalasta ei vielä ilmeisesti ole tehty lopullista päätöstä, mutta sen arvioidaan maksavan 2 miljardia euroa ja varastokapasiteettia saataisiin 230 GWh. Näillä luvuilla hinta olisi 8,7 €/kWh eli kustannukset voisivat kymmenkertaistua ja silti se olisi halvempi kuin Ailangantunturin suunniteltu voimala. Tätä voimalaa voitaisiin siis yhdellä pumppauksella ajaa 1050 MW teholla 9 päivää putkeen!
" The lake's depth was raised by 72 metres by the construction of a hydroelectric dam in 1958 "

Noilla on valmis allas vuoren päällä. Suunnitelman mukaan 1300m putouskorkeutta ja 10km tunnelia. Kuitenkin vain 1000MW joten virtaama on melko pieni ja siten tunnelin läpimitta on vaatimaton ts halvempaa porata. Sanoisin että melko ainutlaatuinen pumppuvoimalaprojekti ettei voi yleistää vuoristomaihin.

Video vielä.
 
Suunnitelman mukaan 1300m putouskorkeutta ja 10km tunnelia. Kuitenkin vain 1000MW joten virtaama on melko pieni ja siten tunnelin läpimitta on vaatimaton ts halvempaa porata. Sanoisin että melko ainutlaatuinen pumppuvoimalaprojekti ettei voi yleistää vuoristomaihin.
Tahtoo sano Pelton-turbiini, jolle tuo 1300m on aika normaali lukema. 130bar painetta, joten virtaamaa ei kauheasti tarvita. Onpa siinä kyllä sitten pumpattavakin useassa vaiheessa takaisin.

Peltoneilla usein vesi tuodaan putkilla alas vuoren seinää pitkin.
 
Aurinkovoimasta ei valitettavasti ole mitään iloa silloin, kun sähkön tarve on suurin = talvella.

Ja siksikö sitä ei saisi rakentaa? Voin taata että ne panostukset mitä tehdään aurinkovoimaan eivät ole pois muista panostuksista koska juuri muita kannattavia investointivaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Akkuhankkeita tehdään, mutta ne ovat enimmäkseen pieniä investointeja jotka on suunniteltu suoraan tukemaan jonkun olemassa olevan voimalan toimintaa/tuloksentekokykyä, esimerkiksi vesivoimaloiden kylkeen tai tuulivoimaloiden kaveriksi. Suoraan säätömarkkinalle tulevia investointeja on myös tehty, mutta ainakin nuo automaattisäätyvät markkinat alkavat olla tosi kivasti jo täynnä ja uudet tarjojat vain tuovat hintatasoja niillä markkinoilla alaspäin (mikä ei näy kuluttajien sähkön hinnassa suoraan). Seuraava trendi onkin isot akustot jotka tuodaan pelkästään intraday/day-ahead markkinoille, mutta niiden osalta kannattavuus vaatii sitten vieläkin useammin niitä volatiileja hintoja. Jos hintaheilahtelut katoavat markkinalta, samoin katoaa akkujen kannattavuus.

Mitään uutta polttavaa sähköntuotantoa ei juuri nyt kannata rakentaa. Isoin ongelma on 2030+ päästötavoitteet, mutta vaikka niitä ei olisi tulevaisuudessa kummittelemassa niin yksinkertaisesti ajotunteja vuodessa on liian vähän. Yksittäiset piikkitunnit tai päivät eivät vaan riitä tuollaiselle laitokselle. Laitosta pitäisi pystyä ajamaan peruskuormalla esim. elo-huhtikuun väli JA lisäksi pystyä säätämään voimakkaasti tuona aikana nappaamaan piikeistä rahat pois. Ei tarvitse kuin katsoa Meri-Porin kannattavuutta joka on ollut viimeisen 13 ajovuoden aikana erittäin surullista pois lukien 2022 häiriötä.
 
Ja siksikö sitä ei saisi rakentaa?
Sanoinko jossakin kohtaa, että ei saisi rakentaa?
No ei varsinaisesti tyhmää. Siinä se menee muun jatkona. Aurinkovoimasta ei valitettavasti ole mitään iloa silloin, kun sähkön tarve on suurin = talvella.
Toki saa rakentaa, mutta sitä on parhaiten tarjolla vain silloin kun sähköntarve muutenkin vähäisintä. Kiertokautta tarkoitin, että talvelle tarvittaisiin sähköntuotantoa lisää, koska polttaminen vähentyy ja lämpöenergia aletaan tehdä sähköllä. Aurinko ei siihen tuo apuja, oli paneeleita kuinka paljon tahansa.
 
Viimeksi muokattu:
Toki saa rakentaa, mutta sitä on parhaiten tarjolla vain silloin kun sähköntarve muutenkin vähäisintä.
Vähäistä koko vuoden perspektiivillä, mutta ilmaston lämpenemisen myötä jäähdytyskuorman määrä kesäpäiväaikaan kasvaa ja sitä aurinkovoima taklaa hyvin.
 
Vähäistä koko vuoden perspektiivillä, mutta ilmaston lämpenemisen myötä jäähdytyskuorman määrä kesäpäiväaikaan kasvaa ja sitä aurinkovoima taklaa hyvin.
Ja kyllä aurinkovoima alkaa tuottaa kohtuullisesti jo maaliskuussa.

Sitä vähän ihmettelen, kun jonnekin hyvin pohjoiseen laitetaan aurinkopaneeleja. Lienevät keväällä aika pitkään lumen peitossa, vaikka vuositasolla tulee varmaan aika hyvin tuotantoa.
 
Sanoinko jossakin kohtaa, että ei saisi rakentaa?

Toki saa rakentaa, mutta sitä on parhaiten tarjolla vain silloin kun sähköntarve muutenkin vähäisintä. Kiertokautta tarkoitin, että talvelle tarvittaisiin sähköntuotantoa lisää, koska polttaminen vähentyy ja lämpöenergia aletaan tehdä sähköllä. Aurinko ei siihen tuo apuja, oli paneeleita kuinka paljon tahansa.
Pälkäneelle tulee tuplapeneleita jotka ottavat lumen heijastamaa valoa.
 
Pälkäneelle tulee tuplapeneleita jotka ottavat lumen heijastamaa valoa.
Kakspuoleisia. Yksi paneeli mutta molemminpuolin lasia, artikkelissa virheellisesti sanotaan että olisi kaksi paneelia, edessä ja takana. Noista valuu lumi pois kunhan asennetaan riittävään kulmaan ja riittävän korkeaan telineseen. Takapuolelta tuleva valo viimeistään irrottaa lämmöllä lumen/jään päältä ja se huilaa alas. Maa-asennukset Suomessa pitäisi kaikki olla kaksipuoleisilla paneeleilla.
 
Vähäistä koko vuoden perspektiivillä, mutta ilmaston lämpenemisen myötä jäähdytyskuorman määrä kesäpäiväaikaan kasvaa ja sitä aurinkovoima taklaa hyvin.
Pragmaattisempana selityksenä pitäisin elintason nousua, muuttuneita mieltymyksiä ja ylellisyystavaran volyymin kasvua. Vähäiset sään vaihtelut ovat siinä sivussa pikkuseikka. Hyvinä aurinkosähköpäivinä on välillä hellettä jolloin kylmäkoneet huokaavat lujaa teollisuudesta koteihin, mutta niin olisi käynyt 1930-luvullakin jos niitä koneita olisi ollut.
 
Vieläköhän jotkut toistaa mielessään että sähkönkulutus ei lisäänny Suomessa kun on edelleen tällainen höyry päällä sähköntuotannon kapasiteetin kasvattamisessa. Aika vakuuttavaa hyväntekeväisyyttä.
 
Vieläköhän jotkut toistaa mielessään että sähkönkulutus ei lisäänny Suomessa kun on edelleen tällainen höyry päällä sähköntuotannon kapasiteetin kasvattamisessa.
Valitettavaa on, jos joku ei ole ainakin toivonut moista. Tähänastinen huippu on tosin kaukana takana.

Kapasiteetin kasvattaminen on yksi tapa ilmaista asia, kun kyseessä on nimelliskapasiteettiin investoiminen samalla kun vanhaa voimaa on ajettu alas ja luotettu tuonnin jatkuvuuteen.
Aika vakuuttavaa hyväntekeväisyyttä.
Sanoisin matalien hedelmien poiminnaksi.
 
No ei varsinaisesti tyhmää. Siinä se menee muun jatkona. Aurinkovoimasta ei valitettavasti ole mitään iloa silloin, kun sähkön tarve on suurin = talvella.
On aurinkovoimasta epäsuorasti etua talvellekkin. Mitä enemmän kesällä käytetään aurinkoivoimaa, sitä vähemmän tarvitsee käyttää vesivoimaa kesällä, ja sitä täydemmät patoaltaat meillä on talvea varten. Juuri patoaltaiden täyttöaste on yksi kriittisimmistä tekijöistä jotka määrittelee sähkön hinnan seuraavana talvena.

Erityisesti kuivina vuosina aurinkovoima kompensoi oivasti puuttuvia sateita.
 
Valhe, emävalhe, tilasto vai miten se menikään. Yleltä sain vinkin, että EU:ssa on taas saatu uusia tilastoja aikaiseksi.
- Kuten Ylen juttu kertoo, uusiutuvat energianlähteet nousivat vuonna 2023 EU:n tärkeimmäksi sähköntuotannon muodoksi. 44,7 % sähköntuotannosta oli uusiutuvaa, fossiilisia 32,5 % ja ydinvoimaa 22,8 %.
- Maakaasua käytettiin EU:ssa vuonna 2023 vähiten sitten vuoden 1995, käyttö väheni vuoden aikana 7,4 %. Ruskohiilen käyttö väheni 24,2 % ja kivihiilen 20,4 %. Rusko- ja kivihiilen käyttö ovat nyt mittaushistorian matalimmalla tasolla.

Lisää tilastoja:
- Suomessa oli myös vuoden loppupuoliskolla EU:n halvin sähkö ei-kotitalouksille (8,9 snt/kWh, käsittääkseni näihin Eurostatin lukuihin sisältyy myös siirtomaksut)
- Kotitaloukset maksoivat Suomessa graafista arvioituna 22 snt/kWh, mikä on EU:n keskitasoa tai hieman vähemmän. Eniten maksoivat saksalaiset (40,2 snt/kWh) ja vähiten unkarilaiset (11,3 snt/kWh).
- Syy, miksi tilanne on niin erilainen kotitalouksille ja ei-kotitalouksille Suomessa selittyy ainakin osittain verotuksella. Eurostatin mukaan Suomi on Euroopan 6. ankarin sähkön verottaja kotitalouksille, mutta ei-kotitalouksien verotus on (muutaman muun maan tavoin) lähes olematonta.
- Eurostat arvioi myös ostovoimaan suhteutettuna sähkön hintaa kotitalouksille. Tämän perusteella sähkö oli kalleinta Tsekissä (vertailuluku 38,7) ja halvinta Maltalla (14,3). Suomen vertailuluku on 19,38 ja Saksan 35,93. Maltan lisäksi sähkö vaikuttaa olevan halpaa Islannissa, Pohjoismaissa (poislukien Tanska) ja muutamassa Balkanin maassa (Kreikka ja Romania ovat kuitenkin kalliin sähkön maita).
 
- Suomessa oli myös vuoden loppupuoliskolla EU:n halvin sähkö ei-kotitalouksille (8,9 snt/kWh, käsittääkseni näihin Eurostatin lukuihin sisältyy myös siirtomaksut)
- Kotitaloukset maksoivat Suomessa graafista arvioituna 22 snt/kWh, mikä on EU:n keskitasoa tai hieman vähemmän. Eniten maksoivat saksalaiset (40,2 snt/kWh) ja vähiten unkarilaiset (11,3 snt/kWh).
- Syy, miksi tilanne on niin erilainen kotitalouksille ja ei-kotitalouksille Suomessa selittyy ainakin osittain verotuksella. Eurostatin mukaan Suomi on Euroopan 6. ankarin sähkön verottaja kotitalouksille, mutta ei-kotitalouksien verotus on (muutaman muun maan tavoin) lähes olematonta.
Sähköveroluokka 1 on 2.7c/kWh, ja teollisuuden sähkövero 0.07c/kWh. Se ei selitä eroa. Kotitaloudet maksaa ALV:n, mutta sekään ei riitä selittämään eroa kotitalouden ja ei kotitalouden välillä.

Ero taitaa syntyä kk-maksuista, jotka on iso osa sähkölaskua suurelle määrälle suomalaisia kotitalouksia (kerrostalot kaukolämmössä, mökit, ..).
 
Ehdotan että tasataan sähkön hintaheiluntaa lisäverolla. Veron suuruudeksi määrättäköön (10c/kWh - tunnin pörssihinta), minimi 0c (eli ei negatiivista veroa).

Mukavasti saadaan vähennettyä hintaheiluntaa ja tienatut rahat voidaan käyttää terveydenhuollon rahoitusvajeen kattamiseen…
 
Ehdotan että tasataan sähkön hintaheiluntaa lisäverolla. Veron suuruudeksi määrättäköön (10c/kWh - tunnin pörssihinta), minimi 0c (eli ei negatiivista veroa).

Mukavasti saadaan vähennettyä hintaheiluntaa ja tienatut rahat voidaan käyttää terveydenhuollon rahoitusvajeen kattamiseen…
Yksikään fossiilisen voimalaitos ei tuottaisi sähköä mallissasi. Kiertävät sähkökatkot olisi talvella arkipäivää. Kuubastako olet ideasi saanut? Sillähän sähköä on saatavissa aina silloin tällöin.
 
Yksikään fossiilisen voimalaitos ei tuottaisi sähköä mallissasi. Kiertävät sähkökatkot olisi talvella arkipäivää. Kuubastako olet ideasi saanut? Sillähän sähköä on saatavissa aina silloin tällöin.
Mikseivät tuottaisi kun pörssihinta nousee 20c/kWh tasolle?

Jos ei siis auennut, niin sarkastinen ehdotukseni asettaa sähkön kuluttajan maksaman minimihinnan 10c:hen ja antaa nousta aivan normaalisti siitä ylöspäin. Käytännössä hintaheilunta putoaa reippasti kun sähkön hinta heiluu muutamaa poikkeustuntia lukuunottamatta 10-20c/kWh välillä ja valtio tekee megamassit sähköllä.
 
Jos ei siis auennut, niin sarkastinen ehdotukseni asettaa sähkön kuluttajan maksaman minimihinnan 10c:hen ja antaa nousta aivan normaalisti siitä ylöspäin. Käytännössä hintaheilunta putoaa reippasti kun sähkön hinta heiluu muutamaa poikkeustuntia lukuunottamatta 10-20c/kWh välillä ja valtio tekee megamassit sähköllä.
Kuka sen veron siis maksaisi? Jos sähköntuottaja, niin kukaan sähköntuottaja ei sen jälkeen tekisi ainakaan alle 5 snt/kWh tarjousta pörssiin. Entäs tuontisähkön osalta?
 
Kuka sen veron siis maksaisi? Jos sähköntuottaja, niin kukaan sähköntuottaja ei sen jälkeen tekisi ainakaan alle 5 snt/kWh tarjousta pörssiin. Entäs tuontisähkön osalta?
Ostaja tietysti. Tällöin se ei vaikuta tuotantopuoleen mitenkään - pl. Mitä nyt kysyntä vähenee.
 
No joo, olishan tuo tietysti mielenkiintoinen konsepti. Kenenkään ei liene sitten kanttaisi ottaa pörssisähkösopparia jos kiinteän saa alle 10snt/kWh hinnalla.

Taitaisi yli 90% kaupankäynnistä poistua pörssistä ja kaupat tehtäisiin suorilla sopimuksilla. Pörssiin voisi siis jäädä se osuus tuotannosta, jossa hinta on muutenkin yli 10 snt/kWh.

Mielestäni ideasi olisi järkevämpi, jos se veroraja olisi vaikka 3-4 senttiä. Toki tarkoituksesihan ei ollutkaan olla järkevä vaan tarkoitus oli vain vähentää heiluntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä noi sähköfutuurit heijastuu pörssisähkön hintaan? Esim. 2025 q1 hinta on futuureilla 9,23 c/kWh
 
hinta ei saa muuttua vaan olla mainitulla välillä (10-15) Tuotanto on järjestettävä

Eikun vaan kättä taskuun ja pistät pystyyn jonkun sähköosuuskunnan, joka alkaa tuottamaan sähköä halumallasi hinnalla. Kannattaa sitten muistaa, että ei taida Suomeen saada uutta ydinvoimaa vielä tuolla hinnalla tuottamaan. Hyvä vertailukohta lienee Hinkley Point C, jossa kahden noin OL3 kokoisen ydinreaktorin hintalappu on tällä hetkellä yli 50 miljardia euroa ja mitään takeita ei ole, ettei se siitä vielä nousisi. Siitä kun alat laskemaan mitä se tuotettu kWh maksaa, niin voi unohtua haihattelut.
 
Eikun vaan kättä taskuun ja pistät pystyyn jonkun sähköosuuskunnan, joka alkaa tuottamaan sähköä halumallasi hinnalla. Kannattaa sitten muistaa, että ei taida Suomeen saada uutta ydinvoimaa vielä tuolla hinnalla tuottamaan. Hyvä vertailukohta lienee Hinkley Point C, jossa kahden noin OL3 kokoisen ydinreaktorin hintalappu on tällä hetkellä yli 50 miljardia euroa ja mitään takeita ei ole, ettei se siitä vielä nousisi. Siitä kun alat laskemaan mitä se tuotettu kWh maksaa, niin voi unohtua haihattelut.
Ydinpytylle pitää laskea ne kustannukset 50 vuoden ajalle, niin ei se sitten niin kallis ole.
 
Viimeksi muokattu:
Ydinpytylle putää laskea ne kustannukset 50 vuoden ajalle, niin ei se sitten niin kallis ole.
Investoinnin korkokulut juoksevat koko ajan, kunnes laitos on maksettu. Yrityksen ei juuri kannata ottaa riskiä. jos takaisinmaksuaika karkaa yli 20 vuoden. Valtio voi tehdä pitkäkestoisia investointeja, mutta aikamoista kristallipalloa tarvitaan ydinvoimalan kohdalla. 10 vuoden päästä se olisi ehkä valmis, 30-40 vuoden päästä se olisi ehkä maksanut itsensä takaisin. Sitten ollaan jo 2050-2060-luvuilla, johon mennessä muissa energiaratkaisuissa on saatettu tehdä monenlaisia läpimurtoja.
 
Investoinnin korkokulut juoksevat koko ajan, kunnes laitos on maksettu. Yrityksen ei juuri kannata ottaa riskiä. jos takaisinmaksuaika karkaa yli 20 vuoden. Valtio voi tehdä pitkäkestoisia investointeja, mutta aikamoista kristallipalloa tarvitaan ydinvoimalan kohdalla. 10 vuoden päästä se olisi ehkä valmis, 30-40 vuoden päästä se olisi ehkä maksanut itsensä takaisin. Sitten ollaan jo 2050-2060-luvuilla, johon mennessä muissa energiaratkaisuissa on saatettu tehdä monenlaisia läpimurtoja.
Sitten valtion pitää tehdä se investointi, jos firmat ei kykene. Se on sentään investointi omaan infraan, joka tulee tuottamaan, toisn kuin monet rahareijät, joihin törsätään ja todennäköisesti eivät ikinä maksa itseään takaisin vaan aiheuttavat vain lisäkuluja..

Emme tee jokatauksessa mitään lisävoimalähteillä, jotka eivät tuota edes semiluotettavasti ja ennustettavasti pakkashuippuina, kun kuluu eniten energiaa. Mitä tuossa omaa kulutusta omakotitalossa katsilin, niin yli 20 asteen pakkasilla ne jyrkät kulutushuiput talvella aina on. Melko halvaksi tulisi jos pakkaset olisivat max joku 15 astetta.. vaikka sähkönhinta olisi 25 senttiä /kWh.. Ei siis ihme, että Esim Saksassa ei juuri haittaa, vaikka sähkö on paljon kalliimpaa, kuin täällä.

Rivariasunto taas jossa on kaukolämpö, eikä saunaa, sähkönhinta esim 30 senttiä olisi varmasti vielä ihan siedettävä. Siellä kun ei juuri sähköä kulu..
 
Sitten valtion pitää tehdä se investointi, jos firmat ei kykene. Se on sentään investointi omaan infraan, joka tulee tuottamaan, toisn kuin monet rahareijät, joihin törsätään ja todennäköisesti eivät ikinä maksa itseään takaisin vaan aiheuttavat vain lisäkuluja..

Valtionvarainministeriö laskee sille jonkin koron, ja jos ei laske niin markkinat laskee.

Joka tapauksessa jos Suomen kokoinen valtio ottaa 50 Mrd uutta tuottamatonta lainaa, niin se nostaa koko valtion rahoituksen hintaa.

50Mrd, viiden prosentin korko jo yksinään 2,5 miljardia vuodessa, ei toki heti rakentamisen aloituksesta, mutta siihen kun pata starttaa on jo heilahtannut isompi miljradi potti korkoja kuin aiemmin laskeskeltu tuuli+puhas säätövoima+energaivarasto systeemit maksaisi.



Rakentamisen jälkeen meillä olisi sitten voimala jota ei kannata startata, tai jos startataan niin johonkin se sähköpitää tuupata, halvinta ulkomaille, mutta jos rajat kiinni, niin sitten jäähdtysytorniin, tai maksaa muille että käyttävät. vielä kalliimpaa.


Yksityinen puoli tekee investointeja joilla 50v elinkaari, Ydinvoimalla on pari haastetta, rakentaminen kestää, ja suuri poliittinen riski. Nykyään lisäksi kilpailukyky riski. Sitoudutko ostamaan 10v päästä seuraavat 50v sähkökaksinkertaiseen hintaa kiinteän määrän joka minuutti. Jos et käytä, niin makset jollekkin toiselle että käyttää.

Rahaa löytyy, jos ei poliittista riskiä, jos hinta-takuu. Poliittisen riskin voi minimoida valtiontakauksella, hinta-takuuta ei anna kukaan hankkeelle jolla ei suunnitteluvaiheessa mitään kilpialukyky pohjaa.

Ja tok nuo sentit on verottomia, niiden vertaaminen verolliseen johon lisäksi leivottu ne kulut, riskit kun etä käyttäkkään, etkä maksakkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten valtion pitää tehdä se investointi, jos firmat ei kykene. Se on sentään investointi omaan infraan, joka tulee tuottamaan, toisn kuin monet rahareijät, joihin törsätään ja todennäköisesti eivät ikinä maksa itseään takaisin vaan aiheuttavat vain lisäkuluja..

Emme tee jokatauksessa mitään lisävoimalähteillä, jotka eivät tuota edes semiluotettavasti ja ennustettavasti pakkashuippuina, kun kuluu eniten energiaa. Mitä tuossa omaa kulutusta omakotitalossa katsilin, niin yli 20 asteen pakkasilla ne jyrkät kulutushuiput talvella aina on. Melko halvaksi tulisi jos pakkaset olisivat max joku 15 astetta.. vaikka sähkönhinta olisi 25 senttiä /kWh.. Ei siis ihme, että Esim Saksassa ei juuri haittaa, vaikka sähkö on paljon kalliimpaa, kuin täällä.

Rivariasunto taas jossa on kaukolämpö, eikä saunaa, sähkönhinta esim 30 senttiä olisi varmasti vielä ihan siedettävä. Siellä kun ei juuri sähköä kulu..

Tai sitten sen sijaan, että tuhlataan miljardeja veronmaksajien rahoja, sä vain otat sellaisen kivan 7-8 senttiä / kWh määräaikaisen sopimuksen?
 
Hinkley Point ja Hinkley Point.. rakennetaan pienempimuotoisesti niin ei maksa 50 mrd ja rakentaminenkaan ei kestä 20 vuotta vai paljonko OL3:ssa kestikään. Laitetaan yritystukimiljardit voimalan rakentamiseen niin tarvitsee vähemmän lainaa ja voisiko EU:lta saada jotain jeesiä vai ollaanko ikuisesti maksajia siihen suuntaan.. :think:
 
Hinkley Point ja Hinkley Point.. rakennetaan pienempimuotoisesti niin ei maksa 50 mrd ja rakentaminenkaan ei kestä 20 vuotta vai paljonko OL3:ssa kestikään. Laitetaan yritystukimiljardit voimalan rakentamiseen niin tarvitsee vähemmän lainaa ja voisiko EU:lta saada jotain jeesiä vai ollaanko ikuisesti maksajia siihen suuntaan.. :think:
Eli leikataan tervettä yritystoimintaa ja upoetetaan ne kannattamattomaan hankkeeseen.

Ketjussa oli aiemmin ihan esimerkki siitä jos joulupukilta saisi OL3 sen hinnalla toisen, niin hävisi jo ihan niillä ns huonoille.
 
Hinkley Point ja Hinkley Point.. rakennetaan pienempimuotoisesti niin ei maksa 50 mrd ja rakentaminenkaan ei kestä 20 vuotta vai paljonko OL3:ssa kestikään. Laitetaan yritystukimiljardit voimalan rakentamiseen niin tarvitsee vähemmän lainaa ja voisiko EU:lta saada jotain jeesiä vai ollaanko ikuisesti maksajia siihen suuntaan.. :think:
Sulla on varmaan joku referenssiprojekti viime vuosina Euroopassa nopeasti valmistuneesta pienempimuotoisesta edullisesta sähköä tuottavasta ydinvoimalasta?
 
50Mrd, viiden prosentin korko jo yksinään 2,5 miljardia vuodessa, ei toki heti rakentamisen aloituksesta, mutta siihen kun pata starttaa on jo heilahtannut isompi miljradi potti korkoja kuin aiemmin laskeskeltu tuuli+puhas säätövoima+energaivarasto systeemit maksaisi.
Valitettavasti nämä energiavarastosysteemit eivät ole Suomessa toteutuneet, eikä näköpiirissä ole merkittäviä toteutumassa olevia hankkeita. Ilmeisesti oikeasti isossa mittakaavassa olevia järkevänhintaisia systeemejä ei ole vielä olemassa.. (esim 1000Mw ja 3 viikkoa varasto) (Noita tarvittaisiin nykyisen tuurivoiman kavariksi joku 3 kpl). Ulkomaille taas noita ei ole kovin järkevää rakentaa, sillä sinne voimme sitten myydä halvalla ja ostaa huomattavan kalliilla, josta seuraa huomattavat tappiot (lisäksi meillä ei ole sitten minkäänlaista päätäntävaltaa sähkömme hinnasta, jos joudumme ostamaan sitä ulkomailta). Kannattaa muistaa, että mm Ruotsin halvan sähkön siirto tänne on loppumassa, kun sinne suunnitellut terästehtaat toteutuvat, sillä ne vaativat jatkuvasti paljon energiaa.. Nyt olemme saaneet hyötyä siellä olevan vesivoiman huomattavasta, todella edullisesta, säädettävästä tuotannosta.
 
Ydinpytylle pitää laskea ne kustannukset 50 vuoden ajalle, niin ei se sitten niin kallis ole.

Ai ei ole? Oletko koroista kuullut? Kannattaa laskea mitä ne pelkät korkokulut on, jos sen lainan takaisimaksuaika on 50v. 5% korolla tulet maksamaan pelkkiä korkoja paljon enemmän mitä se lainasumma on. Pelkästään se laina & korot nostaisi sen sähkön omakustanne hinnan jo yli 10snt/kWh seuraavan 50v ajalle. Tähän sitte päälle ne laitoksen todellisut pyörittämiskulut, verot ym, niin tuskin ollaan alle 20snt/kWh. Kun sille sähkölle ei ole vuoden ympäri tarvetta, niin siitä sähköstä pitäisi vielä kovempi hinta saada. Jos nyt tuota Hinkley Point C:tä pidetään referenssinä. Eli uusi ydinvoima ei vaan ole kannattavaa tällä hetkellä nykyisillä hinnoilla.

Hinkley Point ja Hinkley Point.. rakennetaan pienempimuotoisesti niin ei maksa 50 mrd ja rakentaminenkaan ei kestä 20 vuotta vai paljonko OL3:ssa kestikään. Laitetaan yritystukimiljardit voimalan rakentamiseen niin tarvitsee vähemmän lainaa ja voisiko EU:lta saada jotain jeesiä vai ollaanko ikuisesti maksajia siihen suuntaan.. :think:

Laita näiden huuteluiden tueksi joku esimerkki projekti millä hinnalla sitä uutta ydinvoimaa on rakennettu/rakennetaan viimeisen 10v aikana maassa, jossa on Suomea vastaava kulutaso ja turvallisuus vaatimukset? Ei se pienempi ydinvoimala automaattisesti yhtään halvempi ole, jolla sillä on tarkoitus tehdä sähköä. Kaukolämpö SMR voisivat olla halvempia, mutta sellaisia ei vaan vielä ole kenelläkään kaupallisesti myydä, eikä sellainen auta mitään sähkön tarpeeseen.
 
Ai ei ole? Oletko koroista kuullut? Kannattaa laskea mitä ne pelkät korkokulut on, jos sen lainan takaisimaksuaika on 50v. 5% korolla tulet maksamaan pelkkiä korkoja paljon enemmän mitä se lainasumma on. Pelkästään se laina & korot nostaisi sen sähkön omakustanne hinnan jo yli 10snt/kWh seuraavan 50v ajalle. Tähän sitte päälle ne laitoksen todellisut pyörittämiskulut, verot ym, niin tuskin ollaan alle 20snt/kWh. Kun sille sähkölle ei ole vuoden ympäri tarvetta, niin siitä sähköstä pitäisi vielä kovempi hinta saada. Jos nyt tuota Hinkley Point C:tä pidetään referenssinä. Eli uusi ydinvoima ei vaan ole kannattavaa tällä hetkellä nykyisillä hinnoilla.
Sitten pitää hieman säästää ja rakentaa osin säästöillä. Ei ole mitään järkeä ottaa korkeakorkoista lainaa, kun ei ole pakko. Valtio voi tahdä monenlaisia toimia rhoituksen ohjailuun, muutakin kuin joku mielettömän korkeakorkoinen laina, mutta se ei kuulu mitenkään tähän ketjuun sen enemmälti..

Ydinpyttyjä on pystytty rakentamaan aivan erinomaisesti ennenkin, ihan riittävän edullisesti. Se, ettei muka nyt pystytä on silkkaa paskapuhetta.
 
Sitten pitää hieman säästää ja rakentaa osin säästöillä. Ei ole mitään järkeä ottaa korkeakorkoista lainaa, kun ei ole pakko. Valtio voi tahdä monenlaisia toimia rhoituksen ohjailuun, muutakin kuin joku mielettömän korkeakorkoinen laina, mutta se ei kuulu mitenkään tähän ketjuun sen enemmälti..

Ydinpyttyjä on pystytty rakentamaan aivan erinomaisesti ennenkin, ihan riittävän edullisesti. Se, ettei muka nyt pystytä on silkkaa paskapuhetta.

Mutta harvoin sitä rahaa kannattaa kerätä säästöön miljardeja, kunnes voi tehdä investoinnin. Parempi tehdä paljon pieniä investointeja, jotka maksaa itsensä takaisin paljon aikaisemmin.

Ydinvoimaloita ei ole rakennettu halvalla, ainakaan länsimaissa, sellaiseen about 30-40 vuoteen. Ne muutamat mitä on rakennettu, ovat olleet kaikkea muuta kuin edullisia. Toki voi olla mahdollista, että joku onnistuu rakentamaan sellaisen hintaan, joka olisi Suomessa riittävän halpa, mutta menee vahvasti kategoriaan ”Uskon kun näen”.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 479
Viestejä
4 558 181
Jäsenet
74 972
Uusin jäsen
Nagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom